Olen miettinyt tätä asiaa jo useammankin seurustelusuhteen jälkeen, kuten taas nytkin kun edellinen 5kk suhteeni kariutui ja nainen katosi elämästäni parin viestin jälkeen.
Vähän taustaa suhteestani: Seurustelimme, emme kumpikaan tapailleet muita ihmisiä suhteen aikana, asuimme kuitenkin erillään ja näiemme toisiamme Nainen vannoi minulle rakkauttaan jo parin viikon jälkeen, itse taas myönsin oman rakastumiseni n. 1kk tapailun jälkeen
Naisen mielenkiinto minuun kuitenkin väheni radikaalisti joskus viime kuun alussa, emme enää näheetkään kuin ehkä sen kerran viikossa ja viimeiseen pariin viikkoon näin naista vain kerran.
Minulle on vain ennenkin käynyt näin. Naisen kanssa tuntuu menevän ihan hyvin ja sitten nainen vain katoaa ja suurimmasta osasta ei ole kuulunut sen jälkeen enää yhtään mitään.
Onko minulla sitten vain käynyt huono tuuri naisten kanssa ja sattunut vain niitä naisia jotka vain leikkivät tuolla rakkauden ja varsinkin ihastumisen tunteella vai onko se yleistäkin että nainen päättää suhteen ilman mitään sen kummempaa syytä hyvinkin nopeasti ja vain unohtaa miehen välittömästi?
Vähän taustaa suhteestani: Seurustelimme, emme kumpikaan tapailleet muita ihmisiä suhteen aikana, asuimme kuitenkin erillään ja näiemme toisiamme Nainen vannoi minulle rakkauttaan jo parin viikon jälkeen, itse taas myönsin oman rakastumiseni n. 1kk tapailun jälkeen
Naisen mielenkiinto minuun kuitenkin väheni radikaalisti joskus viime kuun alussa, emme enää näheetkään kuin ehkä sen kerran viikossa ja viimeiseen pariin viikkoon näin naista vain kerran.
Minulle on vain ennenkin käynyt näin. Naisen kanssa tuntuu menevän ihan hyvin ja sitten nainen vain katoaa ja suurimmasta osasta ei ole kuulunut sen jälkeen enää yhtään mitään.
Onko minulla sitten vain käynyt huono tuuri naisten kanssa ja sattunut vain niitä naisia jotka vain leikkivät tuolla rakkauden ja varsinkin ihastumisen tunteella vai onko se yleistäkin että nainen päättää suhteen ilman mitään sen kummempaa syytä hyvinkin nopeasti ja vain unohtaa miehen välittömästi?
Vastaukset 34
Vanhimmat
Itsekin uskaltaisin väittää omien ja lähipiirin kokemusten perusteella että naisilta se tapailu/seurustelukumppanin unohtaminen ja elämästään poistaminen onnistuu miehiä paljon helpommin. Osittain tämä johtunee siitä, että erityisesti nuorelle naiselle uuden seuran löytyminen on miehiä paljon helpompaa.
Näin myös itsellä. Itselläni oli aikoinaan ihastus, joka oli ihastunut minuun. Erinäisistä syistä johtuen polkumme kuitenkin erosivat toisistaan. Otin itse häneen yhteyttä vuosi tapahtuneen jälkeen. Ei enää edes muistanut minua.
Silloin on kyllä melkoinen sarjadeittailija, jos ei vuoden jälkeen oikeasti enää muista toista.
Eikö siinä kohtaa, jos suhde jostain mistä tahansa syystä ei toimi, ole juuri paras kadota mahdollisimman kokonaan? Ei kai kenenkään selviämistä eteenpäin erosta helpota se, jos ollaan jatkuvasti jotenkin tekemisissä keskenään? Olen useamman kerran kuullut eronneiden vanhenpien kertovan, että vaikeinta oli se ettei toisesta päässyt edes siinä alussa kokonaan eroon. Siinä ei ole sitä hetkeä, jolloin pystyy ainakin hetkeksi repaisemaan itsensä kokonaan irti ja ikäänkuin parantamaan sen akuuteimman kivun. Vaan niiden lasten takia siinä on pakko olla ja sitä toista on pakko nähdä, vaikka olo olisi mikä tahansa.
En itse jaksa uskoa asian sukupuolisidonnaisuuteen. Ihan samalla tavalla mies lähtee kävelemään ja unohtaa. Mies tutkimusten mukaan useimmin lähtee suhteesta suoraan toiseen suhteeseen.
Jos mies lähtee suhteesta, on hänellä jo todennäköisesti toinen jo valmiina. Todella kylmää kyytiä. Kun haluaa panna toisen kanssa, edellinen menettää tyystin merkityksen. Toki on niitä poikkeusmiehiäkin, kaiketi.
Helppoa kuin yöllinen käänne, ei sitä aamulla enää ole.
-aamukastepurppura-
Njaa, ehkäpä se ”jännä” puuttui naisoletetun mielestä.
Päätä pensaaseen vaan...🌳
Persoonakysymys se on ei niinkään sukupuoleen liittyvää.
Olen samaa mieltä.
Naisilla on aina seuraava kyrpä valmiiksi katseltuna.
AINA.
Siis on ihan tutkittu että naisilla on varalla 2-3 ehdokasta vaikka olisivat varattuja.
Toki on niin säälittäviä naisia joilla ei ole noita, mutta ne ovat todellinen poikkeus.
Ihanaa olla poikkeava. Kerranki mä en oo tavis!!!!!!!!
Täähän se. Naiset eivät koskaan ole täysin uskollisia miehelleen. Kaikilla on varamiehiä.
Noin se on varmaan jos nainen ei rakasta miestä vaan itseään. Minulle taas ei kelpaa ” varamies” johon on pikkusen ihastunut jos on toiseen rakastunut. Mahdotonta rakastaa kahta samaan aikaan.
Höpöhöpö. Enemmän oon nähnyt pelimiehiä kuin naisia.
Ihanaa olla poikkeus!
Naiset osaavat käsitellä suhteen nopeasti alta pois kun taas miehillä se saattaa hautautua unholaan hetkeksi ja sitten taas nousta pinnalle, mikä aiheuttaa sen tunteen että naiset unohtaa helposti.
Se on ihan luonteesta kiinni että vellotko jossain asiassa vuosi tolkulla vai annatko olla. Itse olen sellainen mies joka käsittelee tilanteen parissa tunnissa ja jatkaa elämäänsä eteenpäin. Kyllä siinä saattaa itkukin päästä ja antaa säälittävän vaikutuksen, mutta sen päivän jälkeen minusta ei kuule enää yhtikäs mitään, päinvastoin jos vastapuoli yrittää ottaa yhteyttä, kerron kylmän rauhallisesti että poistaa numeroni koska en halua olla enää tekemisissä.
Suhteesta eroaminen on selvä merkki että kannattaa se toinen osapuoli unohtaa kokonaan, sillä jos suhde ei kestä... Niin ei sitä kannatta yrittää väkisin saada aikaiseksi. Kyllä sieltä sitten aikanaan tulee vastaan se oikea jonka kanssa saattaa viettää koko loppuelämänsä-
Oma kokemukseni on täysin päinvastainen. Kaksi existäni ovat siirtyneet suht nopeasti uuteen suhteeseen. Toinen oikeastaan löysi uuden suhteen käytännössä heti, eli samalla viikolla, kun erosimme. Toinen löysi uuden parisuhteen neljän kk:n kuluttua. Itse olin tosin ihan vaan iloinen heidän molempien puolesta, sillä olin itse ollut suhteista lähtenyt osapuoli. En tosin tiedä kuinka nopeasti sitten unohtivat kun toinen soitteli myöhemmin perääni ja toinen levitteli perättömiä juttuja minusta vielä yli vuosi eromme jälkeen, yhdessä uuden kumppaninsa kanssa.
Itse olin sinkkuna reilun vuoden molempien parisuhteiden jälkeen.
Paljon helpompaa juuri naisille.
Unohdat yhden hyvin tärkeän asian: Suhteen alku on alku ja tutustumista toiseen. Se on sen tunnustelemista olisiko teillä kummankin mielestä aineksia isompaan. Useimmiten tuohon tutustumiseen menee 2-6kk. Harva alkaa edes tunnustella, jos ilmassa ei ole ihastusta. Silti ihastukseen syventyminen vahvaksi rakastumiseksi ei ole itsestään selvää. Tai luonteet ai aina osu yhteen, vaikka kumpikin olisi jollekin toiselle juuri oikeanlainen
Jos alussa huomaa, ettei pitkään suhteeseen ole edellytyksiä, on paljon parempi todeta asia ja lopettaa suhde. Liitot, jossa tyydytään siihen mitä on, vaikka se ei tunnu oikealta tai vastaa sitä mitä tarvitset, on harvoin onnellisia.
Et ole huono, vaikka aina ei onnistu. Jos valitset itse tarkemmin, onnistumisen mahdollisuus nousee. Mieti mitä itse haluat suhteelta ja elämältä pitkällä aikavälillä. Etsi ihmistä, joka haluaa samaa.
Hyvä kirjoitus ja täysin samaa mieltä.
Hyvä kirjoitus ja täysin samaa mieltä.
Hyvä kirjoitus ja täysin samaa mieltä.
Hyvä kommentti!
Koin valaistumisen ... mä tajusin just miksi tämäkin asia menee näin. Miksi miehen on niin vaikea päästä irti naisesta. Koska mies ei voi tehdä yhtään mitään ilman naista. Mies tarvitsee naisen luvan ihan kaikkeen. Muutoin mies kokee tekevänsä luvattomia. Mies on oikeasti ikuisesti lapsi, joka ei kykene mihinkään ilman huoltajan (=nainen) lupaa. Mies ei koskaan oikeasti itsenäisty äitinsä helmoista. Mä olen kuvitellut ton olevan pelkkää vittuilua, mutta se onkin totuus.
Tässä sukupuolien välisessä tasa-arvon maailmassa samaa aikaa kun koko pariutumisen kannattelu on yksin miehen hartioilla niin mikä tahansa lähestyminen tulkitaan vähintäänkin häirinnäksi tai ahdisteluksi. Itse en ainakaan haluaisi luonnottomaksi perverssiksi leimautua, vaikka sellainen oletus miehestä lähtökohtaisesti aina onkin.
On se varmasti kamalaa, jos sä et osaa lähestyä ihmisiä ahdistelematta heitä. Kai tuohonkin jotain apua on tarjolle. Mene nyt ekaksi lääkärin puheille, mutta yritä olla ahdistelematta häntä.
Entä jos vain odotan? Loppuu sekin ennemmin tai myöhemmin..
Toki sekin käy. Kunhan nyt et vaan sitten mene ahdistelemaan ihmisiä.
Juu. Varmaan suljetulla viimeistään loppuu ahdistelu ja pelko siitä. :)
Ei ole, ei todellakaan. Kohdatut "helmet" (jos miehistä niin saa sanoa) jäävät monesti kummittelemaan kun ja vaikka pitäisi unohtaa.
Helpompi on toki unohtaa ne, jotka ovat jättäneet esim. käytöksellään ruman jäljen.
Voi kunpa olisikin. En pistäis yhtään pahitteeksi, jos voisin vain naps napsauttaa ajatukset pois.
Sitoutumiskammoisia riittää vaikka kaipaa vakikumppania vierelleen, miks?
Otetaan rusinat pullasta ja jätetään kun toinen on jo ehtinyt kiintyä. Tämän ajan ihmistä kiehtoo aina uusi kokemus, vapaus, lyhytjänteisyys, vastuuntunnottomuus, itserakkaus ja muu rakkaudettomuus. Kaikki minulle ja heti ja jatketaan matkaa.
Kaiken takana on minä minä minä....
Laurean koulutetut usein ovat syvällä urassaan. https://areena.yle.fi/1-4181945