Asiantuntijat IS:lle: Toimi näin, kun sairastut koronaan

Vastuullista journalismia -logo
Sinulla on oikeus muodostaa mielipiteesi luotettavan tiedon pohjalta.

Asiantuntijat IS:lle: Toimi näin, kun sairastut koronaan
ARNO RYDMAN | 11.03.2021 | 13:13- päivitetty 11.03.2021 | 14:17
Ajoittainen liikkuminen on tärkeää, jotta voi ehkäistä veritulppien muodostumista.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen, Suomen Infektiolääkärit ry:n Timi Martelius ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vs. johtajaylilääkäri Juha Paloneva kertovat Ilta-Sanomissa, kuinka koronaan sairastuneiden ihmisten pitäisi toimia.

Mitä oireita pitäisi tarkkailla ja missä tapauksissa tulisi hakeutua hoitoon?

– Ensisijaisesti tulee tarkkailla hengenahdistusta. Osalla koronapotilaista tämä kehittyy yllättäen. Hengenahdistuksesta kielivä asia voi olla hengitystiehyiden ja pulssitason nousu

– Mikäli hengenahdistus tulee voimakkaana ja äkillisesti, on syytä soittaa hätäkeskukseen. Muuten hoidon arvioimiseksi kannattaa soittaa koronaterveysasemalle tai sairaalan päivystykseen.

Onko riskiryhmäläisellä matalampi kynnys hakeutua hoitoon?

– Kyllä. Varsinkin huomattava ylipaino ja korkea ikä ovat tällaisia tekijöitä.

– Jos on niin iäkäs tai huonossa kunnossa, ettei jaksa olla ylhäällä, tarvitsee todennäköisesti verenohennushoitoa, ettei tule veritulppaa.

Kuinka kauan tauti yleensä kestää?

– Osalla tauti on oireeton ja osalla lyhytoireinen. Korona on pidempiaikaisempi hengitystieinfektio kuin tavalliset kausiflunssat.

– Jos tauti ei lähde paranemaan ollenkaan parin viikon kohdalla oireiden alkamisesta, on syytä huolestua, vaikka oireet olisivat sellaisia, että niitä sietää kotioloissa. Lievemmät oireet saattavat joidenkin kohdalla jatkua pidempäänkin.

Missä määrin pitäisi liikkua?

– Ei saa unohtaa olla välillä pystyssä ja liikkeellä, jotta voi ehkäistä veritulppien muodostumista. Tällä taudilla on iso veritulpan riski. Laskimoveritulppien lisäksi syntyy veritulppia myös valtimopuolelle.

– Jalkoja pitäisi pyöritellä tai nousta pystyyn liikkumaan vähintään joka tunti hereillä ollessaan.

Miten koronan vuoksi eristyksissä olo eroaa karanteenista?

– Karanteeneja on kahdenlaisia: omaehtoinen karanteeni ja virallinen karanteeni. Molempien tavoite on estää ihmistä tartuttamasta muita oireettomanakaan. Karanteenissa pitää välttää lähikontaktia oman talouden ulkopuolisiin ihmisiin. Ulos voi mennä, kunhan pitää yli kahden metrin välin muihin ihmisiin.

– Eristyksissä oleminen koskee koronatartunnan saaneita. Tartuntariskin vähentämiseksi pitää pysytellä erillään muista ihmisistä, myös muista samassa taloudessa asuvista. Ulos, esimerkiksi kauppaan tai muille asioille, ei saa mennä. Ainoastaan koiraa voi ulkoiluttaa, jos se ei muuten järjesty.

Kuinka koronan tarttumista voidaan ehkäistä yhdestä sairastuneesta muihin samassa taloudessa eläviin?

– Pidä yli kahden metrin turvaväli sairastuneeseen. Jos et voi pitää turvaväliä, käytä kasvomaskia. Pese käsiä ja yski oikein. Käytä henkilökohtaista käsipyyhettä. Pidä kosketuspinnat puhtaina. Tehosta ilmanvaihtoa. Valitkaa vain yksi henkilö, joka hoitaa sairastunutta.

Voiko tai kannattaako koronarokote ottaa, vaikka olisi sairastanut koronan?

– Jos on hiljattain sairastanut koronan, rokotteen ottamiselle ei välttämättä ole suurta kiirettä, mutta sen ottamista silti suositellaan. Sairastettu koronatauti antaa kyllä immuniteetin, mutta vielä ei tiedetä tarkalleen, miten pitkäksi aikaa. Tiedossa on, että suojaus kestää ainakin kuusi kuukautta.

https://www.verkkouutiset.fi/asiantuntijat-islle-toimi-nain-kun-sairastut-koronaan/#439b70a4