No juu, miten muuten, kun ittensä tappamalla pääsee tällaisesta tilanteesta, jossa nainen ja äiti yhtäkkiä ja ennalta arvaamatta rakastuu miehensä parhaaseen ystävään..? Tilanteena aivan mahdoton, aikaa on kulunut ja rakkaus vaan syvenee :(
Mä veikkaan, että täältä saa neuvoja ja "neuvoja", mutta tilanne alkaa olla aivan kestämätön...
Mä veikkaan, että täältä saa neuvoja ja "neuvoja", mutta tilanne alkaa olla aivan kestämätön...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ero ja nauti.Sitten vasta näät onko vihreämpää aidan toisella puolella...Ja jos tapat ,älä ainakaan lapsia ,ne syyttömiä siihen...
Mä en ikinä vaarantas mun lapsia mitenkää. Tää tilanne vaan syö rotan lailla ja olis kiva jos tietäis mitä tekis, ja mikä olis oikein?
Se "ystävä" on myös minuun kiintynyt, ja mä olen saanut avaimet vapauteen jo monesti viimeisen puolen vuoden aikana, mut kun ei ole munaa lopettaa tätä vanhaa, ja hyvpätä uuteen tuntemattomaan...
Jos tekisit jotain itselles, sekö ei ois lapsille ollenkaan vaaraksi?
Kuvittele, että olisit kasvanut koko elämäsi muistaen, että äiti tappoi itsensä. Olisitko toivonut hänen elävän, kaivannut häntä? Olisitko ymmärtänyt, että hän teki sen vain siksi, ettei ollut munaa tehdä elämänmuutosta?
Kuvittele, miltä nykyisestä miehestäsi tuntuisi, jos tekisit itsarin. Hän potisi syyllisyyttä, kun ei ollut riittävän hyvä syy elää. Hän kärsisi, kun näkisi lasten kaipaavan äitiään. Mitä hän vastaisi, kun lapset kysyvät, että missä äiti on? Jos te vain eroaisitte, se ei olisi niin raskas juttu kantaa, kuin toisen itsemurhan aiheuttama syyllisyys.
Mitä se "ystäväsi" ajattelisi, jos sinä yhtäkkiä katoaisit niin dramaattisesti hänen elämästään? Hän ei varmasti halua, että kukaan kuolisi vuokseen. Eikä hän sinua halua menettää, jos on sinuun kiintynyt. Kuten ei kukaan lähimmäisistäsi.
Mikä sun mielestä olis oikein? Se, että tilanne syö rotan lailla? Se, että sinä koet kärsiväsi nyt?
Tunteita ei auta kieltää, ja miksi ne pitäiskään? Miksei aidosti voi myöntää välittävänsä ja jopa rakastavansa muitakin ihmisiä, kuin omaa miestä?Miksi et voi nauttia siitä, että tunnet? Ihanteen vuoksi? Onko rakkaus toiseen toiselta pois? Haluaisitko sinä olla miehesi kanssa, jos hän kaipaisi jotakuta toista niin kovasti?
Mieti asioita, tee vaikka lista jutuista joita haluat. Mieti aina, että M I K S I teet niin kuin teet. Jos jokin tuntuu pahalta, ehkä se on merkki siitä, että pitää tehdä toisin. Ja välillä asiat vaan menee huonosti, jotta ne voisivat mennä taas paremmin.
Olet arvokas, rakastettu ja lastesi ihailema - älä mene vielä, älä ainakaan oman käden kautta! Anna kuoleman tulla ajallaan, jookos? Koskaan ei tiedä milloin se tulee, ja sitäpaitsi olen varma, että elämällä on sinulle vielä paljon tarjottavaa, iloisia yllätyksiä.
Arvosta elämää, arvosta itseäsi ja arvosta niitä, jotka sinua arvostavat. Muista kantaa vastuusi teoistasi, tekemättömistäkin, ja mieti asioita niiden ihmisten kannalta, joiden tunteilla on sinulle väliä. Itse sinä tietenkin päätät omasta elämästäsi. Ei aina auta odotella, että kohtalo tms. hoitaa asiat sinun puolestasi.
Antaa vaan heidän rakastua jos sille tuntuu.
Et ole ansainnut kyseistä ihmistä rinnallesi ja moista ihmistä kaveriksi.
Kyllä aika parantaa tuskat ja haavat.
Pohjalta päästään pelkästään ylös.
Ja kaikki pienetkin asiat tuntuu voitolta.
Nim.Helvetistä itään
Jotkut naiset, mikä säkin ilmeisesti olet, näkyy lukevan kaikki viestit niin, että mies on se joka on ihastumassa toiseen, pettämässä vaimoaan jne.
Sullakin on ilmeisesti jonkunlainen lukihäiriö, kun tässäkin tapauksessa NAINEN on se, joka haikailee jonkun suhteen ulkopuolisen perään, ja vielä miehensä kaverin.