Luin kerran runon niin kauniin pienen
se sykkeen uuden sai sydämeen
Se lämmön tunteen ja uskon uuden
sai mielen harmaan taas keväimeen
Taas linnut laulaa ja metsä soittaa
purot vuolaat on tulvillaan
Kaipuu luokses on pakko voittaa
ja tunteet suuret näin pakastaa
Kaipuu suuri taas rintaa raastaa
ja tuskaa tuottaa niin kipeää
Miks unelmissain vain luonas olla
miks en saa pitää sua sylissäin
se sykkeen uuden sai sydämeen
Se lämmön tunteen ja uskon uuden
sai mielen harmaan taas keväimeen
Taas linnut laulaa ja metsä soittaa
purot vuolaat on tulvillaan
Kaipuu luokses on pakko voittaa
ja tunteet suuret näin pakastaa
Kaipuu suuri taas rintaa raastaa
ja tuskaa tuottaa niin kipeää
Miks unelmissain vain luonas olla
miks en saa pitää sua sylissäin
Vastaukset 5
Vanhimmat
kaunis....))
kerran taisin sanoa, hallitset sanasi...!!
Runot tunteelliset usein herkistää
sydän pompahtaa lähes paikoiltaan.
Muun kaiken taustalla himmentää
jos omaan ajatusmaailmaan runo kolahtaa.
Esiin luonto tulee kauneimmillaan
linnun laulu, puron solina
taas musiikilta kuulostaa.
Kaipuu linnun lailla lentää, etsii omiaan
tunteet suuret, sydäntä löytääkö
jolle voisi ne omistaa.
Todella kaunis runo...kyllä se sinäkin osaat :)
Kauneimmat kiitokset teille kommenteistanne. Lämmittävät mieltä... ja sydäntä.