Katson sua ja sun enkeliäs. Se ottaa sua kädestä kiinni, vie sut pois täältä. Pois meijän luota. Sit kun te ootte jo tosi kaukana, sä käännyt, hymyilet ja lähetät lentopusun meille. Susta huomaa että sä oot onnellinen, sul ei oo kipuja. Se enkeli on varmaan luvannut sulle jotain tosi kaunista, jotkut uudet värit varmaan sillä sähän rakastit piirtämistä. Sä olit siinä paras. Se enkelikin hymyilee, joskus se tulee hakemaan meidätkin sitten kun on tarkoitus. >Me eletään täällä jonkun kaavan mukaan. Se kaava vei sut nyt. Jos mä näkisin sen kaavan mä varmaan repisin sen, niin paljon mä haluisin sut takaisin. Se ois itsekästä ja se ois väärin sillä niin kuin sanotaan jokaisella on tarkoituksensa. Tästä ei meinaa löytyä mitään hyvää. Tai ehkä se että opimme sanomaan toisillemme kuinka paljon rakastetaan. Joskus se voi olla liian myöhäistä. Tippuu kyynel mun silmiin, sä jatkat vain matkaas. Sä lennät pilviin ja jätät meille vain paljon kauniita muistoja. Muista että me rakastetaan sua aina...
Ystävälleni jonka elämä päättyi 5.2.2002 olessaan vain viisitoista vuotias.
--------kommentoikaa runoa-------kiitos
Ystävälleni jonka elämä päättyi 5.2.2002 olessaan vain viisitoista vuotias.
--------kommentoikaa runoa-------kiitos
Vastaukset 2
Vanhimmat
vaikka runosi oli surullinen ja koskettava, se oli silti todella kaunis. olen itsekin menettänyt tärkeimmän ihmisen elämässäni, ja tiedän miltä tuntuu kun itkettää ja ei jaksa. masentaa. siksi toivon sinulle voimia jaksaa eteenpäin. kyllä sinä pärjäät. usko pois. sinun ystäväsi toivoisi sinun olevan onnellinen ja iloinen elämäsi asioista, pienistäkin. paljon haleja sinulle!
Olen samaa mieltä Myrkun kanssa.
Vaikka elämä on vaikeaa,eikä mene niinkuin suunnittelee. se kuitenkin jatkuu,siis elämä.
kannattaa nauttia ihan pienistäkin iloisista hetkistä.
Tarttua kaikkeen positiiviseen.
joku viisas on joskus jossain sanonutkin:
"Älä unelmoi elämääsi,Vaan elä UNELMAASI"
Koita jaksaa:)