Tämä aika on ollut todella kovaa! Ainakin omalle mielenterveydelle. Kaikki loppui vuosi sitten kuin seinään. Tuli lähestulkoon täyssulku. Ulkomaan matkat peruuntuivat. Sitten meni työni. Tilalle tuli köyhyyttä. Elämästä katosi mielekkyys. Unettomuuskin alkoi riivaamaan. Aika eteni. aloin nukkuu milloin sattuu kun rytmi katosi. Välillä join viinaa tyhjyyteen. Aloin näkemään ja kuulemaan harhoja. Pyörin psykoosissa. Puhuin välillä sekoja. Välillä selvempiä jaksoja, mutta hyvin en voinut sittenkään. Välillä äänet päässä tuntuivat täysin todellisilta. Minulle sanottiin pään sisältä erilaisia käskyjä joita noudattelin pakonomaisesti. Unenikin muuttuivat hulluiksi. Minulle osoitettiin erilaisia sanoja, joille hain merkityksiä.
Tällä hetkellä elämäni on ihan retuperällä ja tarvitsisin kiivaasti hoitoa! On päiviä, jolloin en jaksa pukea mitään päälle. Välillä taas ylipukeudun. Välillä saan sellaisia kohtauksia, etten uskalla enää asioida kaupoissa. Vaikka Haapavesi on kohtalaisen turvallinen kaupunki, minulla menee välillä suhteellisuuden taju kokonaan ja luulen, että joka nurkan takana väijyy joku hullu, joka iskee kimppuuni. Sydän tykyttää ja katson vainoharhaisesti ympärilleni. Välillä olen ihan aidosti uskonut, että minua ihan oikeasti seurataan ja stalkataan. Toisaalta enhän minä tiedä, vaikka näin tapahtuisikin. Silti se tuntuu hullulta, että miksi juuri minua?!! Muut pitävät minua hulluna ja kyseenalaistavat juttujani. Moni ei sen takia ole enää jaksanut edes olla mun kanssa ja siksi olen joutunut entistäkin yksinäisemmäksi. Harhat, kolinat ja muut riivaa aika ajoin. Vaikka enää en juo viinaa, saatan olla ihme tajunnantiloissa. Tiedän, että minun päässäni on tapahtunut jotain peruuttamatonta. Olen mielisairastunut. Diagnoosia ei ole, mutta uskallan väittää, että joku jakomielitauti minua riivaa. Olenkohan ainut? Ainut, jonka päänuppi on mennyt sekaisin näinä kurjina aikoina. Onhan se myös selvää, että eihän mun ravitsemuskaan ole enää sama kuin ennen.
En vain kykene hakemaan rahallisia korvauksia tms, kun pääni on jo niin sekaisin.
Jatkuvasti työkkärikin on mennyt tauolle ja karenssiakin pukannut, vaikken ole vuoteen ollut töissä lainkaan. Ei tällaista mielisairaan töpeksijän elämää jaksa!
Tällä hetkellä elämäni on ihan retuperällä ja tarvitsisin kiivaasti hoitoa! On päiviä, jolloin en jaksa pukea mitään päälle. Välillä taas ylipukeudun. Välillä saan sellaisia kohtauksia, etten uskalla enää asioida kaupoissa. Vaikka Haapavesi on kohtalaisen turvallinen kaupunki, minulla menee välillä suhteellisuuden taju kokonaan ja luulen, että joka nurkan takana väijyy joku hullu, joka iskee kimppuuni. Sydän tykyttää ja katson vainoharhaisesti ympärilleni. Välillä olen ihan aidosti uskonut, että minua ihan oikeasti seurataan ja stalkataan. Toisaalta enhän minä tiedä, vaikka näin tapahtuisikin. Silti se tuntuu hullulta, että miksi juuri minua?!! Muut pitävät minua hulluna ja kyseenalaistavat juttujani. Moni ei sen takia ole enää jaksanut edes olla mun kanssa ja siksi olen joutunut entistäkin yksinäisemmäksi. Harhat, kolinat ja muut riivaa aika ajoin. Vaikka enää en juo viinaa, saatan olla ihme tajunnantiloissa. Tiedän, että minun päässäni on tapahtunut jotain peruuttamatonta. Olen mielisairastunut. Diagnoosia ei ole, mutta uskallan väittää, että joku jakomielitauti minua riivaa. Olenkohan ainut? Ainut, jonka päänuppi on mennyt sekaisin näinä kurjina aikoina. Onhan se myös selvää, että eihän mun ravitsemuskaan ole enää sama kuin ennen.
En vain kykene hakemaan rahallisia korvauksia tms, kun pääni on jo niin sekaisin.
Jatkuvasti työkkärikin on mennyt tauolle ja karenssiakin pukannut, vaikken ole vuoteen ollut töissä lainkaan. Ei tällaista mielisairaan töpeksijän elämää jaksa!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mun järkeni heittää taas keikutarallaa ja on ihan tipsin tapsin ! Kilikkeet keikkaa ja väläkkyy pään sisäsissä uomenissa välkytärallaa ja niin pois päin !
Olen tulossa hullummaksi kovaa vauhtia. Hengittänyt riittämiin hiilidioksidihöyryä maskin läpi. Mädäntynyt suuren osan vuorokaudesta sängyssäni kattoa kattoen. Mieli on sammunut ja sydän huutaa sykkyrää täydellä teholla ja silimät pyörii kuin hedelmäpeli kasinolla. Saispa edes kunnon humppaa ja pullollisen skumppaa mutta ei. Ravinteelit on kii ja tanssikielto päällä. Veisuitakaan ei saa veisaa ja sil viissii !
Mielen äänet kilkattaa lujempaa. Äänet sisällä suuristuu. Olispa jo jotain päivätoimintaa. Olisi jotain sisältöä. Sulkeutunut yhteiskunta mädännyttää aivoni tylsyyden uumeniin. Marjuskassa oli ollut kiva laittaa jalalla koriasti ja nostaa terveyden humpat mutta nyt olen sellaisessa mielentilassa että taitaa kutsua kohta laitoshoito. Jo vuosi tyhjää täynnä. Järki heiluu samalla tavalla kuin sillä yhellä jolla oli tapana hokea Kynttiläkankaalla Souverosti Kouvaata ja muuta hullua noin vuosi sitten. Onkohan hänkin jo jossain laitoshoidossa vai kenties kuukahtanut koronaan..... Voi mielensaulus tämä tylsä aika tappaa oikeesti minun aivoni kokonaan.
mitä tähän asti olet veroja maksanut?
Käypä vähän pitäjän rajan ulkopuolella, niin tylsyys loppuu siihen rajalle.
Ylivieskaan Ylivieskaan matka käy.....
Tylsyyttä on muuallaki ku Haapaveellä näinä korona-aikoina. Toisekseen asuntoni on täällä. En saa sitä hilattua perässä. Kolmannekseen eipä oo paljoa varaa liikkua. Auto ei liiku pyhän hengen voimalla, eikä Jeesuksen työntämänä. Autolla ajelu kysyy rahaa. Mitä se hyövää mennä Haapaveden ulkopuolelle potemaan samaa tylsyyttä, jota täälläkin saa tehä rahatta. Tylsistymiseni ei johdu Haapavedestä, vaan koronapandemiasta ja rajoituksista ja ennenkaikkea niistä johtuneesta työttömyydestä... Olen niin persaukinen, että sieluun asti tuulee ja Jeesuskin karkasi sydämestäni pois.
Jos ei pää kestä niin heikosti menee. Suosittelen ryhtymään ryyppäämään täyspäiväsesti
Voimia sulle.ehkä kannattais kääntyä ammattiauttajien puoleen.
Olen mielisairastunut ja pimahtaneeksi jäin. Kiitos koronasulkujen yms. Nyt yhteiskunta on auki, mutta päätäni pipittää ja tipittää yhä. Aivoni ehdottavat hulluja sanoja, joita välillä käytänkin estoitta. Sanoista puuttuu juuri ja merkitys. Silti ne kuulostaa ajottain todella järkeviltä. Esimerkiksi souverosti kouvaa kuulostaa vain niin merkitykselliseltä ja järkeenkäypältä sanalta, että toisinaan mieleni tekee käyttää sitä. Välillä painin äänieni kanssa niin, että heijaa ja huhhuh! Töihin musta ei enää oo, eikä trollaamaan, joksi monet näitä erikoisia jupinoitani luulee. En elätä itteä trollailulla, joten sellaista en jaksais harrastaa. Mieleni tekee vain tyhjyyteni vuoksi höpistä täpinöikseen niitä näitä. Muuten sekoaisin lisää. Tää on tapani puhua sekainen pääni puhtaaksi. En ole ainut tässä veneessä. Meitä on muitakin, joita kouvaa välillä ja lujaa. Samassa veneessähän me kaikki oltiin, kun yhteiskunta suljettiin ja rautahäkkyrät asetettiin mieltemme energiaottimien eteen, jottemme päässeet maadoittumaan ja kanavoitumaan silleen kuin pitäisi!
Juuri näin. Meitä on useampiaki, joilla on jotain häikkää ja ne tuntuu omituisellisina aistimuksina pitkin kehoa. Mulla kopottaa päässä, mutta en osaa sitä paremmin selittää. Oloni heittää myös välillä volttia niin, etten meinaa pystyssä pysyä. Vähän kuin heitehuimaus, mutta mulla mieleni pyöriikin kokonaan akselinsa ympäri, eikä vain heijaa tai keinu niin, kuin heitehuimauksessa.
Kuten ketju todistaa, niin jostain ne persutkin syntyvät.
Edellisen hallituksen tekosia. Marin pitäis laittaa lukemaan tiilenpäitä.
Koronasulut oli kyllä liioteltuja. Ite oisin voinu mieluummin siirtyä mahdollisen vakavan koronan myötä pois täältä. Nyt olen täällä vain selviytymässä, ku nuppini leikkasi kiinni, eikä minusta oo enää töihin. Olen kansanomaisella kielellä sanottuna pimahtanut. Diagnoosikin tälle olotilalleni on lääkärin taholta myönnetty, mutten tässä tarkkaa lääketieteellistä diagnoosiani ala lausumaan. Pysyväisesti ilmeisesti sairastuin ja painin nyt ehkä maailman tappiin saakka outojen aistimusteni kanssa. Välillä oon niin sekaisin, etten pysty tuottamaan, kuin pilipalisanoja. Voisi verrata sujuvaan afasiaan. Eli tekstiä tai puhetta tulee sujuvasti, mutta siinä ei ole päätä eikä häntää. Juuri nyt nuppini onneksi tuntuu toimivan jotakuinkin oikein. Tai ainakin luulen niin. Sillä mistäpä minä tiedän, jos tämäkin teksti sisältää pääosin höpösanoja. Silloin, kun viiraa, se höpösanoja viliseväkin teksti kuulostaa täysin järkeenkäypältä. Myöhemmin, ku luen sen, se saattaaki sisältää ihan mitä sattuu huttua.
Mun mieli tribolosoitui ja kielenikin jakautui kahdeksi. Puhun välillä siis suomea ja välillä silsasalsapolskaa ja välillä molempia suloisesti sekaisin.