Vai odotetaanko toisilta liikaa sanatonta ymmärrystä?
Onko puhuminen yliarvostettua?
Anonyymi
7<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Luulisi olevan siten,että jos odotetaan sanatonta ymmärrystä, siitä kerrottaisiin. Sehän olisi reilua?
Vaikoo kysymys.
Nyt näen mutta en kuule.
Puhuminen on viko.
On tai ei.
Eilissäpäivin.
Nyt joku on keksinyt että masennuslääkkeet aiheuttoo masennusta.
En tiedä mutta muuttanut muotoaan ainnain ja nyt kuulen miten puhutellaan minua äitinä .
Psykoosisairaus kuitennii.
En kuitenkaan elä viärin.
Outoo miten hujahtoo puolimetriä.
Sennoonniin on syntynnä uuvelleen.
Miks tämä syntymä ni ei lopu koskoon.
Nyt kaipoon miestä viereeni.
Joidenkin kanssa puhuminen on vaikeaa kun toinen puhuu aidasta ja toinen seipäästä.
Joskus on ja joskus ei. On sellasia asioita, joista on pakko puhua. Jos ei puhu, niin toiset ei voi niistä tietää eikä edes yrittää ymmärtää. Sitten on niitäkin asioita, joista ei tarvis välttämättä jatkuvasti jauhaa.
Jos ite saisin päättää, niin asioista ei tarvis puhua kuin korkeintaan sen kerran. Tykkään rauhasta ja hiljasuudesta ja siitä, että asiat sujuu mutkattomasti. Mutta jos ei ne suju, niin pakkohan niistä on puhua ja se vituttaa. Jos ei asiat suju, niin on pakko joko puhua tai nostaa kytkintä.
Monet miehet ovat tuollaisia. Puhuvat, kun itselle sattuu sopimaan. Mutta eivät ole mielestään mitenkään velvoitettuja siihen. Ei niin rakenneta ihmissuhteita. Jos välität toisesta, haluat puhua ja avata sydäntäsi hänelle. Jos välität, niin haluat tehdä itsesi hänen tuntemakseen. Jos välität, niin haluat myös tutustua häneen. Ei siinä ole välimuotoja. Tavallaan en yhtään ihmettele lesbosuhteita, vaikka itse hetero olenkin.
No tuon kirjottaja on nainen.
Joo ja ei. Jos saisin kaipaamani naisen omakseni niin en tiedä olisinko vaan hiljaa ja katselisin ja ihmettelisin vai puhua pulputtaisinko taukoamatta kaiken hiljaisuuden edestä mitä elämässäni on ollut. Ehkä molempia.