Hei!
Tämä varmaan kiinnostaa useampiakin, joten aloitan aiheesta ihan oman keskustelun. Olemme suunnittelemassa perheen muuttoa Ruotsista Suomeen. Toivottavasti muutto toteutuu tämän vuoden aikana. Haluaisin kuulla muiden kokemuksia ja ajatuksia lasten koulunkäyntiin liittyen, kun on vaihdettu Ruotsista suomalaiseen systeemiin tai suunnitellaan muuttoa.
Olisi mukavaa, jos tässä ketjussa viriäisi monipuolinen keskustelu aiheesta. Ihan kaikki aiheeseen liittyvät asiat kiinnostavat. Varsinkin omakohtaiset kokemukset kiinnostavat, mutta myös muut tiedot ja viranomaisilta saadut ohjeet kiinnostavat kovasti.
Lasten siirtyminen suomalaiseen kouluun Ruotsista
Anonyymi
15
394
Vastaukset
- Anonyymi
Meidän paluumuutosta on aikaa jo vuosia, mutta lasten siirtyminen suomalaiseen kouluun sujui varsin helposti. Me asuimme Ruotsissa vain pari vuotta ja lapset olivat Suomeen palatessa vielä pieniä. Kotikielemme oli koko ajan ollut suomi. Nuorempi meni Suomessa toiselle luokalle ja vanhempi neljännelle luokalle. Neljäsluokkalaisen kohdalla näkyi hieman selvemmin, että kouluvuodet Ruotsissa olivat vaikuttaneet tytön koulunkäyntiin. Eniten tuli esiin sellaista, että vanhempana lapsena hän jo osasi huomioida ja pohdiskella esimerkiksi opettajan käyttäytymistä sekä ammattitaitoa. Hän esimerkiksi aluksi koki, että Ruotsissa opettaja oli kiltimpi ja Suomessa ankarampi. Suomen opettaja oli jopa vähän pelottava lapsen mielestä alussa. Toisaalta hän myös koki, että Suomen opettaja oli parempi opettaja, jonka tunnilla oli rauhallista ja joka sai lapset paremmin oppimaan. Me silloin aikoinaan puhuttiin, että kotonakin aikuisten täytyy välillä olla ankaria, jotta lapset tekevät sovitut hommansa ja ongelmat saadaan selvitettyä. Nuorempi lapsi sujahti suomalaiseen kouluun muistaakseni melkein ongelmitta, eikä hän Suomeen tulon jälkeen suuremmin muistellut Ruotsin koulua kuten isosiskonsa. Nuorempi sai alkuun jotain apua olikohan kouluavustajalta.
Hyvän koulun löytämisessä ja oppilaspaikan saamisessa ei ollut mitään ongelmaa. Ei Suomessa yleensäkään ole, varsinkaan parin suurimman kaupungin ulkopuolella. Tämä asia on suuri etu Suomessa. Koulut ovat yleisesti hyvätasoisia. Päiväkotipaikkojen löytäminen voi olla vaikeampaa ainakin isoissa kaupungeissa. Esikoulupaikan saa kuitenkin helposti, koska esikoulu on nykyään Suomessa pakollinen kuten koulu.
Suomessa on jonkin verran tiettyyn opetukseen painottuneita luokkia kuten musiikkiluokat, kuvataideluokat, kielikylpyluokat sekä liikuntapainotteiset luokat. Tietenkin on ruotsinkielisiä kouluja ja englanninkielisiä luokkia. Painotetun opetuksen luokille pyritään vissiin aina pääsykokeiden kautta. Osa painotetun opetuksen luokista kuten kielikylpyluokat saattaa edellyttää osallistumista kielikylpyopetukseen jo päiväkodissa. Jos Ruotsista muuttavat perhe haluaa laittaa lapset ruotsinkieliseen kouluun, se varmasti onnistuu. Muuten voi olla vaikeaa päästä painotetun opetuksen luokille ellei satu osumaan juuri oikeaan paikkaan oikealla hetkellä. Painotetun opetuksen luokille pyritään usein toisen luokan keväällä, jos painotettu opetus (esimerkiksi musiikkiluokka) kestää 3.-6. luokkien ajan. Kielikylpyluokille pyritään yleensä jo 5-6-vuotiaana ja kielikylpyopetus kestää usein koko peruskoulun ajan eli esiopetuksesta yhdeksännen luokan loppuun asti. Monet lapset aloittavat kielikylvyn jo 1-3 vuoden iässä. Myös yläkouluissa on jonkin verran tarjolla painotettua opetusta (esim. media, yrittäjyys, musiikki, liikunta, kuvataide, kielet, luonnontieteet), jonka pariin hakeudutaan yleensä vasta kuudennen luokan aikana olevan hakuprosessin kautta.
Valtaosa suomalaisista lapsista opiskelee ihan tavallisilla luokilla ilman mitään painotettuja opetuksia. Painotetun opetuksen luokkia on lähinnä suuremmissa kaupungeissa. Jos tulevassa kotikunnassa kuitenkin sattuisi olemaan tarjolla jotain painotettua opetusta, kannattaa ottaa niistä selvää. Olen kuullut paljon hyvää esimerkiksi Kouvolasta Elimäen koulun yrittäjyysluokista.
Suomalaiseen kouluun siirtyessä joutuu tekemään valintoja joidenkin ainevalintojen osalta. Esimerkiksi käsityöstä joutuu yleensä valitsemaan tekstiilikäsityön tai teknisen käsityön, vaikka kaikki opiskelevat jonkin verran kumpaakin. Uskonnon opetuksen osalta täytyy tehdä valinta. Eniten opiskellaan evankelis-luterilaista uskontoa, jonka opetukseen osallistuu usein myös monet pienempien uskonnollisten ryhmien jäsenet kuten helluntailaiset, lestadiolaiset jne. Ortodokseille, katolilaisille, muslimeille, juutalaisille ja muille on omaa opetusta, jos on. Uskonnonopetuksen vaihtoehtona on elämänkatsomustieto, mutta ei ihan kaikissa kouluissa. Kaupungeissa on yleensä tarjolla vaihtoehtoja, mutta pienemmillä paikkakunnilla ei yleensä ole, paitsi Itä-Suomessa, jos paikkakunnalla asuu enemmän ortodokseja.
Ehkä tärkeimpiä valintoja lapsen opiskeluiden kannalta ovat kieliopinnot, sillä kieliä opiskellaan paljon ja pitkään. Kielivalintoja ei oikein voi muuttaa myöhemmin. Sen vuoksi lasten kieliopintojen valintoja kannattaa miettiä huolella. Kaikilla paikkakunnilla ei ole paljon valinnanvaraa, mikä helpottaa valintojen tekemistä :-) Kannattaa kysellä neuvoja myös opettajilta. Alla on linkkejä aiheesta.
https://www.sukol.fi/liitto/uutiset/tilastotietoa/tilastotietoa_kielivalinnoista/perustietoa_kielivalinnoista/vuosiluokilla_1_6
https://www.kieliverkosto.fi/fi/tassu-tiu/huoltajalle/yleisimpia-kysymyksia-kieltenoppimisesta-ja-kielivalinnoista
https://yle.fi/uutiset/3-11775100
https://yle.fi/uutiset/3-10438183
https://yle.fi/uutiset/3-11147294- Anonyymi
Kieliopinnot vaikuttavat sekavilta, mutta ei se niin mutkikasta ole. Yritän vääntää rautalangasta:
1. Kaikille Suomen peruskoululaisille on PAKOLLISTA opiskella A1- ja B1-kieliä. A1-kielen opiskelu alkaa nykyisin jo peruskoulun ensimmäisellä luokalla. Opiskelu on alussa leikinomaista. B1-kielen opiskelu alkaa 6. luokalla. Tietääkseni kaikissa Suomen kouluissa on mahdollista opiskella A1-kielenä englantia, joka on myös yleisin valinta. Useissa kunnissa ei ole muita vaihtoehtoja A1-kieleksi kuin englanti. B1-kieli on yleensä toinen kotimainen kieli (ruotsi/suomi).
Esimerkiksi Iisalmen seudulla (myös kunnat Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä) kaikki oppilaat opiskelevat A1-kielenään englantia ja B1-kielenään ruotsia. Poikkeuksena on vain englantia äidinkielenään opiskelevat oppilaat, joilla on A1-kielenä venäjä.
* * * * *
2. VAPAAEHTOISTA kielten opiskelua varten on tarjolla A2-kielen opetusta, joka alkaa viidennellä luokalla sekä B2-kielen opiskelua kahdeksannelta luokalta lähtien. Eri kunnissa ja kouluissa on tarjolla erilaisia mahdollisuuksia.
Esimerkiksi Iisalmen seudulla voi aloittaa viidennellä luokalla opiskelemaan vapaaehtoisesti saksaa, ranskaa tai venäjää, mutta vain tietyissä kunnissa kuten Kiuruvedellä. Iisalmessa ei ilmeisesti ole tarjolla mitään A2-kieltä, vaikka se on alueen kunnista väkiluvultaan suurin. Yläkoulussa alkavana kielenä eli B2-kielenä on tarjolla espanjaa, ranskaa, saksaa ja venäjää monissa Iisalmen alueen kunnissa. Usein koululla on kuitenkin jonkinlainen alaraja, kuinka monta oppilasta täytyy tulla ryhmään ennen kuin ryhmä perustetaan. Joka vuosi ryhmää ei välttämättä saada kokoon kaikista halutuista kielistä.
* * * * * * *
Yllä oleva esimerkki osoittaa, että kielten opiskelun valinnat eivät välttämättä ole erityisen vaikeita, koska valinnanvaraa ei välttämättä ole paljon.
Suuremmissa kaupungeissa - ja joskus pienemmissäkin kaupungeissa - saattaa kuitenkin olla tarjolla vaikka kiinan kielen opintoja jo peruskoulun ensimmäiseltä luokalta lähtien. Osa näistä opinnoista ei edellytä mitään aiempaa taustaa kielikylpypäiväkodista. Tässä on esimerkki helsinkiläisistä kiinan A1-kielekseen valinneista oppilaista, mutta ei kiinan kieltä opiskella A1-kielenä kuin muutamissa kouluissa koko Suomessa: https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1257093
Useampien kaupunkien kouluissa on kuitenkin tarjolla A1-kielinä hieman tavallisempia kieliä kuten saksaa, ranskaa, ruotsia ja venäjää. Usein näitä kieliä on kuitenkin tarjolla vain yhdessä kaupungin kouluista, joten kielivalinta saattaa tarkoittaa pidempiä koulumatkoja. Harvinaisempien kielten osaamisesta on hyötyä, joten kannattaa harkita muitakin kieliä kuin vain englantia. Kannattaa kuitenkin muistaa, että alaluokilla tehdyt kielivalinnat vaikuttavat jonkin verran myöhempien vuosien valinnanmahdollisuuksiin. Esimerkiksi kaikissa yläkouluissa ja lukioissa ei voi lukea kaikkia mahdollisia A1-kieliä. Myös kielikylpyopetuksessa on vahvana toivomuksena, että perheet ja lapset sitoutuvat käymään peruskoulunsa kielikylpyopetuksessa alusta loppuun asti. Kielivalinta siis sitoo pidemmäksi ajaksi, mutta se voi myös tarjota lapselle hyvää opetusta, mukavia luokkakavereita yms.
Vapaaehtoiset kielivalinnat eli A2- ja B2-kielivalinnat eivät ole yhtä sitovia, joten niitä uskallan suositella useammille. Kieliä kannattaa opiskella, jos lasta vaan yhtään kiinnostaa.
Ulkomailta Suomeen muuttavat perheet usein miettivät, miten lapsen jo hankkiman kielitaidon (esim. ruotsi) saisi säilymään ja mitä ruotsin kieltä hyvin osaava oppilas tekee koulussa silloin, kun muut opiskelevat ruotsin alkeita esimerkiksi 6.- 9. luokilla. Koska lapset ja tilanteet ovat erilaisia, ratkaisutkin vaihtelevat. Kannattaa varautua siihen, että lapsi ei välttämättä saa oman tasoista opetusta ruotsin kielessä, jos lapsi menee suomenkieliseen kouluun. Ruotsin kielen ylläpito voi jäädä täysin perheen aktiivisuuden varaan. Koulusta, lapsen osaamisen tasosta ja iästä riippuen hän saattaa joko joutua ruotsin tunneille aloittelijoiden seuraan tai saada ruotsin kielen oppituntien aikana itselleen sopivaa tukiopetusta esimerkiksi suomen kielessä. Näin siinä tapauksessa, että lapsi opiskelee suomenkielisessä koulussa ja hänellä on B1-kielenä ruotsi. Eri tilanteissa tilanteita on ratkaistu hieman erilaisilla tavoilla.
Ruotsin kielen taidon ylläpidon kannalta on hyvä asia, että Suomen televisiossa lähetetään ruotsinkielistä ohjelmaa. Lisäkanavilla tai esimerkiksi HBO:n kautta saa lisää katsottavaa. Ruotsinkielisiä kirjoja voi tilata lähikirjastoon vaikka Itä-Lappiin. On hyvä tietää, että osa paluumuuttaneista perheistä suhtautuu ruotsin kieleen jopa kielteisesti. Osa taas laittaa lapsen ruotsinkieliseen kouluun Suomessa. Asenteet siis vaihtelevat paljon. Myös lapsi itse saattaa suhtautua ruotsin kieleen muuton jälkeen kielteisesti. Minusta kielitaidon säilymistä kannattaa tukea, vaikka ei Ruotsin valtiosta/kansasta/kulttuurista tykkäisikään, koska kielitaito on aina hyödyllinen taito. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kieliopinnot vaikuttavat sekavilta, mutta ei se niin mutkikasta ole. Yritän vääntää rautalangasta:
1. Kaikille Suomen peruskoululaisille on PAKOLLISTA opiskella A1- ja B1-kieliä. A1-kielen opiskelu alkaa nykyisin jo peruskoulun ensimmäisellä luokalla. Opiskelu on alussa leikinomaista. B1-kielen opiskelu alkaa 6. luokalla. Tietääkseni kaikissa Suomen kouluissa on mahdollista opiskella A1-kielenä englantia, joka on myös yleisin valinta. Useissa kunnissa ei ole muita vaihtoehtoja A1-kieleksi kuin englanti. B1-kieli on yleensä toinen kotimainen kieli (ruotsi/suomi).
Esimerkiksi Iisalmen seudulla (myös kunnat Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä) kaikki oppilaat opiskelevat A1-kielenään englantia ja B1-kielenään ruotsia. Poikkeuksena on vain englantia äidinkielenään opiskelevat oppilaat, joilla on A1-kielenä venäjä.
* * * * *
2. VAPAAEHTOISTA kielten opiskelua varten on tarjolla A2-kielen opetusta, joka alkaa viidennellä luokalla sekä B2-kielen opiskelua kahdeksannelta luokalta lähtien. Eri kunnissa ja kouluissa on tarjolla erilaisia mahdollisuuksia.
Esimerkiksi Iisalmen seudulla voi aloittaa viidennellä luokalla opiskelemaan vapaaehtoisesti saksaa, ranskaa tai venäjää, mutta vain tietyissä kunnissa kuten Kiuruvedellä. Iisalmessa ei ilmeisesti ole tarjolla mitään A2-kieltä, vaikka se on alueen kunnista väkiluvultaan suurin. Yläkoulussa alkavana kielenä eli B2-kielenä on tarjolla espanjaa, ranskaa, saksaa ja venäjää monissa Iisalmen alueen kunnissa. Usein koululla on kuitenkin jonkinlainen alaraja, kuinka monta oppilasta täytyy tulla ryhmään ennen kuin ryhmä perustetaan. Joka vuosi ryhmää ei välttämättä saada kokoon kaikista halutuista kielistä.
* * * * * * *
Yllä oleva esimerkki osoittaa, että kielten opiskelun valinnat eivät välttämättä ole erityisen vaikeita, koska valinnanvaraa ei välttämättä ole paljon.
Suuremmissa kaupungeissa - ja joskus pienemmissäkin kaupungeissa - saattaa kuitenkin olla tarjolla vaikka kiinan kielen opintoja jo peruskoulun ensimmäiseltä luokalta lähtien. Osa näistä opinnoista ei edellytä mitään aiempaa taustaa kielikylpypäiväkodista. Tässä on esimerkki helsinkiläisistä kiinan A1-kielekseen valinneista oppilaista, mutta ei kiinan kieltä opiskella A1-kielenä kuin muutamissa kouluissa koko Suomessa: https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1257093
Useampien kaupunkien kouluissa on kuitenkin tarjolla A1-kielinä hieman tavallisempia kieliä kuten saksaa, ranskaa, ruotsia ja venäjää. Usein näitä kieliä on kuitenkin tarjolla vain yhdessä kaupungin kouluista, joten kielivalinta saattaa tarkoittaa pidempiä koulumatkoja. Harvinaisempien kielten osaamisesta on hyötyä, joten kannattaa harkita muitakin kieliä kuin vain englantia. Kannattaa kuitenkin muistaa, että alaluokilla tehdyt kielivalinnat vaikuttavat jonkin verran myöhempien vuosien valinnanmahdollisuuksiin. Esimerkiksi kaikissa yläkouluissa ja lukioissa ei voi lukea kaikkia mahdollisia A1-kieliä. Myös kielikylpyopetuksessa on vahvana toivomuksena, että perheet ja lapset sitoutuvat käymään peruskoulunsa kielikylpyopetuksessa alusta loppuun asti. Kielivalinta siis sitoo pidemmäksi ajaksi, mutta se voi myös tarjota lapselle hyvää opetusta, mukavia luokkakavereita yms.
Vapaaehtoiset kielivalinnat eli A2- ja B2-kielivalinnat eivät ole yhtä sitovia, joten niitä uskallan suositella useammille. Kieliä kannattaa opiskella, jos lasta vaan yhtään kiinnostaa.
Ulkomailta Suomeen muuttavat perheet usein miettivät, miten lapsen jo hankkiman kielitaidon (esim. ruotsi) saisi säilymään ja mitä ruotsin kieltä hyvin osaava oppilas tekee koulussa silloin, kun muut opiskelevat ruotsin alkeita esimerkiksi 6.- 9. luokilla. Koska lapset ja tilanteet ovat erilaisia, ratkaisutkin vaihtelevat. Kannattaa varautua siihen, että lapsi ei välttämättä saa oman tasoista opetusta ruotsin kielessä, jos lapsi menee suomenkieliseen kouluun. Ruotsin kielen ylläpito voi jäädä täysin perheen aktiivisuuden varaan. Koulusta, lapsen osaamisen tasosta ja iästä riippuen hän saattaa joko joutua ruotsin tunneille aloittelijoiden seuraan tai saada ruotsin kielen oppituntien aikana itselleen sopivaa tukiopetusta esimerkiksi suomen kielessä. Näin siinä tapauksessa, että lapsi opiskelee suomenkielisessä koulussa ja hänellä on B1-kielenä ruotsi. Eri tilanteissa tilanteita on ratkaistu hieman erilaisilla tavoilla.
Ruotsin kielen taidon ylläpidon kannalta on hyvä asia, että Suomen televisiossa lähetetään ruotsinkielistä ohjelmaa. Lisäkanavilla tai esimerkiksi HBO:n kautta saa lisää katsottavaa. Ruotsinkielisiä kirjoja voi tilata lähikirjastoon vaikka Itä-Lappiin. On hyvä tietää, että osa paluumuuttaneista perheistä suhtautuu ruotsin kieleen jopa kielteisesti. Osa taas laittaa lapsen ruotsinkieliseen kouluun Suomessa. Asenteet siis vaihtelevat paljon. Myös lapsi itse saattaa suhtautua ruotsin kieleen muuton jälkeen kielteisesti. Minusta kielitaidon säilymistä kannattaa tukea, vaikka ei Ruotsin valtiosta/kansasta/kulttuurista tykkäisikään, koska kielitaito on aina hyödyllinen taito.Meidän lapsilla (2-luokka & 5-luokka) meni Suomeen muutto ihan hyvin. Varsinkin nuorempi sopeutui uuteen kouluun nopeasti. Vanhemmalla oli hieman haastavampaa alussa. Hän sai paljon apua koulusta, mutta silti autettiin ensimmäinen puoli vuotta läksyissä ainakin 2-3 viikossa. Eniten poika tarvitsi kannustusta ja rauhoittelua, kun oli vaikeaa. Kavereita löysivät heti ja viihtyivät hyvin.
Ruotsin kieli on säilynyt hyvin, koska vaimo puhuu lapsille ruotsia, vaikka osaa suomeakin. Ruotsi on edelleen vaimon vahvempi kieli, vaikka vanhempansa ovat ruotsinsuomalaisia. Pojat katsoo televisiosta ruotsinkielisiä ohjelmia ja käyvät kaksikielisen urheiluseuran treeneissä. Heillä on muutamia ruotsinkielisiä ystäviä. Asutaan Etelä-Suomessa.
Yksi tuttavaperhe muutti Suomeen Ranskasta. Heidän vanhempi lapsi meni maahanmuuttajien opetukseen alussa, koska hänen suomen kieli oli niin heikko. Taisi olla puolen vuoden päästä, kun se lapsi siirtyi tavalliselle luokalle. Se oli kuulemma hyvä asia se maahanmuuttajien opetus, mutta en tiedä siitä enempää. Heidän nuorempi lapsi meni ihan vain suomenkieliseen päiväkotiin, vaikka ei osannut melkein sanaakaan suomea alussa. Kumpikin lapsi pärjää nykyään ihan tavallisesti Suomessa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Meidän lapsilla (2-luokka & 5-luokka) meni Suomeen muutto ihan hyvin. Varsinkin nuorempi sopeutui uuteen kouluun nopeasti. Vanhemmalla oli hieman haastavampaa alussa. Hän sai paljon apua koulusta, mutta silti autettiin ensimmäinen puoli vuotta läksyissä ainakin 2-3 viikossa. Eniten poika tarvitsi kannustusta ja rauhoittelua, kun oli vaikeaa. Kavereita löysivät heti ja viihtyivät hyvin.
Ruotsin kieli on säilynyt hyvin, koska vaimo puhuu lapsille ruotsia, vaikka osaa suomeakin. Ruotsi on edelleen vaimon vahvempi kieli, vaikka vanhempansa ovat ruotsinsuomalaisia. Pojat katsoo televisiosta ruotsinkielisiä ohjelmia ja käyvät kaksikielisen urheiluseuran treeneissä. Heillä on muutamia ruotsinkielisiä ystäviä. Asutaan Etelä-Suomessa.
Yksi tuttavaperhe muutti Suomeen Ranskasta. Heidän vanhempi lapsi meni maahanmuuttajien opetukseen alussa, koska hänen suomen kieli oli niin heikko. Taisi olla puolen vuoden päästä, kun se lapsi siirtyi tavalliselle luokalle. Se oli kuulemma hyvä asia se maahanmuuttajien opetus, mutta en tiedä siitä enempää. Heidän nuorempi lapsi meni ihan vain suomenkieliseen päiväkotiin, vaikka ei osannut melkein sanaakaan suomea alussa. Kumpikin lapsi pärjää nykyään ihan tavallisesti Suomessa.Voisiko joku kertoa enemmän mikä on tämä maahanmuuttajien opetus?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voisiko joku kertoa enemmän mikä on tämä maahanmuuttajien opetus?
Tässä on perustietoa suomeksi:
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/maahanmuuttotaustaiset-oppijat-perusopetukseen-valmistavassa-opetuksessa
Och samma på svenska:
https://www.oph.fi/sv/utbildning-och-examina/undervisning-som-forbereder-forskoleundervisning-och-grundlaggande
Alla on yksi linkki lisää. Älä pelästy, vaikka siinä puhutaan pakolaisista, koska kyseinen nettisivusto kertoo pakolaisista. Samaa maahanmuuttajien valmistavaa opetusta annetaan muillekin Suomeen muuttaneille lapsille, jos lapsen kielitaito ei ole riittävän hyvä, että hänet voi sijoittaa tavalliselle luokalle heti aluksi. Valmistavassa opetuksessa opiskellaan lähinnä suomen kieltä ja muita asioita, jotka oppilaan täytyy osata pärjätäkseen tavallisessa luokassa muiden kanssa.
Yleensä kaukaisista maista ja täysin erilaisista kulttuureista tulevilla lapsilla kestää vuoden ennen kuin he siirtyvät tavallisiin luokkiin. Sen sijaan saman tyyppisistä kulttuureista tulevat lapset pystyvät yleensä siirtymään tavallisiin luokkiin jo aiemmin. Jos on mahdollista, lapsi ryhtyy käymään tavallisen luokan tunneilla jo mahdollisimman pian niissä aineissa (usein aluksi kuvaamataito, liikunta, musiikki, käsityö), joissa se on mahdollista. Vähitellen aineita tulee enemmän (esimerkiksi matematiikka, jossa käsitellään paljon numeroita ja symboleita kielen lisäksi), kunnes lapsi siirtyy kokonaan tavallisen luokan oppilaaksi. Kaikissa kunnissa ei ole ollenkaan erillisiä valmistavia luokkia maahanmuuttajille, vaan oppilas osallistuu heti aluksi normaalin luokan opetukseen, mutta saa sen lisäksi yksilöllistä tai pienessä ryhmässä tapahtuvaa tukiopetusta erityisesti kielen oppimisen tueksi.
https://kotouttaminen.fi/valmistava-opetus
- Anonyymi
Tiedän eri maista Suomeen paluumuuttaneita perheitä. Kaikki sellaiset lapset, jotka ovat olleet 6-8-vuotiaita (esikoululaiset ja 1.-2. luokkalaiset) ovat sopeutuneet suomalaiseen kouluun ilman suurempia ongelmia. Heillä koulu on myös sujunut myöhemmin hyvin. Nuoremmat lapset, jotka menevät päiväkotiin, sopeutuvat tietysti myös lähes aina ilman suurempia ongelmia. Monesti pikkulapset sopeutuvat uuteen kotimaahan vanhempiaankin nopeammin!
Vanhemmat lapset, jotka ovat menneet Suomessa kolmannelle luokalle tai sitä ylemmille luokille, ovat tarvinneet enemmän tukea sekä koulusta että vanhemmilta. Sopeutuminen suomalaiseen kouluun on kestänyt heillä pidempään ja ollut vaativampaa. Syitä on varmaan monia. Silti kaikki nämäkin lapset ovat sopeutuneet suomalaiseen ajan kanssa. Heidän tarinat ovat todella kirjavia, koska tilanteetkin ovat olleet erilaisia. Jotkut ovat osanneet suomen kieltä hyvin jo Suomeen muuttaessaan. Osa on ollut suomen kielen osalta melkein ummikkoja eli he eivät ole osanneet suomea yhtään tai vain hyvin vähän.- Anonyymi
Jos on huolissaan lasten sopeutumisesta suomalaiseen kouluun ja muutenkin suomalaiseen elämään, kannattaa rohkeasti kysyä, millaista tukea lapsille & nuorille on tarjolla sillä paikkakunnalla minne suunnittelee muuttavansa. Eri kunnissa on vähän erilaisia tukimuotoja.
Esimerkiksi Kouvolan kaupungin kouluissa työskentelee opettajien ja kouluavustajien lisäksi kasvatustutoreita. He auttavat tukea tarvitsevia oppilaita sekä oppilaiden perheitäkin monenlaisissa asioissa. Kouluasioiden lisäksi he voivat pohtia vanhempien kanssa kasvatukseen liittyviä asioita tai auttaa lasta löytämään hänelle sopivat harrastuksen. Saman tyyppisiä tukimuotoja on monissa muissakin kunnissa.
https://yle.fi/uutiset/3-11566980
- Anonyymi
Jos joku miettii, miten teini-ikäinen sopeutuu Suomeen ja suomalaiseen koulutusjärjestelmään, niin tässä on pari vinkkiä. Nyrkkisääntö on, että vaikka sopeutuminen Suomeen ja suomen kielen oppiminen kestäisi useamman vuoden, ei nuorilla ole mihinkään kiire. Esimerkiksi peruskoulun jälkeen voi opiskella 1-2 vuotta alla esitellyissä koulutusohjelmissa, joissa pystyy parantamaan kielitaitoa, kertaamaan aiemmin opittuja asioita, nostamaan numeroita sekä opiskelemaan puuttuvia tietoja, joita tarvitsee jatko-opinnoissa.
Ei siis ole mikään katastrofi, vaikka muuttaisi Suomeen teini-iässä ilman kunnon kielitaitoa ja eikä pystyisi alussa opiskelemaan yhtä tehokkaasti kuin Ruotsissa. Eikä haittaa, vaikka koulu olisi jäänyt kesken Ruotsin puolella, koska näiden kertaavien ja valmistavien opintojen aikana voi saada rästiopintoja suoritettua sekä löytää opiskelu- tai työelämästä sopivan paikan itselleen.
1. Jos on jo käynyt peruskoulun loppuun Ruotsissa tai tulee Suomeen peruskoulun loppuvaiheessa, voi käydä Suomessa niin kutsutun kymppiluokan ja/tai VALMA-koulutuksen. Sekä kymppiluokalla että VALMA:lla nuori voi:
- kehittää kielitaitoaan,
- hankkia lisää tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista,
- kehittää opiskelutaitojaan,
- kerrata peruskoulun oppiaineita,
- nostaa peruskoulun päättötodistuksen arvosanoja,
- pohtia ammatinvalintaansa ja saada tietoa eri aloista
- tutustua koulutuskokeilun kautta eri alojen opiskeluun,
- tutustua työkokeilujen kautta eri ammatteihin,
- tehdä työharjoittelua työpaikoilla ja
- löytää uusia ystäviä
Jokaiselle kymppiluokan ja VALMA:n opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Kaikkia yllä mainittuja asioita ei yleensä ehdi tehdä yhden vuoden opintojen aikana, eikä kaikkia mahdollisuuksia ole tarjolla kaikissa oppilaitoksissa.
https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/peruskoulun-jalkeen-muita-vaihtoehtoja/kymppiluokalla-voit-kehittaa-opiskelutaitojasi/
https://opintopolku.fi/wp/ammatillinen-koulutus/ammatilliseen-peruskoulutukseen-valmentava-koulutus/
2. Lukioon suuntaaville oppilaille on olemassa lukio-opintoihin valmistava LUVA-koulutus: https://opintopolku.fi/wp/lukio-2/lukiokoulutukseen-valmistava-koulutus-luva/
3. Kansanopisto voi olla hyvä vaihtoehto Suomeen paluumuuttavalle nuorelle. Kansanopistossa voi opiskella kotona asuen, jos opisto sijaitsee lähellä kotia. Yleensä kansanopistoissa kuitenkin asutaan arkipäivien ajan ja viikonloppuisin käydään kotona. Kansanopistoissa voi korottaa peruskoulun päästötodistuksen numeroita sekä kerrata oppiaineita, suorittaa kymppiluokan, opiskella vuoden ajan niin sanotulla yleissivistävällä linjalla tai suorittaa lukio-opintoja. Vuosi kansanopistossa saattaa olla hyvä satsaus esimerkiksi kielitaidon kehittymisen kannalta, mutta muutenkin monet opiskelijat ovat tykänneet kansanopiston opinnoista kovasti.
https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/peruskoulun-jalkeen-muita-vaihtoehtoja/kansanopistojen-vaihtoehdot/
https://www.kansanopistot.fi/opiskelu-kansanopistossa/
4. Ammatillista opiskelua voi Suomessa tehdä myös oppisopimuksen avulla, mikä on joillekin parempi vaihtoehto kuin koulun penkillä istuminen:
https://www.oppisopimus.fi/
5. Aikuislukiot sopivat 18 vuotta täyttäneille:
https://opintopolku.fi/wp/aikuiskoulutus/aikuislukio/
6. Myös etäopintoja on tarjolla! Suomessa on etäperuskoulu, etälukio ja ammatillisia opintoja verkossa.
https://nettiperuskoulu.fi/
https://nettilukio.fi/
https://www.aavo.fi/ - Anonyymi
Mulla on ollut aika huonoja kokemuksia Suomeen muutosta. Olen huomannut että kun menee kauppaan ostoksille niin kun huomataan että olen ruotsalainen henkilökunta alkaa kohdella mua aika tylysti. Ja kun ovat oppineet sen niin tulen kohdeltua samanlailla joka kerta kun tavaa samat ihmiset.
Monet naapurit ei morjesta kun tapaa heitä pihalla, ja olen tosi varma että se on ruotsivihallisuutta. Mä tulin erittäin pettyneeksi kun mun pyöränkin varastettiin kun olin vasta asunnut talossa noin vuoden ajan.
Tavasin toisen maahanmuuttajan kuka kerto että heidän lapsia kiusataan kovasti koulussa jos he ovat yhtään erinlaisia kun supisuomalaiset, voi te paluumuuttajat jos tiedeätte mikä riesa meillä on täällä tänään!
Toinen asia mikä hulluttaa on että jos näytät olla Ruotsista niin teitä tullaan kohdeltua hyvin ilkeästi kahviloissa, baareissa ja kaikissa paikoissa missä tavataan ihmisiä. On se hullua että ruotsinsuomalaisia kohdellaan huonosti Ruotsissa ja sitten kun lähtee pako Suomeen niin täälläkin kohdella meitä huonoksi koska ollaan Ruotsista.
Voi kun en tietänyt että ollaan pahomaisia Suomessakin, jos olsin tiennyt olisin muuttanut muualle.
Kun muutin mun asuntoon, huomasin että alettiin kyttäillä meitä naapurista, vaikka ollaan aivan siistiä ja hyviä ihmisiä. Meitä epäillään jostain, ihan että oltaisiin rikollisia, ja tämä ottaa niin kamalasti päähän että en tule asumaan tässä maassa kun korona on ohitse mennyt.
Kelassa ja verotoimistossa ollaan oltu hyvin huonosti kohdeltua, aivan että oltaisiin jotain sossupummia Ruotsista. Meidän lapsille ei saa tulla turmattu omakuva ja itsetunto mikä luo kaikenlaisia ongelmia elämässä. Lapsen omakuva ja itsetunto täytyy turvata että heistä ei tule ajettu pohjaan sosiaalisesti. Suomi on niin täynnä ruotsalaisuutta että monet suomalaiset ovat täynnä inhoa Ruotsia kohti ja tyrmää kaikkia ruotsiasioita pahasti vastaan. Täytyy olla sama asia Ruotsissa koska ruotsalaiset eivät tykkää suomalaisista eikä toismaalaisista koska heillä tuntuu että heitten maa on varastettu heiltä, ja tämä asia tuntuu oleva sama Suomessa.
Mä itse en ole saannut ainoata ystävää Suomesta koska ihmiset hluaa välttää meitä muukalaisia Ruotsista. Olen niin kyllästynyt muukalaisuuteen Suomessa saman tavoin kun Ruotsissa. Meidän ruosujen elämä ei tule olla hyvämallista jos asutaan Ruotsissa tai Suomessa, me ollaan yhtä pahasti kohdeltua missä me asutaan Pohjolassa, niin eiköhän ole parempi muutta johonkin toiseen paikkaan maailmassa? Mä ja mun lapset lähdetään pako täältä kun pandemia on ohitse.
Näin ajattelee hyvin pettynyt ruousu..... - Anonyymi
Ystävän kummityttö muutti Ruotsista Suomeen yksinhuoltajana kuudesluokkalaisen tyttären kanssa. Tyttö oli 12v ja murrosikäinen jo silloin. Muutto tuli yhtäkkiä avioeron jälkeen. Pelättiin kyllä pahaa, kun suomen kieltä vain huonosti osannut tyttö joutui muuttamaan vastentahtoisesti Suomeen hankalassa iässä. Asiat meni kuitenkin tosi hyvin. Kuulemma tyttö sai paljon apua Suomen koulusta ja pääsi hyvin mukaan systeemiin. En voi taata että kaikilla kävisi niin helposti, mutta ei se ole mahdotonta. Myöhemmin äiti oli sanonut, että olipa hyvä kun tyttö muutti siinä iässä Suomeen, koska nuorison touhut Ruotsissa on paljon rajumpia. Kun muuttivat Suomeen pieneen kaupunkiin, ei siellä ole samanlaisia nuorison ongelmia kuin oli Ruotsin kotikaupungissa. Lapset ja nuoret oppii uuden kielen hämmästyttävän nopeasti.
- Anonyymi
Minun serkku muutti lastensa kanssa Suomeen vuonna 2016. Lapset oli asuneet koko ikänsä Ruotsissa eikä puhuneet suomea hyvin. Toinen meni Suomessa kolmannelle luokalle ja toinen neljännelle luokalle. Vanhempi oli poika, nuorempi tyttö. Kumpikaan ei ollut niin sanotusti innokas oppilas, vaan koulu oli vähän pakkopullaa. En tiedä kaikkia asioita, mutta ne lapset sopeutui Suomen kouluun minun tietojen mukaan ihan hyvin ja aika nopeasti. Kavereita löytyi nopeasti ja serkku kehui miten koulun opettajat auttoi lapsia. Saivat vissiin tukiopetusta ja muuta. Nyt lapset ovat jo yläkoulussa ja kuulemma hyvin menee.
Muistan muutamia keskusteluita alkuajoilta. Alussa serkku kertoi, että lasten mielestä Suomen kouluruoka oli vähän kummallista. He muutti Suomeen kesäkuussa. Vasta syksyllä heille tuli tietoon, että Suomen koulussa täytyy luistella ja hiihtää. Lapset ei olleet koskaan hiihtäneet eikä luistelleet. Kiireessä syksyn aikana hankittiin lapsille niitä välineitä ja me yhdessä harjoiteltiin luistelua. Toinen sukulainen opetti hiihtoa. On eri asia opetella luistelua 11-vuotiaana kuin 5-vuotiaana, mutta silti sen voi oppia ihan hyvin. Nämä lapset ei olleet myöskään koskaan käyneet koulun kanssa uimassa. Suomessa uinti kuuluu koulujen ohjelmaan. Tällaisia asioita muun muassa muistan heidän käyneen läpi ensimmäisen Suomen vuoden aikana.
Vähän se voi tuntua stressaavalta kun Suomessa on monet asiat erilailla kuin Ruotsissa. Jos suhtautuu asioihin positiivisesti ja kärsivällisesti, kaikki on helpompaa. Kannattaa muistaa, että sopeutumiseen menee aikaa. Kaikkea ei tarvitse osata eikä oppia heti. Ajan kanssa asiat järjestyvät. Jos lapsi ei osaa esimerkiksi luistella tai hiihtää, kannattaa puhua siitä opettajan kanssa avoimesti. Kyllä ne opettajat ymmärtää ja osaa auttaa. - Anonyymi
Monilla suomalaisilla kouluilla on nettisivut ja osalla on koulun sivut myös sosiaalisessa mediassa kuten Facebookissa tai Instagramissa. Niiden kautta voi "tirkistellä" suomalaisten koulujen elämää.
Kannattaa muistaa, että sosiaalisen median tileillä esitellään usein enemmän erikoispäiviä kuten retki- ja juhlapäiviä. Tavallisten arjen oppitunteja ei esitellä yhtä paljon. Ei ne oppilaat kuitenkaan koko ajan retkeile eivätkä juhli, vaan eniten kouluissa istutaan ihan tavallisilla oppitunneilla. Kaikilla kouluilla ei ole nettisivuja eikä sosiaalisen median tilejä. Ne koulut on silti ihan hyviä kouluja, vaikka ovat päättäneet pysyä poissa internetistä. Joissain kouluissa on tehty päätös, ettei oppilaiden kuvia jaeta internetissä. Tämän vuoksi koulu ei ole ollenkaan internetissä tai koulun kuvissa ei esiinny oppilaita. Jotkut koulut ovat kuvanneet oppilaita on niin, ettei heitä voi tunnistaa.
Kouvolan Elimäen yhtenäiskoulun Facebook-sivut:
https://www.facebook.com/elimaenyhtenaiskoulu/
Kouvolan Elimäen lukion Instagram-profiili:
https://www.instagram.com/elimaenlukio/
Nurmeksen Porokylän koulu:
https://www.facebook.com/porokylankoulu
Lahden Renkomäen koulu:
https://www.facebook.com/Renkomaenkoulu
Rovaniemeläinen Ounasrinteen koulu:
https://www.facebook.com/Ounasrinteen-Koulu-247743382323739
Sastamalan Häijään koulu:
https://www.facebook.com/haijaankoulu
Porilainen Cygnaeuksen koulu:
https://www.instagram.com/cygnaeuksenkoulu/?hl=en
Espoolainen Viherlaakson koulu:
https://www.facebook.com/viherlaakso
Turun Vasaramäen koulu:
https://www.instagram.com/vasaramaenkoulu/
Kontiolahden koulu:
https://www.instagram.com/kontiolahdenkoulu/?hl=en
Suonenjoen lukio:
https://www.instagram.com/suonenjoen_lukio/?hl=en
Kirjolan koulu Parikkalasta:
https://www.instagram.com/kirjolankoulu/?hl=en
Hankasalmen suunnistuspainotteinen lukio:
https://www.instagram.com/suunnistuslukio/?hl=en
Ammattiopisto Tavastia:
https://www.instagram.com/ammattiopistotavastia/ - Anonyymi
Mä muutin kahden lapsen kanssa viime vuonna Suomeen. Olen kirjoittanut paluumuutosta täällä. Yritän myöhemmin löytää ne kirjoitukset ja linkittää tähän. En jaksaisi kirjoittaa kaikkea uusiksi. Kerron lyhyesti. Muutettiin kevään lopulla. Nuorempi meni syksyllä esikouluun ja kaikki on mennyt hänen kanssa tosi hyvin. Suomalainen esikoulu auttaa ja opettaa lapsia tosi hyvin. Opettajat on todella ammattilaisia. Vanhempi lapsi meni syksyllä kolmannelle luokalle. Hän oli Ruotsin koulussa ollut ongelmissa, kun oli kiusausta ja montaa ongelmaa. Suomessa asiat lähti oikeastaan heti menemään hyvin. Tarkoitan että poika tykkäsi Suomen koulusta heti alussa vaikka tietysti ensin jännitti hirveen paljon. Suomen koulu on rauhallinen ja opettajat osaa auttaa paljon. Lapsilla on avustajia ja erityisopettaja. Koulussa on myös kasvattaja, joka on auttanut paljon. On ollut tukiopetusta, läksykerhoa, saanut yksityistä apua avustajalta ja koulussa on lisäksi kerhoja. Kirjastossa on lukukoira ja hyviä tapahtumia lapsiperheille. Kannustusta on tosi paljon ja tukea. Ruotsissa vanhempi poika oli erityisoppilas, mutta Suomessa hänestä tuli tavallinen oppilas. Vasta Suomessa hän alkoi tykätä koulusta. Suomessa harrastukset on halvempia joten ollut varaa esimerkiksi uimaharrastukseen. Harmi vaan että koronan vuoksi on välillä uimahalli suljettu. Meidän vanhempi lapsi meni Suomessa heti tavalliselle luokalle, koska osasi kuulemma suomen kieltä niin paljon ja oli vasta kolmas luokka. Hän on saanut maahanmuuttajan opetusta erityisopettajan tunteina, oman opettajan yksityisopettajana ja kouluavustajan antamana erityistukena. Se jatkuu vielä kesälomaan asti. Alussa erityistä opetusta oli enemmän ja sitä on koko ajan vähennetty. Ensi syksynä poika ei enää saa maahanmuuttajan opetusta, mutta voi saada samanlaisia apuja kuin kuka tahansa muukin oppilas esimerkiksi erityisopettajalta. Nuorempi poika menee ekalle luokalle niin sanotusti tavallisena oppilaana eikä maahanmuuttajana. Esikoulussa hän ei ole saanut maahanmuuttajan taustan vuoksi erityistä opetusta vaan on ollut kuten muutkin. Lapset osasi aika paljon suomea, kun muutettiin, mutta eivät kuitenkaan kunnolla. Oppivat kieltä tosi nopeasti ensimmäisen kesänkin aikana: televisiosta, kavereilta, sukulaisilta. Meidän lapset halusivat muuttaa Suomeen, mutta olin heitä valmistellut vajaan vuoden ajan ennen kuin kerroin muutosta. Lasten into Suomea kohtaan varmaan helpotti sopeutumaan.
- Anonyymi
Löysin Suomen mediasta yhden kertomuksen, miten Sveitsistä vuonna 2020 Suomen Tuusulaan muuttanut Emilia-tyttö on sopeutunut uuteen kotimaahan ja kouluun. Haastatteluvaiheessa alakoulua käyvä Emilia oli ehtinyt asua äitinsä kanssa Suomessa vasta joitakin kuukausia. Sveitsissä aiemmin asuneen Emilian äidinkieli on brittiläisen isän vuoksi englanti. Koulua hän kävi ensimmäisten vuosien ajan ranskankielisessä koulussa. Suomea hän osasi Suomeen muuttaessaan aika vähän, mutta meni silti suomenkieliseen kouluun. Jutun mukaan Emilia on tyytyväinen kouluruokailuun ja muut lapset ovat olleet häntä kohtaan kilttejä. Myös opettaja on ollut Emilian mukaan kiltti. Emilian äiti kertoi, että ulkomailta muuttanut Emilia on saanut alussa jopa 8 tuntia viikossa erityisopettajan yksityisopetusta ilman, että perhe edes pyysi tukiopetusta. Tämä johtuu siitä, että Emilian katsotaan olevan maahanmuuttaja, mikä hän tietenkin onkin, koska hän ei ole aiemmin asunut Suomessa. Emilian äiti on kuitenkin kantasuomalainen ja sen vuoksi perhe muutti Suomeen. Suomalaisen äidin vuoksi Emilia oli tietysti jo aiemminkin käynyt Suomessa ja hän osasi hieman suomen kieltä ennen muuttoa.
https://yle.fi/uutiset/3-11586660- Anonyymi
Emilian tarina on kuin meidän lasten tarina. Muutettiin Ruotsista Pohjanmaalle aika pienelle paikkakunnalle. Lapset eivät osanneet kuin vähän suomea muuton hetkellä. Ei siellä ollut mitään erillisiä opetusryhmiä maahanmuuttajille, joten meidän kolme lasta laitettiin niille luokille, joille kuuluivat ikänsä puolesta. Mutta lapsemme saivat alussa jopa 10 tuntia viikossa erillisopetusta joko erityisopettajan tai jonkun tavallisen luokanopettajan toimesta. Alussa erillistunteja oli viikossa enemmän ja niiden määrä väheni ajan kuluessa. Meidän lapsista tehtiin eräänlainen pienryhmä, missä heille opetettiin suomen kieltä ja käytiin läpi omissa luokissa tehtäviä asioita. Tällä tavalla lapset oppivat suomen kielen nopeasti ja pääsivät muutenkin hyvin mukaan suomalaiseen koulunkäyntiin. Todella paljon saatiin apua. Lapsia ja koko perhettä kohdeltiin tosi ystävällisesti. Aina sai soittaa ja kysyä. Myös muut lapset ja heidän vanhemmat neuvoivat. Lisäksi internetistä sai paljon tietoa. Erillinen opetus lopetettiin alle vuoden kuluessa. En muista tarkkaan. Sen jälkeen kaksi vanhinta lasta sai joskus tukiopetusta, jos oli tarvetta. Alle vuodessa olivat sopeutuneet suomalaiseen kouluun ihan täysin. Ystäviä löytyi ensimmäisestä päivästä lähtien. Harrastuksetkin oli helppo löytää.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä652147Jos ottaisit yhteyttä, näyttäisin viestin kaikille
Yhdessä naurettaisiin sulle. Ymmärräthän tämän?1721732Heikki Silvennoinen ( Kummeli)
Kuollut 70-vuotiaana. Kiitos Heikille hauskoista hetkistä. Joskus olen hymyillyt kyynelten läpi. Sellaista se elämä on701418Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2441402Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda2371347- 831202
Kauanko valitatte yöpäivystyksestä?
Miks tosta Oulaisten yöpäivystyksen lopettamisesta tuli nii kova myrsky? Kai kaikki sen ymmärtää että raha on nyt tiuk3421195- 1281165
IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel3601143Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että3301108