On kuin hämähäkillä araknofobian omaavalle. :(
Mun vaikutus häneen taitaa olla
Anonyymi
17<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Älä edes puhu hämähäkistä! Lukki 😱😱😱
sun hämähäkkisi kääntyisi äkkiä väärimpäin, ehkä hevosen heittämänä, ehkä tympiänä, räkäpäässä.......
räkäpäässä, räkäpääässä räkäpäissänsä, räkäräkäräkäräkä, hähähähähähähähähä..........
https://www.youtube.com/watch?v=22T65YR63L0
Yks sielu ei lannistu
IIIIIIIKKKKK! *Hyppää sohvalle*
Jalat alas sohvalta ja heti!
*läiskii sanomalehdellä*
Jalkoja?
HRJ:lläkö leikki kesken ja ikävöi mua täällä?
Se pitää vangita kulhoon ja viedä ulos. Ei niitä saa tappaa.
https://youtu.be/bRV4d9LCawU
Se on evolutiivinen jäänne esihistoriasta.
Miten? Haluun tietää? HRJ alotti ketjun ja ketjussa leikin. Mut haluun tietää tän kohdan ilman leikkiä.
Mihin tuo
Hämähäkkikammo esihistoriassa perustuu?
Ei aloittanut.
Kerro nyt äläkä väittele mun kans
Toisaalta monet tutkijat ovat olettaneet jo pitkään, että hämähäkki-inho on juurtunut ihmiseen evoluution saatossa. Trooppisilla alueilla on näet tavattu ja tavataan edelleen lajeja, joiden purema voi olla hengenvaarallinen.
Uudet tulokset viittaavat siihen, että epäluulo on luontaista. Saksalais-ruotsalaisen tutkimusryhmän tutkijat näyttivät puolivuotiaille lapsille kuvia hämähäkeistä ja kukista tai käärmeistä ja kaloista. Lapset istuivat samalla vanhempansa sylissä.
Vauvojen pupilleja tarkkailtiin mittalaitteen avulla. Vauvan nähdessä hämähäkin tai käärmeen hänen pupillinsa laajentuivat voimakkaammin kuin muiden kuvien kohdalla. Tutkijat tulkitsivat sen osoitukseksi stressistä.
Syvään juurtunut pelko saattaisi johtua siitä, että kädellisten sekä käärmeiden ja hämähäkkieläinten yhteinen historia ulottuu 40−60 miljoonan vuoden taakse.
https://geo-lehti.fi/artikkeli/onko-hamahakkikammo-geeneissa-6.8.121046.ec11eab709
Mummielestä hämiksii ei kyl saa morkata. Jos nois itte saanu päättää, ei ne tietenkään ois ottanu hämisgeenii, mut ei niiltä oo missään niiku vaiheessa kysytty. Sitäpaitsi hämikset on luppanaa väkee. Ja jos noon saanu isihämiksen lounastamisgeenii ponnahtamisen jälkeen, ei ne sillekään mitään voi, ku on hämikses syntyny.
Meitin pytyssä kasvava oliivipuu oottaa innolla kesää, niet se pääsee taas ulos. Siin asusti koko kesän äitihämis, jol oli ihan hirveesti hämistenavii. Ku sit tenavat oli lähteny maailmalle, ja oliivi otettiin sisälle, sois ottanu äitihämiksen mukaan, mut sei voinu, koska meil ei oo tarpeeks herkkukärpäsii.
Ei siin auttanu muu ku siirtää hämis talviunille hanhikkipensaaseen. Ja sit sille oliiville tuli tippa silmään, mut nyt se oottaa, et se saa taas olla oliivipuussa koko kesän. Noon hyvii niiku kaverii. Mulleki tuli tippa silmään.
Niin mullekki, kiva tarina.
Sit soon vielä niinku tosi.
Mei muuten enää asuta Kyöpelivuoressa, ku noidat vallotti sen kissanpissasine luutineen ja eltaantuneine kahvipannuineen. Nykysi me ollaan yövuorossa kalmismaalla, mut mää en oo sielkään, koska moon jo eläkkeellä. Päivisin asustetaan parkkiluolis ja autiotalois, mut mää oon löytäny tyttökyöpelin kanssa hyvän kodin, mis saa herkkupalvigryynimakkaraa ja herkkusavupekolii ja herkkujätskii hillon kera.