kun teit minusta maailman surullisimman miehen. Hyvää naistenpäivää.
Se oli tasan neljä vuotta sitten
Anonyymi
19<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Mitä tapahtui?
Ei mitään tapahtunut. En vain enää nähnyt kyseistä naista kyseisen päivän jälkeen.
Olen pahoillani. Jouduin olemaan poissa siitä paikasta missä näimme kun menin susta niin sekaisin ja oisin vain nolannut itseni.Ajattelin siis noin silloin mutta tänä päivänä kaduttaa.
Et olisi kyllä mitenkään voinut nolata itseäsi.
Miks sää ajattelet et oisit nolannu ittes? 🙄
Jännitti niin sikana. En oo mitään jännittänyt niin paljon. Mutta jälkeenpäin kun miettii niin mitä väliä vaikka toinen näkis että on ihan jännittynyt. No ei voi mitään, menneeseen ei voi palata.
Menneisyyteen ei voi palata, mutta mitä tekisit nyt jos hänet sattuisit näkemään joku päivä?
Menisin ehdottomasti juttelemaan. Niin voimakas tunne kun hänestä tuli enkä ole unohtanut neljään vuoteen niin kyllähän se pitäisi selvittää.
Toivoisin näkeväni jalat lähtis alta. Sen hän osaa tehdä pelkällä näyttäytymisellään.
Ei mulla muuta.
Olisi aivan mahtavaa, kun pääsisi selvittämään tämän asian, mutta on mennyt jo neljä vuotta ilman pienintäkään näköhavaintoa niin todennäköisyys taitaa olla prosentin luokkaa.
Joo ei oo prosentit korkeet. Mutta kuitenkin, toivoa on.
Kieltämättä. Uskallatko laittaa mitään tunnistetta? Ei ole pakko tietenkään.
Missä tai millaisessa ympäristössä näit hänet tuolloin?
Ei tääl palstalla kannata laittaa tunnisteita. Se todennäköisyys vasta pieni onki et osuis. Täytyy vaan toivoa että kadulla tulis vastaan.
Mitä jos on muuttanut pois?
Totta. Näittekö muuten kuinka usein silloin, kun vielä näitte?
Ei nähty muistaakseni hirveän usein. Suunnilleen parin kuukauden välein.Ja silloinkin vaan pikaisesti.
Elämä vie joskus eri suuntiin tahtomattaan, toisen voi etsiä käsiinsä jos tuntuu siltä.
Niin voi, ja asioita ei kuuluisi päästää menemään siten, että elämä veisi eri suuntiin. Sama suunta kuulostaa paljon paremmalta.