Miltä se tuntuu,kun

Hyvältä❤

Se on parhautta. Ei sitä osaa sanoin edes kuvata. Se on taikaa.

Onnelliselta

ei mua kukaa katsele

Ihanalta vois katsoa ikuisuuden kyllästymättä

Lukuisat pienet auringot pyörivät tanssien rinnassani.

En muista. Mutta hän ainakin tuntui menevän paniikkiin.

Hän sen tietää ihanalta ja älyttömän k

Hän vie jalat alta...

Siltä kuin kylpisin auringossa.

Rakkaudelta.. ja omalta..

Nykyään ei sykähdytä enää samalla tavalla, aika alkaa tehdä tehtävänsä.

E:n katse tuntuu ihanalta 💞

Rakastuneet katsovat toisiaan pitkään silmiin, se on läheinen tunne ja yhteinen hetki.
Taikaa, joka ottaa lumoukseen.

Ihanalta ja jänskältä 🤩👩‍❤️‍👩

Se tuntuu ihanalta, intiimiltä ja siltä, että olemme toistemme (Me) ❤️

Sekavalta. Vaikee selittää. Tuntui niin monenlaiselta yhtäaikaa.

Sekoitus jotain hellyyden tunnetta, onnea, himoa ja halua..

Hän taas.. katseessa oli jotain hellyyttä ja lämpöö.
Hän on sulonen kun katseensa on niin helppo lukuinen. Siitä näki myös kun oli vaihe ”oikeesti
haluun sopii mut pässitän nyt mielenosoitulseksi että näet et oon nyt hirveen loukattu. ”

Ihan kuin minä! Siks huvitti välillä kun tuijotin kuin itseäni.

Hän on kyllä äärimmäisen seksikäs just tuolloin
kun on niin kiihtyny

Kaikki ympäriltä hävisi, oli vain hän ja minä !

Se on yhteinen salaisuus, hänen ja mun juttu. Kukaan muu ei sitä ymmärtäisi. Ehkä ei ymmärretty itsekään :)

Pakkokokoustamiselta tietysti https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1e533ac5-5c98-48b0-8f83-3033d944ca92

Silloin mä tiedän, että me kuulutaan yhteen ja että nää tunteet on molemminpuoleiset. Ne hetket on vaan ihan kauhean lyhyitä verrattuna niihin epävarmuuden hetkiin.

Välttelen parhaani mukaan, ettei sydänriepu kärsis enempää.

Siitä on niin kauan kun me pojun kanssa jäätiin kiinni toistemme silmiin..
Luulen että oltiin molemmat vaan vähän yllättyneitä.

Kun katseemme kohtaavat, niin tiedän taas että se kaikki on totta ja tapahtui oikeasti eikä vain minun haaveissani. Muistan jokaisen sanan , joksisen lauseen.
Ajantaju tuntuu katoavan täysin kun katsomme toisiamme silmiin.

Mitä väliä? Ei se nainen minua kaipaa. Ihan turhaa on miettiä typeriä tunteita.

Katseesta mies näkee mun todelliset tunteet, vaikka mitä muuta esittäisinkin.

siltä että kuulumme toisillemme ja tuntuu kuin vetäisimme magneetin lailla toisiamme kohti🧲💕

Siitä tulee sellainen hieman huumaantunut olo, ja menettää kykynsä järjelliseen keskusteluun, joten on pakko lähtee pois siitä tilanteesta. Ei kai siinä nyt loputtomiin voi toisen silmiin tuijotella

Viärältä koska ne saa ittensä tuntumaan pieneltä..

Hyvin karmaisevaa, pelottavaa ja oli katsottava. Näin hyvin onton, taistelevan, pahankin, pienen pojan miehen kropassa. Toivotaan ettei tarvitse katsoa enää.

Hukun niihin, lämmmin tunne valtaa mielen ja jään tuijottamaan kunnes aina hetkittäin tajuan että pitäisi varmaan hetkeksi kääntää katsetta poiskin vaikken haluaisi. Lauseista tulee sohjoa enkä vain kykene ymmärtämään enää kaikkea kuultua, haluan vain kuunnella hänen ääntään. Joskus sitten ujostuttaa enkä uskalla vilkaistakkaan vaikka kuinka halajaisin katsekontaktia. Varsinkin jos muita on lähellä, silloin on vaikeampaa. Hänen katse on päivien pelastus vaikkei sitä itse tiedäkkään.

Ihanalta kun se yks nainen katsoo sua ❤️

Voi että, miten on ikävä erään miehen katsetta. Varmasti paljon sitä voimallisimpia ja elämää mullistavampia kokemuksia olisi vaikea keksiä. Tulee mieleen vain se mies ja hänen katseensa. Jos olisi tässä ja katsoisi, tietäisi että olen aina hänen.

Hänen katseensa saa aikaa värinöitä kehossani , kuin perhoset lepattaisivat.

Liian ihanalta, siltä että menetän kaiken kontrollin. Saa sydämeni hakkaamaan, jalat tuntuu heikoilta ja kuitenkin mieli rauhoittuu, ajatukset hiljenee. Herättää hellyyttä, kaipausta, halua, puhdasta iloa, pelkoa, surua... Ja kaikki nämä tunteet rysähtävät samaan aikaan. Siinä sitten onkin haastetta olla niin kuin ei mitään.

Höpöltä.