Isä kiusasi/ kiusaa lapsiaan

En löytänyt aihealuetta, mutta nuoren kiusaamisesta kuitenkin kyse.
Kuinka minun pitäisi äitinä suhtautua ja toimia, kun lapset, jotka siis aikuisia ja kohta täysikäinen kertovat isän kiusaavan ja mollaavan heitä koko ajan. Esim. Isä mukamas kertoo, ettei ole heidän isä ja haukkuu nuoria pettymyksiksi joita pitäisi hakata halolla,että tulisi järkeä..nyt kuulin että eivät esim.saaneet ruokaa tapaamisilla ollessaan reilusti alaikäisiä,elleivät siivoa isän uuden perheen taloa tai siivoa pihamaata. Tai jos soittivat minulle ja valittivat nälkäänsä. Nämä olen kuullut nyt vasta jälkikäteen kun ovat aikuisia.. Väkivaltaakin on ollut, mutteivät nuoret kerro tarkemmin. Se loppui kuulemma kun isä ei pärjännyt yhdelle pojista enää, joka puuttui näihin tilanteisiin..poika pyöritteli isänsä pihalla kunnes isä pyyti lopettamaan. Nyt yksi aikuisesta lapsesta on masentunut ja itsetuhoinen, isä hokee ettei halua nähdä ja hakkaa jos tulee enkä tiedä mitä on tapahtunut..mutta isä kiistää kaiken, jos kysyn. Nuoret kuulemma valehtelevat ja haukkuu heidät. Kaiken hyväksi isän uusi puoliso ei ole puuttunut eikä kommentoi vaan on ollut osaltaan mukana, varsinkin ruuan rajoittamisessa. Ja selvennykseksi, että ruokaa oli kerran päivässä. En itse hyväksyisi tuollaista käytöstä omassa kodissa, naapurin kodissa tai kellekään lapselle/nuorelle. Nyt kaksi aikuista lasta on katkaissut välit isäänsä sanoen, että toivottavasti heillä olisi toinen isä, kun isänsä huuti ettei ole tämän nuoren isä..isänsä yrittänyt saada välejä kuntoon, mutta näyttää siltä että nuoret ovat saaneet tarpeekseen. Ja kaiken hyväksi kuulin yhdeltä lapseltamme, että isä on lyönyt häntä pienenä josta isä oli pyytänyt anteeksikin. Olen järkyttynyt siitä, että en uskonut aikoinaan sos.tt, jotka ottivat yhteyttä lasten oirehdinnasta. Puolustin itseäni ja lasten isää.
Kuinka nyt voin tukea ja auttaa aikuisia lapsiani? Itselläni on todella paha olo, itkettää ja tunnen vahvaa vihaa,enkä meinaa saada itseäni rauhoittumaan. Lapset sanovat, ettei se enää haittaa ja antaisin vaan olla, mutta tämä viha!
11647
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Itse ohjaisin terapeutin juttusille. Kun pääsee keskustelemaan asioista ulkopuolisen kanssa ja sitä kautta apua saa. Kun itse on liian lähellä asiaa, niin tunteet on pelissä omien lpsien suhteen ei kykene puolueettomaan mielipiteeseen.

Äänestä
  • Itse ohjaisin isän juttusille. Kun pääsee keskustelemaan rehellisesti asioista isän kanssa ilman ulkopuolisia "sopimusosapuolia" ja sitä kautta apua saa. Kun itse on liian lähellä asiaa, niin tunteet on pelissä omien lapsien suhteen eikä kykene vieraannuttaja "äitinä, lastensuojelun viranomaisena" puolueettomaan mielipiteeseen.

    Äänestä

Hei,

Hyvä, että kirjoitit tänne! Sekä sinun itsesi, että lastesi voisi olla hyvä saada jonkinlaista ulkopuolista keskusteluapua tilanteeseen. Etenkin itsetuhoisista ajatuksista kannattaa keskustella ammattilaisen kanssa.

On olemassa monenlaisia auttavia tahoja, joihin voi olla yhteydessä anonyymisti ja matalalla kynnyksellä. Näistä palveluista voi saada sekä tukea että vinkkejä avun hakemiseen.

- Tukinet.net - Tukipisteesti netissä https://tukinet.net/

Tukinetistä saa itselleen tukihenkilön, jonka kanssa voi keskustella kahden kesken mistä tahansa hankalasta elämäntilanteesta tai mielessä olevasta huolesta. Tukihenkilön löydät mm. Mieli Tukisuhteesta. https://tukinet.net/teemat/mieli-tukisuhde/tukisuhteet/

Tukinetissä on myös monenlaisia keskusteluryhmiä ja chattejä, joista voi saada vertaistukea sekä ammattilaisten neuvoja. Esim. kahdenkeskinen Solmussa-chat on maanantaista torstaihin klo 15-19, ja joka arkipäivä on useita ryhmächattejä. Tukinet on avoinna kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä.

- Valtakunnallinen kriisipuhelin

Jos soittaminen tuntuu omimmalta vaihtoehdolta, niin valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää numerossa 09 2525 0111 ja sen on avoinna 24/7.

- Kriisikeskukset

Ympäri Suomea toimii myös kriisikeskuksia, joihin voi mennä keskustelemaan paikan päälle. Niiden yhteystiedot löytyvät mm. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n nettisivuilta: https://mieli.fi/fi/tukea-ja-apua/kasvokkain/kriisikeskusverkosto

Ystävällisin terveisin
SOS-kriisikeskus/Kata

Äänestä
  • Itse ohjaisin isän juttusille. Kun pääsee keskustelemaan rehellisesti asioista isän kanssa ilman ulkopuolisia "sopimusosapuolia" ja sitä kautta apua saa. Kun itse on liian lähellä asiaa, niin tunteet on pelissä omien lapsien suhteen eikä kykene vieraannuttaja "äitinä, lastensuojelun viranomaisena" puolueettomaan mielipiteeseen. Koska kriisipuheluun- ja yhteydenottoihin vastataan yhteydenotot estetty ja salattu???

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Itse ohjaisin isän juttusille. Kun pääsee keskustelemaan rehellisesti asioista isän kanssa ilman ulkopuolisia "sopimusosapuolia" ja sitä kautta apua saa. Kun itse on liian lähellä asiaa, niin tunteet on pelissä omien lapsien suhteen eikä kykene vieraannuttaja "äitinä, lastensuojelun viranomaisena" puolueettomaan mielipiteeseen. Koska kriisipuheluun- ja yhteydenottoihin vastataan yhteydenotot estetty ja salattu???

    Mitä ihmeen dopimusosapuolia. Lapsethan on jo aikuisia ja ovat alkaneet käsitellä tätä asiaa, kun isä on kiusannut lapsuudessa. Silloin tämän aikuisen lapsen on päästävä purkamaan asia jonku ammatti-ihmisen kanssa. Silloin heidän on mahdollisuutta jatkaa omaa aikuisen elämäänsä. Nythän ei ole kyse pienistä lapsista vaan jo aikuisista. Näinhän siinä monasti käykin kun lapsi aikuistuu hän alkaa asioita käsittelemään. Lapsihan ei edes ymmärrä tulleensa kiusatuksi. Vasta aikuisena asian ymmärtää.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Itse ohjaisin isän juttusille. Kun pääsee keskustelemaan rehellisesti asioista isän kanssa ilman ulkopuolisia "sopimusosapuolia" ja sitä kautta apua saa. Kun itse on liian lähellä asiaa, niin tunteet on pelissä omien lapsien suhteen eikä kykene vieraannuttaja "äitinä, lastensuojelun viranomaisena" puolueettomaan mielipiteeseen. Koska kriisipuheluun- ja yhteydenottoihin vastataan yhteydenotot estetty ja salattu???

    En ymmärrä mitä tarkoitat..sillä meillä välit olleet eron jälkeen toimivat ja luultu luottamus myös. Isä on itse vieraannuttanut itseään lapsista ja satuttanut monella tapaa. Vaikka viha on kova, niin en puutu isän ja lasten suhteisiin. Lapset itse saavat päättää kuinka asiaan suhtautuvat ja tietävät parhaiten isän kanssa tilanteen. Mutta jos lapset itse aikuisena katkaisevat suhteensa isään, on tilanne ollut sietämätön ja ehkä anteeksiantamaton. Kaikkeahan en minäkään tiedä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    En ymmärrä mitä tarkoitat..sillä meillä välit olleet eron jälkeen toimivat ja luultu luottamus myös. Isä on itse vieraannuttanut itseään lapsista ja satuttanut monella tapaa. Vaikka viha on kova, niin en puutu isän ja lasten suhteisiin. Lapset itse saavat päättää kuinka asiaan suhtautuvat ja tietävät parhaiten isän kanssa tilanteen. Mutta jos lapset itse aikuisena katkaisevat suhteensa isään, on tilanne ollut sietämätön ja ehkä anteeksiantamaton. Kaikkeahan en minäkään tiedä.

    Tottakai tiedät- muuten ei voi olla huoltaja ja asua lastensa kanssa.. Ei isä mitään itseään vieraannuta omista, yhteisistä lapsistaan: älä nyt ihan paskaa jauha. Lähivanhemman tehtävänä on pitää yhteyttä lapsia koskevissa asioissa lapsen toiseen vanhempaan- ja huoltajaan
    ..

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Tottakai tiedät- muuten ei voi olla huoltaja ja asua lastensa kanssa.. Ei isä mitään itseään vieraannuta omista, yhteisistä lapsistaan: älä nyt ihan paskaa jauha. Lähivanhemman tehtävänä on pitää yhteyttä lapsia koskevissa asioissa lapsen toiseen vanhempaan- ja huoltajaan
    ..

    Tuota..lapseni ovat aikuisia, heillä ei ole huoltajaa eikä lähivanhempaa. On kaksi vanhempaa, isä ja äiti. Yksi nuori täyttää pian 18v., mutta on jo lähes aikuinen..asuu opiskelemassa ja kulkee miten haluaa kenen luo haluaa. Ihan niinkuin he ovat aina saaneet tehdä.
    Tosin viestisi voi vain olla provosointia...

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Tuota..lapseni ovat aikuisia, heillä ei ole huoltajaa eikä lähivanhempaa. On kaksi vanhempaa, isä ja äiti. Yksi nuori täyttää pian 18v., mutta on jo lähes aikuinen..asuu opiskelemassa ja kulkee miten haluaa kenen luo haluaa. Ihan niinkuin he ovat aina saaneet tehdä.
    Tosin viestisi voi vain olla provosointia...

    Ennen lasten aikuisuutta toimittu virheellisesti ?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ennen lasten aikuisuutta toimittu virheellisesti ?

    Sama provoija kirjoittelee joka ketjuun omia juttujaan.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Sama provoija kirjoittelee joka ketjuun omia juttujaan.

    Minua siis provosoitu ja esitetty valheellista tietoa omia lapsiani koskevissa asioissa..

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

En löytänyt aihealuetta, mutta nuoren kiusaamisesta kuitenkin kyse.
Kuinka minun pitäisi äitinä suhtautua ja toimia, kun lapset, jotka siis aikuisia ja kohta täysikäinen kertovat isän kiusaavan ja mollaavan heitä koko ajan. Esim. Isä mukamas kertoo, ettei ole heidän isä ja haukkuu nuoria pettymyksiksi joita pitäisi hakata halolla,että tulisi järkeä..nyt kuulin että eivät esim.saaneet ruokaa tapaamisilla ollessaan reilusti alaikäisiä,elleivät siivoa isän uuden perheen taloa tai siivoa pihamaata. Tai jos soittivat minulle ja valittivat nälkäänsä. Nämä olen kuullut nyt vasta jälkikäteen kun ovat aikuisia.. Väkivaltaakin on ollut, mutteivät nuoret kerro tarkemmin. Se loppui kuulemma kun isä ei pärjännyt yhdelle pojista enää, joka puuttui näihin tilanteisiin..poika pyöritteli isänsä pihalla kunnes isä pyyti lopettamaan. Nyt yksi aikuisesta lapsesta on masentunut ja itsetuhoinen, isä hokee ettei halua nähdä ja hakkaa jos tulee enkä tiedä mitä on tapahtunut..mutta isä kiistää kaiken, jos kysyn. Nuoret kuulemma valehtelevat ja haukkuu heidät. Kaiken hyväksi isän uusi puoliso ei ole puuttunut eikä kommentoi vaan on ollut osaltaan mukana, varsinkin ruuan rajoittamisessa. Ja selvennykseksi, että ruokaa oli kerran päivässä. En itse hyväksyisi tuollaista käytöstä omassa kodissa, naapurin kodissa tai kellekään lapselle/nuorelle. Nyt kaksi aikuista lasta on katkaissut välit isäänsä sanoen, että toivottavasti heillä olisi toinen isä, kun isänsä huuti ettei ole tämän nuoren isä..isänsä yrittänyt saada välejä kuntoon, mutta näyttää siltä että nuoret ovat saaneet tarpeekseen. Ja kaiken hyväksi kuulin yhdeltä lapseltamme, että isä on lyönyt häntä pienenä josta isä oli pyytänyt anteeksikin. Olen järkyttynyt siitä, että en uskonut aikoinaan sos.tt, jotka ottivat yhteyttä lasten oirehdinnasta. Puolustin itseäni ja lasten isää.
Kuinka nyt voin tukea ja auttaa aikuisia lapsiani? Itselläni on todella paha olo, itkettää ja tunnen vahvaa vihaa,enkä meinaa saada itseäni rauhoittumaan. Lapset sanovat, ettei se enää haittaa ja antaisin vaan olla, mutta tämä viha!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu