että en taida uskaltaa näyttäytyä hetkeen kun hävettää.
Tietty tuo whatsapp olis
Tietty tuo whatsapp olis
Nyt on kyllä niin
Anonyymi
2662
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Mikä hävettää? WA on hyvä tapa kommunikoida?
Pitäis olla nro. No oon tietty sen stalkannu. Tosin vasta viime viikolla. Mutta mistä tunnistan että sinä olet oikesti sinä etkä joku muu? Teen tässä taas ihan kympillä itseäni naurunalaiseksi
Valitettavasi olen se joku muu koska itse elän illuusiossa... Kokonaan toinen juttu sitten on, että miten muka tekisit itsesi naurunalaiseksi? Numeroita tuskin tarvii stalkata edes finderistä asti.
Ok :) Eli todellisuutta ei sotketa tähän mitenkään. Sori kun järkytin elämäsi tasapainoa
Ainoa tapa jaksaa ajassa eteenpäin on täällä notkua ja elättää turhia toiveita, tuskin se väärin on. Aina jopa hetken toivoo ja yrittää uskoa, eli piristit päivää mukavasti. Lähetät tai et niin ei viesti mun puhelimeeni kuitenkaan tule, ikävä kyllä...
Ok, asia ymmärretty. Jatkan minäkin matkaani johonkin suuntaan. Pärjäile!
Laita nyt kuitenkin viestiä sille omallesi! Et voi siinä kun voittaa.. :)
Sivusta ymmärrän tilanteesi siitä, että ei voi olla täysin varma olisiko viesti menossa oikeaan numeroon, ellei varmuudella tiedä toisen olevan ainoa sen niminen Suomessa. Mulla itellä on aika harvinainen sukunimi -meitä tällä hetkellä sen nimisenä olevia on jotain /-50 henkeä, ja täysnimikaimoja on mun tietääkseni vain yksi. Lisäksi mun puhelinnro on salainen.
Jos on paljon samoja täysnimiä, on aina olemassa se riski että sen kaivatun nro ei olekaan se minkä on jostain nunerotiedustelusta saanut, vaan se sattuukin olemaan salainen. Täyttä varmuutta ei saa kuin laittamalla viestiä, tai kysymällä numeroa suoraan kaivatulta kun hänet seuraavan kerran näkee. Ellei sitten tunne kyseisen ihmisen kavereita joilta numeroa voisi pyytää.
Onnea elämääsi, teet sitten minkä ratkaisun tahansa.
Ei se ole numerotiedustelusta, löytyi netistä ja on varma tieto.
Ota vain yhteyttä miten muuten suhun tutustuisin.
Löytyi netistä, siis jostain nettiautosta nimellä vai miten tuo voi olla, jos ei finderista halua tulla löydetyksi?
Mitä oikein toivot, jos olet saavuttamaton hänelle? Toivottavasti tuo ihminen ymmärtää mennä eteenpäin.
Siis ei sulle tämä vaan ihmiselle jonka numeroon ei voi laittaa viestejä.
Ei kannata häpeillä ja whatsapp on hyvä!
Sillähän ap tietää onko kyse oikeasta henkilöstä kun kertoo viimeisen kellonajan koska on jompi kumpi ollut online.
Oon iloinen jos sulla on mun numero ja edes yrität pitää meidän hatarasta yhteydestä kiinni. Sitäpaitsi tasoissa ollaan sit koska mäkin selvitin sun yhteystietosi ilman siunaustasi. Vai ootko muka loukkaantunut mulle siitä. En usko 😋 miksi mäkään loukkaantuisin.
No en, tiedot ovat julkisissa rekistereissä ja puhelin normaalisti myös finderilla löytyy nimellä
Kuunaama on nainen .
Olet oikeassa, että minua pelottaa nämä kaikki jutut täällä. En tunne sinua oikeasti ollenkaan. Vielä. Meidän pitäis jutella jossain vaiheessa ja jossain muussa paikkaa, missä normaalisti nähdään. Ei siellä voi mitään keskustella. Viimeksi kun nähtiin, olin järjettömän hermostunut ja melkein jätin tulematta sinne. Käännyin takaisin kuitenkin
Oma elämäni on oikeasti aika sekaisin ja muutokset pelottavat. Mitään äkkinäisiä ratkaisuja en ole tekemässä. Sitä paitsi minua pelottaa edelleen, että tämä koko juttu on osa jotain vedätystä ja olen astumassa johonkin nettimiinaan . Tämän pelon taidat tietääkin, olen ollut huomaavinani.
Ja sitten sitä ulkonäköasiaa ja muuta eli en ole kaunis enkä vastaa naismakuasi ja tämä nykyinen elämäni on tehnyt minusta niin pelokkaan ja epävarman itsestäni, että vaatii aikaa ja paljon, ennen kuin uskallan yhtään mitään.
Olen pähkäillyt tässä sitä whatsuppia, mutta en tiedä uskallanko... mitä sanot, voidaanko aloittaa ihan ystävinä ja tutustua pikku hiljaa toisiimme? (minun tietoja ei työn vuoksi pitäis löytyä mistään enää, puhnro salattu)
Niin ja kaikki tänne kirjoittamani nolottaa . Tulikohan nyt kaikki?
Huomenta <3
Ehkä me onnistutaan selviämään sen avulla että nuo pelot on yhteisiä. Molemmat ymmärtää sen että tuntuu tuolta niin otetaan rauhallisesti. Kyllä me löydetään jokin tapa.
Mulla on myös pyörinyt päässä jotain muistoja ja muistan sen oman hermostuneisuuden todella selvästi. Hädintuskin pystyin edes tulemaan sinne silloin. Mutta ehkä sen pelon kanssa olisi edes vähän helpompaa jos oltaisi ystäviä. Sitten voi ainakin sanoa toiselle että tarvitsee minuutin rauhoittumiseen.
Tuo ulkonäkökohta saa epäilemään että tää tuskin on edes mulle. Koska tykkään niin paljon siitä miltä hän näyttää. Häntähän mä olen kaivannut enkä ketään muuta. Ja vastaa kyllä ihan täysin makuani. Tunnen sisällä heti jotain lämmintä jos näen muissa ihmisissä samoja piirteitä tai eleitä kuin hänessä.
Se vaatii aika paljon itseltä mutta pitäisi vaan antaa toisen rakastaa itseä ihan sellaisena kuin on. Hyväksyä se että se ei kaipaa mitään erilaista versiota vaan juuri sitä aitoa. Itse tottakai haluaa olla parempi mutta silti pitäisi sallia toiselle se että saa rakastaa sitä aitoa versiota. Itse kukin kamppailee sen tunteen kanssa.
Miksi ihmeessä nolottaa, oot kirjoittanut kauniisti ja saanut mut hymyilemään niin monia kertoja etten edes laske enää. Tapahtuiko niiden kirjoitusten vuoksi jotain huonoa vai menikö asiat eteenpäin?
Tutustutaan pikkuhiljaa ja ollaan ystäviä. Se kuulostaa hyvältä. Lähetä viesti jos susta tuntuu siltä että voit ja haluat tehdä sen. Oon valmis siihen. Mut otetaan ihan rauhallisesti. Tykkään niin paljon jutella sun kanssa mutta yritetään pitää se viestittely sellaisena ettei ala kaikki ympärillä liikkua. Hitaasti ja varmasti. Sivusta
Vastaus on joltain muulta. ap
Kuunaama vedättää esiintymällä miehenä .
Eiköhän se mene täällä niin, että miehet esiintyy naisina, että hohhojjaa...
Mikä hävettää? Sekö, et joku tai jotkut tietää jotain jostain? Onks välii?
No ei, jos jotain sivullista minun asiani kiinnostavat niin kovasti ihmettelen. Omat tunteet lähinnä Olen niiden suhteen ollut viime vuodet aika estynyt ja ehkä paennut itseäni. En vaan jotenkin kestä eikä ole tällä hetkellä henkisiä voimia käsitellä kaikkea.
Ihan pokkana vaan menet niin ku mitään ei olis tapahtunut. Parempi kun ei mausta kuitenkaan soppaa enää uusilla aineksilla.