Ahdistus. Tuo pirullinen tunne. Se ottaa liikaa valtaa. Sen aiheuttaa läheisen paha olo, jota purkaa muhun. Yrittäny auttaa niin kiitoksen sijaan kuulen olevani julma ja hirviö. Itku kaukana, palan tunne kurkussa kylläkin. Onneksi saan itseni ulkoilemaan ja töihin että nämä ajatukset ja tuntemukset saa nollattua.
Se iskee vaikken halua.
Anonyymi
4118
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Pystytkö mitenkään ottamaan etäisyyttä kyseiseen läheiseen? Tai voisiko häntä mitenkään ohjata hoidon piiriin? Sinun ei tarvitse uupua toisen ihmisen ongelmien vuoksi. Hae apua itsellesi!
Etten mä ny vaan oo se läheinen joka uuvuttaa toiset. Multa kun on tässä kuollut melkein puolet suvusta viime vuoden aikana. Ittellä myös varmaan 10 mielenterveysongelmaa jo ennestään ja tilanne mennyt todella sietämättömäksi. Ahdistaa käytännöss 24/7 ja en vaan jaksa enää.
AhdistunutMies
Ahdistus lääkkeet voi tehdä minkalaista ahdistusta tahansa ja jos hän uskoo leimaa että hän on ahdistunut niin hänen velvollisuus on ollut jossain vaiheessa muuttua ahdistuneeksi, jos hän uskoo psykiatrien eli valhe profeettojen höpinöitä.
Kaikki psykke lääkkeet on erittäin vaaraallaisia, jos hän syö niitä, voi olla mitä oloja tahansa itsetuhoidösuudesta aggressioon, alakuloon jne.
Luulen että ahdistus syntyy siitä kun hengitys muuttuu nopeaksi ja pintapuoliseksi ja aivoihin syntyy harha etteivät ne saa tarpeeksi happea, mikä lisää hengityksen nopeutta ja pinnallisuutta mikä voi pahimmillaan johtaa jopa tajunnan menetykseen.
Aivot kuvittelevat etteivät saa tarpeeksi happea mikä lisää ahdistuneisuuden tunnetta ja hengityksen pinnallisuutta.
Kun koet ahdistusta niin muistuta itsellesi ettei sinulla ole oikeasti hätää ja anna ilman imeytyä keuhkoihisi. Ilmatiesi ovat auki ja aivosi saavat kyllä happea.
Anna ilman imeytyä itsestään sisällesi, ei tarvitse haukkoa henkeä