Nykyään jokaiseen asiaan tungetaan mielenterveys ja sen järkkymisestä johtuvat tilanteet. Alkaa jo kyllästyttää koko saakelin puheenaihe. Onhan varmasti niitäkin, joilla todella on mielenhäiriöitä, mutta väitän, että nykyään on helppo vedota masennukseen ja mielenterveyteen ja sitä tilannetta aivan varmasti monet käyttävät.
Huomaatteko?
ellu
2415
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sinä taidat pikkasen sotkea termejä, mutta eipä viilata niitä nyt. Jokaisen ihmisen elämään kuuluu alavireisiä jaksoja ja niitä helposti kutsutaan masennukseksi jne. Mielenterveyttä rasittavat taudit diagnosoidaan joskus monen vuoden periodilla. Ihmismieli ei ole helppo alue tutkittavaksi. Mielenhäiriö on jotain ihan muuta kuin mielisairaus. Mielisairas voi olla syvästi masentunut, skitsofreeni, maanisdepressiivinen jne. Mielenhäiriö on esim. henkilöllä, joka tekee jotain peruuttamatonta ja kamalaa viha tai humalapäissään. Tai toisessa ääripäässä jotain älyttömän ihanaa, mutta häiriöstä selvitessään tajuaa, ettei se ollutkaan "totta". Rakastuminen on hyvä esimerkki tästä. Kaikki on niin ihanaa, eikä näe mitään negatiivista missään.
Joku voi yrittää käyttää näitä termejä tai tilanteita, mutta pitkällä juoksulla ei bluffi onnistu.
Tosin medikalisaatio tarkoittaa myös muita ihmiseen littyvien ilmiöitten lääketieteellistämistä.
Siitä on kirjoitettu kirjakin:
"Medikalisaatio - aikamme sairaus", julkaissut Vastapaino 1990-luvulla.
Eräs asia psykologiasta muuten puuttuu:
Ihminen asenteineen. Jokainen voi itse vaikuttaa asenteisiinsa ja niihin voivat vaikuttaa lisäksi muutkin. Mutta psykologian mukaan ihminen on voimaton persoonaansa kuvaavien psykologisten kirjainyhdistelmien kanssa. Kumpiko lienee rakentavampi ajatustapa?