Lasten siirtyminen suomalaiseen kouluun Ruotsista

Meidän paluumuutosta on aikaa jo vuosia, mutta lasten siirtyminen suomalaiseen kouluun sujui varsin helposti. Me asuimme Ruotsissa vain pari vuotta ja lapset olivat Suomeen palatessa vielä pieniä. Kotikielemme oli koko ajan ollut suomi. Nuorempi meni Suomessa toiselle luokalle ja vanhempi neljännelle luokalle. Neljäsluokkalaisen kohdalla näkyi hieman selvemmin, että kouluvuodet Ruotsissa olivat vaikuttaneet tytön koulunkäyntiin. Eniten tuli esiin sellaista, että vanhempana lapsena hän jo osasi huomioida ja pohdiskella esimerkiksi opettajan käyttäytymistä sekä ammattitaitoa. Hän esimerkiksi aluksi koki, että Ruotsissa opettaja oli kiltimpi ja Suomessa ankarampi. Suomen opettaja oli jopa vähän pelottava lapsen mielestä alussa. Toisaalta hän myös koki, että Suomen opettaja oli parempi opettaja, jonka tunnilla oli rauhallista ja joka sai lapset paremmin oppimaan. Me silloin aikoinaan puhuttiin, että kotonakin aikuisten täytyy välillä olla ankaria, jotta lapset tekevät sovitut hommansa ja ongelmat saadaan selvitettyä. Nuorempi lapsi sujahti suomalaiseen kouluun muistaakseni melkein ongelmitta, eikä hän Suomeen tulon jälkeen suuremmin muistellut Ruotsin koulua kuten isosiskonsa. Nuorempi sai alkuun jotain apua olikohan kouluavustajalta.

Hyvän koulun löytämisessä ja oppilaspaikan saamisessa ei ollut mitään ongelmaa. Ei Suomessa yleensäkään ole, varsinkaan parin suurimman kaupungin ulkopuolella. Tämä asia on suuri etu Suomessa. Koulut ovat yleisesti hyvätasoisia. Päiväkotipaikkojen löytäminen voi olla vaikeampaa ainakin isoissa kaupungeissa. Esikoulupaikan saa kuitenkin helposti, koska esikoulu on nykyään Suomessa pakollinen kuten koulu.

Suomessa on jonkin verran tiettyyn opetukseen painottuneita luokkia kuten musiikkiluokat, kuvataideluokat, kielikylpyluokat sekä liikuntapainotteiset luokat. Tietenkin on ruotsinkielisiä kouluja ja englanninkielisiä luokkia. Painotetun opetuksen luokille pyritään vissiin aina pääsykokeiden kautta. Osa painotetun opetuksen luokista kuten kielikylpyluokat saattaa edellyttää osallistumista kielikylpyopetukseen jo päiväkodissa. Jos Ruotsista muuttavat perhe haluaa laittaa lapset ruotsinkieliseen kouluun, se varmasti onnistuu. Muuten voi olla vaikeaa päästä painotetun opetuksen luokille ellei satu osumaan juuri oikeaan paikkaan oikealla hetkellä. Painotetun opetuksen luokille pyritään usein toisen luokan keväällä, jos painotettu opetus (esimerkiksi musiikkiluokka) kestää 3.-6. luokkien ajan. Kielikylpyluokille pyritään yleensä jo 5-6-vuotiaana ja kielikylpyopetus kestää usein koko peruskoulun ajan eli esiopetuksesta yhdeksännen luokan loppuun asti. Monet lapset aloittavat kielikylvyn jo 1-3 vuoden iässä. Myös yläkouluissa on jonkin verran tarjolla painotettua opetusta (esim. media, yrittäjyys, musiikki, liikunta, kuvataide, kielet, luonnontieteet), jonka pariin hakeudutaan yleensä vasta kuudennen luokan aikana olevan hakuprosessin kautta.

Valtaosa suomalaisista lapsista opiskelee ihan tavallisilla luokilla ilman mitään painotettuja opetuksia. Painotetun opetuksen luokkia on lähinnä suuremmissa kaupungeissa. Jos tulevassa kotikunnassa kuitenkin sattuisi olemaan tarjolla jotain painotettua opetusta, kannattaa ottaa niistä selvää. Olen kuullut paljon hyvää esimerkiksi Kouvolasta Elimäen koulun yrittäjyysluokista.

Suomalaiseen kouluun siirtyessä joutuu tekemään valintoja joidenkin ainevalintojen osalta. Esimerkiksi käsityöstä joutuu yleensä valitsemaan tekstiilikäsityön tai teknisen käsityön, vaikka kaikki opiskelevat jonkin verran kumpaakin. Uskonnon opetuksen osalta täytyy tehdä valinta. Eniten opiskellaan evankelis-luterilaista uskontoa, jonka opetukseen osallistuu usein myös monet pienempien uskonnollisten ryhmien jäsenet kuten helluntailaiset, lestadiolaiset jne. Ortodokseille, katolilaisille, muslimeille, juutalaisille ja muille on omaa opetusta, jos on. Uskonnonopetuksen vaihtoehtona on elämänkatsomustieto, mutta ei ihan kaikissa kouluissa. Kaupungeissa on yleensä tarjolla vaihtoehtoja, mutta pienemmillä paikkakunnilla ei yleensä ole, paitsi Itä-Suomessa, jos paikkakunnalla asuu enemmän ortodokseja.

Ehkä tärkeimpiä valintoja lapsen opiskeluiden kannalta ovat kieliopinnot, sillä kieliä opiskellaan paljon ja pitkään. Kielivalintoja ei oikein voi muuttaa myöhemmin. Sen vuoksi lasten kieliopintojen valintoja kannattaa miettiä huolella. Kaikilla paikkakunnilla ei ole paljon valinnanvaraa, mikä helpottaa valintojen tekemistä :-) Kannattaa kysellä neuvoja myös opettajilta. Alla on linkkejä aiheesta.

https://www.sukol.fi/liitto/uutiset/tilastotietoa/tilastotietoa_kielivalinnoista/perustietoa_kielivalinnoista/vuosiluokilla_1_6

https://www.kieliverkosto.fi/fi/tassu-tiu/huoltajalle/yleisimpia-kysymyksia-kieltenoppimisesta-ja-kielivalinnoista

https://yle.fi/uutiset/3-11775100

https://yle.fi/uutiset/3-10438183

https://yle.fi/uutiset/3-11147294

Tiedän eri maista Suomeen paluumuuttaneita perheitä. Kaikki sellaiset lapset, jotka ovat olleet 6-8-vuotiaita (esikoululaiset ja 1.-2. luokkalaiset) ovat sopeutuneet suomalaiseen kouluun ilman suurempia ongelmia. Heillä koulu on myös sujunut myöhemmin hyvin. Nuoremmat lapset, jotka menevät päiväkotiin, sopeutuvat tietysti myös lähes aina ilman suurempia ongelmia. Monesti pikkulapset sopeutuvat uuteen kotimaahan vanhempiaankin nopeammin!

Vanhemmat lapset, jotka ovat menneet Suomessa kolmannelle luokalle tai sitä ylemmille luokille, ovat tarvinneet enemmän tukea sekä koulusta että vanhemmilta. Sopeutuminen suomalaiseen kouluun on kestänyt heillä pidempään ja ollut vaativampaa. Syitä on varmaan monia. Silti kaikki nämäkin lapset ovat sopeutuneet suomalaiseen ajan kanssa. Heidän tarinat ovat todella kirjavia, koska tilanteetkin ovat olleet erilaisia. Jotkut ovat osanneet suomen kieltä hyvin jo Suomeen muuttaessaan. Osa on ollut suomen kielen osalta melkein ummikkoja eli he eivät ole osanneet suomea yhtään tai vain hyvin vähän.

Jos joku miettii, miten teini-ikäinen sopeutuu Suomeen ja suomalaiseen koulutusjärjestelmään, niin tässä on pari vinkkiä. Nyrkkisääntö on, että vaikka sopeutuminen Suomeen ja suomen kielen oppiminen kestäisi useamman vuoden, ei nuorilla ole mihinkään kiire. Esimerkiksi peruskoulun jälkeen voi opiskella 1-2 vuotta alla esitellyissä koulutusohjelmissa, joissa pystyy parantamaan kielitaitoa, kertaamaan aiemmin opittuja asioita, nostamaan numeroita sekä opiskelemaan puuttuvia tietoja, joita tarvitsee jatko-opinnoissa.

Ei siis ole mikään katastrofi, vaikka muuttaisi Suomeen teini-iässä ilman kunnon kielitaitoa ja eikä pystyisi alussa opiskelemaan yhtä tehokkaasti kuin Ruotsissa. Eikä haittaa, vaikka koulu olisi jäänyt kesken Ruotsin puolella, koska näiden kertaavien ja valmistavien opintojen aikana voi saada rästiopintoja suoritettua sekä löytää opiskelu- tai työelämästä sopivan paikan itselleen.

1. Jos on jo käynyt peruskoulun loppuun Ruotsissa tai tulee Suomeen peruskoulun loppuvaiheessa, voi käydä Suomessa niin kutsutun kymppiluokan ja/tai VALMA-koulutuksen. Sekä kymppiluokalla että VALMA:lla nuori voi:

- kehittää kielitaitoaan,
- hankkia lisää tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista,
- kehittää opiskelutaitojaan,
- kerrata peruskoulun oppiaineita,
- nostaa peruskoulun päättötodistuksen arvosanoja,
- pohtia ammatinvalintaansa ja saada tietoa eri aloista
- tutustua koulutuskokeilun kautta eri alojen opiskeluun,
- tutustua työkokeilujen kautta eri ammatteihin,
- tehdä työharjoittelua työpaikoilla ja
- löytää uusia ystäviä

Jokaiselle kymppiluokan ja VALMA:n opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Kaikkia yllä mainittuja asioita ei yleensä ehdi tehdä yhden vuoden opintojen aikana, eikä kaikkia mahdollisuuksia ole tarjolla kaikissa oppilaitoksissa.

https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/peruskoulun-jalkeen-muita-vaihtoehtoja/kymppiluokalla-voit-kehittaa-opiskelutaitojasi/

https://opintopolku.fi/wp/ammatillinen-koulutus/ammatilliseen-peruskoulutukseen-valmentava-koulutus/

2. Lukioon suuntaaville oppilaille on olemassa lukio-opintoihin valmistava LUVA-koulutus: https://opintopolku.fi/wp/lukio-2/lukiokoulutukseen-valmistava-koulutus-luva/

3. Kansanopisto voi olla hyvä vaihtoehto Suomeen paluumuuttavalle nuorelle. Kansanopistossa voi opiskella kotona asuen, jos opisto sijaitsee lähellä kotia. Yleensä kansanopistoissa kuitenkin asutaan arkipäivien ajan ja viikonloppuisin käydään kotona. Kansanopistoissa voi korottaa peruskoulun päästötodistuksen numeroita sekä kerrata oppiaineita, suorittaa kymppiluokan, opiskella vuoden ajan niin sanotulla yleissivistävällä linjalla tai suorittaa lukio-opintoja. Vuosi kansanopistossa saattaa olla hyvä satsaus esimerkiksi kielitaidon kehittymisen kannalta, mutta muutenkin monet opiskelijat ovat tykänneet kansanopiston opinnoista kovasti.

https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/peruskoulun-jalkeen-muita-vaihtoehtoja/kansanopistojen-vaihtoehdot/

https://www.kansanopistot.fi/opiskelu-kansanopistossa/

4. Ammatillista opiskelua voi Suomessa tehdä myös oppisopimuksen avulla, mikä on joillekin parempi vaihtoehto kuin koulun penkillä istuminen:
https://www.oppisopimus.fi/

5. Aikuislukiot sopivat 18 vuotta täyttäneille:
https://opintopolku.fi/wp/aikuiskoulutus/aikuislukio/

6. Myös etäopintoja on tarjolla! Suomessa on etäperuskoulu, etälukio ja ammatillisia opintoja verkossa.

https://nettiperuskoulu.fi/

https://nettilukio.fi/

https://www.aavo.fi/

Mulla on ollut aika huonoja kokemuksia Suomeen muutosta. Olen huomannut että kun menee kauppaan ostoksille niin kun huomataan että olen ruotsalainen henkilökunta alkaa kohdella mua aika tylysti. Ja kun ovat oppineet sen niin tulen kohdeltua samanlailla joka kerta kun tavaa samat ihmiset.

Monet naapurit ei morjesta kun tapaa heitä pihalla, ja olen tosi varma että se on ruotsivihallisuutta. Mä tulin erittäin pettyneeksi kun mun pyöränkin varastettiin kun olin vasta asunnut talossa noin vuoden ajan.

Tavasin toisen maahanmuuttajan kuka kerto että heidän lapsia kiusataan kovasti koulussa jos he ovat yhtään erinlaisia kun supisuomalaiset, voi te paluumuuttajat jos tiedeätte mikä riesa meillä on täällä tänään!

Toinen asia mikä hulluttaa on että jos näytät olla Ruotsista niin teitä tullaan kohdeltua hyvin ilkeästi kahviloissa, baareissa ja kaikissa paikoissa missä tavataan ihmisiä. On se hullua että ruotsinsuomalaisia kohdellaan huonosti Ruotsissa ja sitten kun lähtee pako Suomeen niin täälläkin kohdella meitä huonoksi koska ollaan Ruotsista.

Voi kun en tietänyt että ollaan pahomaisia Suomessakin, jos olsin tiennyt olisin muuttanut muualle.

Kun muutin mun asuntoon, huomasin että alettiin kyttäillä meitä naapurista, vaikka ollaan aivan siistiä ja hyviä ihmisiä. Meitä epäillään jostain, ihan että oltaisiin rikollisia, ja tämä ottaa niin kamalasti päähän että en tule asumaan tässä maassa kun korona on ohitse mennyt.

Kelassa ja verotoimistossa ollaan oltu hyvin huonosti kohdeltua, aivan että oltaisiin jotain sossupummia Ruotsista. Meidän lapsille ei saa tulla turmattu omakuva ja itsetunto mikä luo kaikenlaisia ongelmia elämässä. Lapsen omakuva ja itsetunto täytyy turvata että heistä ei tule ajettu pohjaan sosiaalisesti. Suomi on niin täynnä ruotsalaisuutta että monet suomalaiset ovat täynnä inhoa Ruotsia kohti ja tyrmää kaikkia ruotsiasioita pahasti vastaan. Täytyy olla sama asia Ruotsissa koska ruotsalaiset eivät tykkää suomalaisista eikä toismaalaisista koska heillä tuntuu että heitten maa on varastettu heiltä, ja tämä asia tuntuu oleva sama Suomessa.

Mä itse en ole saannut ainoata ystävää Suomesta koska ihmiset hluaa välttää meitä muukalaisia Ruotsista. Olen niin kyllästynyt muukalaisuuteen Suomessa saman tavoin kun Ruotsissa. Meidän ruosujen elämä ei tule olla hyvämallista jos asutaan Ruotsissa tai Suomessa, me ollaan yhtä pahasti kohdeltua missä me asutaan Pohjolassa, niin eiköhän ole parempi muutta johonkin toiseen paikkaan maailmassa? Mä ja mun lapset lähdetään pako täältä kun pandemia on ohitse.

Näin ajattelee hyvin pettynyt ruousu.....

Ystävän kummityttö muutti Ruotsista Suomeen yksinhuoltajana kuudesluokkalaisen tyttären kanssa. Tyttö oli 12v ja murrosikäinen jo silloin. Muutto tuli yhtäkkiä avioeron jälkeen. Pelättiin kyllä pahaa, kun suomen kieltä vain huonosti osannut tyttö joutui muuttamaan vastentahtoisesti Suomeen hankalassa iässä. Asiat meni kuitenkin tosi hyvin. Kuulemma tyttö sai paljon apua Suomen koulusta ja pääsi hyvin mukaan systeemiin. En voi taata että kaikilla kävisi niin helposti, mutta ei se ole mahdotonta. Myöhemmin äiti oli sanonut, että olipa hyvä kun tyttö muutti siinä iässä Suomeen, koska nuorison touhut Ruotsissa on paljon rajumpia. Kun muuttivat Suomeen pieneen kaupunkiin, ei siellä ole samanlaisia nuorison ongelmia kuin oli Ruotsin kotikaupungissa. Lapset ja nuoret oppii uuden kielen hämmästyttävän nopeasti.

Minun serkku muutti lastensa kanssa Suomeen vuonna 2016. Lapset oli asuneet koko ikänsä Ruotsissa eikä puhuneet suomea hyvin. Toinen meni Suomessa kolmannelle luokalle ja toinen neljännelle luokalle. Vanhempi oli poika, nuorempi tyttö. Kumpikaan ei ollut niin sanotusti innokas oppilas, vaan koulu oli vähän pakkopullaa. En tiedä kaikkia asioita, mutta ne lapset sopeutui Suomen kouluun minun tietojen mukaan ihan hyvin ja aika nopeasti. Kavereita löytyi nopeasti ja serkku kehui miten koulun opettajat auttoi lapsia. Saivat vissiin tukiopetusta ja muuta. Nyt lapset ovat jo yläkoulussa ja kuulemma hyvin menee.

Muistan muutamia keskusteluita alkuajoilta. Alussa serkku kertoi, että lasten mielestä Suomen kouluruoka oli vähän kummallista. He muutti Suomeen kesäkuussa. Vasta syksyllä heille tuli tietoon, että Suomen koulussa täytyy luistella ja hiihtää. Lapset ei olleet koskaan hiihtäneet eikä luistelleet. Kiireessä syksyn aikana hankittiin lapsille niitä välineitä ja me yhdessä harjoiteltiin luistelua. Toinen sukulainen opetti hiihtoa. On eri asia opetella luistelua 11-vuotiaana kuin 5-vuotiaana, mutta silti sen voi oppia ihan hyvin. Nämä lapset ei olleet myöskään koskaan käyneet koulun kanssa uimassa. Suomessa uinti kuuluu koulujen ohjelmaan. Tällaisia asioita muun muassa muistan heidän käyneen läpi ensimmäisen Suomen vuoden aikana.

Vähän se voi tuntua stressaavalta kun Suomessa on monet asiat erilailla kuin Ruotsissa. Jos suhtautuu asioihin positiivisesti ja kärsivällisesti, kaikki on helpompaa. Kannattaa muistaa, että sopeutumiseen menee aikaa. Kaikkea ei tarvitse osata eikä oppia heti. Ajan kanssa asiat järjestyvät. Jos lapsi ei osaa esimerkiksi luistella tai hiihtää, kannattaa puhua siitä opettajan kanssa avoimesti. Kyllä ne opettajat ymmärtää ja osaa auttaa.

Monilla suomalaisilla kouluilla on nettisivut ja osalla on koulun sivut myös sosiaalisessa mediassa kuten Facebookissa tai Instagramissa. Niiden kautta voi "tirkistellä" suomalaisten koulujen elämää.

Kannattaa muistaa, että sosiaalisen median tileillä esitellään usein enemmän erikoispäiviä kuten retki- ja juhlapäiviä. Tavallisten arjen oppitunteja ei esitellä yhtä paljon. Ei ne oppilaat kuitenkaan koko ajan retkeile eivätkä juhli, vaan eniten kouluissa istutaan ihan tavallisilla oppitunneilla. Kaikilla kouluilla ei ole nettisivuja eikä sosiaalisen median tilejä. Ne koulut on silti ihan hyviä kouluja, vaikka ovat päättäneet pysyä poissa internetistä. Joissain kouluissa on tehty päätös, ettei oppilaiden kuvia jaeta internetissä. Tämän vuoksi koulu ei ole ollenkaan internetissä tai koulun kuvissa ei esiinny oppilaita. Jotkut koulut ovat kuvanneet oppilaita on niin, ettei heitä voi tunnistaa.

Kouvolan Elimäen yhtenäiskoulun Facebook-sivut:
https://www.facebook.com/elimaenyhtenaiskoulu/

Kouvolan Elimäen lukion Instagram-profiili:
https://www.instagram.com/elimaenlukio/

Nurmeksen Porokylän koulu:
https://www.facebook.com/porokylankoulu

Lahden Renkomäen koulu:
https://www.facebook.com/Renkomaenkoulu

Rovaniemeläinen Ounasrinteen koulu:
https://www.facebook.com/Ounasrinteen-Koulu-247743382323739

Sastamalan Häijään koulu:
https://www.facebook.com/haijaankoulu

Porilainen Cygnaeuksen koulu:
https://www.instagram.com/cygnaeuksenkoulu/?hl=en

Espoolainen Viherlaakson koulu:
https://www.facebook.com/viherlaakso

Turun Vasaramäen koulu:
https://www.instagram.com/vasaramaenkoulu/

Kontiolahden koulu:
https://www.instagram.com/kontiolahdenkoulu/?hl=en

Suonenjoen lukio:
https://www.instagram.com/suonenjoen_lukio/?hl=en

Kirjolan koulu Parikkalasta:
https://www.instagram.com/kirjolankoulu/?hl=en

Hankasalmen suunnistuspainotteinen lukio:
https://www.instagram.com/suunnistuslukio/?hl=en

Ammattiopisto Tavastia:
https://www.instagram.com/ammattiopistotavastia/

Mä muutin kahden lapsen kanssa viime vuonna Suomeen. Olen kirjoittanut paluumuutosta täällä. Yritän myöhemmin löytää ne kirjoitukset ja linkittää tähän. En jaksaisi kirjoittaa kaikkea uusiksi. Kerron lyhyesti. Muutettiin kevään lopulla. Nuorempi meni syksyllä esikouluun ja kaikki on mennyt hänen kanssa tosi hyvin. Suomalainen esikoulu auttaa ja opettaa lapsia tosi hyvin. Opettajat on todella ammattilaisia. Vanhempi lapsi meni syksyllä kolmannelle luokalle. Hän oli Ruotsin koulussa ollut ongelmissa, kun oli kiusausta ja montaa ongelmaa. Suomessa asiat lähti oikeastaan heti menemään hyvin. Tarkoitan että poika tykkäsi Suomen koulusta heti alussa vaikka tietysti ensin jännitti hirveen paljon. Suomen koulu on rauhallinen ja opettajat osaa auttaa paljon. Lapsilla on avustajia ja erityisopettaja. Koulussa on myös kasvattaja, joka on auttanut paljon. On ollut tukiopetusta, läksykerhoa, saanut yksityistä apua avustajalta ja koulussa on lisäksi kerhoja. Kirjastossa on lukukoira ja hyviä tapahtumia lapsiperheille. Kannustusta on tosi paljon ja tukea. Ruotsissa vanhempi poika oli erityisoppilas, mutta Suomessa hänestä tuli tavallinen oppilas. Vasta Suomessa hän alkoi tykätä koulusta. Suomessa harrastukset on halvempia joten ollut varaa esimerkiksi uimaharrastukseen. Harmi vaan että koronan vuoksi on välillä uimahalli suljettu. Meidän vanhempi lapsi meni Suomessa heti tavalliselle luokalle, koska osasi kuulemma suomen kieltä niin paljon ja oli vasta kolmas luokka. Hän on saanut maahanmuuttajan opetusta erityisopettajan tunteina, oman opettajan yksityisopettajana ja kouluavustajan antamana erityistukena. Se jatkuu vielä kesälomaan asti. Alussa erityistä opetusta oli enemmän ja sitä on koko ajan vähennetty. Ensi syksynä poika ei enää saa maahanmuuttajan opetusta, mutta voi saada samanlaisia apuja kuin kuka tahansa muukin oppilas esimerkiksi erityisopettajalta. Nuorempi poika menee ekalle luokalle niin sanotusti tavallisena oppilaana eikä maahanmuuttajana. Esikoulussa hän ei ole saanut maahanmuuttajan taustan vuoksi erityistä opetusta vaan on ollut kuten muutkin. Lapset osasi aika paljon suomea, kun muutettiin, mutta eivät kuitenkaan kunnolla. Oppivat kieltä tosi nopeasti ensimmäisen kesänkin aikana: televisiosta, kavereilta, sukulaisilta. Meidän lapset halusivat muuttaa Suomeen, mutta olin heitä valmistellut vajaan vuoden ajan ennen kuin kerroin muutosta. Lasten into Suomea kohtaan varmaan helpotti sopeutumaan.

Löysin Suomen mediasta yhden kertomuksen, miten Sveitsistä vuonna 2020 Suomen Tuusulaan muuttanut Emilia-tyttö on sopeutunut uuteen kotimaahan ja kouluun. Haastatteluvaiheessa alakoulua käyvä Emilia oli ehtinyt asua äitinsä kanssa Suomessa vasta joitakin kuukausia. Sveitsissä aiemmin asuneen Emilian äidinkieli on brittiläisen isän vuoksi englanti. Koulua hän kävi ensimmäisten vuosien ajan ranskankielisessä koulussa. Suomea hän osasi Suomeen muuttaessaan aika vähän, mutta meni silti suomenkieliseen kouluun. Jutun mukaan Emilia on tyytyväinen kouluruokailuun ja muut lapset ovat olleet häntä kohtaan kilttejä. Myös opettaja on ollut Emilian mukaan kiltti. Emilian äiti kertoi, että ulkomailta muuttanut Emilia on saanut alussa jopa 8 tuntia viikossa erityisopettajan yksityisopetusta ilman, että perhe edes pyysi tukiopetusta. Tämä johtuu siitä, että Emilian katsotaan olevan maahanmuuttaja, mikä hän tietenkin onkin, koska hän ei ole aiemmin asunut Suomessa. Emilian äiti on kuitenkin kantasuomalainen ja sen vuoksi perhe muutti Suomeen. Suomalaisen äidin vuoksi Emilia oli tietysti jo aiemminkin käynyt Suomessa ja hän osasi hieman suomen kieltä ennen muuttoa.

https://yle.fi/uutiset/3-11586660