Voiko vastaaja vaatia käräjäoikeuden riita-asiassa asanajajaa rikosoikeudelliseen vastuuseen mikäli hän esittää käräjäoikeudelle vastaajaa kohtaan dokunentoidusti ja todistettavasti perättömän lausuman tai kunnianloukkauksen rikoslain tarkoittamassa merkityksessä? Onko käräjäoikeus riita-asiassa velvollinen huomioimaan asian, jos vastaaja sitä vaatii?
Asianajajan vastuu
Anonyymi
6305
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei voi. Rikosasiassa syytettä ajaa syyttäjä, joka voi pyytää poliisia suorittamaan esitutkinnan epäillystä perättömästä lausumasta tuomioistuimessa. Silloinkaan se ei koska asianajajaa, koska asianajaja ei ole todistaja, asiantuntija, tai muu valan, tai vakuutuksen nojalla oikeudessa kuultava henkilö.
Kunnianloukkaus on asianomistajarikos, joka ei kuulu muille kuin sille, joka katsoo kunniaansa loukatun.
Riita-asiassa paikalla ei ole syyttäjää. Riita-asian voittaja ei koskaan esitä aloittajan kertomia väitteitä. Poliisin puoleen hävinneen on turha kääntyä, koska poliisi ei puutu oikeudessa kesken oleviin oikeusjuttuihin. Hävinneelle jää vain valitustie seuraavaan asteeseen. Jos siellä voittaja vaihtuu ja syynä on ollut todistajan, asiantuntijan, tai muun henkilön valan, tai vakuutuksen nojalla antama perätön lausuma on syytä kääntyä poliisin puoleen.
Voittaja tai häviäjä? Kunnianloukkaus ja perätön lausuma oikeudessa on aina rikosoikeuden piiriin kuuluja asia, esittipä sen kuka tahansa. Saako käräjäoikeuden tuomari riita-asiassa hyväksyä toteen näytetyn perättömän lausuman?
Asianajaja voi syyllistyä petokseen, jos hän esittää tuomioistuimessa erehdyttäviä lausumia. Asianajaja ei kuitenkaan ole velvollinen selvittämään päämiehensä antamien tietojen oikeellisuutta, ellei siihen ole jokin erityinen syy.
Asianajaja on myös velvollinen asiaa ajaessaan esittämään vastapuolen kannalta hyvinkin arkaluonteisia ja hänelle kiusallisia asioita, eikä niitä yleensä voida pitää kunniaa loukkaavina, jos ne ovat tarpeen oikeudenkäynnin kannalta.
Jos epäilee asian käsittelyssä rikosta, pitää tehdä poliisille rikosilmoitus.
Kuten edellä on kirjoitettu, niin poliisi ei puutu oikeudessa kesken olevaan prosessiin. Jos näin olisi, niin Suomessa ei saataisi päätökseen yhtään oikeudenkäyntiä ilman poliisin esitutkintaa. Aina hävinnyt on tyytymätön oikeuden ratkaisuun.
Saliin mentäessä kumpikin luulee voittavansa, mutta toinen tulee sieltä hävinneenä ulos.
Esitutkintaa yleensä lukätään siihen asti, kunnes saadaan lainvoimainen tuomio. Mutta rikosilmoituksen voi tehdä milloin tahansa sen kokee aiheelliseksi.
Rikosoikeudellinen vastuu koskee tietenkin kaikkia, elämmehän länsimaisessa demokratiassa ja oikeusvaltiossa.
Asian saattamiseksi oikeudenvaatimustansa vastaavaksi on syytä etsiä hyvämaineinen tuomari ja esittää asiansa hällensä ja paha saa palkkansa asianajajan ohessa.