Tuntuuko kenestäkään siltä että elämä pitää pilkkanaan melkeinpä jatkuvasti?
Lievänä esimerkkinä muistat ostaa kerrankin kaupasta limua tai muuta juomaa, jota olet jo monesti unohtanut ostaa. Kun vihdoinkin muistat sitä ostaa ja kaadat kotona lasiin, ajattelet että nam vihdoinkin saa nauttia niin eikös lasi kaadu lattialle ja menetät kaiken juoman. Sen jälkeen ei voi muuta kuin nauraa epätoivoisesti ja mutista kirosanoja aimo liuta.
Lievänä esimerkkinä muistat ostaa kerrankin kaupasta limua tai muuta juomaa, jota olet jo monesti unohtanut ostaa. Kun vihdoinkin muistat sitä ostaa ja kaadat kotona lasiin, ajattelet että nam vihdoinkin saa nauttia niin eikös lasi kaadu lattialle ja menetät kaiken juoman. Sen jälkeen ei voi muuta kuin nauraa epätoivoisesti ja mutista kirosanoja aimo liuta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kieltämättä tylsä tilanne sulla. Sun pitää ensi kerralla ostaa enemmän. Toinen varalle.
Tai pitää paremmin lasista kiinni, ettei juoma kaadu lattialle.
Kun kyse ei ole itse pääasiassa siitä juomasta ja sen menetyksestä sinänsä, vaan paljon laajemmassa ja syvemmässä mittakaavassa kun ajattelee. Tämä koskee elämässä tapahtuvia asioita ylipäätänsä joissa tuntuu että elämä pitää ihan pilkkanaan liian usein. Joskus sitä vaan haluaisi mennä kuplaan ja pysyä siellä mutta toisaalta olen sisimmässään hyvin masokistinen /aloittaja
No on mun vastukset tainneet olla suhteessa vähän isompia... ja aina se on kevätkin tullut vaikkei oo välttämättä jaksanut uskoa.
Eip juurikaan. Joskus tuntui mutta vanhempana, siis tälleen 35 vuotiaana on tajunnut että monet lopputulokset oli ennustettavissa oman käytöksen ja tekemieni ratkaisujen ja valintojen pohjalta. Looginen jatko valintojen seuruksille