Mielenterveys on jotenkin kadoksissa. Pienen ikäni olen tehnyt ihmisille pelkkää pahaa. Valehdellut, henkistä väkivaltaa (ei ollut tarkoituksena, riistäytyi käsistä). Kaikki missä elän on rakennettu valheen ympärille. Tarvitsen apua.
Psykologit vaan tuijottavat. Ja kirjoittavat kaiken ylös mitä sanon. Kenestäkään ei ole ollut vielä apua.
En haluaisi olla tällainen. Menneisyyteni on pilannut tulevaisuuteni. Tuskin minulla edes on tulevaisuutta. Ei ole paljoakaan ystäviä. Olen sulkeutunut ja karkoittanut kaikki.
En tiedä kauan jaksan enään tällaista. Auttakaa.
Psykologit vaan tuijottavat. Ja kirjoittavat kaiken ylös mitä sanon. Kenestäkään ei ole ollut vielä apua.
En haluaisi olla tällainen. Menneisyyteni on pilannut tulevaisuuteni. Tuskin minulla edes on tulevaisuutta. Ei ole paljoakaan ystäviä. Olen sulkeutunut ja karkoittanut kaikki.
En tiedä kauan jaksan enään tällaista. Auttakaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
En tiedä miksi, mutta kun juuri luin viestisi tuli minulle voimakas tunne, että juuri nyt haluaisin ottaa sinut syliin ja pitää siinä lujasti, lämpimästi kiinni ja niin kauan, että saisit edes hieman itkettyä ulos sisälläsi olevaa lohduttomuutta, surua ja vihaa!
*virtuaalirutistus*
Olisipa se mahdollista. Edes pieni hetki.
Sitä minäkin toivon, edelleen. Ja se hetki ei olisi pieni! Viestistäsi välittyi niin suuri ehkä itsellesikin vielä hahmoton möykky noita tunteita. Mutta jos jaksat uskoa, niin se syli löytyy!
Edelleen *luja rutistus*
Olisiko mitenkään mahdollista saada sinun sähköpostiosoitteesi? Voisin kirjoittaa.
Valitettavasti siperia on opettanut, että annan tämän vähän anonyymimmän osoitteeni:
[email protected]
en kenties ihan joka päivä käy postilaatikolla, mutta lupaan vastata sinulle, jos haluat kirjoittaa! Edelleen sinua rutistan!