Kävi näin: Vuoden vanha tyttökissa leikattiin kuukausi sitten. Tänään hyökkäsi kotona 3metrin päästä sekopäisenä 3,5 v. lapsen kimppuun, joka on siis kissa "omistaja".
Ikuna ei ole tälläistä käynyt, vaan kisu on ollut erittäin sosiaalinen, leikkisä ja kaikin puolin normaali.
Leikkauksen jälkeen havaittavissa on kyl ollut pientä rauhattomuutta mutta nyt napsahti kunnolla.
Tapahtuuko tälläistä useinkin kissoille?
Viikatemies tuolla jo hioo aseitaan..
Ikuna ei ole tälläistä käynyt, vaan kisu on ollut erittäin sosiaalinen, leikkisä ja kaikin puolin normaali.
Leikkauksen jälkeen havaittavissa on kyl ollut pientä rauhattomuutta mutta nyt napsahti kunnolla.
Tapahtuuko tälläistä useinkin kissoille?
Viikatemies tuolla jo hioo aseitaan..
Vastaukset 15
Vanhimmat
ei kai kissaa tuommoisen takia lopeteta. Jos edelleen tapahtuu, kannattaa etsiä jokin toinen lämminhenkinen koti kissalle?
Outoa on tuo asenne:
"Jos edelleen tapahtuu, kannattaa etsiä jokin toinen lämminhenkinen koti kissalle?"
Just joo, onko typerämpää, kuin asettaa mielenvikainen kissa lapsen terveyden edelle?
Minusta tuntuu, että on parempi luovuttaa kissa perheeseen, jossa ei ole lapsia. Kissasihan vain mustasukkainen! Se on kissalle hyvinkin normaalia käytöstä. Älä ota eläintä, jos et tunne eläinten käytöstä millään tavalla. Älä siis tapata sitä oman tietämättömyytesi takia, vaan luovuta se!
Jos eläin hyökkää ihmisen tai etenkin lapsen kimppuun, se pitää lopettaa.
Kissa ei hyökkää ilman syytä. Mieti, mitä tapahtui juuri ennen hyökkäystä. Näkikö kissa toisen kissan/linnun/tms ikkunasta juuri ennen sitä (hyökkää lapsen kimppuun--> uudelleen suunnattu aggressio, kun ei pääse ensisijaisen kohteen kimppuun). Tekikö lapsi jotain (päästi oudon äänen/liikkui äkillisesti/tms)? Sattuuko kissaan (kipu saa kissan usein käyttäytymään aggressiivisesti)?
Jos kyseessä on yksi ainoa kerta, eikä sattunut pahasti, enpä lähtisi lopettamaan kissaa, vaan yrittäisin selvittää, miksi hyökkäys tapahtui. Veisin todennäköisesti eläinlääkärille selvittääkseni, ettei kissalla ole jokin huonosti, leikkaushaavaan sattuu tms. Jos tuntuu, että kissa ei todellakaan tule toimeen lapsen kanssa, etsikää sille uusi koti, lapseton. Yksittäinen välikohtaus ei ole syy lopettaa muuten tervettä kissaa. Miten se normaalisti käyttäytyy lasta kohtaan?
entäs jos se onkin ihan vaan hullu kissa, joka seuraavan kerran repii lapselta silmät päästä? Enpä vaan itse koittaisi, vaan kissa väistyisi.
"Kissa ei hyökkää ilman syytä. Mieti, mitä tapahtui juuri ennen hyökkäystä. Näkikö kissa toisen kissan/linnun/tms ikkunasta juuri ennen sitä (hyökkää lapsen kimppuun--> uudelleen suunnattu aggressio, kun ei pääse ensisijaisen kohteen kimppuun). Tekikö lapsi jotain (päästi oudon äänen/liikkui äkillisesti/tms)?"
Luuletkos ettei se kissa myöhemmin näkisi ikkunasta lintua? Oisko se hyväksyttävä hyökkäys lapsen päälle, jos lapsi ääntelee tai liikkuu?
Hyvin harva kissa on ihan oikeasti mielenvikainen, enpä ole kuullut yhdestäkään, eikä kaverini, joka on eläinlääkäri, tai oma eläinlääkärini.
Siihen pitää varautua lemmikin ottaessaan. Lapselle voi opettaa, ettei äkillisiä liikkeitä kissan läsnäollessa, sillä se on on vain eläin, vaikka olisi miten suloinen karvapallo. Kyllä kissankin pystyy opettamaan että lapsi on lapsi, meidän kissaa yksi pentu veti viiksistä, mutta kisu vain naukaisi,eikä yrittänytkään hyökätä, vaikka olisi ollut täysin oikeutettu siihen.
Niin, mitään erikoista ei tapahtunut ennen tapausta.
Lapsi ja tulevat hyvin toimeen keskenään. Tietenkin kissa joskus saa "kyytiä" mutta suhtautuu siihen leikkimielisesti IMHO.
Nyt vaan kissa flippas; yritti vielä tulla päälle vaikka lapsi oli jo sylissä.
Lapsi vessaan turvaan ja kissa toiseen huoneeseen ja ovi kiinni.
Vaatteiden läpi puri/raapi aika rajut verijäljet mahaan, käsiin ja takamukseen.
Nyt on kissa rauhallinen kuin mitään ei olis ollutkaan.
Lapsi lähti muutenkin viikonloppuretkelle mummolaan, joten kissa tarkkailussa vkl. ja sitten katsotaan. Huomenna kuullaan leikanneen lääkärin mielipide(ei ollut tänään paikalla).
Lapsi kyllä tais menettää luottamuksensa kissaan.. saas nähdä.
Kiitos mielipiteistänne mutta kukaan ei vielä vastannut kysymykseeni.
nimim. 3 kertaa ei sitten tule
Meillä emokissa sai penikoinnin jälkeen kohtauksia joissa hyppäsi ennakoimatta seinää päin. Uskon että kivusta. Ymmärtäisin myös säikähtämisen. Aika agressiiviselta kohtaus kuulostaa, varsinkin tuo vielä aikuisen syliin päin hyökkäys. Meillä kissat ovat saaneet kohtauksia vain säikähtäessään ja yhtä kohtausta lukuunottamatta on kyse ollut säntäämisestä päin seinää tai ovea. Eläin on kuitenkin aina vain eläin. Meidän niin rauhallinen nuori kissamme jota lapset saavat pidellä kuinka haluavat, puri minua monta kertaa käteen kun "pelastin" sitä korkealta paikalta. Kissalla ei ollut ennen tapausta kokemusta kiipeämisestä ja kerta oli sille ensimmäinen myös ulkona. Kissa oli monta tuntia shokissa tapahtuneen jälkeen. Vika oli minussa ja varsinkin arviointikyvyssäni, mutta pahan pureman jälkeen mietimme hetken riskejä joka kuuluvat eläintenpitoon. Kissa vaati viikkoja hellempää ja tiiviimpää käsittelyä. Kissa on taas lötköpötkö sylissä, mutta tiedämme sen että eläimenpidossa on aina riskinsä, eikä kaikkia tilanteita voi läheskään aina ennakoida.
Antipatioita meillä on hoidettu ruokkimalla kiukuttelija epämiellyttävän henkilön toimesta tai henkilön katsoessa vierestä herkkuruoan syömistä. Myös huomion jakaminen epävarmalle kiukuttelijalle on auttanut.
Luin juuri Jan Fennell: Kuuntelen koiraani (!tiedän..koiraa siis..) kirjaa, Kariston kustantama.
Jan Fennellistä tuli koiraongelmakouluttaja juuri tuollaisen kokemuksen takia. Oli ottanut lapsiperheeseensä koiran, jolla oli epämääräinen tausta. Koira oli ollut mukava, mutta kerran yllättäen hyökännyt lapsen päälle. Isoisä oli vaatinut koiraa lopetettavaksi, heti.
Kirjan alkusanoissa Jan kirjoittaa, ettei ole elämässään mitään niin katunut ja surrut, kuin tuon koiran lopettamista vain siksi, ettei hänellä silloin ollut taitoa käsitellä koiraa oikein!
Tänä päivänä on apua saatavissa eläinten käytösongelmiin! Usein auttaa muutama kerta, jossa kouluttaja näkee, mikä on vialla.
Toivon, että kirjoituksesi oli tarkoituksella provosoiva!! Etkä todella ajattele noin.. tuskin kirjoittaisit, jos ajattelisit niin, olisivat vain toiminut, ehkä perheeltäsikin selän takana..
Et siis ole paha tapaus! ;))
Joten, mieti apua, tai luovutusta toisen tyyppisen perheeseen!
Eri asia on, jos esim. aivokasvain tai joku vakava tauti saa eläimen kärttyisäksi. Silloin voi lopettaminen olla armollista ja oikein kaikille.
Teille kaikille onnellista elämää ja kesän odotusta! :)
Minulla on vuosien varrella seonnut kaksi kissaa.Ensimmäinen oli 60 luvun lopulla ja kissa yski muutamana päivänä ennen ja sitte yhtä äkkiä rupesi käymään ihmisten ja esineiden kimppuun ja juoksi pitkin seiniä.saimme kissan kiinni tyynyliinaan sisälle ja veimme sen eläin lääkäriin joka totesi ,että kissalla on matoja ei paljon kissoja madotettu 1960 luvulla ,mutta nyt madotettiin ja kissa parani tästä opimme madotuksen tärkeyden.Madot erittivät jotain hermo myrkkyä tms.Toinen kissa sekosi 2013 ja syytä emme tiedä on madotettu säännöllisesti.On se iso kun oli tapellut ketun kanssa ,joka menasi sen syödä toisin kuitenki kävi.Tämä kissa kävi yllättäin koiramme kimppuun ja koiramme yritti karkuun, mutta ei sisätiloissa päässyt ja kissa jaakasi sitä kuin hiirtä koira painaa 30-35kg.Menin laittamaan itseni väliin ja kissa kävi kimppuuni puri ja raapi jalkojani ja käsiäni.ja yritti kokoajan uudestaan ja uudestaan .Jouduin lähettämään tämän kissan pikana paikkaan missä on paljon muitakin kissoja,taivaaseen.
näennäisesti ilman syytä (samoin kun koirakin) silloin kun sillä on voimakkaita kipuja. Kissa ei tiedä kivun aiheuttajaa ja voi hyökätä kivun tunteen sattuessa lähimmän eläimen tai ihmisen päälle.
Hulluja kissoja harvemmin on, toisin kuin hulluja ihmisiä... On inhottavaa, että kissa inhimillistetään niin, että annetaan ihmisten pahatkin piirteet kissalle. Kissa on kissa eikä tee pahaa ilkeyttään.
Ei meillä ainakaan, kaksi kissaa ja kaksi pientä lasta. Eikä siskon tai kaverinkaan perheessä, kaveri on itseasiassa kasvattaja.