Mullistava suomalainen keksintö!

Tuollainen soveltuu varmaan mm. tarkka-ampujakivääreihin.

Anonyymi kirjoitti:

Tuollainen soveltuu varmaan mm. tarkka-ampujakivääreihin.

Tuntematta kyseistä tekniikkaa tarkemmin, niin epäilen mekanismin olevan turhan monimutkainen ja kallis valmistettava. Sotilasaseissa pyritään toimintavarmuuteen. Ta-ammunnassa nykyiselläkin mekeniikalla päästään riittävään tarkkuuteen ja ulkoiset olosuhteet vaikuttavat osumaan ratkaisevammin. Kasa ammunta on eri asia, mutta siellä yksittäislauksauksien ampumisen kanssa ei ole kiirettä. Lisäksi lukkurungon jäykkyys ilman hylsynpoistoaukkoa on helpompi toteuttaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuntematta kyseistä tekniikkaa tarkemmin, niin epäilen mekanismin olevan turhan monimutkainen ja kallis valmistettava. Sotilasaseissa pyritään toimintavarmuuteen. Ta-ammunnassa nykyiselläkin mekeniikalla päästään riittävään tarkkuuteen ja ulkoiset olosuhteet vaikuttavat osumaan ratkaisevammin. Kasa ammunta on eri asia, mutta siellä yksittäislauksauksien ampumisen kanssa ei ole kiirettä. Lisäksi lukkurungon jäykkyys ilman hylsynpoistoaukkoa on helpompi toteuttaa.

Lue lisää

"riittävään tarkkuuteen"? Aina on parantamisen varaa itselataavissa aseissa. Itselataavia käytetään myös sniper aseina. Pitkillä matkoilla pienetkin virheet kertautuu.

Anonyymi kirjoitti:

"riittävään tarkkuuteen"? Aina on parantamisen varaa itselataavissa aseissa. Itselataavia käytetään myös sniper aseina. Pitkillä matkoilla pienetkin virheet kertautuu.

Et taida tuntea ta-ammuntaa lainkaan. Ta-kiväärille riittää 0,5-1 moan tarkkuus. Tämä tarkoittaa sellaista 2 cm kasaa sadalla metrillä. Kilometrissä se on noin 20-30 cm. Pienikin virhe etäisyyden arvioinnissa tai tuulen voimakkuuden arvioinnissa vie osuman metrejä ohi tuolla matkalla. Joten aseen tarkkuus on loppujen lopuksi toisarvoista.

Tuo hidastettu lataus ei tuo mitään parannusta tarkkuuteen, sillä luoti on lähtenyt piipusta perinteisellä puoliautomaatilla ennen kuin ase lataa uuden patruunan. Aseen tarkkuuteen vaikuttaa paljon enemmän lukon kehyksen jäykkyys ja lukon kohdistuminen latauksen jälkeen. Kumpaankaan näistä ei nyt kehitetty asia tuo mitään parannusta.

Anonyymi kirjoitti:

Et taida tuntea ta-ammuntaa lainkaan. Ta-kiväärille riittää 0,5-1 moan tarkkuus. Tämä tarkoittaa sellaista 2 cm kasaa sadalla metrillä. Kilometrissä se on noin 20-30 cm. Pienikin virhe etäisyyden arvioinnissa tai tuulen voimakkuuden arvioinnissa vie osuman metrejä ohi tuolla matkalla. Joten aseen tarkkuus on loppujen lopuksi toisarvoista.

Tuo hidastettu lataus ei tuo mitään parannusta tarkkuuteen, sillä luoti on lähtenyt piipusta perinteisellä puoliautomaatilla ennen kuin ase lataa uuden patruunan. Aseen tarkkuuteen vaikuttaa paljon enemmän lukon kehyksen jäykkyys ja lukon kohdistuminen latauksen jälkeen. Kumpaankaan näistä ei nyt kehitetty asia tuo mitään parannusta.

Lue lisää

Eli sinun mielestäsi ei haittaa pätkääkään jos luoti lähtee vaikkapa hieman vasemmalle ammuttaessa johtuen itse aseesta ja siihen kun lisätään vaikka keli olosuhteet jotka samaan aikaan vievät luotia vasemmalle kuten tuuli ja jos vielä ampuja tekee virheen joka myös vie osumaa vasemmalle niin olisihan se hyvä että yksi noista virhe elementeistä voitaisiin poistaa.

Anonyymi kirjoitti:

Eli sinun mielestäsi ei haittaa pätkääkään jos luoti lähtee vaikkapa hieman vasemmalle ammuttaessa johtuen itse aseesta ja siihen kun lisätään vaikka keli olosuhteet jotka samaan aikaan vievät luotia vasemmalle kuten tuuli ja jos vielä ampuja tekee virheen joka myös vie osumaa vasemmalle niin olisihan se hyvä että yksi noista virhe elementeistä voitaisiin poistaa.

Lue lisää

Eli ei ole mullistava keksintö!

Anonyymi kirjoitti:

Eli sinun mielestäsi ei haittaa pätkääkään jos luoti lähtee vaikkapa hieman vasemmalle ammuttaessa johtuen itse aseesta ja siihen kun lisätään vaikka keli olosuhteet jotka samaan aikaan vievät luotia vasemmalle kuten tuuli ja jos vielä ampuja tekee virheen joka myös vie osumaa vasemmalle niin olisihan se hyvä että yksi noista virhe elementeistä voitaisiin poistaa.

Lue lisää

Miksi luoti lähtisi hieman vasemmalle?

Kuten kerroin niin puoliautomaattiseessa luoti on poistunut piipusta ennen kuin latausmekanismi alkaa toimia? Ei lataus tapahdu luodin piippuaikana, joten miten se voisi vaikuttaa tarkkuuteen?

Tästä asetyypistä puhuttaessa lataus tapahtuu ruutikaasun paineesta. Piipun etuosassa on kaasureikä, josta paine pääsee purkautumaan kaasuputkeen, jolloin mäntään kohdistuu paine ja se avaa lukon ja luisti alkaa perääntyä taaksepäin poistaen hylsyn ja työntäen lopulta uuden patruunan patruunapesään. Koska kaasureikä on piipun etuosassa ja paineen nousu kaasuputkessa kestää hetken, ehtii luoti pois piipusta ennen kuin mitään latausliikkeen voimia ehtii kohdistua piippuun.

Eli mikä tässä mielestäsi vaikuttaa aseen tarkkuuteen heikentävästi, jotta hidastetusta latausliikkeestä olisi etua?

Asia voidaan helposti todeta puoliautomaattiaseella, jonka kaasureikä voidaan sulkea kiväärikranaattien ampumista varten. Tällöin latausliikettä ei tapahdu lainkaan. Tällöin aseella pystytään ampumaan yksittäislaukauksia lataamalla jokainen patruuna käsin luistista vetämällä. Aseen tarkkuus ei muutu miksikään vaan sen ampuma kasa on aivan yhtä suuri kuin ammuttaessa puoliautomaattitoiminnolla. Mistäkö tämä johtuu? Se johtuu siitä, että aseen lukkorunko ja lukon mekanismin välykset ovat täysin samat. Saman aseen toleranssit eivät muutu tapahtuipa lataus miten tahansa.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi luoti lähtisi hieman vasemmalle?

Kuten kerroin niin puoliautomaattiseessa luoti on poistunut piipusta ennen kuin latausmekanismi alkaa toimia? Ei lataus tapahdu luodin piippuaikana, joten miten se voisi vaikuttaa tarkkuuteen?

Tästä asetyypistä puhuttaessa lataus tapahtuu ruutikaasun paineesta. Piipun etuosassa on kaasureikä, josta paine pääsee purkautumaan kaasuputkeen, jolloin mäntään kohdistuu paine ja se avaa lukon ja luisti alkaa perääntyä taaksepäin poistaen hylsyn ja työntäen lopulta uuden patruunan patruunapesään. Koska kaasureikä on piipun etuosassa ja paineen nousu kaasuputkessa kestää hetken, ehtii luoti pois piipusta ennen kuin mitään latausliikkeen voimia ehtii kohdistua piippuun.

Eli mikä tässä mielestäsi vaikuttaa aseen tarkkuuteen heikentävästi, jotta hidastetusta latausliikkeestä olisi etua?

Asia voidaan helposti todeta puoliautomaattiaseella, jonka kaasureikä voidaan sulkea kiväärikranaattien ampumista varten. Tällöin latausliikettä ei tapahdu lainkaan. Tällöin aseella pystytään ampumaan yksittäislaukauksia lataamalla jokainen patruuna käsin luistista vetämällä. Aseen tarkkuus ei muutu miksikään vaan sen ampuma kasa on aivan yhtä suuri kuin ammuttaessa puoliautomaattitoiminnolla. Mistäkö tämä johtuu? Se johtuu siitä, että aseen lukkorunko ja lukon mekanismin välykset ovat täysin samat. Saman aseen toleranssit eivät muutu tapahtuipa lataus miten tahansa.

Lue lisää

Voi herra Jumala sentään, voi se lähteä oikeallekin tai ylös tai alas.
Jos TA-kiväärin tarkkuus riittää että kasa on 2cm 100metrille niin eikö siinä luoti johonkin päin lähde jos kasa on 2cm?
Tuossa 2 sentissä on juuri ne aseesta johtuvat virheet, ampujasta johtuvat virheet yms. Jos aseen aiheuttamat virheet minimoidaan niin kasa on mahdollisesti pienempi eli ei siellä kilometrissä olisikaan niin suuri se heitto johonkin suuntaan.
Taidat olla insinööri kun et moista ymmärrä. Itse olen vain kolmen linjan seppä.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi luoti lähtisi hieman vasemmalle?

Kuten kerroin niin puoliautomaattiseessa luoti on poistunut piipusta ennen kuin latausmekanismi alkaa toimia? Ei lataus tapahdu luodin piippuaikana, joten miten se voisi vaikuttaa tarkkuuteen?

Tästä asetyypistä puhuttaessa lataus tapahtuu ruutikaasun paineesta. Piipun etuosassa on kaasureikä, josta paine pääsee purkautumaan kaasuputkeen, jolloin mäntään kohdistuu paine ja se avaa lukon ja luisti alkaa perääntyä taaksepäin poistaen hylsyn ja työntäen lopulta uuden patruunan patruunapesään. Koska kaasureikä on piipun etuosassa ja paineen nousu kaasuputkessa kestää hetken, ehtii luoti pois piipusta ennen kuin mitään latausliikkeen voimia ehtii kohdistua piippuun.

Eli mikä tässä mielestäsi vaikuttaa aseen tarkkuuteen heikentävästi, jotta hidastetusta latausliikkeestä olisi etua?

Asia voidaan helposti todeta puoliautomaattiaseella, jonka kaasureikä voidaan sulkea kiväärikranaattien ampumista varten. Tällöin latausliikettä ei tapahdu lainkaan. Tällöin aseella pystytään ampumaan yksittäislaukauksia lataamalla jokainen patruuna käsin luistista vetämällä. Aseen tarkkuus ei muutu miksikään vaan sen ampuma kasa on aivan yhtä suuri kuin ammuttaessa puoliautomaattitoiminnolla. Mistäkö tämä johtuu? Se johtuu siitä, että aseen lukkorunko ja lukon mekanismin välykset ovat täysin samat. Saman aseen toleranssit eivät muutu tapahtuipa lataus miten tahansa.

Lue lisää

Niin..itse en väittänyt että luoti ei ole ehtinyt lähteä piipusta kun kaasumäntä alkaa liikkumaan, en tunne tuon mullistavan keksinnön tekniikkaa. Väitin vaan että jos tuolla tekniikalla saadaan tarkempi ase niin se soveltuu hyvin tarkka-amujakiväärin tekniikaksikin.
Jos olisi valittavana kaksi samanlaista TA-kivääriä joista saisin valita, on tarkka ja toinen hieman tarkempi niin kyllä minä sen hieman tarkemman ottaisin.

Anonyymi kirjoitti:

Voi herra Jumala sentään, voi se lähteä oikeallekin tai ylös tai alas.
Jos TA-kiväärin tarkkuus riittää että kasa on 2cm 100metrille niin eikö siinä luoti johonkin päin lähde jos kasa on 2cm?
Tuossa 2 sentissä on juuri ne aseesta johtuvat virheet, ampujasta johtuvat virheet yms. Jos aseen aiheuttamat virheet minimoidaan niin kasa on mahdollisesti pienempi eli ei siellä kilometrissä olisikaan niin suuri se heitto johonkin suuntaan.
Taidat olla insinööri kun et moista ymmärrä. Itse olen vain kolmen linjan seppä.

Lue lisää

Miten tuo keksintö mielestäsi parantaa aseen tarkkuutta?

Muista virheistähan tässä ei ole kyse.

Anonyymi kirjoitti:

Niin..itse en väittänyt että luoti ei ole ehtinyt lähteä piipusta kun kaasumäntä alkaa liikkumaan, en tunne tuon mullistavan keksinnön tekniikkaa. Väitin vaan että jos tuolla tekniikalla saadaan tarkempi ase niin se soveltuu hyvin tarkka-amujakiväärin tekniikaksikin.
Jos olisi valittavana kaksi samanlaista TA-kivääriä joista saisin valita, on tarkka ja toinen hieman tarkempi niin kyllä minä sen hieman tarkemman ottaisin.

Lue lisää

Miten tulla keksinnöllä mielestäsi saadaan tarkempi ase?

Tutustuitko keksintöön lainkaan? Siinä on hidastettu patruunanpoisto ja se voidaan soveltaa olemassaolevaan puoliautomaattiaseeseen, jonka rakennetta ei muuten muuteta.

Anonyymi kirjoitti:

Miten tuo keksintö mielestäsi parantaa aseen tarkkuutta?

Muista virheistähan tässä ei ole kyse.

Monellakin tavalla. On huomioitava myös ampujan lihasmuisti. Eli vaikuttaa monella eri tapaa ampumiseen tuo hidastettu hylsyn poisto.

Anonyymi kirjoitti:

Miten tuo keksintö mielestäsi parantaa aseen tarkkuutta?

Muista virheistähan tässä ei ole kyse.

Osumatarkkuuteen vaikuttaa hyvin moni seikka eikä vaan pelkkä aseen mekaaninen tarkkuus.

Anonyymi kirjoitti:

Miten tuo keksintö mielestäsi parantaa aseen tarkkuutta?

Muista virheistähan tässä ei ole kyse.

Olenko väittänyt että tuo tekee aseesta mekaanisesti tarkemman hä?

Anonyymi kirjoitti:

Monellakin tavalla. On huomioitava myös ampujan lihasmuisti. Eli vaikuttaa monella eri tapaa ampumiseen tuo hidastettu hylsyn poisto.

Siis kyseessä on nyt vain aseen tarkkuus. Ei mitkään muut tekijät. Miten hidastettu hylsynpoisto vaikuttaa mielestäsi aseen tarkkuuteen?

Voimme sen jälkeen keskustella myös tuon hidastetun hylsynpoiston ja sen vaikutuksesta ampujan lihasmuistiin ja sen kokonaisuuden vaikutuksesta tarkkaan laukaukseen. Uskallan väittää, että lihasten muistissa olevan hidastettu patruunanpoisto ei vaikuta mitenkään laukauksen tarkkuuteen, koska tämä tapahtuma on lihasten muistissa vasta kun aseen pito, liipaisu ja luodin piippuaika on ohitse. Jos olet eri mieltä, niin perustele, miten tapahtumat, jotka vaikuttavat vasta luodin piippuajan jälkeen, vaikuttavat osumaan parantavasti.

Anonyymi kirjoitti:

Olenko väittänyt että tuo tekee aseesta mekaanisesti tarkemman hä?

Käsittääkseni sitä juuri väität tässä lauseessa:

"Jos aseen aiheuttamat virheet minimoidaan niin kasa on mahdollisesti pienempi "

Tässä keskustellaa keksinnön vaikutuksesta aseen tarkkuuteen. Jos keskustelet jostain muusta, niin olet väärässä keskustelussa. Aseen tarkkuuteen vaikuttavat vain sen mekaaniset ominaisuudet. Laukauksen tarkkuuteen vaikuttavat aseen mekaanisen tarkkuuden lisäksi, ampuja ja ampujan kyky ottaa huomioon ulkoiset olosuhteet. Tässä ei myöskään keskustella patruunan ominaisuuksien vaikutuksista,.

Keskustelemme siis hidastetun patruunanpoiston vaikutukseta aseen tarkkuuteen. Muille keskusteluille kannattaa avata eri keskustelo ja käydä läpi niitä siinä. Muussa tapauksessa keskustelu ei kohdistu itse keksinnöstä mahdollisesti aiheutuvaan hyötyyn.

Rekyylihän johtuu ruudin syttymisestä ja paineen työntämän luodin kiihdytyksestä piipussa. Kaasumäntä liikkuu vasta kun luotion poistunut piipusta ja se liikkuu päinvastaiseen suuntaan kuin luoti. Kaasumännän liika itse asiassa pienentää rekyyliä pienellä viiveellä. Jos latausta hidastetaan, niin ensin tulee laukauksen rekyyli täysimääräisenä ja sitten kaasumäntä heilauttaa asetta edes takasin. Itse asiassa ase asettuu hitaammin uuteen laukaukseen tämän keksinnön vaikutuksesta.

Anonyymi kirjoitti:

Rekyylihän johtuu ruudin syttymisestä ja paineen työntämän luodin kiihdytyksestä piipussa. Kaasumäntä liikkuu vasta kun luotion poistunut piipusta ja se liikkuu päinvastaiseen suuntaan kuin luoti. Kaasumännän liika itse asiassa pienentää rekyyliä pienellä viiveellä. Jos latausta hidastetaan, niin ensin tulee laukauksen rekyyli täysimääräisenä ja sitten kaasumäntä heilauttaa asetta edes takasin. Itse asiassa ase asettuu hitaammin uuteen laukaukseen tämän keksinnön vaikutuksesta.

Lue lisää

Meinaatko ettei se yhtään täräytä asetta kun luisti kaasumäntineem törmää ääriasentoon taakse? Kyllä on taas joku kapeakatseinen insinööri haistellut ruudinkäryä liikaa.
Tuossa keksinnöstä tuo luistin iskeytyminen taakse tapahtuu pidemmällä viiveellä itse ruutipaineen aiheuttaman rekyylin jälkeen kuin normaalisti.

Anonyymi kirjoitti:

Rekyylihän johtuu ruudin syttymisestä ja paineen työntämän luodin kiihdytyksestä piipussa. Kaasumäntä liikkuu vasta kun luotion poistunut piipusta ja se liikkuu päinvastaiseen suuntaan kuin luoti. Kaasumännän liika itse asiassa pienentää rekyyliä pienellä viiveellä. Jos latausta hidastetaan, niin ensin tulee laukauksen rekyyli täysimääräisenä ja sitten kaasumäntä heilauttaa asetta edes takasin. Itse asiassa ase asettuu hitaammin uuteen laukaukseen tämän keksinnön vaikutuksesta.

Lue lisää

Sehän voi olla hyväkin juttu! Ampujan on hetki odotettava. Eihän tuo ole varmaan keksittykään nopeaan ampumiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Rekyylihän johtuu ruudin syttymisestä ja paineen työntämän luodin kiihdytyksestä piipussa. Kaasumäntä liikkuu vasta kun luotion poistunut piipusta ja se liikkuu päinvastaiseen suuntaan kuin luoti. Kaasumännän liika itse asiassa pienentää rekyyliä pienellä viiveellä. Jos latausta hidastetaan, niin ensin tulee laukauksen rekyyli täysimääräisenä ja sitten kaasumäntä heilauttaa asetta edes takasin. Itse asiassa ase asettuu hitaammin uuteen laukaukseen tämän keksinnön vaikutuksesta.

Lue lisää

Nimenomaan. Puoliauton hyviä puoliahan on juuri pehmeys. Kolinaa toki lisää lukon taa/eteenmeno. Mutta noiden hidastus tuo vain täyden rekyylin valitusta kaliiberista. Jostain voipi tuntua että esim pulttilukolla heiluminen olisikin pienempää mutta sitten mies heiluu kun lataa seuraavalle.

Anonyymi kirjoitti:

Meinaatko ettei se yhtään täräytä asetta kun luisti kaasumäntineem törmää ääriasentoon taakse? Kyllä on taas joku kapeakatseinen insinööri haistellut ruudinkäryä liikaa.
Tuossa keksinnöstä tuo luistin iskeytyminen taakse tapahtuu pidemmällä viiveellä itse ruutipaineen aiheuttaman rekyylin jälkeen kuin normaalisti.

Lue lisää

Oletko varma? Huomaa että se luisti joutuu tekemään sen saman liikkeen taa-eteen. Veikkaan jotta reikään on laitettu isommaksi. Siis onko lataus hitaampi vai tapahtuuko sama vain myöhemmin?

Haluaisin todella nähdä tuolla periaatteella valmistetun tarkkuuskiväärin ja ennenkaikkea ampua sellaisella.

https://www.kavahda.fi/

Mistä luku? Onko tarkempaa tietoa keksinnöstä?

kommentti24 kirjoitti:

Mistä luku? Onko tarkempaa tietoa keksinnöstä?

Ihan omasta päästä tempaisin.

Vielä kun tuon kehittää että sen saa on/off kytkimellä.

No eipä ole kyllä mitään virkaa tuolla.

MItä hyötyä mielestäsi keksinnöstä oikein on?

Se ei lisää tarkkuutta.

Tekee aseesta monimutkaisemman.

Anonyymi kirjoitti:

MItä hyötyä mielestäsi keksinnöstä oikein on?

Se ei lisää tarkkuutta.

Tekee aseesta monimutkaisemman.

Ei tee monimutkaisempaa, itse asiassa tekee yksinkertaisemman.

Mitä hyötyä keksintö tuo sotilasaseeseen?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä hyötyä keksintö tuo sotilasaseeseen?

Paljonkin tulee hyötyä, enempää sulle uteliaalle ei kerrota.

Anonyymi kirjoitti:

Paljonkin tulee hyötyä, enempää sulle uteliaalle ei kerrota.

Jos asiaa ei pysty perustelemaan, niin sillä ei ole mitään arvoa.

Perustele miten tarkkuus parantuu?

Anonyymi kirjoitti:

Perustele miten tarkkuus parantuu?

Se parantuu juuri tuon keksinnön ansiosta, enempää sulle uteliaalle ei kerrota.

Anonyymi kirjoitti:

Se parantuu juuri tuon keksinnön ansiosta, enempää sulle uteliaalle ei kerrota.

Lyhyesti: Keksintö ei paranna aseen tarkkuutta mitenkään.

Niin tekee, näkee hän sen tuo videon hidastuksessa kuinka vaivattomasti hylsy lähtee, ei "retkauttele" asetta.

Mikä hidastetussa hylsynpoistossa parantaa tarkkuutta?

Miten hylsyn poistumine vaikuttaa tarkkuuteen? Luotihan on lähtenyt piipusta ennenkuin hylsynpoisto tapahtuu, joten ase ei notkahda luodin piippuaikana yhtään enempää kuin hidastetussa poistossa.
Et taida ymmärtää aseen mekaanista toimitaa laimnkaan?

Anonyymi kirjoitti:

Miten hylsyn poistumine vaikuttaa tarkkuuteen? Luotihan on lähtenyt piipusta ennenkuin hylsynpoisto tapahtuu, joten ase ei notkahda luodin piippuaikana yhtään enempää kuin hidastetussa poistossa.
Et taida ymmärtää aseen mekaanista toimitaa laimnkaan?

Lue lisää

Älä viitsi jankuttaa tuota samaa mantraa kun et ymmärrä aseista mitään!

Anonyymi kirjoitti:

Miten hylsyn poistumine vaikuttaa tarkkuuteen? Luotihan on lähtenyt piipusta ennenkuin hylsynpoisto tapahtuu, joten ase ei notkahda luodin piippuaikana yhtään enempää kuin hidastetussa poistossa.
Et taida ymmärtää aseen mekaanista toimitaa laimnkaan?

Lue lisää

Voitko vannoa pääsi menestyksellä että luoti on lähtenyt piipusta kun paine jo purkautuu reiästä kaasumännälle?

Ak 47 on yksi maailman parhaista rynnäkkökivääreista. Se on halpa, varmatoimintainen, kenttähuollettava ja riittävän tarkka.

On olemassa, itselläni olit tuollainen pistooli.

Heckler & Koch P7, Steyr GB, Vektor CP1, Norinco M77B.

Anonyymi kirjoitti:

Heckler & Koch P7, Steyr GB, Vektor CP1, Norinco M77B.

Näissä on massasulku jota hidastetaan kaasua paineella.Kaasumäntä systeemi on erämaan Kotkassa.

Luodin ohittaessa kaasureijän alkaa paine nousta kaasuputkessa. Kaasumäntä ei lähde liikkeelle ennen kuin painetta on riittävästi ja massan hitauden takia luisti pysyy liikkumatta senkin jälkeen. Jos ajatellaan tuota keksintöä, niin siinä kaasu lataa hidastuskoneiston aivan samoin kun kaasun paine nousee kaasuputkessa, joten kummassakin tapauksessa kaasuputken paineen nousu vaikuttaa piipun värähtelyyn. Keksintö ei vaikuta millään tavalla tähän lyhyeen hetkeen eikä näin paranna tarkkuutta mitenkään.
Kaasumäntätoimitaisissa aseissa luoti ei ole enää piipussa kun luisti lähtee liikkeelle. Luodin nopeus piipussa on ehtinyt kiihtyä ennen kaasureikää hyvin suureksi ja paineen purkautuessa kaasuputkeen luoti on jo lähellä piipunsuuta. Luistin ei vieläkään inertian takia lähde heti liikkeelle ja paine nousee kaasuputkessa yhä suuremmaksi. Paine ei ehdi muutenkaan laskea piipussa vaikka luoti olisi jo poistumassa piipusta vaan purkautuu edelleen kaasuputkeen, sillä paine ei ehdi alenemaan piipun suun kautta. Oheinen video selventänee asiaa varsinais-suomen sepällekkin.
https://www.riemurasia.net/video/Rynnakkokivaarin-anatomia/216769

T. PV:n Tvälläri

Paine kaasuputkessa nousee koko ajan luodin kiitäessä kohti piipun suuta. Luoti on piipussa alle 2ms eli kaksi sekunnin tuhannesosaa. Kaasureijän kohdalla luoti ehtii poistus piipusta noin 0,5 ms ajassa. Tänä aikana ei kaasymäntä ehdi liikkua mihinkään.
Karkeasti sanoen ruutikaasun paine alkaa alenemaan kun luoti poistuu piipusta. Paine ei alene silmänräpäyksessä vaan poistumalla piipun kautta luodin perässä. Kaasua purkautuu kaasuputkeen vielä senkin jälkeen kun luoti ei enää ole estämässä sen poistumista piipun suun kautta, koska paine pysyy kaasureijän kohdalla vielä suurena.
Luistikaan ei ala tekemään latausliikettä kun kaasuputken paine alkaa nousemaan. Inertian takia paine aluksi nousee ennen kuin luisti lähtee liikkeelle. Kun luisti sitten alkaa peräytymään, pyöräyttää se ensin lukon sulkuolakkeet auki ja sitte liikkuu lukon kanssa taaksepäin poistaen hylsyn la ladaten uuden.
Rk:n teoreettinen tulinopeus on noin 600 laukausta minuutissa eli 10 laukausta sekunnissa. Yksi laukaus ja lataus kestää siis 0,1 sekuntia. Voitaisin ajatella että laukaus ja lukon liike taakse vie alle puolet tästä ajasta eli 0,05 sekentia. Voitaisiin arvioida kaasuputken liikkeen alkavan noin 0,01 sekunnin ajalla ja jatkuvan tuohon 0,05 sekuntiin saakka.

Jos luoti on piipussa alle 0,002 sekuntia, niin missä vaiheessa kaasumännän ja luodin yhtäaikainen liike tapahtuu?

Anonyymi kirjoitti:

Paine kaasuputkessa nousee koko ajan luodin kiitäessä kohti piipun suuta. Luoti on piipussa alle 2ms eli kaksi sekunnin tuhannesosaa. Kaasureijän kohdalla luoti ehtii poistus piipusta noin 0,5 ms ajassa. Tänä aikana ei kaasymäntä ehdi liikkua mihinkään.
Karkeasti sanoen ruutikaasun paine alkaa alenemaan kun luoti poistuu piipusta. Paine ei alene silmänräpäyksessä vaan poistumalla piipun kautta luodin perässä. Kaasua purkautuu kaasuputkeen vielä senkin jälkeen kun luoti ei enää ole estämässä sen poistumista piipun suun kautta, koska paine pysyy kaasureijän kohdalla vielä suurena.
Luistikaan ei ala tekemään latausliikettä kun kaasuputken paine alkaa nousemaan. Inertian takia paine aluksi nousee ennen kuin luisti lähtee liikkeelle. Kun luisti sitten alkaa peräytymään, pyöräyttää se ensin lukon sulkuolakkeet auki ja sitte liikkuu lukon kanssa taaksepäin poistaen hylsyn la ladaten uuden.
Rk:n teoreettinen tulinopeus on noin 600 laukausta minuutissa eli 10 laukausta sekunnissa. Yksi laukaus ja lataus kestää siis 0,1 sekuntia. Voitaisin ajatella että laukaus ja lukon liike taakse vie alle puolet tästä ajasta eli 0,05 sekentia. Voitaisiin arvioida kaasuputken liikkeen alkavan noin 0,01 sekunnin ajalla ja jatkuvan tuohon 0,05 sekuntiin saakka.

Jos luoti on piipussa alle 0,002 sekuntia, niin missä vaiheessa kaasumännän ja luodin yhtäaikainen liike tapahtuu?

Lue lisää

Hienoja teorioita,AK-47 esiisä M1 v 36 ei toimi ollenkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Paine kaasuputkessa nousee koko ajan luodin kiitäessä kohti piipun suuta. Luoti on piipussa alle 2ms eli kaksi sekunnin tuhannesosaa. Kaasureijän kohdalla luoti ehtii poistus piipusta noin 0,5 ms ajassa. Tänä aikana ei kaasymäntä ehdi liikkua mihinkään.
Karkeasti sanoen ruutikaasun paine alkaa alenemaan kun luoti poistuu piipusta. Paine ei alene silmänräpäyksessä vaan poistumalla piipun kautta luodin perässä. Kaasua purkautuu kaasuputkeen vielä senkin jälkeen kun luoti ei enää ole estämässä sen poistumista piipun suun kautta, koska paine pysyy kaasureijän kohdalla vielä suurena.
Luistikaan ei ala tekemään latausliikettä kun kaasuputken paine alkaa nousemaan. Inertian takia paine aluksi nousee ennen kuin luisti lähtee liikkeelle. Kun luisti sitten alkaa peräytymään, pyöräyttää se ensin lukon sulkuolakkeet auki ja sitte liikkuu lukon kanssa taaksepäin poistaen hylsyn la ladaten uuden.
Rk:n teoreettinen tulinopeus on noin 600 laukausta minuutissa eli 10 laukausta sekunnissa. Yksi laukaus ja lataus kestää siis 0,1 sekuntia. Voitaisin ajatella että laukaus ja lukon liike taakse vie alle puolet tästä ajasta eli 0,05 sekentia. Voitaisiin arvioida kaasuputken liikkeen alkavan noin 0,01 sekunnin ajalla ja jatkuvan tuohon 0,05 sekuntiin saakka.

Jos luoti on piipussa alle 0,002 sekuntia, niin missä vaiheessa kaasumännän ja luodin yhtäaikainen liike tapahtuu?

Lue lisää

Kyllä siinä taas yks besserwisser yrittää selittää miten ase toimii ja osaa kyllä laskea sekunnin murto-osia mutta siihen se jääkin.
Satavarmasti kaasumäntä lähtee liikkeelle ennen kuin luoti on lähtenyt piipusta, sanotaan nyt sitten niin että se luodin ja kaasumännän yhteinen liike tapahtuu tuon 0,002 sekunnin sisällä.
Ei mene perille vaikka vääntäis paksusta rautalangasta.
Vaikka aika on silmänräpäys niin katsopa kuinka pitkälti on piippua kaasureiän jälkeen vielä. Sen voi päätellä aseen sivuprofiilistakin ei tarvitse piippuun kurkkia.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä siinä taas yks besserwisser yrittää selittää miten ase toimii ja osaa kyllä laskea sekunnin murto-osia mutta siihen se jääkin.
Satavarmasti kaasumäntä lähtee liikkeelle ennen kuin luoti on lähtenyt piipusta, sanotaan nyt sitten niin että se luodin ja kaasumännän yhteinen liike tapahtuu tuon 0,002 sekunnin sisällä.
Ei mene perille vaikka vääntäis paksusta rautalangasta.
Vaikka aika on silmänräpäys niin katsopa kuinka pitkälti on piippua kaasureiän jälkeen vielä. Sen voi päätellä aseen sivuprofiilistakin ei tarvitse piippuun kurkkia.

Lue lisää

Kaasumäntä ei lähde liikkeelle samalla kun luoti ohittaa kaasureijän. Kaasuputkeen täytyy ensin tulla riittävä paine ja sen jälkeen muutaman sata grammaa painavan jousikuormitetun luistin täytyy ehtiä lähteä liikkeelle. Tämä ei tapahdu siinä ajassa kun luoti on tuolla piipun jäljellä olevalla matkalla. Se on yksinkertaisesti fysikaalinen mahdottomuus massan hitauden ja paineen nousun vaatiman ajan takia.

Anonyymi kirjoitti:

Hienoja teorioita,AK-47 esiisä M1 v 36 ei toimi ollenkaan.

Mikä ase on M1v36?

Käsittääkseni AK47 esikuva oli stg 44.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä ase on M1v36?

Käsittääkseni AK47 esikuva oli stg 44.

M1 Garand.Kaasu otetaan piipunsuusta,pitkäiskuinen kaasumäntää,pyörähtävä lukko.Valmistetu n 5,5 milj. kappaleita 1937-1957.Herra AK on kertonut tämän inspiroinen.

Anonyymi kirjoitti:

Hienoja teorioita,AK-47 esiisä M1 v 36 ei toimi ollenkaan.

M1 Garantissa kaasureikä on piipun päässä, joten luoti on todellakin poistunut piipusta ennen latausliikettä. Ensimmäisissä Garanteissa oli kaasukammio, joka entisestään hidasti latausliikettä. Rakenne oli vain sen verran monimutkainen ja häiriöaältis, että siitä luovuttii aika nopeasti.

Anonyymi kirjoitti:

M1 Garand.Kaasu otetaan piipunsuusta,pitkäiskuinen kaasumäntää,pyörähtävä lukko.Valmistetu n 5,5 milj. kappaleita 1937-1957.Herra AK on kertonut tämän inspiroinen.

Ak:ta ei ollut kehittämässä vain yksi henkilö vaan sen suunnitteluryhmä oli kollektiivi, jota johtivat Kalašnikov ja insinööri Aleksandr Zaitsev. Kehitystyö tahtoi aluksi polkea paikoillaan, mutta saivat sitten sotasaaliina saksalaisia MKb.42 rynnäkkökivääreitä ja veivät vangeiksi saksalaisen asesuunnittelija Hugo Schmeisserin, jonka "avustuksella" luotiin varsinainen AK47. Asetta kehitettiin aluksi M1 kiväärin mallin mukaan, mutta lopulta Sturmgehwer oli sen esikuva.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä siinä taas yks besserwisser yrittää selittää miten ase toimii ja osaa kyllä laskea sekunnin murto-osia mutta siihen se jääkin.
Satavarmasti kaasumäntä lähtee liikkeelle ennen kuin luoti on lähtenyt piipusta, sanotaan nyt sitten niin että se luodin ja kaasumännän yhteinen liike tapahtuu tuon 0,002 sekunnin sisällä.
Ei mene perille vaikka vääntäis paksusta rautalangasta.
Vaikka aika on silmänräpäys niin katsopa kuinka pitkälti on piippua kaasureiän jälkeen vielä. Sen voi päätellä aseen sivuprofiilistakin ei tarvitse piippuun kurkkia.

Lue lisää

Tuolla piipunsuun ja reiän mitalla ei ole merkitystä koska tämä on perinteisesti hallittu kaasureiän koolla. Elikkä mitta pitkä, reikä pienempi, etäisyys lyhyt, reikä isompi.
Seikka on taatusti etsitty kohdalleen kun asetta on värkätty osumaan.

Jos tuosta animaatiosta ei tämä leikki-Tvälläri tajua että kaasumäntä lähtee liikkeelle sillä hetkellä kun luoti on kaasureiän ja piipun suun välisellä osuudella niin täytyy olla aika tampio.
On tainnut liikutella vaan ranneliikkeellä omia liikkuviaan😂

Anonyymi kirjoitti:

Jos tuosta animaatiosta ei tämä leikki-Tvälläri tajua että kaasumäntä lähtee liikkeelle sillä hetkellä kun luoti on kaasureiän ja piipun suun välisellä osuudella niin täytyy olla aika tampio.
On tainnut liikutella vaan ranneliikkeellä omia liikkuviaan😂

Lue lisää

😁😂🤣

Anonyymi kirjoitti:

Jos tuosta animaatiosta ei tämä leikki-Tvälläri tajua että kaasumäntä lähtee liikkeelle sillä hetkellä kun luoti on kaasureiän ja piipun suun välisellä osuudella niin täytyy olla aika tampio.
On tainnut liikutella vaan ranneliikkeellä omia liikkuviaan😂

Lue lisää

Thump thump thump🤣

Anonyymi kirjoitti:

Thump thump thump🤣

Ilman perusteluja tumputtajien väitteet ovat vain mielipiteitä. Kaivakaa factatietoa asiasta ja palatkaa sitten uudestaan keskusteluun.

Anonyymi kirjoitti:

Ilman perusteluja tumputtajien väitteet ovat vain mielipiteitä. Kaivakaa factatietoa asiasta ja palatkaa sitten uudestaan keskusteluun.

Jos on normaalilla älyllä varustettu ja katsoo esimerkiksi AK-47 kiväärin sivuprofiilia niin voi päätellä missä kohden piippua kaasureikä sijaitsee, ei kaasu odota piipussa sitä lyhyttäkään aikaa vaan syöksähtää kaasureiästä kaasuputken työntäen männän liikkeelle, lukko ei tässä vaiheessa vielä aukea vaikka kaasumäntä lähteekin liikkeelle.
Näin on näreet.

Anonyymi kirjoitti:

Jos on normaalilla älyllä varustettu ja katsoo esimerkiksi AK-47 kiväärin sivuprofiilia niin voi päätellä missä kohden piippua kaasureikä sijaitsee, ei kaasu odota piipussa sitä lyhyttäkään aikaa vaan syöksähtää kaasureiästä kaasuputken työntäen männän liikkeelle, lukko ei tässä vaiheessa vielä aukea vaikka kaasumäntä lähteekin liikkeelle.
Näin on näreet.

Lue lisää

Piipun sisähalpaisija on kasujeijän kohdalla monikertainen kaasureikään ja sitä pitkin kaasuputkeen työntyy painetta. Kaasuputki on vuorostaan 3-4 kertaa piipun kokoa suurempi. Pientä reikää pitkin paine purkautuu putkeen, jolloin sen paine laskee ja tarvitaa enemmän aikaa, jotta kaasuputken paine nousee riittävästi, jotta se kumoaa jousikuormitetun luistin massan ja saa luistin kiihdytettyä taaksepäin. Luoti on tässä vaiheessa jo poistunut piipusta.

Höpö höpö, käyhän tarkistuttamassa silmäsi

Tämähän on normaalia keskustelupalstan toimintaa. Joku ei tunne tekniikkaa ja paremmin tuntevat kertovat asian oikean laidan. Ei siitä pidä pahastua, jos on väärässä vaan ottaa opiksi.

Moniko muuten tietää miten patruuna käyttäyty patruunapesässä kun nalli palaa? Tällöin ruutikaasut aiheuttavat voimakkaan paineen nousun ja hylsy puristuu lujasti patruunapesän seinämiin kiinni. Luodin liikkuessa piipussa paine puristaa hylsyä lujasti patruunapesään eikä se lähtisi tällöin irti vaikka luisti toimisi. Tähän samaan malliin perustuu massasulkuisten asieden latausliike yhdessä luistin inertian kanssa. Kun paine piipussa alkaa laskea löystyy hylsyn puristus vastaavasti ja se on mahdollista poistaa luistin liikkeellä. Kaasumäntätoimisissa aseissa kaikki nämä seikat vaikuttavat latausliikkeen toimintaan ja käyttövarman mekanismin rakentamisessa pitää ottaa paljon asioita huomioon.

Anonyymi kirjoitti:

Tämähän on normaalia keskustelupalstan toimintaa. Joku ei tunne tekniikkaa ja paremmin tuntevat kertovat asian oikean laidan. Ei siitä pidä pahastua, jos on väärässä vaan ottaa opiksi.

Moniko muuten tietää miten patruuna käyttäyty patruunapesässä kun nalli palaa? Tällöin ruutikaasut aiheuttavat voimakkaan paineen nousun ja hylsy puristuu lujasti patruunapesän seinämiin kiinni. Luodin liikkuessa piipussa paine puristaa hylsyä lujasti patruunapesään eikä se lähtisi tällöin irti vaikka luisti toimisi. Tähän samaan malliin perustuu massasulkuisten asieden latausliike yhdessä luistin inertian kanssa. Kun paine piipussa alkaa laskea löystyy hylsyn puristus vastaavasti ja se on mahdollista poistaa luistin liikkeellä. Kaasumäntätoimisissa aseissa kaikki nämä seikat vaikuttavat latausliikkeen toimintaan ja käyttövarman mekanismin rakentamisessa pitää ottaa paljon asioita huomioon.

Lue lisää

Eikä pullista hylsyjä. Korkeintaan hylsy venyy kaulastaan, aivan soppaa taas täällä kirjoitetaan. Jos se pullistuisi niin uudelleen lataamisessa pitäisi koko hylsyjä supistaa..taas täällä jotkut teknikot yrittää päteä.

Anonyymi kirjoitti:

Eikä pullista hylsyjä. Korkeintaan hylsy venyy kaulastaan, aivan soppaa taas täällä kirjoitetaan. Jos se pullistuisi niin uudelleen lataamisessa pitäisi koko hylsyjä supistaa..taas täällä jotkut teknikot yrittää päteä.

Lue lisää

Jos hylsy ei "pullistu" patruunapesässä lainkaan, niin mihin patruunapesää tarvitaan. Silloinhan riittäisi pelkkä piippu ilman patruunapesää, jos hylsy kestää paineen ilman repeämistä. Patruunapesä tukee hylsyä sen puristuessa pesän sinämiin. Muutoinhan hylsy repeäisi.

Oleko selvittänyt itsellesi miksi on olemassa erikseen kaula- ja kokosupistusholkkeja?

Anonyymi kirjoitti:

Jos hylsy ei "pullistu" patruunapesässä lainkaan, niin mihin patruunapesää tarvitaan. Silloinhan riittäisi pelkkä piippu ilman patruunapesää, jos hylsy kestää paineen ilman repeämistä. Patruunapesä tukee hylsyä sen puristuessa pesän sinämiin. Muutoinhan hylsy repeäisi.

Oleko selvittänyt itsellesi miksi on olemassa erikseen kaula- ja kokosupistusholkkeja?

Lue lisää

Ei ei ja ei, patruumaprsä on siksi että ammuttaessa patruuna pysyy paikoillaan, ei riittäisi pelkkä piippu,eihän patruuna mahdu piippuun, luoti korkeintaan mutta aika keho olisi jos patruuna olisi luoti piipussa ja kanta kiinni lukossa kiinni. Et taida olla penaalin terävin kynä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ei ja ei, patruumaprsä on siksi että ammuttaessa patruuna pysyy paikoillaan, ei riittäisi pelkkä piippu,eihän patruuna mahdu piippuun, luoti korkeintaan mutta aika keho olisi jos patruuna olisi luoti piipussa ja kanta kiinni lukossa kiinni. Et taida olla penaalin terävin kynä.

Lue lisää

Mahdatkohan itse edes tietää mistä väittelet?

Keskustelimme hylsin ja ptruunapesän välisestä sidoksesta ruutikaasun paineen puristaessa hylsyn tikuasti kiinni patruunapesään. Tämä puristus ja lukon sulku pitävät hylsyn paikoillaan patruunapesässä. Hylsyn metalli joustaa sen verran, että paine puristaa sen patruunapesän seinämiin ja tekee sidoksesta kaasutiiviin. Muutoinhan osa kaasuista purkaantusi takaisin päin eikä piipun suuntaan. Kun paine sitten piipussa alenee kutistuu hylsy aavistuksen ja se irtoaa patruunapesän seinämistä. Samassa aseessa ammutut hylsyt voi tämän takia vain kaulasupistaa. Jos hylsyjä käytetään toisessa aseessa suositellaan niiden kokosupistusta, koska patruunapesissä on aina hienoisia kokoeroja vaikka ne täyttävätkin cip-standardin mitat.
Massasulkuiset aseet käyttävät tätä hylsyn tarttumista patruunapesään luistin hitausmomontin lisäksi, jotta luoti ehtii poistua piipusta ennen luistin liikettä. Tämä sama pätee myös kaasutoimisiin, joskin se ei ole niiden toisenlaisen toimintaperiaattaan takia ratkaisevassa merkityksessä.

Anonyymi kirjoitti:

Mahdatkohan itse edes tietää mistä väittelet?

Keskustelimme hylsin ja ptruunapesän välisestä sidoksesta ruutikaasun paineen puristaessa hylsyn tikuasti kiinni patruunapesään. Tämä puristus ja lukon sulku pitävät hylsyn paikoillaan patruunapesässä. Hylsyn metalli joustaa sen verran, että paine puristaa sen patruunapesän seinämiin ja tekee sidoksesta kaasutiiviin. Muutoinhan osa kaasuista purkaantusi takaisin päin eikä piipun suuntaan. Kun paine sitten piipussa alenee kutistuu hylsy aavistuksen ja se irtoaa patruunapesän seinämistä. Samassa aseessa ammutut hylsyt voi tämän takia vain kaulasupistaa. Jos hylsyjä käytetään toisessa aseessa suositellaan niiden kokosupistusta, koska patruunapesissä on aina hienoisia kokoeroja vaikka ne täyttävätkin cip-standardin mitat.
Massasulkuiset aseet käyttävät tätä hylsyn tarttumista patruunapesään luistin hitausmomontin lisäksi, jotta luoti ehtii poistua piipusta ennen luistin liikettä. Tämä sama pätee myös kaasutoimisiin, joskin se ei ole niiden toisenlaisen toimintaperiaattaan takia ratkaisevassa merkityksessä.

Lue lisää

Ei hylsy ole mitään metallia, se on messinkiä ja se EI JOUSTA.
Teillä on kyllä aivan väärä kuva koko hommasta, jotain hevosmiesten tietotoimiston juttuja.
Aseen patruunapesä on tehty niin jämptiksi että ei hylsyn tarvitse pullistua. Se ei muuten irtoaisi ollenkaan pesästä pois.

Anonyymi kirjoitti:

Ei hylsy ole mitään metallia, se on messinkiä ja se EI JOUSTA.
Teillä on kyllä aivan väärä kuva koko hommasta, jotain hevosmiesten tietotoimiston juttuja.
Aseen patruunapesä on tehty niin jämptiksi että ei hylsyn tarvitse pullistua. Se ei muuten irtoaisi ollenkaan pesästä pois.

Lue lisää

Ännä mun kaikki kestää...
Ei ole synti olla tyhmä, muttei sitä oikein kannattaisi kaikille kertoa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei hylsy ole mitään metallia, se on messinkiä ja se EI JOUSTA.
Teillä on kyllä aivan väärä kuva koko hommasta, jotain hevosmiesten tietotoimiston juttuja.
Aseen patruunapesä on tehty niin jämptiksi että ei hylsyn tarvitse pullistua. Se ei muuten irtoaisi ollenkaan pesästä pois.

Lue lisää

Jos hylsy ei yhtään jousta ja patruunapesä on jämpti, niin miksi ammuttua hylsyä tarvitsee supistaa?

Anonyymi kirjoitti:

Jos hylsy ei yhtään jousta ja patruunapesä on jämpti, niin miksi ammuttua hylsyä tarvitsee supistaa?

Siksi koska on huonosti tehtyjä aseita, toleranssit heittää.

Anonyymi kirjoitti:

Siksi koska on huonosti tehtyjä aseita, toleranssit heittää.

Jos hylsy ei yhtään jousta, niin mitä väliä on jos toleranssit heittäisivät? Hylsyhän pysyisi tällöin aina samanlaisena aseesta riippumatta. Eli miksi ammuttuja hylsyjä pitäsi supistaa, jos ne eivät JOUSTA?

Anonyymi kirjoitti:

Jos hylsy ei yhtään jousta, niin mitä väliä on jos toleranssit heittäisivät? Hylsyhän pysyisi tällöin aina samanlaisena aseesta riippumatta. Eli miksi ammuttuja hylsyjä pitäsi supistaa, jos ne eivät JOUSTA?

Lue lisää

Jos puhutaan joustamisesta niin esim metalli joustaessaan palautuu entisiin mittoihin, venyminen tai laajentuminen on eri asia kuin joustaminen. Olet pihalla kuin lumiukko.

Anonyymi kirjoitti:

Jos puhutaan joustamisesta niin esim metalli joustaessaan palautuu entisiin mittoihin, venyminen tai laajentuminen on eri asia kuin joustaminen. Olet pihalla kuin lumiukko.

Lue lisää

NL aseet suunniteltiin teräshylsyn kanssa toimiviksi

Anonyymi kirjoitti:

NL aseet suunniteltiin teräshylsyn kanssa toimiviksi

Ei muuta asiaa. Joustaminen on eri asia kuin laajeneminen.

Anonyymi kirjoitti:

Ei muuta asiaa. Joustaminen on eri asia kuin laajeneminen.

Sinä itse puhut laajenemisesta. Keskustelussa puhuttiin nimenomaan hylsyn joustamisesta ruutikaasun paineen vaikutuksesta, jolloin se tarttuu patruunapesän seinämiin.
Toisaalta hylsy myös laajenee, sillä muutoinhan sitä ei tarvitsisi koskaan supistaa.

Eikä sinulla ole mitään muuta tekemistä kuin vängätä vastaan joka asiassa ja paljastua tietämättömäksi?

Anonyymi kirjoitti:

Jos puhutaan joustamisesta niin esim metalli joustaessaan palautuu entisiin mittoihin, venyminen tai laajentuminen on eri asia kuin joustaminen. Olet pihalla kuin lumiukko.

Lue lisää

Hylsy joustaa ruutikaasun paineen vaikutuksesta ja tiivistyy kaasutiiviiksi patruunapesän seinämiin. Hylsy ei joustaessaan palaudu täysin takaisin vaan venyy/laajenee hiljalleen. Jossain vaiheessa se täytyy supistaa. Samassa aseessa hylsyjä käytettäessä riittää yleensä kaulasupistus. Jos hylsyjä käytetään muissa aseissa on ne hyvä kokosupistaa cip standardin vakiomittoihin.

Hylsyn pituus siis kasvaa ja koko muuttuu laukaus laukauksella. Jossain vaiheessa metalli väsyy ja hylsyn alkaa tulla repeämiä, jolloin se on syytä hylätä.

Anonyymi kirjoitti:

Hylsy joustaa ruutikaasun paineen vaikutuksesta ja tiivistyy kaasutiiviiksi patruunapesän seinämiin. Hylsy ei joustaessaan palaudu täysin takaisin vaan venyy/laajenee hiljalleen. Jossain vaiheessa se täytyy supistaa. Samassa aseessa hylsyjä käytettäessä riittää yleensä kaulasupistus. Jos hylsyjä käytetään muissa aseissa on ne hyvä kokosupistaa cip standardin vakiomittoihin.

Hylsyn pituus siis kasvaa ja koko muuttuu laukaus laukauksella. Jossain vaiheessa metalli väsyy ja hylsyn alkaa tulla repeämiä, jolloin se on syytä hylätä.

Lue lisää

Siinäpä tuli taas sellaista keksittyä sontaa että 10hehtaaria peltoa olis lannoittanut. Oleva uusi satusetä lapsille. Aikuiset ei usko tuollaisia satuja.
Metalli väsyy😂 Mulla ollut rautakanki 40vuotta ja sitä ennen isälläni sama rautakanki eikä se ole mitenkään väsynyt. Voi herra Jumala mitä taikureita nämä selittäjät.
Nykypäivänä duunarit uupuu ja metalli väsyy. Mitähän vielä.

Anonyymi kirjoitti:

Siinäpä tuli taas sellaista keksittyä sontaa että 10hehtaaria peltoa olis lannoittanut. Oleva uusi satusetä lapsille. Aikuiset ei usko tuollaisia satuja.
Metalli väsyy😂 Mulla ollut rautakanki 40vuotta ja sitä ennen isälläni sama rautakanki eikä se ole mitenkään väsynyt. Voi herra Jumala mitä taikureita nämä selittäjät.
Nykypäivänä duunarit uupuu ja metalli väsyy. Mitähän vielä.

Lue lisää

Vähän säälin tietämättömyyttäsi, joten tutustu seuraaviin linkkeihin tarkemmin, niin keskustellaan sitten asiasta uudestaan. Tieto on hyväksi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Väsyminen_(materiaalin)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jännityskorroosio
https://www.takilta.fi/keskustelu/index.php?topic=6553.0

Anonyymi kirjoitti:

Vähän säälin tietämättömyyttäsi, joten tutustu seuraaviin linkkeihin tarkemmin, niin keskustellaan sitten asiasta uudestaan. Tieto on hyväksi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Väsyminen_(materiaalin)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jännityskorroosio
https://www.takilta.fi/keskustelu/index.php?topic=6553.0

Lue lisää

Ei kiinnosta! Kiinnostaa vaan trollata BUUAHhhahhaaaaaaaaa! Siitäs sait ajanvietettä sinisilmäinen joka uskoo kaiken.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kiinnosta! Kiinnostaa vaan trollata BUUAHhhahhaaaaaaaaa! Siitäs sait ajanvietettä sinisilmäinen joka uskoo kaiken.

Hienoa, että olet tyytyväinen näin helposti. Koska olet aika aktiivinen tällä palstalla, niin harkitse, alkaisitko kirjoittamaan ihan asiasta eli aseista. Tämän takia voisit hieman syventää tietämystäsi palstan aihepiiristä. Trollaus on lasten ja keskenkasvuisten hommaa eikä tuo sinulle mitään lisäarvoa.

Anonyymi kirjoitti:

Hienoa, että olet tyytyväinen näin helposti. Koska olet aika aktiivinen tällä palstalla, niin harkitse, alkaisitko kirjoittamaan ihan asiasta eli aseista. Tämän takia voisit hieman syventää tietämystäsi palstan aihepiiristä. Trollaus on lasten ja keskenkasvuisten hommaa eikä tuo sinulle mitään lisäarvoa.

Lue lisää

Olet kyllä nyt aivan hakoteillä, nuo edellä olevat viestit eivät ole minun kirjoittamia, viimeinen viesti jonka olen kirjoittanut on tuo jossa mainitsin että "joustaminen ja laajeneminen on eri asia"!!

Anonyymi kirjoitti:

Olet kyllä nyt aivan hakoteillä, nuo edellä olevat viestit eivät ole minun kirjoittamia, viimeinen viesti jonka olen kirjoittanut on tuo jossa mainitsin että "joustaminen ja laajeneminen on eri asia"!!

Lue lisää

Olet väärässä, sillä joustaessaan samalla myös laajenee. Tosin joustaminen voi tapahtua myös pienemmäksi. Hylsyn tapauksessa paine laajentaa hylsyä ja kun paine sitten laskee, niin tilavuus palautuu lähes samoihin mittoihin. Hylsy jää hieman alkuperäistä kokoaan suuremmaksi eli se mukautuu patruunapesän mittoihin. Supistettaessa hylsyä muokataan sitten pienemmäksi, jotta se pysyy mitoissaan. Tämä hiljalleen väsyttää metallin ja normaalisti hylsy menee hylkyyn 10-15 ammuntakerran jälkee. Tappiin ladatuilla patruunoilla tämä tapahtuu nopeammin.
Toinen mielenkiintoinen asia on messingin varastorepeämine eli vaikka hylsy olisi varastointuna, niin se hiljalleen haurastuu. Haurastuminen johtuu seosmetallin epäpuhtauksista ja hylsyn rakenteeseen muokkausvaiheessa jääneistä jännityksistä.

Väännä nyt tästä vielä jotain, niin pääsen taas oikaisemaan tietojasi.

Anonyymi kirjoitti:

Olet väärässä, sillä joustaessaan samalla myös laajenee. Tosin joustaminen voi tapahtua myös pienemmäksi. Hylsyn tapauksessa paine laajentaa hylsyä ja kun paine sitten laskee, niin tilavuus palautuu lähes samoihin mittoihin. Hylsy jää hieman alkuperäistä kokoaan suuremmaksi eli se mukautuu patruunapesän mittoihin. Supistettaessa hylsyä muokataan sitten pienemmäksi, jotta se pysyy mitoissaan. Tämä hiljalleen väsyttää metallin ja normaalisti hylsy menee hylkyyn 10-15 ammuntakerran jälkee. Tappiin ladatuilla patruunoilla tämä tapahtuu nopeammin.
Toinen mielenkiintoinen asia on messingin varastorepeämine eli vaikka hylsy olisi varastointuna, niin se hiljalleen haurastuu. Haurastuminen johtuu seosmetallin epäpuhtauksista ja hylsyn rakenteeseen muokkausvaiheessa jääneistä jännityksistä.

Väännä nyt tästä vielä jotain, niin pääsen taas oikaisemaan tietojasi.

Lue lisää

Väitätkö että kun hylsy supistetaan niin se pysyy mitoissaan? Juurihan sinä koko ajan höpötät laajenemisesta ja joustamisesta.
Vaikka kuinka supistelet hylsyjäsi niin kyllä ne ammuttaessa laajenee eli eivät pysy mitoissaan!!

Anonyymi kirjoitti:

Väitätkö että kun hylsy supistetaan niin se pysyy mitoissaan? Juurihan sinä koko ajan höpötät laajenemisesta ja joustamisesta.
Vaikka kuinka supistelet hylsyjäsi niin kyllä ne ammuttaessa laajenee eli eivät pysy mitoissaan!!

Lue lisää

Minun olikin jo sinua ikävä. Yrität olla äppärä, mutta et tunne asetekniikkaa riittävästi.

Jokaisen aseen patruunapesä on hieman eri kokoinen. Kun patruuna ammutaan, muokkaantuu se kunkin aseen patruunapesän mittoihin. Lisäksi hylsy pitenee aavistuksen sen työntyessä ylimenokartioon.koska hylsy on joustava palautuu se osittain, muttei täysin ja tämän takia se ei pysy alkuperäisissä mitoissaan vaan sitä on supistettava ja lyhennettävä kun mitat alkavat ylittää kyseisen kaliberin mitat.

Mitä vielä haluat tietää?

Anonyymi kirjoitti:

Minun olikin jo sinua ikävä. Yrität olla äppärä, mutta et tunne asetekniikkaa riittävästi.

Jokaisen aseen patruunapesä on hieman eri kokoinen. Kun patruuna ammutaan, muokkaantuu se kunkin aseen patruunapesän mittoihin. Lisäksi hylsy pitenee aavistuksen sen työntyessä ylimenokartioon.koska hylsy on joustava palautuu se osittain, muttei täysin ja tämän takia se ei pysy alkuperäisissä mitoissaan vaan sitä on supistettava ja lyhennettävä kun mitat alkavat ylittää kyseisen kaliberin mitat.

Mitä vielä haluat tietää?

Lue lisää

Mutta sinähän sanoit että kun "hylsyä supistetaan niin se pysyy mitoissaan" ja sitten höpötät että hylsy muokkaantuu ammuttaessa! Eli ei pysy mitoissaan, sanoohan tuon järkikin.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta sinähän sanoit että kun "hylsyä supistetaan niin se pysyy mitoissaan" ja sitten höpötät että hylsy muokkaantuu ammuttaessa! Eli ei pysy mitoissaan, sanoohan tuon järkikin.

Lue lisää

Kyllä hylsy pysyy mitoissaan kun se supistetaan mittoihinsa.

Kuten aikaisemmin sanoin:

"koska hylsy on joustava palautuu se osittain, muttei täysin ja tämän takia se ei pysy alkuperäisissä mitoissaan vaan sitä on supistettava ja lyhennettävä kun mitat alkavat ylittää kyseisen kaliberin mitat."

"Hylsyn tapauksessa paine laajentaa hylsyä ja kun paine sitten laskee, niin tilavuus palautuu lähes samoihin mittoihin. Hylsy jää hieman alkuperäistä kokoaan suuremmaksi eli se mukautuu patruunapesän mittoihin. Supistettaessa hylsyä muokataan sitten pienemmäksi, jotta se pysyy mitoissaan."

Alan vakavasti epäilemään, että sinulla on lukihäiriö, puutteita luetun ymmärtämisessä taikka asennevamma. Ehdotan, että hakeudet hoitoon, jotta saat hoitoa ongelmaasi.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä hylsy pysyy mitoissaan kun se supistetaan mittoihinsa.

Kuten aikaisemmin sanoin:

"koska hylsy on joustava palautuu se osittain, muttei täysin ja tämän takia se ei pysy alkuperäisissä mitoissaan vaan sitä on supistettava ja lyhennettävä kun mitat alkavat ylittää kyseisen kaliberin mitat."

"Hylsyn tapauksessa paine laajentaa hylsyä ja kun paine sitten laskee, niin tilavuus palautuu lähes samoihin mittoihin. Hylsy jää hieman alkuperäistä kokoaan suuremmaksi eli se mukautuu patruunapesän mittoihin. Supistettaessa hylsyä muokataan sitten pienemmäksi, jotta se pysyy mitoissaan."

Alan vakavasti epäilemään, että sinulla on lukihäiriö, puutteita luetun ymmärtämisessä taikka asennevamma. Ehdotan, että hakeudet hoitoon, jotta saat hoitoa ongelmaasi.

Lue lisää

Sinulla taas on puutteita ilmaisutaidoissa.

Jos minun pitäisi selittää hylsyn supistamista niin esittäisin sen esimerkiksi näin: "Ammuttu hylsy supistetaan ennen latausta eli se palautetaan alkuperäisiin mittoihinsa".
Eli se ei pysy mitoissaan vaan laajenee ammuttaessa.

Anonyymi kirjoitti:

Sinulla taas on puutteita ilmaisutaidoissa.

Jos minun pitäisi selittää hylsyn supistamista niin esittäisin sen esimerkiksi näin: "Ammuttu hylsy supistetaan ennen latausta eli se palautetaan alkuperäisiin mittoihinsa".
Eli se ei pysy mitoissaan vaan laajenee ammuttaessa.

Lue lisää

Olisikin ihme jos supistamisen jälkeen hylsy pysyisi mitoissaan ammuttaessa.

Anonyymi kirjoitti:

Sinulla taas on puutteita ilmaisutaidoissa.

Jos minun pitäisi selittää hylsyn supistamista niin esittäisin sen esimerkiksi näin: "Ammuttu hylsy supistetaan ennen latausta eli se palautetaan alkuperäisiin mittoihinsa".
Eli se ei pysy mitoissaan vaan laajenee ammuttaessa.

Lue lisää

Esityksessäsi on samoja epätarkkuuksia kuin mistä minua syytät.

Haluat ilmaista asian: "Ammuttu hylsy supistetaan ennen latausta eli se palautetaan alkuperäisiin mittoihinsa".

Tämä ei onnistu, sillä tällöin hylsy pitäisi lähettään sen valmistajalle, sillä mikään kaupallinen supistusholkki ei ole samoissa mitoissa kuin alkuperäinen tehtaalla valmistettu hylsy.

Ongelma on kohdallasi siinä, että tarkoituksenhakuisesti haluat irroitat lauseen sen viitekehyksestä.

Anonyymi kirjoitti:

Esityksessäsi on samoja epätarkkuuksia kuin mistä minua syytät.

Haluat ilmaista asian: "Ammuttu hylsy supistetaan ennen latausta eli se palautetaan alkuperäisiin mittoihinsa".

Tämä ei onnistu, sillä tällöin hylsy pitäisi lähettään sen valmistajalle, sillä mikään kaupallinen supistusholkki ei ole samoissa mitoissa kuin alkuperäinen tehtaalla valmistettu hylsy.

Ongelma on kohdallasi siinä, että tarkoituksenhakuisesti haluat irroitat lauseen sen viitekehyksestä.

Lue lisää

V**** mikä besserwisser😂

Anonyymi kirjoitti:

V**** mikä besserwisser😂

Onko sinulla jokin ongelma?

Anonyymi kirjoitti:

Eikä pullista hylsyjä. Korkeintaan hylsy venyy kaulastaan, aivan soppaa taas täällä kirjoitetaan. Jos se pullistuisi niin uudelleen lataamisessa pitäisi koko hylsyjä supistaa..taas täällä jotkut teknikot yrittää päteä.

Lue lisää

Höpö, jos pesä mitoissa niin emme ylitä hylsyn kimmorajaa ja paineen pudottua hylsy palautuu aiempiin mittoihin.

Anonyymi kirjoitti:

Höpö, jos pesä mitoissa niin emme ylitä hylsyn kimmorajaa ja paineen pudottua hylsy palautuu aiempiin mittoihin.

Aikaisemmin on käsitelty tuota juttua. Samalla aseella ammuttuja hylsyjen kaulasupistus silloin tällöin riittää juuri tuon takia. Tällöinkin hylsy hiljallee venyy ja sitä tarvitsee silloin lyhentää. Jos käyttää hylsyjä toisessa aseessa, niin silloin kokosupistaminen on tarpeen.