Huolestunut tytär

Anonyymi

Isäni 80v ei eilen illalla muistanut että laitoimme uuniin tulet, eikä sitä että oli käynyt itse puita lisäämässä. Illalla ennen yhtätoista alkoi soittelemaan että missä se konjakkipullo on kun ei saa unta niin siitä pitäs saada unilääkkeeksi... Oltiin jo mieheni kanssa nukkumassa joten kovin koetteli kärsivällisyyttä. Ja enhän minä sitten kunnolla nukkunut kun mietin noita juttuja. Nyt todella väsynyt ja isä pompottaa milloin minnekin.

11

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      alottajalle :

      aikoinaan isäni saattoi illalla soittaa " voin huonosti " heti lähdin häntä katsomaan vaikka itsellä oli seuraavanakin päivänä töihin lähtö heti aamusta,
      vein isäni päivystykseen, otettiin heti sairaalaan sisään, tehtiin paljon tutkimuksia istuin odotushuoneessa yöhön kello 01:oo asti siis yli pouoleen yöhön, silloin vasta tuli lääkäri tai hoitaja kertomaan, mitä oli vikana,
      isä jäi sairaalaan ja minä sain luvan lähteä kotiin nukkumaan,
      IKINÄ en moittinu vanhempia siitä jos he tarvi vanhana apua, sillä jos kenellä niin meillä jälkeläisillä ON velvollisuus auttaa vanhempiamme jos suinki voimme,
      usein iltaisin jos oli vanhemmillani joku hätä, lähdimme puolisoni kanssa yhdessä katsomaan mikä oli hätänä, eikä edes puolisoni moittinu tilannetta että joutuu avustamaan appi-vanhempiaan,

      pikkusen nyt kohahti tuo sinun NIRPPANOKKAISUUS, kun ET
      millää VIITTIS ottaa minkäänlaista vastuuta omista vanhemmistasi vaikka he ovat sinut kouluttaneet ja kasvattaneet jataatusti sinua myös rakastaneet aikoinaan,

      NYT ota itteäsi niskasta kiinni ja OIKASE heti käsityksiä sinun omasta vastuustasi suhteessa omiin vakavasti sairaisiin vanhempiisi

      HÄPEÄ että kehtaatki tänne tulla vanhuksiasi mollaamaan,
      teit ittsesi naurettavaksi,

      • Anonyymi

        Ikaäntyneenä ja mielestäni virkeänä 87-vuotiaana valottaisin hiukan tätä muistamattomuutta. Siinä pisteessä en ole, että soittelisin lapsilleni ja kysyisin jonkun tavaran perään, mutta muisti pettää ihan ällistyttävällä tavalla joskus. Ensinnäkin on sanoja, jotka ovat jääneet pois muististani. Yksi sana on "jätemylly", jota onneksi en juurikaan puheessani tarvitse, mutta kun nimet ja osoitteetkin katoavat mielestäni, niin että suorastaan näen aivoissani harmaan läiskän unohtuneitten sanojen kohdalla!
        Ja eräänä päivänä en osannutkaan käyttää kännykkääni, vaikka minulla sellainen on ollut 90-luvulta asti. Piti kysyä itseltäni, että siis miten menen yhteystietoihin, jos haluan soittaa puhelun. Onhan se numero puhelimessa, missä siellä! Se oli hetki vain, ja jatkoin sitten onnekkaasti puhelun avaamista, mutta säikähdin hieman, samoin kävi eräänä päivänä pankkitunnusten kanssa. En päässyt tililleni, koska tein jonkun virheen. Suljin koneen ja viiden minuutin päästä pääsin perille.
        Mutta tulevaisuus huolestuttaa. MItäs, jos en muista kaupungilla, mikä bussi vie kotiin? Tai en kerta kaikkiaan löydä lompakkoani, vaikka sillä on ihan vakipaikka kotona pikkupöydällä.
        Voin hyvin ymmärtää, että hätääntyminen voi iskeä, jos muisti alkaa pettää ja asiat katoavat mielestä.
        Lapset ja lapsenlapset eivät varmaan huomaa koko asiaa, jos en ala puhua siitä. Muistin katkot ovat niin lyhyet, etteivät vielä haittaa.
        Mutta vetoan kyllä nuorempiin, ikäihmiset tarvitsevat huolenpitoanne, vaikka ehkä eivät sitä itse ymmärräkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ikaäntyneenä ja mielestäni virkeänä 87-vuotiaana valottaisin hiukan tätä muistamattomuutta. Siinä pisteessä en ole, että soittelisin lapsilleni ja kysyisin jonkun tavaran perään, mutta muisti pettää ihan ällistyttävällä tavalla joskus. Ensinnäkin on sanoja, jotka ovat jääneet pois muististani. Yksi sana on "jätemylly", jota onneksi en juurikaan puheessani tarvitse, mutta kun nimet ja osoitteetkin katoavat mielestäni, niin että suorastaan näen aivoissani harmaan läiskän unohtuneitten sanojen kohdalla!
        Ja eräänä päivänä en osannutkaan käyttää kännykkääni, vaikka minulla sellainen on ollut 90-luvulta asti. Piti kysyä itseltäni, että siis miten menen yhteystietoihin, jos haluan soittaa puhelun. Onhan se numero puhelimessa, missä siellä! Se oli hetki vain, ja jatkoin sitten onnekkaasti puhelun avaamista, mutta säikähdin hieman, samoin kävi eräänä päivänä pankkitunnusten kanssa. En päässyt tililleni, koska tein jonkun virheen. Suljin koneen ja viiden minuutin päästä pääsin perille.
        Mutta tulevaisuus huolestuttaa. MItäs, jos en muista kaupungilla, mikä bussi vie kotiin? Tai en kerta kaikkiaan löydä lompakkoani, vaikka sillä on ihan vakipaikka kotona pikkupöydällä.
        Voin hyvin ymmärtää, että hätääntyminen voi iskeä, jos muisti alkaa pettää ja asiat katoavat mielestä.
        Lapset ja lapsenlapset eivät varmaan huomaa koko asiaa, jos en ala puhua siitä. Muistin katkot ovat niin lyhyet, etteivät vielä haittaa.
        Mutta vetoan kyllä nuorempiin, ikäihmiset tarvitsevat huolenpitoanne, vaikka ehkä eivät sitä itse ymmärräkään.

        12:35

        erittäin hyvä komentti,
        et ole ainoa joilla noita vaivoja

        monilla yli kahdeksankymppisillä on jo p i e n e s s ä m ä ä r i n noin,

        jostain syystä meidän jälkikasvu EI ymmärrä vastuutaan ihan samoin kuin me
        sodan jälkeen syntyneet
        meille oli vastuuntunne kehittyny paremmin,

        olisko kouluissa unohtunu tai lopetetty yhteiskuntaoppi,
        aikoinaan sodanjälkeen kouluissa oli semmonenki tunti,
        opetettiin vastuun kantamista omista vanhuksista sitten aikanaan ihan vertauskuvilla selitettynä,

        omalla kohdallani koen vanhuuteni suhteelisen turvalliseksi,
        omat jälkeläiset kyllä tiiviisti kyselee vointiani,
        se onki toistaiseksi riittäny,
        olen vielä ollu hyvin omatoiminen kaikissa asioissa,
        MUTTA vain toistaiseksi,
        koskaanhan ei tiedä milloin kaikki äkisti loppuu
        tai vaikeutuu niin ettei itse osaakaan enää oikein toimia,

        koitetaan jaksaa näillä eväillä vaikka välillä jo lujille ottaaki,

        luojan halttun, terv. Eetu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        12:35

        erittäin hyvä komentti,
        et ole ainoa joilla noita vaivoja

        monilla yli kahdeksankymppisillä on jo p i e n e s s ä m ä ä r i n noin,

        jostain syystä meidän jälkikasvu EI ymmärrä vastuutaan ihan samoin kuin me
        sodan jälkeen syntyneet
        meille oli vastuuntunne kehittyny paremmin,

        olisko kouluissa unohtunu tai lopetetty yhteiskuntaoppi,
        aikoinaan sodanjälkeen kouluissa oli semmonenki tunti,
        opetettiin vastuun kantamista omista vanhuksista sitten aikanaan ihan vertauskuvilla selitettynä,

        omalla kohdallani koen vanhuuteni suhteelisen turvalliseksi,
        omat jälkeläiset kyllä tiiviisti kyselee vointiani,
        se onki toistaiseksi riittäny,
        olen vielä ollu hyvin omatoiminen kaikissa asioissa,
        MUTTA vain toistaiseksi,
        koskaanhan ei tiedä milloin kaikki äkisti loppuu
        tai vaikeutuu niin ettei itse osaakaan enää oikein toimia,

        koitetaan jaksaa näillä eväillä vaikka välillä jo lujille ottaaki,

        luojan halttun, terv. Eetu

        Hyvä, Eetu, henosti kirjoitit!

        Voi hyvin!
        toivotaan joukolla.


    • Anonyymi

      Noh, sitä mitä mä en tiedä, sitä mun ei tarvitsekkaan tietää.
      Näillä mennään!

    • Anonyymi

      Muistetaan isää🙏

    • Anonyymi

      Jätät muistamattoman ikäihmisen yksin tulien ja konjakkipullon kanssa ja huolehdit kotona omasta jaksamisestasi. Sulla taitaa mättää joku juttu pahasti. - Nm. Hällä väliä -tyyppi

    • Anonyymi

      Jospahan tuo harjoitteli sitä tulevaa kun klapeja uuniin ? Vaan eiköhän manalassa jo öljylämmitys :D

      Fan

    • Anonyymi

      Ole onnellinen, että sinulla on VIELÄ isä.

      Isäsikin saattoi olla väsynyt sinun ollessa pieni, mutta valittiko hän siitä
      paikallislehden sivuilla, mieti.

      • Anonyymi

        Onneksi ei laittanut uuninpeltejä liian aikaisin kiinni, jolloin olisi tullut häkämyrkytys.


      • Anonyymi

        Isä poistui autuaille metsästysmaille jo 2008 .-

        No sorrow


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      23
      1495
    2. Minun oma kaivattuni

      Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka
      Ikävä
      61
      1301
    3. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      11
      1292
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      30
      1237
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      30
      1211
    6. Pelastakaa Lapset: Netti ei ole turvallinen paikka lapsille - Erätauko-tilaisuus to 25.4.2024

      Netti ei ole turvallinen paikka lapsille, mutta mitä asialle voi vanhempana tehdä? Torstaina 25.4.2024 keskustellaan ne
      Suomi24 Blogi ★
      14
      1116
    7. Tervehdys!

      Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot
      Turku
      64
      1096
    8. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      8
      1086
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      35
      1074
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1052
    Aihe