Perjantaina muutama bisse, lauantaina lisää ja illalla kunnon känni, sunnuntaina korjailua. Kauankohan pysyy hallinnassa tämmöinen juopottelu? Konkareilta kommentteja!
Kauanko pysyy lapasessa----?
Anonyymi
10175
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tottaikai pysyy, mielenterveys vaan ei.... töissä vituttaa ja koti on rempallaan kun viikolla pitää vetää päikkäreitä.
Kenellä pysyy, ja kenellä ei.
Toiset pystyvät hallitsemaan pidemmänkin aikaa, ja joillain voi lähteä lapasesta nopeastikin.
Jos itse riskinsä jotenkuten tunnistaa, niin on hyvä olla varovainen.
Pitkällä aikavälillä voi käydä niin, ettei ne viikonloput enää riitäkään, vaan alkoholi ujuttautuu kuvioihin pikkuhiljaa arkisinkin.
Ja onko sitten enää mitään järkeä siinäkään, että sunnuntaina korjailee, että pystyy menemään maanantaina töihin, ja heti maanantaina alkaa jo perjantain odottelu, että pääsee juomaan.
Kyllä siinä muuttuu ajan myötä elämän kuviot vähän toisenlaisiksi.
Normi hommaa noin se menee joillain pitkäänkin. Toisilta lipee jo muutamassa vuodessa. Loppupeleissä viina vie voiton väsytystaistelun päätteeksi kaikilta, paitsi niiltä jotka sulkee korkin vaikka siinä lukisi Alko..
Jossain vaiheessa alkoholistin elämässä alkavat lähdöt. Silloin lähtee ajokortti, työpaikka ja puoliso, ei välttämättä juuri tässä järjestyksessä mutta kaikki kolme kumminkin lähtee.
Se siinä on merkille pantavaa että vielä tässäkin vaiheessa alkoholisti löytää syyn juomiselle jostain muusta kuin itsestään.
Voivoi, lähtee paljon muutakin kuin nuo kolme.
Ihmissuhteet hajoavat, muutkin kuin se puoliso kaikkoaa.
Oikein huonosti jos käy, niin lähtee asuntokin.
Paremman puoleinen ulkonäkökin alkaa lähteä ajan myötä.
Ensimmäiseksi alkaa yleensä varallisuus huveta, juominen ei ole mitään halpaa enää siinä vaiheessa kun juomaa alkaa mennä yhä useammin ja yhä enemmän.
Kun tarpeeksi kauan juo ( mikä sitten kenellekin on tarpeeksi ), niin lähtee jossain vaiheessa mielenterveyskin, ja ehkä järkikin siinä mukana.
Aika paljon pystyy menettämään, jos " homma lähtee hanskasta ".
Viikonloppukännien jälkeen vähitellen jokapäiväiseksi alkoholismiksi.
Onneksi tuli elämäntilanne, että ymmärsin laittaa jarrut päälle.
Kerta viikossa keskimäärin ja 5 annosta kerralla korkeintaan
Ulkonäkö on parantunut, hermot paremmassa kunnossa.
Unessa petraamista
Mukava ottaa lasilliset , helpottaa
Se on hyvä, kun tajuaa laittaa jarrut päälle. Voi kunpa kaikki pystyisivät siihen.
Tulee aina mukava tunne, kun kuulee tai lukee jonkun onnistuneen, jos ei lopettamaan kokonaan, niin ainakin vähentämään.
Itsekin joitain vuosia sitten painoin jarrua, ja pakko myöntää, että aika yllättävääkin oli huomata kuinka paljon sillä oli nimenomaan positiivisia vaikutuksia elämään ja elämiseen.
Kun on kertaalleen kaiken menettänyt, ja hyvällä onnella saanut vielä kaiken uudestaan kasaan, niin itse en ainakaan lähtisi menettämään kaikkea uudestaan.
En olisi ikinä uskonut, että alkoholilla voi olla sellainen voima ja ote ihmisestä. Mikä sanoi päässäni, että voinhan kokeilla. Minä en toisena päivänä enää juo iloon, juon krapulaan ? Meni melkein päivälleen 1,5 vuotta täysin raittiina. Nyt meni kolme päivää raakaa viinaa ja jo yöllä alkoi kaamea hikoilu, oksentaminen ja myös henkinen krapula. Ruokaa ei pysty nielemään jne jne. Ainoa hyvä asia on että juon yksin enkä aiheuta ongemia ja häiriöitä. 24 h lopettamisen pystyy ottamaan pieniä vesihörppyjä, mustikkakeittoa ja Jaffaa. Nyt oli tehtävä päätös raitistumisesta. Tätä alennustilaa ei kestä. Nyt päätös on pitänyt 23,5 h ja ainakin huomisen voin luvata. Vaikea yö ja päivä takana. Yöllä heräsin karmeisiin painajaisiin. Nyt tuntuu että tällä kerralla minä ihan itse tajuan oman tilani.
Kokemuksesta tiedän, että etukäteen lupailu on turhaa.
Mitä enemmän lupaa itselleen, sitä enemmän itseensä pettyy, jos lupaus ei pidäkään.
On hyvä ajatella hetki kerrallaan eteenpäin, joskus päivä kerrallaan, joskus ehkä jopa vain tunti kerrallaan.
Monille saattaa tulla ns. retkahduksia, lopettaminen kokonaan ei ole niin helppoa, kuin ehkä luulisi.
Eräs viisas nainen sanoi minulle lähes 30 vuotta sitten, " retkahdus on oppimiskokemus ".
Tulihan sitä mietittyä vuosien varrella useampaan kertaan, ja olen aina ollut sitä mieltä, että se oli oikeasti viisaasti sanottu.
Ei tee mieli enää. Veli on sanonut, ettei haittaa, jos ottaa vain yhden päivän