Olen tyytyväinen elämääni

Kiitos hyväntuulisesta kirjoituksesta. Samantapaisissa tunnelmissa täälläkin, kevättä ja rokotuksia kohti mennään. Niitä odotellessa mummin kenttäkeittiö toimii ja whatsap välittää päivittäin kuulumisia.
🌞👍🌷

Samansuuntaiset on tunnelmat minullakin.
On niin mukavaa, kun ei ole kellonaikojen orja. Voi itse aikansa käyttää oman mielensä mukaan.
Kymmeniä työvuosia takana, niinkuin useimmilla ikäihmisillä varmaan.
Hiukan niistä eläkettäkin kertynyt, että toimeen tulee.
Huhtikuun puolessa välissä yleensä kissan kanssa muutamme maalle ja puolen vuoden päästä takaisin tänne kerrostalokotiin.
Viihdyn hyvin itseksenikin, joten ei tuo koronakaan henkeä rassaa.
Sääli heitä, joille se on tuonut vaikeuksia.
Noita WhatsApp-viestejä on tänäänkin tullut, kuvien kanssa.
Toivotaan kaunista kevättä ja kesää, sekä iloista mieltä, jospa se koronakin vähän helpottaa kun rokotuksia saadaan ja kesää kohti mennään.

Tyytyväisenä urheiluhulluna olen tänään katsellut
Suomen naisten menestystä MM-kisoissa.
Pronssi oli tänään hieno voitettu mitali,

Kivaa oli katsella nuorten naisten iloa hyvän hiihdon jälkeen.
Kaksi ensi kertalaista ja kaksi konkaria tekivät hyvää työtä.
Työtähän se on jo MMtasolla hiihtäjille.
Tytöille onnittelulauluksi voisi lähettää soitannon
https://youtu.be/3JzOmcLCKZ0

Musiikilla on tärkeä merkitys tälle tyytyväiselle eläkeläiselle.
Konsertit ja kodin ulkopuoliset riennot ovat jääneet,
mutta eri konstein ne on voinut korvata, että on musiikin ääreen päässyt.

Ykkösellä pyörivää uutta kanadalaista versiota Montgomeryn Annan nuoruusvuosista katsellessa on tullut mieleen, miten pitkä matka teknisesti on yli sadan vuoden takaisesta elämästä Avonlean kylästä tähän päivään, mutta ihmisellä on sentään vielä samanmoisia tunteita ja tuskia. Ilmeikäs Amybeth McMulty oli saanut pääroolin yli 800 hakijan joukosta.

Sain kuulla tutusta perheestä, jossa oli järjestetty seitsemän hengen synttärikahvitilaisuus, kun kellään ei ollut minkäänlaisia oireita.
Seuraavana päivänä yksi aikuinen oli sairastunut. Se oli koronaa
ja sairastaminen on jatkunut jo kolme viikkoa kotona.
Joka toisella todettiin korona seuraavan päivänä otetuissa testeissä
ja toisessa testissä kaikilla.
Isovanhempi vietiin heti oireitten tultua sairaalaan (n 80v) mutta menehtyi.

Ei kannata luottaa siihen, että kun oireita ei ole ei ole virustakaan.

Samoin kuulin, että ystäväni lapsenlapsi on saanut tartunnan koulussa.
Koko muu perhe ja lähipiiri odottavat testituloksia.

Olen myös tyytyväinen elämääni.
Parasta eläkeläisellä on kiireettömät aamut. Valvon iltaisin niin kauan kunnes alkaa nukuttamaan, aamulla nousen kun ei enää huvita pötkötellä.
Päivät touhua milloin mitäkin. Virkkaus ja äänikirjat ovat nykyisin ykkösharrastukseni.
Odotan kovasti että tyttären perhe pääsee käymään ruuhkasuomesta.
Kunhan saa rokotuksen niin voi olla jo mahdollista.

Mikäpä hänessä. Ei valittamista.

Tässä kellotan maha täynnä vuoteellani. Mitä sitä eläkeläinen nyt muuta kuin hyvää ruokaa ja lämmintä sekä jotain tähellistä tekemistä.

Onhan tuota tekemistä joskus kiireeksi asti.
Aina joku projelti menossa. Yhtenä päivänä risusavottaa toisena minimaailman rakentelua, välillä sukan neulomista. Tänään oli siivouspäivä, mikäpä on puhtaasta talosta nauttiessa.

Meillä täällä korvessa ei onneksi ole korona tilanne riistäytynyt käsistä, liekö syynä korven ihmisten nöyrä asenne, herrain kunnioitus ja lakien kuuliainen noudattaminen ; )

Ihan hyvä näin, ei tietty kokoaikaisesti
jaksa olla tyytyväinen välillä vähän v.. tuttaa.. onneksi sekin tunne on ohimenevää jos vielä jaksas pitää turpansa kiinni.

Yleensä olen tyyttyväinen elämääni, mutta nyt sain tulehduksen ranne niveleeni ja muitakin niveliä juilii; onko koronaa vai vain joku muu tulehdus, mutta huomenna se selviää, kävin eilen koronatestissä ja jos sitä ei ole menen lääkäriin.

Pirre

Meillä persuilla on parasta. Liittykää suvakit meihin.

Hyvä on olla eläkkeellä ja asua omissa oloissaan. Parasta aikaani elämässäni vietän nyt.

On toki huoliakin. Tytär ja hänen murrosikäinen lapsensa ovat koronan kynsissä. Se huolettaa kovasti, miten tauti tyttärelläni kehittyy. Hänen lapsensa on vielä niin nuori, että tuskin pahinta muotoa taudista saa.
Minullekin tuli nuhaa ja vähän kurkun karheutta. Tilasin netistä ajan ja kävin tuossa lähellä testissä päivällä ja jo illansuussa tuli tekstiviesti, että negatiivinen. Olipa helpotus! Rokotusta saanen vielä odotella, kun en ole ihan tätä ikäluokkaa, vaan vielä hiukan nuorempi, vaikka täällä kirjoittelenkin joskus.

Huomenna voi hiljalleen käydä kävelemässä, kun lupasivat aurinkoista säätä tänne etelä-Suomeen.

Liity suvakki persuihin.

Minäkin voin hyvin ja olen tyytyväinen elämääni. Kuten muutkin tässä aloituksessa, vietän seesteisiä eläkepäiviä, viihdyn kotona ja oman kultani kanssa meillä on loputtomasti aikaa toisillemme ja kaikelle muullekin mikä tuntuu mielekkäältä.Kahden hengen talous ei paljoa rasita ja kirjaa väsään hiljakseen, omalla tahdillani (nyt menossa käännös). Kevään tulon aistii jo lumen sulamisessa, päivien pitenemisessä, joutsenien huudossa joelta jonne on ilmestynyt pitkä railo avovettä. Olemme kuulleet kuovin äänen...ja eteisen ikkunalaudalle on ilmestynyt mini-taimihuone ja ensimmäiset siemenet laitettu maahan.
Telkkua on tullut tuijoteltua aivan liian paljon etenkin nyt kun hiihdot on menossa mutta myös iltaisin on monta sarjaa katsottu sekä tv-kanavilta että striimattu, Rokotteita saamme vielä odottaa parisen viikkoa, mutta suoraan sanottuna, ei tämä pandemia-aikakaan ole paljon huonontanut elämänlaatuani.
Kun vaatimukset ovat pienet, niin on helppo olla tyytyväinen. Minulla on kaikkein tärkein tallella.

Jonkinlaisen tasapainon olen tästä kaikesta kivasta typistetystä ajasta löytänyt. Tänään on menoa, vähän liikuntaa ja sen jälkeen niinkin harvinaista kuin että ystävä tulee istumaan ja juttelemaan, samalla kun on virallisempaa asiaa tännepäin. Pääasiassa olen puhunut puhelimessa tuntikausia. Ilmoittautuin jo vakiporukkaan teatteriin lokakuussa koronavarauksella tietenkin. Mieltä nostatti.
Jos ei ihan rallatellen elämä solju niin kohtalaisesti kuitenkin kun muistaa koko ajan tylsyyttä vastaan kamppailla. Kaikki keinot on käytössä.

Niin alkoi päivä mukavasti täällä, aurinko paistaa.
Eilen piti siivoilla, mutta enpä sitten ehtinytkään. Tänään jatkan, vaihdoin suodattimen pölynimuriin ja pölypussin.

Maanantaina liputtavat kaikkialla maailmassa minun synttäripäiviä. Tulossa tänne on lapset lapsineen. Jos on lämmintä niin pihalla juhlitaan. On tulossa toukokuussa vielä lisää, lapsenlapsi, toivottavasti kaikki menee hyvin.

Elämä jatkuu, näitä pandemioita on ollut ja tulee olemaan. Seassa vaan porskutellaan. Parasta olla myönteinen mieli ja ajatella että "hyvin on ja paremmaksi muuttuu".

Jokaisesta päivästä löydän tyytyväisyyttä,
niin monin verroin, myös tästä talvisesta maaliskuisesta sunnuntaista.
Tänään elin jo pitkällä keväässä, melkein kesässä,
kun laitoin ensimmäiset siemenet maitopurkkeihin itämään.
Nyt vain itämistä odotan ja haaveilen kesäisestä kukinnasta.
En ole vuosikausiin näin aikaisin puutarhahommiin alkanut,
mutta kun on poikkeusolot ja ei pääse oikein reissaamaan,
voi katsella ja ihailla pieniä taimia,
kunnes ne aikanaanpintaan putkahtavat.
Keijunmekkoa ja mustasilmäsusannaa tässä nyt odotan.

Poikkeavien bileet! Tarkoitan sitä, että voittopuolisesti kulttuuriimme ei kuulu minkään myönteisen asian toteaminen. Ei ainakaan omasta olostaan koska tosiasiankin toteaminen tulkitaan kehumiseksi.
Yhdyn kuoroon koska, varsinkin ikääntyneenä on mukavampi elää kun näkee myönteisiä asioita.
Johtunee osittain siitä, ettei enää ole mitään kummempia tavoitteita joiden eteen pitäisi ponnistella. Tosin haasteet ja onnistumiset antoivat tyydytyksen ja ilon hetkiä.

Tämä on oikea onnittelujen ryöpsähdyspäivä
onnea kaikille syntymäpäiväsankareille ja nimipäiväsankareillekin
ja vielä naisiakin saa onnitella naistenpäivän syystä
ei kukaan muista sitä, miksä naistenpäivän alkuajatus oli,
vaikka olisi vielä monissa maissa tekemistä naisten hyväksi...

Erityisen aurinkoinen ajatus on pohjoisen hiihtolomat,
saan omat lapseni ja lastenlapset luokseni.
Kaiken lisäksi yksi lapsista viettää täällä syntymäpäiviään tämän viikon aikana ,
joten kakkua on tulossa ja kotia koristellaan päivänsankarille,
mummi on jo miettinyt viritykset valmiiksi.

Ei sitä loppujen lopuksi paljon tarvita kun tyytyväisyys täyttää koko päivän
yhdestä ilosta löytää toisen ilon mieleensä.