Suomessa käynnissä olevassa seurantatutkimuksessa on todettu, että tutkimusotoksen
tytöistä 2.5 prosenttia oli ylipainoisia 3-vuotiaana, vastaavasti pojista oli ylipainoisia 1% 3-vuotiaana.
Samoista lapsista 7-vuotiaana tytöistä oli ylipainoisia 10 % ja pojista 3.5 %.
Paino siis selvästi nousee etenkin tytöillä mutta myös pojilla jo ennen kouluikää, vaikka lapset olisivat olleet normaalipainoisia nuorempina.
Kun tiedetään, että ylipainoisuus on miehillä yleisempää kuin naisilla, olettaisi, että poikien lihominen lisääntyy kouluiässä tai sen jälkeen. Mikäli eivät sitten naiset ole valloittamassa tätäkin aluetta ja olisi tulevaisuudessa ykkösinä.
Kuten tiedetään, jos on ollut lihava lapsena, on todennäköisesti lihava myös aikuisena. Perintötekijät eivät kuitenkaan selitä kaikkea lihomista.Vai määräisivätkö perintötekijät , että lapsi on normaalipainoinen 3-vuotiaana, mutta lihava 7-vuotiaana? Vai voisiko ympäristöllä kuitenkin olla edes pieni vaikutus lihomiseen???
Miten siis estetään lasten lisääntyvä lihominen???
Eiköhän vastaus löydy kotoa ja kodin ruokailu-ja liikuntatottumuksista!
tytöistä 2.5 prosenttia oli ylipainoisia 3-vuotiaana, vastaavasti pojista oli ylipainoisia 1% 3-vuotiaana.
Samoista lapsista 7-vuotiaana tytöistä oli ylipainoisia 10 % ja pojista 3.5 %.
Paino siis selvästi nousee etenkin tytöillä mutta myös pojilla jo ennen kouluikää, vaikka lapset olisivat olleet normaalipainoisia nuorempina.
Kun tiedetään, että ylipainoisuus on miehillä yleisempää kuin naisilla, olettaisi, että poikien lihominen lisääntyy kouluiässä tai sen jälkeen. Mikäli eivät sitten naiset ole valloittamassa tätäkin aluetta ja olisi tulevaisuudessa ykkösinä.
Kuten tiedetään, jos on ollut lihava lapsena, on todennäköisesti lihava myös aikuisena. Perintötekijät eivät kuitenkaan selitä kaikkea lihomista.Vai määräisivätkö perintötekijät , että lapsi on normaalipainoinen 3-vuotiaana, mutta lihava 7-vuotiaana? Vai voisiko ympäristöllä kuitenkin olla edes pieni vaikutus lihomiseen???
Miten siis estetään lasten lisääntyvä lihominen???
Eiköhän vastaus löydy kotoa ja kodin ruokailu-ja liikuntatottumuksista!
Vastaukset 6
Vanhimmat
No mitenkäs sitä saadaan lapsi pysymään normaalipainoisena?
Meillä ainakin koululaiset on niin hirveesti kaikkien herkkujen perään!
Sitä jatkuvaa mankumista ei kärsi kukaan kuunnella!!!
Ja minä hirviöäiti sanon vaan mankumisiin että "EI OSTETA"... Ongelma on vaan siinä, että itse olen herkkuheikko, ja tulee sitten tilapäisessä mielenhäiriössä niitä herkkujakin ostettua, tosin ei kovin usein.
No ne saadaan pysymään normaalipainossa sillä, ettei osteta sitä karkkia ja tehdään kotona terveellistä ruokaa järkeviä määriä. Kun lapsia lisäksi kannustaa liikuntaharrastukseen ja ulkoleikeihin pleikkarin pelaamisen sijaan, niin terveys säilyy.
Mankumisesta saat syyttää itseäsi, kun olet ostanut niitä herkkuja turhan usein. Eivät ne lapset tyhmiä ole, vaan tietenkin mankuvat, kun ovat huomanneet, että sillä saa namia. Ole ostamatta, niin ne huomaavat, ettei mankuminen enää auta.
Niinhän nuo koittavat saada Bjuströmi-kampanjoillaan lapsia liikkumaan.
Onnistuvatko? Eivät.
Pitäisikö vanhempien olla siis aktiivisempia?
Eihän sitä jouda kun ei lihava äiti tai isi sohvaltaan viitsi nousta kuin jääkaapilla käymään...
Siis. Lihavuudessa elävä aikuinen on osaltaan vastuussa lapsensa ylipainosta.
HÄVETKÄÄ !
Ette yksin pilaa omaa ruhoanne, vaan myös lastenne elämän.
lihavuus voi johtua myös ehkä tällä palstalla vähiten mainitusta tekijästä, masennuksesta.
Yleinen mielentila vaikuttaa hyvin paljon ihmisen fyysiseen vointiinkin.
Voin kokemuksesta sanoa, kuinka ala-asteella kovan paineen, kiusaamisen ja ahdistuksen takia aloin syömään kaikkea hyvää mistä en ennen edes pitänyt ja tietysti lihoin.
Samasta syystä myös liikuntahalut katosivat.
Kun pääsin irti kiusaamisesta, en jaksanut enää vain välittää, sain ystäviä, muutakin sisältöä elämääni kuin ruoan mässäämisen, niin olen laihtunut normaalipainon alarajoille kuin itsestään.
Meillä näin: toinen poika (5v.) hoikka kuin pajunvitsa ja suurinpiirtein jalat koko ajan ilmassa. Toinen (6v.) taas tanakka ja rauhallisempi liikkeinen.
Molemmat syövät tavallista suomalaista perusruokaa, johon kuuluu myös paljon kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Ruoka tehdään ilman ylimääräistä rasvaa ja jo kaupassa kiinnitetään huomio ruoka-aineiden energia- ja rasvapitoisuuksiin. Jälkiruokia kohtuudella, karkkipäivä on kerran viikossa ja ruoka-ajat ovat säännölliset.
Lapset myös liikkuvat paljon, ovat koko ajan menossa suuntaan jos toiseen (pyöräilevät, juoksevat, leikkivät jne.) Me vanhemmat myös liikumme säännöllisesti. Isä on hoikka ja äiti taas vastaavasti pyöreä.
Ruokailu- ja liikuntatottumukset opitaan ihan varmasti kotoa, mutta ihan kaikkea ne eivät selitä. Perintötekijöillä on myös sormensa pelissä. Kun katson omia poikiani näen toisessa isän ruumiinrakenteen ja suhtautumisen ruokaan. Toinen poika taas on tullut minuun, äitiinsä. Hän on isompikokoinen ja hän syö enempi kuin veljensä.
Joskus mietin, voisinko tehdä asialle jotain, ettei painoa kerry pojalle liikaa. Ruokailutottumukset ovat meille mielestäni hyvät ja eivät kaipaa remonttia. Liikuntaakin meillä harrastetaan kiitettävästi.
Puhuin asiasta neuvolassa ja sain hyviä vinkkejä. Esim. maito vaihdettiin rasvattomaan ja sitä juodaan kohtuudella. Lautaselle laitetaan ruokaa "sopiva määrä" ja lisää laitetaan vain vähän jos poika sitä vielä kaipaa. Näillä eväillä paino tasaantui ja käyrät näyttivät taas hyviä lukemia.
Lasten holtittomaan lihomiseen kannattaa puuttua hyvissä ajoin ennen kuin se muodostuu suureksi ongelmaksi. Normaalit ja "terveet" ruokailutottumukset ja riittävä liikunnallinen elämä(leikit, pyöräily jne.) ovat hyvä perusta taistelua lasten ylipainoa vastaan. Perintötekijöille emme voi mitään. Ne ovat meissä ja lapsissamme ja vaikuttavat elämäämme...voimme kuitenkin kiinnittää huomiota oikeaan ja terveelliseen ruokaan ja riittävään liikuntaan.
Näin voimme kaikki hyvin, niin lapset kuin vanhemmatkin.
Perheessämme on 4 lasta, joista yksi lapsi on reilusti ylipainoinen.Ongelmana on hänen painonhallinta, ruokailtottumukset sekä passiivisuus. On suuri haaste muuttaa lapsen elämäntapaa tai ruokailutottumuksia. Toiset lastaavat koko ongelman vanhempien hartiolle, kun taas toiset väittävt että perintötekijöillä on vaikutusta asiaan.
Siskoni (kuten monet muutkin lapset perheet)tarvitsevat KONKREETTISTA APUA painonhallinnassa.
Tietääkö kukaan ylipainoisten lasten leireistä tai vastaavasta?????????? (Leirien tarkoituksena voisi esim. olla liikkuminen sekä terveellisten elämäntapojen löytäminen.)