Tarkoittaen romanttista rakkautta, lapsiaan ja sukulaisiaan kohtaan on tietenkin pyyteetöntä ja todellista rakkautta, mutta entä se toisenlainen rakkaus.
Tuntuu että ihmiset ensinnäkin alkavat seurustelemaan todella heppoisin syin, odottaen että se rakkaus kasvaa ajan myötä, ja ehkä lapsienkin takia yhdessä pysytään, mutta missä on TOSIRAKKAUS?!
Itsekin luulin joskus kauan sitten olevani äärimmäisen rakastunut, mutta jälkeenpäin ajatellen, en sitä ollut..
Ihana katsella vanhoja pariskuntia, jotka ovat olleet niin kauan yhdessä, että tuntevat toisensa läpikotaisin, hyväksyvät ja ymmärtävät toistensa puutteet, mutta eivät tee siitä numeroa tai ongelmaa. Onko tuokin katoava perinne? Välillä tuntuu siltä. Kertakäyttökulttuuri jyllää elämän kaikilla osa-alueilla, joillain ihmisillä ainakin.
Tuntuu että ihmiset ensinnäkin alkavat seurustelemaan todella heppoisin syin, odottaen että se rakkaus kasvaa ajan myötä, ja ehkä lapsienkin takia yhdessä pysytään, mutta missä on TOSIRAKKAUS?!
Itsekin luulin joskus kauan sitten olevani äärimmäisen rakastunut, mutta jälkeenpäin ajatellen, en sitä ollut..
Ihana katsella vanhoja pariskuntia, jotka ovat olleet niin kauan yhdessä, että tuntevat toisensa läpikotaisin, hyväksyvät ja ymmärtävät toistensa puutteet, mutta eivät tee siitä numeroa tai ongelmaa. Onko tuokin katoava perinne? Välillä tuntuu siltä. Kertakäyttökulttuuri jyllää elämän kaikilla osa-alueilla, joillain ihmisillä ainakin.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Toivottavasti on.
Joo toivoa ei saa heittää koskaan.
Kyllä on. Täältäkin sitä löytyy
Ihanaa, aina positiivista
On sitä, sydämeni täynnä. Niin täynnä, että halkeaa.
Sitä mukaan se katoaa kuin Raamatun totuudet ja kristilliset arvot. Sieltähän se on kokonaan lähtöisinkin.
Höpöä.
Höpöä on pitää jotakin höpönä tarkistamatta faktoja.
Eikä katoa. Ilman raamattua ja kristillisiä arvoja on rakkautta. Itseasissa raamattu ja kristillisyys johtaa harhaan. Ne nimenomaan estää ihmisiä olemaan YHTÄ joka meidän luojan tarkoitus oli
Hapatusta. Olet ymmärtänyt kristinuskon aivan väärin.