Saimaan jäänmurto maksaa laivaa kohden?

Anonyymi

2021-03-28 12:51:26

Saimaan jäänmurrosta saa hyvin rahaa ja tänä keväänä hommaa hoidetaan kolmen murtajan ja kahden irtokeulan kanssa. Avustettavia laivoja ensimmäisellä viikolla kylläkin ollut vain yksi, mutta antaa tuntien ja löpön kulua, kun on vakavarainen maksaja ja kalustoa ja miehistöä jouten. Tulipa yhden laivan kuormalle hintaa.

377

4222

Äänestä

Vastaukset

Anonyymi
2021-03-28 13:36:13
Kahden irtokeulan ??? Ymmärtääkseni irtokeuloja on tasan yksi, toinen on se -80-luvun koekeula, joka jo lienee poistunut käytöstä,eikä ainakaan Saimaalla ole...
Anonyymi
2021-03-29 08:24:31
Viron lipulla olevassa Rotektorissa on lehtitiedon mukaan myös keula. Aissin mukaan uudella Calypsoon kytketyllä keulalla ei olisi pystytty juurikaan jäätä murtamaan ja on etupäässä seurannut Protektoria sen avaamassa väylässä. Onko tälläiseen Håkansin tukemiseen nyt oikeasti varaa?
- Anonyymi
  2021-03-29 16:28:14
  Protector on kylläkin ollut pian vuoden päivät tuolla Viron puolessa, Calypso hoitaa murtohommat jokseenkin yhtä hyvin ja sillä samalla keulalla se tapahtuu, ei se keula Protectorilla mukana ole...Mitä murtajiin tulee, esim. paljon näitä pikkuhinaajia suurempi ja voimakkaampi Zeus on koko talvikauden ollut passissa eteläisellä Perämerellä ja Valtion murtaja Voima itäisellä Suomenlahdella, kummallakaan ei ajoa liene tosin nimeksikään tullut mutta kuluja tietysti koituu, laskeskelepa sitä, me veronmaksajathan tämäkin lysti maksetaan. Kun katselee esim. juuri Perämeren talvitoimintaa, ei se oikein järkevältä aina vaikuta kun 3-5 murtajaa ryskyttää 15000- 20000 kW teholla edestakaisin ja edestakaisin auttaakseen satamiin ja pois muutaman hassun pienen rahtilaivan...
- Anonyymi
  2021-03-30 09:05:05
  Anonyymi kirjoitti:
  Protector on kylläkin ollut pian vuoden päivät tuolla Viron puolessa, Calypso hoitaa murtohommat jokseenkin yhtä hyvin ja sillä samalla keulalla se tapahtuu, ei se keula Protectorilla mukana ole...Mitä murtajiin tulee, esim. paljon näitä pikkuhinaajia suurempi ja voimakkaampi Zeus on koko talvikauden ollut passissa eteläisellä Perämerellä ja Valtion murtaja Voima itäisellä Suomenlahdella, kummallakaan ei ajoa liene tosin nimeksikään tullut mutta kuluja tietysti koituu, laskeskelepa sitä, me veronmaksajathan tämäkin lysti maksetaan. Kun katselee esim. juuri Perämeren talvitoimintaa, ei se oikein järkevältä aina vaikuta kun 3-5 murtajaa ryskyttää 15000- 20000 kW teholla edestakaisin ja edestakaisin auttaakseen satamiin ja pois muutaman hassun pienen rahtilaivan...
  Jäänmurto kustannukset on vajaa euro per tonni.
  ''Perämeren talvitoimintaa, ei se oikein järkevältä aina vaikuta...''
  Jos se rahti tuotaisiin junilla tai rekoilla etelän satamiin, se olisi todellakin hölmöä.
- Anonyymi
  2021-03-31 21:40:48
  Anonyymi kirjoitti:
  Jäänmurto kustannukset on vajaa euro per tonni.
  ''Perämeren talvitoimintaa, ei se oikein järkevältä aina vaikuta...''
  Jos se rahti tuotaisiin junilla tai rekoilla etelän satamiin, se olisi todellakin hölmöä.
  Miksi nauratat? Tässä on vain eräs pieni mutta jota et huomioi: Mitä tämän murtajakaluston rakentaminen ja ylläpito maksaa? Kas sitä ei muka tarvitse huomioida koska sen kustannuksen maksaa valtio eli veronmaksajat...
  Ja joka tapauksessa rahtia joudutaan junilla tai rekoilla kuljettamaan ennen kuin se on siellä Oulun, Kemin ym. satamissa...
  Oliko pari vuotta sitten kun jäänmurtajat "omistavan" yhtiön johtoon kuuluva henkilö julisti paljonko avustuskilometrejä murtajansa edellisenä talvena olivat ajaneet, saattoi olla jotain enemmän kuin kerran maapallon ympäri. Siitä sitten voi jokainen vähänkään ymmärtävä ryhtyä laskemaan ikääntyneen laivadieselin polttoaineen ominaiskulutuksen ja käytetyn keskimääräisen konetehon riittävällä tarkkuudella tietävä polttoaineen kokonaiskulutusta sen talvikauden aikana, jopa arvottaa se rahana...vajaa Euro per tonni, nyt vaan ei jaksa edes nauraa...
- Anonyymi
  2021-04-01 10:08:27
  Anonyymi kirjoitti:
  Miksi nauratat? Tässä on vain eräs pieni mutta jota et huomioi: Mitä tämän murtajakaluston rakentaminen ja ylläpito maksaa? Kas sitä ei muka tarvitse huomioida koska sen kustannuksen maksaa valtio eli veronmaksajat...
  Ja joka tapauksessa rahtia joudutaan junilla tai rekoilla kuljettamaan ennen kuin se on siellä Oulun, Kemin ym. satamissa...
  Oliko pari vuotta sitten kun jäänmurtajat "omistavan" yhtiön johtoon kuuluva henkilö julisti paljonko avustuskilometrejä murtajansa edellisenä talvena olivat ajaneet, saattoi olla jotain enemmän kuin kerran maapallon ympäri. Siitä sitten voi jokainen vähänkään ymmärtävä ryhtyä laskemaan ikääntyneen laivadieselin polttoaineen ominaiskulutuksen ja käytetyn keskimääräisen konetehon riittävällä tarkkuudella tietävä polttoaineen kokonaiskulutusta sen talvikauden aikana, jopa arvottaa se rahana...vajaa Euro per tonni, nyt vaan ei jaksa edes nauraa...
  Naurattaa arvailut...
- Anonyymi
  2021-04-01 10:27:12
  Anonyymi kirjoitti:
  Miksi nauratat? Tässä on vain eräs pieni mutta jota et huomioi: Mitä tämän murtajakaluston rakentaminen ja ylläpito maksaa? Kas sitä ei muka tarvitse huomioida koska sen kustannuksen maksaa valtio eli veronmaksajat...
  Ja joka tapauksessa rahtia joudutaan junilla tai rekoilla kuljettamaan ennen kuin se on siellä Oulun, Kemin ym. satamissa...
  Oliko pari vuotta sitten kun jäänmurtajat "omistavan" yhtiön johtoon kuuluva henkilö julisti paljonko avustuskilometrejä murtajansa edellisenä talvena olivat ajaneet, saattoi olla jotain enemmän kuin kerran maapallon ympäri. Siitä sitten voi jokainen vähänkään ymmärtävä ryhtyä laskemaan ikääntyneen laivadieselin polttoaineen ominaiskulutuksen ja käytetyn keskimääräisen konetehon riittävällä tarkkuudella tietävä polttoaineen kokonaiskulutusta sen talvikauden aikana, jopa arvottaa se rahana...vajaa Euro per tonni, nyt vaan ei jaksa edes nauraa...
  Ootko väylämaksuista kuullut?
- Anonyymi
  2021-04-01 10:40:23
  Anonyymi kirjoitti:
  Ootko väylämaksuista kuullut?
  Väylämaksu peritään rahtilaivoilta kymmeneltä kerralta vuodessa.
- Anonyymi
  2021-04-01 10:46:22
  Anonyymi kirjoitti:
  Naurattaa arvailut...
  Laskin ja vähän etsinkin tietoa: Merijäänmurtajat ajavat yhden talvikauden aikana keskimäärin niin ja niin paljon niin ja niin suurella keskimääräisellä koneteholla ynnä niin ja niin suurella keskimääräisellä nopeudella. Kun myös moottorien polttoaineen ominaiskulutus tms. seikat riittävällä tarkkuudella tunnetaan, päädytään siihen että yhden avustuskauden aikana kulutetaan polttoainetta reilut 10 miljoonaa litraa. Jos valtio saa sen polttoaineen esim. hintaan 0,8 Euroa litra, siitä tulee yhdelle talvelle pelkästään polttoainekustannuksia liki 9 miljoonaa Euroa.
  Jotta edes polttoaineiden suhteen laskettuna kulut jäisivät väitettyyn alle yhden Euron tonnihintaan, pitäisi avustettavien laivojen juuri avustuskauden aikana kuljettaa rahtia yli 10 miljoonaa tonnia...kuljettavatko ne, eivät muuten kuljeta, eivät likimainkaan.
  Ja sitten on niitä muitakin kulunkeja, murtajien rakentaminen ja huoltaminen, on vähän miehistökulujakin...Mitä enemmän selvittää asiaa, sitä vähemmän tosiaan naurattaa kun ymmärtää että se alle Euro tonnilta kertoon täydellisestä suhteellisuudentajun ja loogisen ajattelukyvyn puutteesta...
- Anonyymi
  2021-04-01 10:47:17
  Anonyymi kirjoitti:
  Miksi nauratat? Tässä on vain eräs pieni mutta jota et huomioi: Mitä tämän murtajakaluston rakentaminen ja ylläpito maksaa? Kas sitä ei muka tarvitse huomioida koska sen kustannuksen maksaa valtio eli veronmaksajat...
  Ja joka tapauksessa rahtia joudutaan junilla tai rekoilla kuljettamaan ennen kuin se on siellä Oulun, Kemin ym. satamissa...
  Oliko pari vuotta sitten kun jäänmurtajat "omistavan" yhtiön johtoon kuuluva henkilö julisti paljonko avustuskilometrejä murtajansa edellisenä talvena olivat ajaneet, saattoi olla jotain enemmän kuin kerran maapallon ympäri. Siitä sitten voi jokainen vähänkään ymmärtävä ryhtyä laskemaan ikääntyneen laivadieselin polttoaineen ominaiskulutuksen ja käytetyn keskimääräisen konetehon riittävällä tarkkuudella tietävä polttoaineen kokonaiskulutusta sen talvikauden aikana, jopa arvottaa se rahana...vajaa Euro per tonni, nyt vaan ei jaksa edes nauraa...
  Ei löytynyt tuoreempaa....Vuonna 2012 jäänmurto maksoi valtiolle 42m€
  Laske paljonko rahtitonnille tulee hintaa.
- Anonyymi
  2021-04-01 10:55:42
  Anonyymi kirjoitti:
  Ootko väylämaksuista kuullut?
  Olen, miten ne liittyvät murtajatoimintaan? Väylämaksut ovat samat kesät talvet ja niillä pyritään kattamaan edes osa väylien ylläpidosta ja hallinnoinnista, oletko sellaisesta kuullut?
  Meillä oli vielä joskus 1960- 80 käytössä avustusmaksut jäänmurtajien avustamilta laivoilta, hinauksesta saattoi olla jopa eri taksa, mutta ne kaikki on ajat sitten poistettu.
- Anonyymi
  2021-04-01 11:04:25
  Anonyymi kirjoitti:
  Laskin ja vähän etsinkin tietoa: Merijäänmurtajat ajavat yhden talvikauden aikana keskimäärin niin ja niin paljon niin ja niin suurella keskimääräisellä koneteholla ynnä niin ja niin suurella keskimääräisellä nopeudella. Kun myös moottorien polttoaineen ominaiskulutus tms. seikat riittävällä tarkkuudella tunnetaan, päädytään siihen että yhden avustuskauden aikana kulutetaan polttoainetta reilut 10 miljoonaa litraa. Jos valtio saa sen polttoaineen esim. hintaan 0,8 Euroa litra, siitä tulee yhdelle talvelle pelkästään polttoainekustannuksia liki 9 miljoonaa Euroa.
  Jotta edes polttoaineiden suhteen laskettuna kulut jäisivät väitettyyn alle yhden Euron tonnihintaan, pitäisi avustettavien laivojen juuri avustuskauden aikana kuljettaa rahtia yli 10 miljoonaa tonnia...kuljettavatko ne, eivät muuten kuljeta, eivät likimainkaan.
  Ja sitten on niitä muitakin kulunkeja, murtajien rakentaminen ja huoltaminen, on vähän miehistökulujakin...Mitä enemmän selvittää asiaa, sitä vähemmän tosiaan naurattaa kun ymmärtää että se alle Euro tonnilta kertoon täydellisestä suhteellisuudentajun ja loogisen ajattelukyvyn puutteesta...
  Ja tämä laskelma on niin ja niin paljon päin persettä:)))
- Anonyymi
  2021-04-01 11:24:27
  Anonyymi kirjoitti:
  Laskin ja vähän etsinkin tietoa: Merijäänmurtajat ajavat yhden talvikauden aikana keskimäärin niin ja niin paljon niin ja niin suurella keskimääräisellä koneteholla ynnä niin ja niin suurella keskimääräisellä nopeudella. Kun myös moottorien polttoaineen ominaiskulutus tms. seikat riittävällä tarkkuudella tunnetaan, päädytään siihen että yhden avustuskauden aikana kulutetaan polttoainetta reilut 10 miljoonaa litraa. Jos valtio saa sen polttoaineen esim. hintaan 0,8 Euroa litra, siitä tulee yhdelle talvelle pelkästään polttoainekustannuksia liki 9 miljoonaa Euroa.
  Jotta edes polttoaineiden suhteen laskettuna kulut jäisivät väitettyyn alle yhden Euron tonnihintaan, pitäisi avustettavien laivojen juuri avustuskauden aikana kuljettaa rahtia yli 10 miljoonaa tonnia...kuljettavatko ne, eivät muuten kuljeta, eivät likimainkaan.
  Ja sitten on niitä muitakin kulunkeja, murtajien rakentaminen ja huoltaminen, on vähän miehistökulujakin...Mitä enemmän selvittää asiaa, sitä vähemmän tosiaan naurattaa kun ymmärtää että se alle Euro tonnilta kertoon täydellisestä suhteellisuudentajun ja loogisen ajattelukyvyn puutteesta...
  '...avustuskauden aikana kuljettaa rahtia yli 10 miljoonaa tonnia.''
  Jäänmurtaja avustusta tarvitsevien satamien kautta kulkee rahtia avustuskauden aikana n.20 miljoonaa tonnia.
- Anonyymi
  2021-04-01 11:53:55
  Anonyymi kirjoitti:
  Olen, miten ne liittyvät murtajatoimintaan? Väylämaksut ovat samat kesät talvet ja niillä pyritään kattamaan edes osa väylien ylläpidosta ja hallinnoinnista, oletko sellaisesta kuullut?
  Meillä oli vielä joskus 1960- 80 käytössä avustusmaksut jäänmurtajien avustamilta laivoilta, hinauksesta saattoi olla jopa eri taksa, mutta ne kaikki on ajat sitten poistettu.
  "Sillä katetaan meriväylien pito ja jäänmurtopalvelut." Että sillä lailla väylämaksut liittyvät murtajatoimintaankin!
- Anonyymi
  2021-04-01 13:13:43
  Anonyymi kirjoitti:
  "Sillä katetaan meriväylien pito ja jäänmurtopalvelut." Että sillä lailla väylämaksut liittyvät murtajatoimintaankin!
  Aika paljon sitten tulee väylämaksuina valtiolle, ja vielä ilmeisesti korvamerkittynä, en ole ennen kuullutkaan tuota.
- Anonyymi
  2021-04-01 13:17:11
  Anonyymi kirjoitti:
  '...avustuskauden aikana kuljettaa rahtia yli 10 miljoonaa tonnia.''
  Jäänmurtaja avustusta tarvitsevien satamien kautta kulkee rahtia avustuskauden aikana n.20 miljoonaa tonnia.
  Hatusta vedettyjä lukuja joihin suhteellisuudentaju ei ole lyönyt leimaansa. Eikö vain voisi keksiä vaikka luvun 87 milj. tonnia?
- Anonyymi
  2021-04-01 13:55:44
  Anonyymi kirjoitti:
  Aika paljon sitten tulee väylämaksuina valtiolle, ja vielä ilmeisesti korvamerkittynä, en ole ennen kuullutkaan tuota.
  No nytpä olet.
  Tuolla joku mainitsi että 2012 jään murron kulut olivat 42 milj. €, samana vuonna väylämaksuista kertyi yli 80 milj. €.
- Anonyymi
  2021-04-01 14:51:51
  Anonyymi kirjoitti:
  Hatusta vedettyjä lukuja joihin suhteellisuudentaju ei ole lyönyt leimaansa. Eikö vain voisi keksiä vaikka luvun 87 milj. tonnia?
  Rauno Repomies, ole hyvä ja esitä omat, tarkistetut lukemat.
- Anonyymi
  2021-04-01 15:00:52
  Anonyymi kirjoitti:
  No nytpä olet.
  Tuolla joku mainitsi että 2012 jään murron kulut olivat 42 milj. €, samana vuonna väylämaksuista kertyi yli 80 milj. €.
  Missä tämä on luettavissa ??
- Anonyymi
  2021-04-01 15:04:59
  Anonyymi kirjoitti:
  No nytpä olet.
  Tuolla joku mainitsi että 2012 jään murron kulut olivat 42 milj. €, samana vuonna väylämaksuista kertyi yli 80 milj. €.
  2012 kertyi 81 milliä;)
  Sittemmin kertymä on pienentynyt. Esim. ns linjalaivat maksavat väylämaksun kymmenestä ensimmäisestä satamakäynnistä vuodessa.
- Anonyymi
  2021-04-01 15:07:51
  Anonyymi kirjoitti:
  "Sillä katetaan meriväylien pito ja jäänmurtopalvelut." Että sillä lailla väylämaksut liittyvät murtajatoimintaankin!
  Väylien ylläpidon ja murtaja palvelut hoitaa Trafi. Trafi kerää väylämaksut.
- Anonyymi
  2021-04-01 15:35:35
  Anonyymi kirjoitti:
  Väylien ylläpidon ja murtaja palvelut hoitaa Trafi. Trafi kerää väylämaksut.
  Ei, vaan väylämaksut määrittää ja kerää tulli. Tulli ei hoida jäänmurtopalveluja millään tavalla. Pitää myös erottaa toisistaan käsitteet väylämaksut ja Väylävirasto.
- Anonyymi
  2021-04-01 15:42:14
  Anonyymi kirjoitti:
  Missä tämä on luettavissa ??
  Vaikka eduskunnan valtiopäiväasiakirjoista.
- Anonyymi
  2021-04-01 15:43:52
  Anonyymi kirjoitti:
  2012 kertyi 81 milliä;)
  Sittemmin kertymä on pienentynyt. Esim. ns linjalaivat maksavat väylämaksun kymmenestä ensimmäisestä satamakäynnistä vuodessa.
  No eipä ole joka vuosi paljon murrettavaakaan. Vaikka edellinen kausi!
- Anonyymi
  2021-04-01 16:01:13
  Anonyymi kirjoitti:
  No eipä ole joka vuosi paljon murrettavaakaan. Vaikka edellinen kausi!
  Erilaisia keskiarvoja on laskettavissa ja määriteltävissä. On totta että jos talvet jatkavat leudontumistaan niin kuin on tapahtunut nyt viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana, tulossa on talvia jolloin merialueillamme ei juuri isoja murtajia tarvita, mutta sen aika näyttää.
- Anonyymi
  2021-04-01 16:04:38
  Anonyymi kirjoitti:
  Väylien ylläpidon ja murtaja palvelut hoitaa Trafi. Trafi kerää väylämaksut.
  Sana väylämaksu voitaisiin muuttaa muotoon väylätulli, se olisi silloin helpommin ymmärrettävissä ja myös ymmärrettävissä miksi asiaa hoitaa tulli.
- Anonyymi
  2021-04-01 16:53:32
  Anonyymi kirjoitti:
  Ei, vaan väylämaksut määrittää ja kerää tulli. Tulli ei hoida jäänmurtopalveluja millään tavalla. Pitää myös erottaa toisistaan käsitteet väylämaksut ja Väylävirasto.
  Hallitus/eduskunta päättää maksujen suuruuden, vapautukset, ym. Väylämaksulaissa.
  Tulli kerää maksut.
  
  ''Tulli kantaa vuosittain noin 6 000–7 000 väylämaksua liikenteen kokonaismäärän ja yksittäisten alusten liikennöintitiheyden mukaan.''
  ''Väylämaksun yksikköhinnat on mitoitettu kauppamerenkululle tarjottavien palvelujen tuottamisesta aiheutuvien kustannusten kattamisen tavoittein. Palveluja ovat väylänpito, meriliikenteen ohjaus, jäänmurto sekä merenmittaus. Vuosina 2010–2019 nämä kustannukset vaihtelivat 74,9–99,4 miljoonan euron välillä. Jäänmurtopalvelujen tarjoaminen on merkittävin erä. Kustannuksiin vaikuttavat jäänmurron kustannusrakenne, polttoaineen hinta ja talvien vaihtelu.''
- Anonyymi
  2021-04-01 16:57:23
  Anonyymi kirjoitti:
  Erilaisia keskiarvoja on laskettavissa ja määriteltävissä. On totta että jos talvet jatkavat leudontumistaan niin kuin on tapahtunut nyt viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana, tulossa on talvia jolloin merialueillamme ei juuri isoja murtajia tarvita, mutta sen aika näyttää.
  Svenskit ovat uusimassa jäänmurtajiaan. Siis uudisrakenteilla, ei vanhoja ehostamalla.
  Länsinaapuri on vakaasti sitä mieltä että murtajille on tarvetta seuraavat 50 vuotta.
  Ehkä, kukaties, ne rakennetaan Raumalla.
- Anonyymi
  2021-04-01 18:48:41
  Anonyymi kirjoitti:
  Hallitus/eduskunta päättää maksujen suuruuden, vapautukset, ym. Väylämaksulaissa.
  Tulli kerää maksut.
  
  ''Tulli kantaa vuosittain noin 6 000–7 000 väylämaksua liikenteen kokonaismäärän ja yksittäisten alusten liikennöintitiheyden mukaan.''
  ''Väylämaksun yksikköhinnat on mitoitettu kauppamerenkululle tarjottavien palvelujen tuottamisesta aiheutuvien kustannusten kattamisen tavoittein. Palveluja ovat väylänpito, meriliikenteen ohjaus, jäänmurto sekä merenmittaus. Vuosina 2010–2019 nämä kustannukset vaihtelivat 74,9–99,4 miljoonan euron välillä. Jäänmurtopalvelujen tarjoaminen on merkittävin erä. Kustannuksiin vaikuttavat jäänmurron kustannusrakenne, polttoaineen hinta ja talvien vaihtelu.''
  Kiitos oikaisusta, tarkoitin että tulli määrittää maksujen suuruudet vastaamaan eduskunnan säätämien lakien vaatimuksia. Lait säätää eduskunta ja vahvistaa Tasavallan Presidentti mutta ei jokaista uutta taksojen muutosta varten säädetä uutta lakia, lakia tulkitsevilla tahoilla on omat toimintavapautensa ja reunaehtonsa, niin myös tullilla.
- Anonyymi
  2021-04-01 19:20:15
  Anonyymi kirjoitti:
  Kiitos oikaisusta, tarkoitin että tulli määrittää maksujen suuruudet vastaamaan eduskunnan säätämien lakien vaatimuksia. Lait säätää eduskunta ja vahvistaa Tasavallan Presidentti mutta ei jokaista uutta taksojen muutosta varten säädetä uutta lakia, lakia tulkitsevilla tahoilla on omat toimintavapautensa ja reunaehtonsa, niin myös tullilla.
  Tästä voi lukea kuka käskee, kuka tekee...
  https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20051122#L1P3
- Anonyymi
  2021-04-01 19:29:14
  Anonyymi kirjoitti:
  Olen, miten ne liittyvät murtajatoimintaan? Väylämaksut ovat samat kesät talvet ja niillä pyritään kattamaan edes osa väylien ylläpidosta ja hallinnoinnista, oletko sellaisesta kuullut?
  Meillä oli vielä joskus 1960- 80 käytössä avustusmaksut jäänmurtajien avustamilta laivoilta, hinauksesta saattoi olla jopa eri taksa, mutta ne kaikki on ajat sitten poistettu.
  Avustus ei maksanut mutta hinaus maksoi. Hinausmaksu poistui joskus 70-80 lukujen vaihteessa.
- Anonyymi
  2021-05-01 16:06:38
  Anonyymi kirjoitti:
  Protector on kylläkin ollut pian vuoden päivät tuolla Viron puolessa, Calypso hoitaa murtohommat jokseenkin yhtä hyvin ja sillä samalla keulalla se tapahtuu, ei se keula Protectorilla mukana ole...Mitä murtajiin tulee, esim. paljon näitä pikkuhinaajia suurempi ja voimakkaampi Zeus on koko talvikauden ollut passissa eteläisellä Perämerellä ja Valtion murtaja Voima itäisellä Suomenlahdella, kummallakaan ei ajoa liene tosin nimeksikään tullut mutta kuluja tietysti koituu, laskeskelepa sitä, me veronmaksajathan tämäkin lysti maksetaan. Kun katselee esim. juuri Perämeren talvitoimintaa, ei se oikein järkevältä aina vaikuta kun 3-5 murtajaa ryskyttää 15000- 20000 kW teholla edestakaisin ja edestakaisin auttaakseen satamiin ja pois muutaman hassun pienen rahtilaivan...
  Enempihän siinä on kuluja, kun hyöyä. Vihreät ovat esittäneetkin, että luovuttaisiin koko touhusta.
- Anonyymi
  2021-05-01 16:10:48
  Anonyymi kirjoitti:
  Missä tämä on luettavissa ??
  On salaa luettu Sanna Marinin avustajan salaisista papereista. Yli- Viikari.
- Anonyymi
  2021-11-12 15:45:31
  Anonyymi kirjoitti:
  Protector on kylläkin ollut pian vuoden päivät tuolla Viron puolessa, Calypso hoitaa murtohommat jokseenkin yhtä hyvin ja sillä samalla keulalla se tapahtuu, ei se keula Protectorilla mukana ole...Mitä murtajiin tulee, esim. paljon näitä pikkuhinaajia suurempi ja voimakkaampi Zeus on koko talvikauden ollut passissa eteläisellä Perämerellä ja Valtion murtaja Voima itäisellä Suomenlahdella, kummallakaan ei ajoa liene tosin nimeksikään tullut mutta kuluja tietysti koituu, laskeskelepa sitä, me veronmaksajathan tämäkin lysti maksetaan. Kun katselee esim. juuri Perämeren talvitoimintaa, ei se oikein järkevältä aina vaikuta kun 3-5 murtajaa ryskyttää 15000- 20000 kW teholla edestakaisin ja edestakaisin auttaakseen satamiin ja pois muutaman hassun pienen rahtilaivan...
  Kaikenlaista hölinää ja huorupuhetta täälläkin on.
  
  Talvella 20-21 Saimaalla jäätä murtivat: Protector irtokeulalla, Meteor ihan perinteinen vanha kuuskytluvun hinaaja Raumalta ja uutuutena Calypso jossa on moottoroitu irtokeula eli keulassa on potkuripari.
  
  Edellisenä talvena saimaalla töissä oli irtokeula Protector ja Meteor.
  
  Protector rekisteröitiin Viron Muugaan jo ysärillä.
  
  Tulevan talvena mennään tod näk ihan samoilla vehkeillä.
- Anonyymi
  2022-01-01 19:00:22
  Anonyymi kirjoitti:
  Miksi nauratat? Tässä on vain eräs pieni mutta jota et huomioi: Mitä tämän murtajakaluston rakentaminen ja ylläpito maksaa? Kas sitä ei muka tarvitse huomioida koska sen kustannuksen maksaa valtio eli veronmaksajat...
  Ja joka tapauksessa rahtia joudutaan junilla tai rekoilla kuljettamaan ennen kuin se on siellä Oulun, Kemin ym. satamissa...
  Oliko pari vuotta sitten kun jäänmurtajat "omistavan" yhtiön johtoon kuuluva henkilö julisti paljonko avustuskilometrejä murtajansa edellisenä talvena olivat ajaneet, saattoi olla jotain enemmän kuin kerran maapallon ympäri. Siitä sitten voi jokainen vähänkään ymmärtävä ryhtyä laskemaan ikääntyneen laivadieselin polttoaineen ominaiskulutuksen ja käytetyn keskimääräisen konetehon riittävällä tarkkuudella tietävä polttoaineen kokonaiskulutusta sen talvikauden aikana, jopa arvottaa se rahana...vajaa Euro per tonni, nyt vaan ei jaksa edes nauraa...
  Jäänmurtajan merimiesten palkat on valtavat , tulee kalliiksi veronmaksajille.
- Anonyymi
  2022-01-01 19:05:41
  Anonyymi kirjoitti:
  Svenskit ovat uusimassa jäänmurtajiaan. Siis uudisrakenteilla, ei vanhoja ehostamalla.
  Länsinaapuri on vakaasti sitä mieltä että murtajille on tarvetta seuraavat 50 vuotta.
  Ehkä, kukaties, ne rakennetaan Raumalla.
  Venäjäkin rakentaa uusia murtajia , mutta ne menevätkin Koillisväylän kaasu ja öljylaivojen avuksi , ei huviajoon Perämerellä.
- Anonyymi
  2022-01-13 17:01:33
  Anonyymi kirjoitti:
  Kaikenlaista hölinää ja huorupuhetta täälläkin on.
  
  Talvella 20-21 Saimaalla jäätä murtivat: Protector irtokeulalla, Meteor ihan perinteinen vanha kuuskytluvun hinaaja Raumalta ja uutuutena Calypso jossa on moottoroitu irtokeula eli keulassa on potkuripari.
  
  Edellisenä talvena saimaalla töissä oli irtokeula Protector ja Meteor.
  
  Protector rekisteröitiin Viron Muugaan jo ysärillä.
  
  Tulevan talvena mennään tod näk ihan samoilla vehkeillä.
  Eikö Protector ole perinteinen 60 luvun hinaaja ?
Anonyymi
2021-03-29 18:26:52
Tällä viikolla on tulossa toinen laiva.
- Anonyymi
  2021-03-29 19:02:54
  Saimaalta ei vielä kerran kertaa ole ollut ympärivuotista laivaliikennettä eikä siellä siis ole 3-5 kuukauteen per vuosi mitään jäänmurtoakaan tarvittu eikä harjoitettu.
Anonyymi
2021-03-29 21:17:28
Ovelaa disinformaatiota. Olet ammattilainen H.
- Anonyymi
  2021-03-29 21:30:46
  Ei vaan harrastaja R.
Anonyymi
2021-03-30 15:01:47
Saimaan jäänmurrossa Protector, Calypso ja Meteor. Uusi moottoroitu irtokeula Calypsossa ja vanha Protectorissa. Meteor ajelee avatuissa väylissä. Pari avustettavaa laivaakin on ollut, ettei mene ihan kortinpeluuksi.
- Anonyymi
  2021-03-30 19:00:41
  Miten se irtokeula on moottoroitu?
- Anonyymi
  2021-04-02 15:27:37
  Anonyymi kirjoitti:
  Miten se irtokeula on moottoroitu?
  Irtokeulassa on diesel-generaattorit, joiden sähköllä pyöritetään sähköisiä potkurimoottoreita invertterien kautta. Ohjaus tapahtuu Calypson sillalta.
  Irtokeulaa voidaan myös tarpeen vaatiessa siirtää yksinään käsiohjauksella.
  Olin aikoinaan mukana suunnittelemassa tuon sähköjä.
Anonyymi
2021-03-30 19:13:18
Calypsossa oleva irtokeulahan on vasta koekäytössä. Sitä ei voi vielä kuormittaa, koska mm. "täristää hampaista paikat irti" ja muutakin.
- Anonyymi
  2021-03-30 21:38:36
  Vetääkö ne sitä nyt perässään vai miten kun ei voi kuormittaa?
Anonyymi
2021-03-30 19:29:09
Saimaan jäänmurto maksaa murto- osan merialueiden jäänmurrosta sillä juuri nyt tapahtumassa oleva väylien avaus joudutaan yleensä tekemään vain yhden kerran kevättalvella, sisävesillä avatut väylät pysyvät laivoille kulkukelpoisina jäiden jo samalla pehmetessä ja sulaessakin. Saimaalla on liikennöinyt rahtialuksia vuosittain 1000- 2000 kpl, matkustaja- alukset ja huviveneilijät siihen päälle. Kuljetettava rahti on vaihdellut noin 1- 1,7 miljoonan tonnin välillä vuosittain ja jotta jäänmurron kustannukset jotenkin olisivat mihinkään vertauskelpoisia, juuri rahtitonnin määräänhän ne tulisi jyvittää.
Kanavan liikennöintikauden pituus on vaihdellut 1970- luvun alusta tähän päivään noin 230 p:stä noin 310 päivään, keskiarvon ollessa noin 270 päivää, eli kanava on ollut suljettuna talvisin keskimäärin 95 päivän eli reilun kolmen kuukauden ajan. Yhtään talvea ei toistaiseksi ole liikennöity ilman disinformatiivista taukoa.
- Anonyymi
  2021-03-31 08:11:25
  Vai muka 1000- 2000? Disinformaatiota
- Anonyymi
  2021-03-31 09:23:39
  Anonyymi kirjoitti:
  Vai muka 1000- 2000? Disinformaatiota
  Ko. luku kattaa siis vain rahtialukset!
  Mutta tilastoja on kyllä jopa netistä luettavissa...jos haluat joskus muutakin tietoa kuin sitä hevosmiesten tietotoimiston sellaista...
Anonyymi
2021-03-31 08:58:33
Missä huojuu palmupuut,
Sinne seilata sai paatit muut.
Raukat niissä mennä voi,
Faija hihkui vaan hiiohoi.
Miehet joukolla jäätä särkemään,
Jäätä särkemään,
Jäätä särkemään.
Miehet joukolla jäätä särkemään,
Jäätä särkemään,
Jäätä särkemään.
Laituriin kun saavuttiin,
Faija sulamaan kannettiin.
Hiiohoi ja laulu soi. Duuni parempaa kuin lakasinkoneen kuljettaminen.
Anonyymi
2021-03-31 19:28:27
Kanavan sulkuja pidennetään 11,5 metriä, eli parin vuoden päästä kanavaan pääsee yli 90 metrisellä laivalla.
- Anonyymi
  2021-03-31 21:09:17
  Nyt Saimaalla olevan m/s Ninan kooksi ilmoitetaan 2700 DWT. Jos oletetaan yhden rekkalastin olevan 40 kuutiometriä ja/tai 35 tonnia (esim. raakapuun paino on suunnilleen 650 kg/tilavuuskuutiometri) niin montako rekkakuormaa alus kykenee kerrallaan kuljettamaan?
- Anonyymi
  2021-03-31 21:44:21
  Anonyymi kirjoitti:
  Nyt Saimaalla olevan m/s Ninan kooksi ilmoitetaan 2700 DWT. Jos oletetaan yhden rekkalastin olevan 40 kuutiometriä ja/tai 35 tonnia (esim. raakapuun paino on suunnilleen 650 kg/tilavuuskuutiometri) niin montako rekkakuormaa alus kykenee kerrallaan kuljettamaan?
  Studioraati vastaa, n.77 rekkakuormaa.
Anonyymi
2021-03-31 21:57:33
Saimaalla parhaillaan olevan m/s Ninan kooksi on ilmoitettu 2700 DWT. Jos oletetaan että yksi rekka kuljettaa kerrallaan 40 kuutiometriä raakapuuta, painoa puulla noin 650 kg/pinokuutiometri, niin montako rekkakuormaa laiva kerrallaan kykenee kuljettamaan?
- Anonyymi
  2021-04-01 00:46:30
  Studioraati vastaa n.103 rekkakuormaa.
- Anonyymi
  2021-04-01 16:07:21
  Anonyymi kirjoitti:
  Studioraati vastaa n.103 rekkakuormaa.
  Eka vastaus oli lähempänä oikeaa, se on noin 60 kuormaa.
- Anonyymi
  2021-04-01 19:19:23
  Anonyymi kirjoitti:
  Eka vastaus oli lähempänä oikeaa, se on noin 60 kuormaa.
  Tuollaista kysymystä voi ns. maallikkokin avata seuraavasti: Voi ihan alkuun jättää sivuun sellaiset erilaiset käsitteet kuin DWT yms, ja pohtia asiaa ihan tonneina ja kuutiometreinä, tonni kun on riittävällä tarkkuudella veden kuutiometripaino. Sitten on käytettävä sellaisia yleensä helposti löytyviä mittoja kuin laivan pituus, leveys ja syväys. Kun kerrotaan metreinä pituus kertaa leveys kertaa suurin syväys ja edelleen kerrotaan se arvioidulla ns. täyteläisyyskertoimella, varsin laatikkomallisilla rahtialuksilla täyteläisyyskerroin on luokkaa 0,75- 0,85 tai prosenteissa ilmoitettuna 75- 85 %. Sitten vaan lasketaan laivan syrjäyttämä vesimäärä, eli uppouma, täydessä lastissa ja edelleen kun laiva on lastitta. Jälkimmäisen suhteen joudutaan hieman arvioimaan mutta m/s Ninan tapauksessa keskimääräinen syväys ilman lastia on luokkaa 1,4 metriä, syväys perässä on keulaa suurempi, siitä arvio keskimääräisestä syväyksestä. Sen sijaan täydessä lastissa syväys on varsin sama keulasta perään ja ilmoitettu syväys tarkoittaa yleensä juuri ko. tilannetta, laivoista ilmoitetaan suurin syväys, johan se on väylä- ja satamaoloissakin tärkein tieto.
  Edellisten uppoumien erotus kuutiometreinä on se lastin määrä tonneina jonka alus kykenee maksimissaan lastaamaan ja Ninan tapauksessa se on noin 1600 tonnia. Tässä pikaisessa laskelmassa voi olla heittoa sata tai kaksisatakin tonnia, suuruusluokkaa se ei muuksi muuta.
Anonyymi
2021-04-01 02:03:22
Tuo Kekkosen hyödytön projekti on tullut tosi kalliiksi suomalaisille.
- Anonyymi
  2021-04-01 16:58:08
  Kekkonen kaavaili kanavaa Viipurin palauttamisen alkusysäykseksi.
- Anonyymi
  2021-04-01 19:00:42
  Anonyymi kirjoitti:
  Kekkonen kaavaili kanavaa Viipurin palauttamisen alkusysäykseksi.
  Ei ole olemassa mitään näyttöä siitä, että Kekkonen olisi ollut noin epärealistinen ja kuvitellut menetettyjen alueiden palautusta.
  Ei taida olla painavaa näyttöä edes siitä, että suomalaiset ylipäätään olivat kaikkein halukkaimpia kanavan tekoon...
Anonyymi
2021-04-01 10:19:59
Kolme murtajaa huilaa Saimaalla, mutta onneksi jäätä voi murtaa niin hitaasti, että työ saadaan riittämään. Avustettavia voisi olla edes se yksi. Budjettiin merkityt rahat on pakko käyttää tai ensi vuonna ei tule.
- Anonyymi
  2021-04-01 11:05:37
  Ja merialueilla huilaa ehkä viisi oikeata murtajaa, ei mitään sisävesihinaajia. esim. Voima on ollut kuin koipussissa useita kuukausia itäisen Suomenlahden saaristossa, eihän siellä ole jäitä juuri rasitteeksi asti ollut. Mutta jos tuollainen laiva miehitettynä halutaan pitää, ei se seisottaminen siellä merellä sen kalliimpaa ole kuin laiturissakaan...Minulla ei ainakaan ole pilkuntarkkaa tietoa millaisella sopimuksella nuo hinaajat Saimaalle on järjestetty, oletko itse ollut sopimuksia solmimassa kun tunnut tietävän niistä suurista kuluista? Lienee kuitenkin arveltu, että vuokraamalla hinaajia silloin harvoin kun Saimaalla niitä tarvitaan, tulee se pitkässä juoksussa edullisemmaksi kuin rakennuttaa vaikka kolme vastaavaa hinaajaa jotka sitten 95 % ajastaan makaisivat laiturissa. Håkansillahan niille sentään haetaan ja aina välistä löydetäänkin muutakin tekemistä.
Anonyymi
2021-04-01 16:25:24
Nykysuuntauksen mukaisesti avustettavien pitäisi maksaa toteutuneiden kustannuksien mukaisesti, mutta sen jälkeen tavara siirtyisi heti kiskoille. Miksi veronmaksajien on pitänyt (erittäin monin tavoin) tukea sellaista teollisuutta, jonka omistus on pääosin ulkomailla ja vain verosuunnittelijat ovat suomalaisia.
- Anonyymi
  2021-04-01 19:30:22
  Tilanne juurikin avustettavien alusten suhteen on sikälikin nurinkurinen, että korkeamman jääluokan alus maksaa pienempää väylämaksua kuin heikomman luokan alus. 1 A Super- luokan aluksen väylämaksu on alle puolet ilman luokkaa olevan maksusta.
  Kiskoille tavara ei välttämättä läheskään aina siirry ensinkään eikä se lyhyiden etäisyyksien tapauksessa liene edes edullisinta. Vain harvoilla suurimmilla tehtailla on omia raiteitaankaan, tavaraa joudutaan joka tapauksessa usein ja useimmiten viemään jossain vaiheessa autokyydillä.
  Ja se että verosuunnittelijat ovat suomalaisia, sehän työllistää suomalaisia verosuunnittelijoita, ei esim. kiinalaisia verosuunnittelijoita. Vaikka noin toisaalta, miksi ei globaalissa maailmassa suomen verosuunnittelu voitaisi hoitaa jossain muualla, tulisiko siitä sen hullumpaa?
Anonyymi
2021-04-01 19:57:52
Sisävesien satamissa tulee tapahtumaan joka tapauksessa sama, mikä lentoliikenteessä on jo tapahtunut. Miksi vesiliikennettä tuettaisiin näin rajusti, kun lentolikennettä ei enää yhtään?
Anonyymi
2021-04-01 20:39:33
Vain harva tästä porukasta uskaltaa edes arvailla saimaan jäänmurtajien esim. päiväkohtaisia maksuja. Hinnan päälle lisätään tietenkin käytetyt polttoaineet.
- Anonyymi
  2021-04-02 00:04:47
  Tämä porukka kyllä uskaltaa.
  
  Älyä kuinka lie ollut äijällä itsellään, jaella lapsijoukolle ei tiedä yksikään.
  
  Keskustelu on aina tarpeellista, kinaaminen kehittää, makuasioista voi kiistellä, tosiasioista tinkaaminen on typeryyttä.
  
  Kovin polveilevat keskustelijoiden mielipiteet. Liekö monellakaan OIKEAA FAKTAA? Ehkä pala sieltä, toisella pala tuolta ja siitä se totuus muodostuu joillekin? Monessa muussakin asiassa ongelmana on "asiantuntijoiden" nippelitieto samaan tapaan kuin täälläkin. Pitäisi hiukan rauhoittua.
  
  Mukavaa pääsiäistä. Syökäämme pääsiäisruokia, mämmiä ja kananmunia.
- Anonyymi
  2021-04-02 07:59:28
  Aloitit sitten alusta! Joku Pakkomielle asiasta?
- Anonyymi
  2021-04-02 11:24:24
  Anonyymi kirjoitti:
  Tämä porukka kyllä uskaltaa.
  
  Älyä kuinka lie ollut äijällä itsellään, jaella lapsijoukolle ei tiedä yksikään.
  
  Keskustelu on aina tarpeellista, kinaaminen kehittää, makuasioista voi kiistellä, tosiasioista tinkaaminen on typeryyttä.
  
  Kovin polveilevat keskustelijoiden mielipiteet. Liekö monellakaan OIKEAA FAKTAA? Ehkä pala sieltä, toisella pala tuolta ja siitä se totuus muodostuu joillekin? Monessa muussakin asiassa ongelmana on "asiantuntijoiden" nippelitieto samaan tapaan kuin täälläkin. Pitäisi hiukan rauhoittua.
  
  Mukavaa pääsiäistä. Syökäämme pääsiäisruokia, mämmiä ja kananmunia.
  Mutta klo 00:04 tuli paljon oikeaa faktaa...Eri asia tosin että miten ko. kirjoitus liittyy sivun asiaan, joka oli Saimaan jäänmurrosta?
  Jäänmurrosta puheenollen, olin nuorena poikana muutaman vuoden jäänmurtajalla töissä, mm. mukana silloin kun Perämeren satamat ensimmäisen kerran pidettiin läpi talven auki. Laivojen avustustoiminta Saimaalla poikkeaa varsin paljon merialueiden vastaavasta, sisävesillä kun ei juurikaan esim. ahtojäätä esiinny ja liikkeessä oleva, kokoonpuristuva ja ahtautuva jäämassa on se menemistä suuresti vaikeuttava tekijä. Juuri Perämerellä on toisinaan tilanteita, jolloin ruotsinpuoleinen osuus on lähes jäätön ja suomen puolella on pahuksenmoiset ahtojäät, tai päinvastoin, tuulista riippuen. Ahtojäissä ja ylipäätään merellä tänään ajetut väylät ovat usein entisiä väyliä muutaman tunnin kuluttua, pahimmillaan minuuteissa silloin kun jäät ovat voimakkaassa liikkeessä.
  Kun Saimaan reitit näitä aikoja vuodesta avataan, jäät alkavat jo luonnostaan heiketä ja sulaa eikä murtajia kauaa tarvita. Syyskauden tarve määräytyy sitten sekä pakkasista että siitä pitkäänkö liikennöintiä halutaan jatkaa ja jälkimmäinen riippunee ensisijaisesti edellisestä. Kaiken kaikkiaan suomessa sisävesien jäänmurtoon käytetyt voimavarat ovat kokonaisuudessaan prosentin murto- osia merialueiden vastaavista, pari- kolme hinaajaa hetken ajelemassa jollain 5- 6000 kW yhteisteholla, merialueilla jos ajaa vaikka viisi murtajaa samaan aikaan, käytössä on hyvinkin 70-90000 kW konetehoa. Vastaavasti polttoaineen kulutukset ovat silloin luokkaa noin 1300 ja 20000 litraa tunnissa! Ja kun Saimaalla murretaan jäätä pieni hetki syksyin keväin mutta merialueilla toisinaan viitisenkin kuukautta tauotta, jää se Saimaan jäänmurtoon käytetty ponnistelu tosiaan prosentin murto- osiin, ehkä paremmin promilleissa ilmoitettaviin lukemiin merialueiden vastaavasta.
  Mutta kertokaa lisää te jotka paremmin tiedätte ja ymmärrätte, esim. klo 00:04 kommentoija vaikuttaa pitävän vielä kantta vakan päällä, antaisit tiedon pulputa ulos...
- Anonyymi
  2021-04-02 12:09:08
  Anonyymi kirjoitti:
  Mutta klo 00:04 tuli paljon oikeaa faktaa...Eri asia tosin että miten ko. kirjoitus liittyy sivun asiaan, joka oli Saimaan jäänmurrosta?
  Jäänmurrosta puheenollen, olin nuorena poikana muutaman vuoden jäänmurtajalla töissä, mm. mukana silloin kun Perämeren satamat ensimmäisen kerran pidettiin läpi talven auki. Laivojen avustustoiminta Saimaalla poikkeaa varsin paljon merialueiden vastaavasta, sisävesillä kun ei juurikaan esim. ahtojäätä esiinny ja liikkeessä oleva, kokoonpuristuva ja ahtautuva jäämassa on se menemistä suuresti vaikeuttava tekijä. Juuri Perämerellä on toisinaan tilanteita, jolloin ruotsinpuoleinen osuus on lähes jäätön ja suomen puolella on pahuksenmoiset ahtojäät, tai päinvastoin, tuulista riippuen. Ahtojäissä ja ylipäätään merellä tänään ajetut väylät ovat usein entisiä väyliä muutaman tunnin kuluttua, pahimmillaan minuuteissa silloin kun jäät ovat voimakkaassa liikkeessä.
  Kun Saimaan reitit näitä aikoja vuodesta avataan, jäät alkavat jo luonnostaan heiketä ja sulaa eikä murtajia kauaa tarvita. Syyskauden tarve määräytyy sitten sekä pakkasista että siitä pitkäänkö liikennöintiä halutaan jatkaa ja jälkimmäinen riippunee ensisijaisesti edellisestä. Kaiken kaikkiaan suomessa sisävesien jäänmurtoon käytetyt voimavarat ovat kokonaisuudessaan prosentin murto- osia merialueiden vastaavista, pari- kolme hinaajaa hetken ajelemassa jollain 5- 6000 kW yhteisteholla, merialueilla jos ajaa vaikka viisi murtajaa samaan aikaan, käytössä on hyvinkin 70-90000 kW konetehoa. Vastaavasti polttoaineen kulutukset ovat silloin luokkaa noin 1300 ja 20000 litraa tunnissa! Ja kun Saimaalla murretaan jäätä pieni hetki syksyin keväin mutta merialueilla toisinaan viitisenkin kuukautta tauotta, jää se Saimaan jäänmurtoon käytetty ponnistelu tosiaan prosentin murto- osiin, ehkä paremmin promilleissa ilmoitettaviin lukemiin merialueiden vastaavasta.
  Mutta kertokaa lisää te jotka paremmin tiedätte ja ymmärrätte, esim. klo 00:04 kommentoija vaikuttaa pitävän vielä kantta vakan päällä, antaisit tiedon pulputa ulos...
  Sehän menee myös ihan suhteessa lasti määriin. Saimaalla kulkee ihan murto-osa lasteista verrattuna merialueisiin.
Anonyymi
2021-04-03 19:05:43
Ei ole mikään ihme, jos kaikki on liian kallista. Kilpailukyky on Aatamin aikuisten asenteiden ja nykyajan raskaan byrokratian takia menetetty. Epäpätevät ja poliittisesti valitut ratkaisevat tilanteita rahalla. Äly hoi taas!
- Anonyymi
  2021-04-03 19:37:12
  Jaha, mitä siis ehdotat? Lopetetaan jäänmurtossaimaalla vvai peräti myös Suomen merialueilla?Siitäkö kilpailukykyä? Maakuljetuksiin siirtymisen voit heti unohtaa.
- Anonyymi
  2021-04-04 14:25:21
  Anonyymi kirjoitti:
  Jaha, mitä siis ehdotat? Lopetetaan jäänmurtossaimaalla vvai peräti myös Suomen merialueilla?Siitäkö kilpailukykyä? Maakuljetuksiin siirtymisen voit heti unohtaa.
  Niin valmiita tuotteita kuin niiden raaka- aineitakin joudutaan lähes aina kuljettamaan myös maakuljetuksina ennen ja jälkeen laivakuljetusten, tietenkään maakuljetukset esim. USA:n eivät onnistu. Mutta jos olisi jatko- osuus esim. jo pohjoisimmista olemassa olevista rautateistä vaikkapa aina jäättömään Narvikiin, kaikki pohjois- Suomen kuljetukset olisi sitä kautta ilman jäänmurtoähräämistä junilla hoidettavissa. Itse asiassa tästä radasta on jo osa Narvikin satamasta Ruotsin malmikuljetusten takia ollut pitkään valmiina, siellä menee aika raskastakin liikennettä, muutama paperirulla ei tuota kaikkea enää paljoa lisää kuormittaisi...ja ruattalaisten kanssa varmaan jotain saataisiin sovituksikin mutta kun täällä päässä on päihin iskostettu että järkeä ei saa käyttää.
  
  Olemme eläneet muuten sellaisenkin ajan kun ainoaan käyttökelpoiseen satamaamme pääsi vain autoilla ja se sijaitsi Petsamossa. Siis koko maan kaikki tavaranvaihto tapahtui Petsamon kautta.
- Anonyymi
  2021-04-04 15:39:23
  Anonyymi kirjoitti:
  Niin valmiita tuotteita kuin niiden raaka- aineitakin joudutaan lähes aina kuljettamaan myös maakuljetuksina ennen ja jälkeen laivakuljetusten, tietenkään maakuljetukset esim. USA:n eivät onnistu. Mutta jos olisi jatko- osuus esim. jo pohjoisimmista olemassa olevista rautateistä vaikkapa aina jäättömään Narvikiin, kaikki pohjois- Suomen kuljetukset olisi sitä kautta ilman jäänmurtoähräämistä junilla hoidettavissa. Itse asiassa tästä radasta on jo osa Narvikin satamasta Ruotsin malmikuljetusten takia ollut pitkään valmiina, siellä menee aika raskastakin liikennettä, muutama paperirulla ei tuota kaikkea enää paljoa lisää kuormittaisi...ja ruattalaisten kanssa varmaan jotain saataisiin sovituksikin mutta kun täällä päässä on päihin iskostettu että järkeä ei saa käyttää.
  
  Olemme eläneet muuten sellaisenkin ajan kun ainoaan käyttökelpoiseen satamaamme pääsi vain autoilla ja se sijaitsi Petsamossa. Siis koko maan kaikki tavaranvaihto tapahtui Petsamon kautta.
  ''..ja ruattalaisten kanssa varmaan jotain saataisiin sovituksikin..''
  
  Ensin pitäisi sopia kumpi vaihtaa raideleveyttä.
- Anonyymi
  2021-04-04 15:45:05
  Anonyymi kirjoitti:
  Niin valmiita tuotteita kuin niiden raaka- aineitakin joudutaan lähes aina kuljettamaan myös maakuljetuksina ennen ja jälkeen laivakuljetusten, tietenkään maakuljetukset esim. USA:n eivät onnistu. Mutta jos olisi jatko- osuus esim. jo pohjoisimmista olemassa olevista rautateistä vaikkapa aina jäättömään Narvikiin, kaikki pohjois- Suomen kuljetukset olisi sitä kautta ilman jäänmurtoähräämistä junilla hoidettavissa. Itse asiassa tästä radasta on jo osa Narvikin satamasta Ruotsin malmikuljetusten takia ollut pitkään valmiina, siellä menee aika raskastakin liikennettä, muutama paperirulla ei tuota kaikkea enää paljoa lisää kuormittaisi...ja ruattalaisten kanssa varmaan jotain saataisiin sovituksikin mutta kun täällä päässä on päihin iskostettu että järkeä ei saa käyttää.
  
  Olemme eläneet muuten sellaisenkin ajan kun ainoaan käyttökelpoiseen satamaamme pääsi vain autoilla ja se sijaitsi Petsamossa. Siis koko maan kaikki tavaranvaihto tapahtui Petsamon kautta.
  ''...rautateistä vaikkapa aina jäättömään Narvikiin..''
  Narvik - Luulaja junalla 18h
- Anonyymi
  2021-04-04 15:53:18
  Anonyymi kirjoitti:
  Niin valmiita tuotteita kuin niiden raaka- aineitakin joudutaan lähes aina kuljettamaan myös maakuljetuksina ennen ja jälkeen laivakuljetusten, tietenkään maakuljetukset esim. USA:n eivät onnistu. Mutta jos olisi jatko- osuus esim. jo pohjoisimmista olemassa olevista rautateistä vaikkapa aina jäättömään Narvikiin, kaikki pohjois- Suomen kuljetukset olisi sitä kautta ilman jäänmurtoähräämistä junilla hoidettavissa. Itse asiassa tästä radasta on jo osa Narvikin satamasta Ruotsin malmikuljetusten takia ollut pitkään valmiina, siellä menee aika raskastakin liikennettä, muutama paperirulla ei tuota kaikkea enää paljoa lisää kuormittaisi...ja ruattalaisten kanssa varmaan jotain saataisiin sovituksikin mutta kun täällä päässä on päihin iskostettu että järkeä ei saa käyttää.
  
  Olemme eläneet muuten sellaisenkin ajan kun ainoaan käyttökelpoiseen satamaamme pääsi vain autoilla ja se sijaitsi Petsamossa. Siis koko maan kaikki tavaranvaihto tapahtui Petsamon kautta.
  ''...ja se sijaitsi Petsamossa. Siis koko maan kaikki tavaranvaihto tapahtui Petsamon kautta.''
  Petsamossa oli lentokenttä ja säännölliset lentovuorot. Itämerenmaihin tavara vietiin etelän satamista. Tavaraa oli ennen sotia varmasti valtavsti;)
- Anonyymi
  2021-04-04 16:03:09
  Anonyymi kirjoitti:
  ''...rautateistä vaikkapa aina jäättömään Narvikiin..''
  Narvik - Luulaja junalla 18h
  Narvikin satama infra on melko yksipuolinen vaikka sieltä malmia paljon viedäänkin.
- Anonyymi
  2021-04-04 19:28:05
  Anonyymi kirjoitti:
  ''...ja se sijaitsi Petsamossa. Siis koko maan kaikki tavaranvaihto tapahtui Petsamon kautta.''
  Petsamossa oli lentokenttä ja säännölliset lentovuorot. Itämerenmaihin tavara vietiin etelän satamista. Tavaraa oli ennen sotia varmasti valtavsti;)
  Yhtään ainoaa etelän satamaa ei ollut toiminnassa silloin kun kuuluisaa Jäämerentietä kuorma- autokaravaanit tavaraa kuljettivat. Tavaraa ei kuljetettu lentokoneilla vaan autoilla ja laivoilla, lue edes vähän lähihistoriaa.
- Anonyymi
  2021-04-04 19:31:09
  Anonyymi kirjoitti:
  Narvikin satama infra on melko yksipuolinen vaikka sieltä malmia paljon viedäänkin.
  Mutta se sataman infrahan nopeasti monipuolistuisi jos vaikka haluttaisiin ryhtyä Suomen puunjalostusteollisuuden tuotteita sieltä laivaamaan!
  Narvikin sataman kautta kulkeva rahti on nykyisin suuruudeltaan sellainen, ettei koko pohjoisen Suomen rahdin lisääminen siihen paljoakaan kokonaisuuteen vaikuttaisi.
- Anonyymi
  2021-04-04 20:52:09
  Anonyymi kirjoitti:
  Mutta se sataman infrahan nopeasti monipuolistuisi jos vaikka haluttaisiin ryhtyä Suomen puunjalostusteollisuuden tuotteita sieltä laivaamaan!
  Narvikin sataman kautta kulkeva rahti on nykyisin suuruudeltaan sellainen, ettei koko pohjoisen Suomen rahdin lisääminen siihen paljoakaan kokonaisuuteen vaikuttaisi.
  Et ole siis koskaan käynyt Narvikin satamassa?
- Anonyymi
  2021-04-04 20:54:08
  Anonyymi kirjoitti:
  Mutta se sataman infrahan nopeasti monipuolistuisi jos vaikka haluttaisiin ryhtyä Suomen puunjalostusteollisuuden tuotteita sieltä laivaamaan!
  Narvikin sataman kautta kulkeva rahti on nykyisin suuruudeltaan sellainen, ettei koko pohjoisen Suomen rahdin lisääminen siihen paljoakaan kokonaisuuteen vaikuttaisi.
  Minkä ihmeen takia suomen puunjalostus tuotteet pitäisi sieltä rahdata?
  Siis mitä tahansako että jäänmurron voisi lopettaa?
- Anonyymi
  2021-04-04 23:21:58
  Anonyymi kirjoitti:
  Et ole siis koskaan käynyt Narvikin satamassa?
  Olen kuin olenkin, entä sitten?
- Anonyymi
  2021-04-04 23:52:39
  Anonyymi kirjoitti:
  Minkä ihmeen takia suomen puunjalostus tuotteet pitäisi sieltä rahdata?
  Siis mitä tahansako että jäänmurron voisi lopettaa?
  Tarkoitit kai puunjalostustuotteita?
  Olen käsitellyt kommenteissani kuljetuksia joita nyt tapahtuu Kemin , Oulun ja eteläisimmillään ehkä Kokkolan satamista, en ole missään vaiheessa kirjoittanut vahingossakaan tarkoittavani kaikkia maan kuljetuksia, se selviäisi jos lukisit ajatuksella kirjoitukseni!
  Perämeren satamien kautta kulkee pieni osa maan tavaraliikenteestä mutta juuri se laivaliikenne eniten jäänmurtopalveluja tarvitsee. Tämä 2020- 2021 talvikausi on hyvä esimerkki, missään muualla kuin Perämerellä ei ole tarvittu juuri kerran kertaa jäänmurtajien apua mutta Perämerellä 3- 5 murtajaa on hinkannut edestakaisin ja edestakaisin ja edestakaisin jotta muutama laiva on voinut tulla ja mennä, tämä minusta on sitä "mitä ihmettä", pään hakkaamista jäiseen seinään.
- Anonyymi
  2021-04-05 00:01:39
  Anonyymi kirjoitti:
  ''...rautateistä vaikkapa aina jäättömään Narvikiin..''
  Narvik - Luulaja junalla 18h
  Luulajasta Narvikiin on isoympyrää myöten noin 300 km. Rautateitä pitkin matka on siinä 350 km, että esittämäsi matka- aika 18 tuntia edellyttäisi hurjaa 18- 19 km keskituntinopeutta, ei kai ne junat noin lujaa ajele?
  Joskus kannattaisi ensin vähän miettiä ennen kuin ihan hulluja viisauksia alkaa esitellä...
- Anonyymi
  2021-04-05 08:50:41
  Anonyymi kirjoitti:
  Tarkoitit kai puunjalostustuotteita?
  Olen käsitellyt kommenteissani kuljetuksia joita nyt tapahtuu Kemin , Oulun ja eteläisimmillään ehkä Kokkolan satamista, en ole missään vaiheessa kirjoittanut vahingossakaan tarkoittavani kaikkia maan kuljetuksia, se selviäisi jos lukisit ajatuksella kirjoitukseni!
  Perämeren satamien kautta kulkee pieni osa maan tavaraliikenteestä mutta juuri se laivaliikenne eniten jäänmurtopalveluja tarvitsee. Tämä 2020- 2021 talvikausi on hyvä esimerkki, missään muualla kuin Perämerellä ei ole tarvittu juuri kerran kertaa jäänmurtajien apua mutta Perämerellä 3- 5 murtajaa on hinkannut edestakaisin ja edestakaisin ja edestakaisin jotta muutama laiva on voinut tulla ja mennä, tämä minusta on sitä "mitä ihmettä", pään hakkaamista jäiseen seinään.
  Jaa sä ootkin pilkun hinkkaaja?
- Anonyymi
  2021-04-05 09:05:29
  Anonyymi kirjoitti:
  Luulajasta Narvikiin on isoympyrää myöten noin 300 km. Rautateitä pitkin matka on siinä 350 km, että esittämäsi matka- aika 18 tuntia edellyttäisi hurjaa 18- 19 km keskituntinopeutta, ei kai ne junat noin lujaa ajele?
  Joskus kannattaisi ensin vähän miettiä ennen kuin ihan hulluja viisauksia alkaa esitellä...
  Tiedot Norjan veeärrän sivulta
- Anonyymi
  2021-04-05 09:18:08
  Anonyymi kirjoitti:
  Tarkoitit kai puunjalostustuotteita?
  Olen käsitellyt kommenteissani kuljetuksia joita nyt tapahtuu Kemin , Oulun ja eteläisimmillään ehkä Kokkolan satamista, en ole missään vaiheessa kirjoittanut vahingossakaan tarkoittavani kaikkia maan kuljetuksia, se selviäisi jos lukisit ajatuksella kirjoitukseni!
  Perämeren satamien kautta kulkee pieni osa maan tavaraliikenteestä mutta juuri se laivaliikenne eniten jäänmurtopalveluja tarvitsee. Tämä 2020- 2021 talvikausi on hyvä esimerkki, missään muualla kuin Perämerellä ei ole tarvittu juuri kerran kertaa jäänmurtajien apua mutta Perämerellä 3- 5 murtajaa on hinkannut edestakaisin ja edestakaisin ja edestakaisin jotta muutama laiva on voinut tulla ja mennä, tämä minusta on sitä "mitä ihmettä", pään hakkaamista jäiseen seinään.
  Satamat joissa tarvitaan käytännössä joka talvi jäänmurtajia, niiden kautta kulkee n.40% viennistä ja tuonnista.
- Anonyymi
  2021-04-05 09:28:24
  Anonyymi kirjoitti:
  Yhtään ainoaa etelän satamaa ei ollut toiminnassa silloin kun kuuluisaa Jäämerentietä kuorma- autokaravaanit tavaraa kuljettivat. Tavaraa ei kuljetettu lentokoneilla vaan autoilla ja laivoilla, lue edes vähän lähihistoriaa.
  Vuonna 1927 Helsingin sataman kautta kulki yli miljoona tonnia rahtia.
- Anonyymi
  2021-04-05 11:45:19
  Anonyymi kirjoitti:
  Vuonna 1927 Helsingin sataman kautta kulki yli miljoona tonnia rahtia.
  Siis et kykene vaikka Internetistä etsimään tietoa siitä milloin Liinahamarin satama Petsamossa oli ainoa käytössä oleva Suomen satama. Ja kuljettivat sitä kautta tavaraansa ko. aikaan myös ruotsalaiset?
  Kukaan ei ole nyt puhumassa vuodesta 1927...mistäköhän tämänkin sait päähäsi?
- Anonyymi
  2021-04-05 11:59:34
  Anonyymi kirjoitti:
  Satamat joissa tarvitaan käytännössä joka talvi jäänmurtajia, niiden kautta kulkee n.40% viennistä ja tuonnista.
  Käytännössä joka talvi- käsite tarkoittaa mm. talvea 2020-2021. Tarkoitatko väittää aivan vakavissasi että Perämeren satamien kautta kulkee 40 % maan ulkomaankaupasta, älä jaksa naurattaa?
  Merenkurkun eteläpuoleisilla alueilla ei ole tarvittu nimittäin tunnin tuntia jäänmurtaja- avustusta talvikaudella 2020- 2021. Ainoat alueella edes valmiudessa olleet murtajat olivat juuri Merenkurkun eteläosissa valmiudessa ollut Alfons Håkansilta liisattu iso hinaaja Zeus ja valtion murtaja Voima joka maksi tukevasti aloillaan ainuttakaan avustusajoa tekemättä lähinnä Valkon edustalla ja on jo jonkin aikaa "avustanut" Katajanokan laiturissa.
  On ollut pelkästään viimeisten kymmenen vuoden aikana useita sellaisia talvia jolloin jäänmurtajia ei Merenkurkun eteläpuoleisilla merialueilla ole tarvittu.
  Selvitäpäs seuraavaksi mitkä ovat maan suurimmat tuonti- ja vientisatamat, vaikka että mikä seuraavista on suurin: Oulu, Kemi ja Mäntyluoto?
  Entä milloin viimeksi Mäntyluodon sataman laivaliikenne on tarvinnut jäänmurtaja- apua?
- Anonyymi
  2021-04-05 12:31:10
  Anonyymi kirjoitti:
  Tiedot Norjan veeärrän sivulta
  Jep, olin kyllä väärässä väittäessäni noin ulkomuistista että rata Luulajasta Narvikiin olisi pituudeltaan 350 km, sehän on 379 km! Sitäkö sitten kestää ajella kokonaiset 18 tuntia? Itse olen ajanut junalla Kiirunasta Narvikiin, se osuus ainakin mentiin 80- 100 km/h nopeudella!
  noin 4,5 tuntia on sellainen realistinen aika koko matkalle henkilöjunilla, raskas malminkuljetus saattaakin ajaa hieman hitaammin mutta 60- 70 km/h sekin.
  
  Kun vastaan tulee jotain niin absurdeja väittämiä kuin tämä sinun 18 h matka- aikasi, silloin pitää jonkin sisäisen hoksottimen käynnistyä ja sanoa, että mieti nyt vähän, että ajattele aivan loogisesti ja huomaat ettei asia noin voi olla...
- Anonyymi
  2021-04-05 12:48:19
  Anonyymi kirjoitti:
  Satamat joissa tarvitaan käytännössä joka talvi jäänmurtajia, niiden kautta kulkee n.40% viennistä ja tuonnista.
  Perämeren satamien osuus maan rahtiliikenteessä on virallisten tilastojen mukaan vaihdellut vuosittain 14- 16 prosentissa.
  Ja tämä sisältää kaikki ne satamat joissa leutoina talvina, kuten nyt, tarvitaan jäänmurtoapua.
  Siis esim. talvena 2020- 2021 jäänmurtoavusta 100 % on kohdistettu laivaliikenteeseen jossa kuljetetaan 14- 16 % rahdista!
  
  Parhaillaan on Väylävirastolla meneillään selvitys Suomen ja Ruotsin rajan ylittävän rataosuuden kohentamisesta niin, että sitä kautta voitaisiin tulevaisuudessa kuljettaa suurin osa maan pohjoisimpien satamien tuotteista erityisesti Perämeren ollessa jäässä. Radan kunnostuksen ja kohennuksen jälkeen onkin sitten esteetön kuljetusmahdollisuus Narvikin jäättömään satamaan.
  Ratayhteyshän toki on jo olemassa mutta se on sähköistämätön ja muutenkin soveltuu sellaisenaan vain suhteellisen kevyille kuljetuksille, mutta siis sitä järkeä ollaan vähin erin ottamassa käteen!
- Anonyymi
  2021-04-05 13:34:50
  Anonyymi kirjoitti:
  Perämeren satamien osuus maan rahtiliikenteessä on virallisten tilastojen mukaan vaihdellut vuosittain 14- 16 prosentissa.
  Ja tämä sisältää kaikki ne satamat joissa leutoina talvina, kuten nyt, tarvitaan jäänmurtoapua.
  Siis esim. talvena 2020- 2021 jäänmurtoavusta 100 % on kohdistettu laivaliikenteeseen jossa kuljetetaan 14- 16 % rahdista!
  
  Parhaillaan on Väylävirastolla meneillään selvitys Suomen ja Ruotsin rajan ylittävän rataosuuden kohentamisesta niin, että sitä kautta voitaisiin tulevaisuudessa kuljettaa suurin osa maan pohjoisimpien satamien tuotteista erityisesti Perämeren ollessa jäässä. Radan kunnostuksen ja kohennuksen jälkeen onkin sitten esteetön kuljetusmahdollisuus Narvikin jäättömään satamaan.
  Ratayhteyshän toki on jo olemassa mutta se on sähköistämätön ja muutenkin soveltuu sellaisenaan vain suhteellisen kevyille kuljetuksille, mutta siis sitä järkeä ollaan vähin erin ottamassa käteen!
  ''Perämeren satamien osuus..''
  Jäänmurtajia on tarvittu ja tullaan tarvitsemaan muuallakin.
  
  ''...Suomen ja Ruotsin rajan ylittävän rataosuuden kohentamisesta...''
  Se rataosuus on peräti neljä kilometriä;) Suunnitellaan matkustajaliikennettä ja siinäkin olisi junan vaihto rajalla. Se raide leveys...
- Anonyymi
  2021-04-05 15:20:01
  Anonyymi kirjoitti:
  Perämeren satamien osuus maan rahtiliikenteessä on virallisten tilastojen mukaan vaihdellut vuosittain 14- 16 prosentissa.
  Ja tämä sisältää kaikki ne satamat joissa leutoina talvina, kuten nyt, tarvitaan jäänmurtoapua.
  Siis esim. talvena 2020- 2021 jäänmurtoavusta 100 % on kohdistettu laivaliikenteeseen jossa kuljetetaan 14- 16 % rahdista!
  
  Parhaillaan on Väylävirastolla meneillään selvitys Suomen ja Ruotsin rajan ylittävän rataosuuden kohentamisesta niin, että sitä kautta voitaisiin tulevaisuudessa kuljettaa suurin osa maan pohjoisimpien satamien tuotteista erityisesti Perämeren ollessa jäässä. Radan kunnostuksen ja kohennuksen jälkeen onkin sitten esteetön kuljetusmahdollisuus Narvikin jäättömään satamaan.
  Ratayhteyshän toki on jo olemassa mutta se on sähköistämätön ja muutenkin soveltuu sellaisenaan vain suhteellisen kevyille kuljetuksille, mutta siis sitä järkeä ollaan vähin erin ottamassa käteen!
  Eikö ole outoa kun Ruotsalaiset ei ole junailleet juna yhteyttä Kiirunaan. Olisi jopa sama raideleveys. Vuosikymmenet ovat avustaneet Perämerellä laivoja. Juuri nyt Perämerellä päivystää 3 ruotsalaista murtajaa.
- Anonyymi
  2021-04-05 16:29:13
  Anonyymi kirjoitti:
  Käytännössä joka talvi- käsite tarkoittaa mm. talvea 2020-2021. Tarkoitatko väittää aivan vakavissasi että Perämeren satamien kautta kulkee 40 % maan ulkomaankaupasta, älä jaksa naurattaa?
  Merenkurkun eteläpuoleisilla alueilla ei ole tarvittu nimittäin tunnin tuntia jäänmurtaja- avustusta talvikaudella 2020- 2021. Ainoat alueella edes valmiudessa olleet murtajat olivat juuri Merenkurkun eteläosissa valmiudessa ollut Alfons Håkansilta liisattu iso hinaaja Zeus ja valtion murtaja Voima joka maksi tukevasti aloillaan ainuttakaan avustusajoa tekemättä lähinnä Valkon edustalla ja on jo jonkin aikaa "avustanut" Katajanokan laiturissa.
  On ollut pelkästään viimeisten kymmenen vuoden aikana useita sellaisia talvia jolloin jäänmurtajia ei Merenkurkun eteläpuoleisilla merialueilla ole tarvittu.
  Selvitäpäs seuraavaksi mitkä ovat maan suurimmat tuonti- ja vientisatamat, vaikka että mikä seuraavista on suurin: Oulu, Kemi ja Mäntyluoto?
  Entä milloin viimeksi Mäntyluodon sataman laivaliikenne on tarvinnut jäänmurtaja- apua?
  No jos puhut todellakin Mäntyluodosta niin niillä tonni määrillä ei paljon kannata pullistella mutta jos tarkoitit porin satamaa niin että tahkoluotokin otetaan mukaan niin Oulu on hieman suurempi. Kemi vajaan 2 milj. tonnin määrällä pienempi.
  Miten kaikki tavara joka kulkee perämerensatamien ja Itämeren välillä, tungetaanko sekin maanteille ja niille yksille raiteille ja viedään Narvikiin? Sinne ei mahdu suojaiselle redille kovin montaa laivaa odottelemaan!
- Anonyymi
  2021-04-05 16:49:11
  Anonyymi kirjoitti:
  Käytännössä joka talvi- käsite tarkoittaa mm. talvea 2020-2021. Tarkoitatko väittää aivan vakavissasi että Perämeren satamien kautta kulkee 40 % maan ulkomaankaupasta, älä jaksa naurattaa?
  Merenkurkun eteläpuoleisilla alueilla ei ole tarvittu nimittäin tunnin tuntia jäänmurtaja- avustusta talvikaudella 2020- 2021. Ainoat alueella edes valmiudessa olleet murtajat olivat juuri Merenkurkun eteläosissa valmiudessa ollut Alfons Håkansilta liisattu iso hinaaja Zeus ja valtion murtaja Voima joka maksi tukevasti aloillaan ainuttakaan avustusajoa tekemättä lähinnä Valkon edustalla ja on jo jonkin aikaa "avustanut" Katajanokan laiturissa.
  On ollut pelkästään viimeisten kymmenen vuoden aikana useita sellaisia talvia jolloin jäänmurtajia ei Merenkurkun eteläpuoleisilla merialueilla ole tarvittu.
  Selvitäpäs seuraavaksi mitkä ovat maan suurimmat tuonti- ja vientisatamat, vaikka että mikä seuraavista on suurin: Oulu, Kemi ja Mäntyluoto?
  Entä milloin viimeksi Mäntyluodon sataman laivaliikenne on tarvinnut jäänmurtaja- apua?
  '' ...kymmenen vuoden aikana useita sellaisia talvia jolloin jäänmurtajia ei Merenkurkun eteläpuoleisilla merialueilla ole tarvittu..''
  
  2000 luvulla on ollut kolme talvea kun Suomenlahdella ei ole tarvittu jäänmurtajaa.
- Anonyymi
  2021-04-05 17:26:19
  Anonyymi kirjoitti:
  Eikö ole outoa kun Ruotsalaiset ei ole junailleet juna yhteyttä Kiirunaan. Olisi jopa sama raideleveys. Vuosikymmenet ovat avustaneet Perämerellä laivoja. Juuri nyt Perämerellä päivystää 3 ruotsalaista murtajaa.
  Et ehkä tiedä että se rata on siellä koko ajan olemassa ja jokseenkin päivittäin ja useitakin kertoja päivässä raskaat junakuljetukset lähtevät niiltä kulmilta ja ajelemaan, yllätys, yllätys, Narvikin satamaan? On myös ko. reiteillä henkilöjunia jos on kiinnostusta siellä matkustella eikä muuten matka Luulajasta Narvikiin kestä 18 tuntia...Et ehkä liioin tiedä, että juuri ruotsista kaivettuja metallituotteita ja niiden raaka- aineita on enin osa Kiirunasta ja Kiirunankin kautta Narvikin satamaan kulkevasta tavarasta. Ruotsi siis on jo pitkään hyödyntänyt rataa ja yhteyttä johon liittymistä täällä vasta hahmotellaan.
  Ruotsi on pikkuisen suomea vauraampi valtio ja he voivat pitää pari- kolme jäänmurtajaa turvaamassa eli päivystämässä muutaman laivan pääsyä Perämeren satamiinsa, siinä ei silloin vaivauduta turhan tarkkaan kustannuksia laskemaan.
  Jos myös meiltä alettaisiin ja kun aletaan viedä tavaraa Narvikiin, vähentyy jäänmurron tarve Perämerellä olennaisesti, ei tietenkään täysin poistu mutta nykyinen älytön sahaaminen vähenee osiinsa ja onhan se jo ympäristö- ja saastutuskysymyskin, miksi käryttää talvikaudet monen ison murtajan moottoreita kun murto- osalla siitä energiasta
  sama määrä tavaraa siirtyisi junilla aina Narvikiin asti.
  Perämerellä on hieman myös sellaista poikittaisliikennettä jota ei tietenkään ole järkevää kierrättää kokonaan maateitse, enin osa tästä on Raahen terästehtaan malmirikasteen raahaamista niillä jääajossa erityisen avuttomilla puskuproomuyhdistelmillä.
- Anonyymi
  2021-04-05 17:42:48
  Anonyymi kirjoitti:
  Et ehkä tiedä että se rata on siellä koko ajan olemassa ja jokseenkin päivittäin ja useitakin kertoja päivässä raskaat junakuljetukset lähtevät niiltä kulmilta ja ajelemaan, yllätys, yllätys, Narvikin satamaan? On myös ko. reiteillä henkilöjunia jos on kiinnostusta siellä matkustella eikä muuten matka Luulajasta Narvikiin kestä 18 tuntia...Et ehkä liioin tiedä, että juuri ruotsista kaivettuja metallituotteita ja niiden raaka- aineita on enin osa Kiirunasta ja Kiirunankin kautta Narvikin satamaan kulkevasta tavarasta. Ruotsi siis on jo pitkään hyödyntänyt rataa ja yhteyttä johon liittymistä täällä vasta hahmotellaan.
  Ruotsi on pikkuisen suomea vauraampi valtio ja he voivat pitää pari- kolme jäänmurtajaa turvaamassa eli päivystämässä muutaman laivan pääsyä Perämeren satamiinsa, siinä ei silloin vaivauduta turhan tarkkaan kustannuksia laskemaan.
  Jos myös meiltä alettaisiin ja kun aletaan viedä tavaraa Narvikiin, vähentyy jäänmurron tarve Perämerellä olennaisesti, ei tietenkään täysin poistu mutta nykyinen älytön sahaaminen vähenee osiinsa ja onhan se jo ympäristö- ja saastutuskysymyskin, miksi käryttää talvikaudet monen ison murtajan moottoreita kun murto- osalla siitä energiasta
  sama määrä tavaraa siirtyisi junilla aina Narvikiin asti.
  Perämerellä on hieman myös sellaista poikittaisliikennettä jota ei tietenkään ole järkevää kierrättää kokonaan maateitse, enin osa tästä on Raahen terästehtaan malmirikasteen raahaamista niillä jääajossa erityisen avuttomilla puskuproomuyhdistelmillä.
  ''... ja kun aletaan viedä tavaraa Narvikiin...''
  Kumpi vaihtaa raide leveyden, Suomi vai Ruotsi ??
- Anonyymi
  2021-04-05 17:51:24
  Anonyymi kirjoitti:
  Et ehkä tiedä että se rata on siellä koko ajan olemassa ja jokseenkin päivittäin ja useitakin kertoja päivässä raskaat junakuljetukset lähtevät niiltä kulmilta ja ajelemaan, yllätys, yllätys, Narvikin satamaan? On myös ko. reiteillä henkilöjunia jos on kiinnostusta siellä matkustella eikä muuten matka Luulajasta Narvikiin kestä 18 tuntia...Et ehkä liioin tiedä, että juuri ruotsista kaivettuja metallituotteita ja niiden raaka- aineita on enin osa Kiirunasta ja Kiirunankin kautta Narvikin satamaan kulkevasta tavarasta. Ruotsi siis on jo pitkään hyödyntänyt rataa ja yhteyttä johon liittymistä täällä vasta hahmotellaan.
  Ruotsi on pikkuisen suomea vauraampi valtio ja he voivat pitää pari- kolme jäänmurtajaa turvaamassa eli päivystämässä muutaman laivan pääsyä Perämeren satamiinsa, siinä ei silloin vaivauduta turhan tarkkaan kustannuksia laskemaan.
  Jos myös meiltä alettaisiin ja kun aletaan viedä tavaraa Narvikiin, vähentyy jäänmurron tarve Perämerellä olennaisesti, ei tietenkään täysin poistu mutta nykyinen älytön sahaaminen vähenee osiinsa ja onhan se jo ympäristö- ja saastutuskysymyskin, miksi käryttää talvikaudet monen ison murtajan moottoreita kun murto- osalla siitä energiasta
  sama määrä tavaraa siirtyisi junilla aina Narvikiin asti.
  Perämerellä on hieman myös sellaista poikittaisliikennettä jota ei tietenkään ole järkevää kierrättää kokonaan maateitse, enin osa tästä on Raahen terästehtaan malmirikasteen raahaamista niillä jääajossa erityisen avuttomilla puskuproomuyhdistelmillä.
  Raaheen tuodaan raaka-ainetta mm. Luulajasta. Jos Suomesta vietäisiin tavaraa Narviikkiin, se pitäisi ensin viedä Luulajaan. Ja talvella se ei ilman jäänmurtajaa onnistu.
- Anonyymi
  2021-04-05 17:52:33
  Anonyymi kirjoitti:
  Et ehkä tiedä että se rata on siellä koko ajan olemassa ja jokseenkin päivittäin ja useitakin kertoja päivässä raskaat junakuljetukset lähtevät niiltä kulmilta ja ajelemaan, yllätys, yllätys, Narvikin satamaan? On myös ko. reiteillä henkilöjunia jos on kiinnostusta siellä matkustella eikä muuten matka Luulajasta Narvikiin kestä 18 tuntia...Et ehkä liioin tiedä, että juuri ruotsista kaivettuja metallituotteita ja niiden raaka- aineita on enin osa Kiirunasta ja Kiirunankin kautta Narvikin satamaan kulkevasta tavarasta. Ruotsi siis on jo pitkään hyödyntänyt rataa ja yhteyttä johon liittymistä täällä vasta hahmotellaan.
  Ruotsi on pikkuisen suomea vauraampi valtio ja he voivat pitää pari- kolme jäänmurtajaa turvaamassa eli päivystämässä muutaman laivan pääsyä Perämeren satamiinsa, siinä ei silloin vaivauduta turhan tarkkaan kustannuksia laskemaan.
  Jos myös meiltä alettaisiin ja kun aletaan viedä tavaraa Narvikiin, vähentyy jäänmurron tarve Perämerellä olennaisesti, ei tietenkään täysin poistu mutta nykyinen älytön sahaaminen vähenee osiinsa ja onhan se jo ympäristö- ja saastutuskysymyskin, miksi käryttää talvikaudet monen ison murtajan moottoreita kun murto- osalla siitä energiasta
  sama määrä tavaraa siirtyisi junilla aina Narvikiin asti.
  Perämerellä on hieman myös sellaista poikittaisliikennettä jota ei tietenkään ole järkevää kierrättää kokonaan maateitse, enin osa tästä on Raahen terästehtaan malmirikasteen raahaamista niillä jääajossa erityisen avuttomilla puskuproomuyhdistelmillä.
  Mikseivät vie rautapillereitään sitten junalla suoraan oxelosundiin vaan luulajan kautta laivalla? Tai luulajasta hampuriin, eivätkä kiirunasta Narvikin kautta? Oisko niin ettei sen radan kapasiteetti vedä? Eikä Narvikin satamankaan. Sieltä kulkee vuosittain 18-20 milj tonnia tavaraa joka on suurimmalta osaltaan lkab:n pilleriä ja satamassa on jatkuva jono.
  Sulla on kyllä muutama ongelma ratkaistavana ennenkuin fantasiasi perämeren laivakuljetusten siirtämisestä Narvikiin toteutuu!
- Anonyymi
  2021-04-05 18:38:32
  Anonyymi kirjoitti:
  Mikseivät vie rautapillereitään sitten junalla suoraan oxelosundiin vaan luulajan kautta laivalla? Tai luulajasta hampuriin, eivätkä kiirunasta Narvikin kautta? Oisko niin ettei sen radan kapasiteetti vedä? Eikä Narvikin satamankaan. Sieltä kulkee vuosittain 18-20 milj tonnia tavaraa joka on suurimmalta osaltaan lkab:n pilleriä ja satamassa on jatkuva jono.
  Sulla on kyllä muutama ongelma ratkaistavana ennenkuin fantasiasi perämeren laivakuljetusten siirtämisestä Narvikiin toteutuu!
  Fantasiani ruotsin osalta ovat jo toteutuneet, siitä kertoo tuo melkoinen 18- 20 milj. tonnin tavaran liikkuminen Narvikin sataman kautta.
  Mutta itsepähän halusit itsesi nolata ja oikein todistaa että miten kaikki toteutuu...Ja myönsit oikein oma- aloitteisesti miten suurin osa Narvikin sataman tavarasta on LKAB:n eli ruotsalaisen yrityksen tuotteita...ensin ihmettelit kai juuri sinä, että miksi Ruotsi ei järjestä yhteyksiä ja sitten perään kerrot miten yhteydet toimivat hyvin ja tavaraa kulkee paljon, ei voi olla, miten sitä ihminen saattaakaan puhua itsensä noin pussiin?
  
  Ai niin, jos katsotaan vaikka juuri nyt mitä ne ruotsin jäänmurtajat siellä päivystävät, huomataan että Marinetraffic- sivustolta ruotsinpuoleisen Perämeren alueelta löytyvistä kaikista aluksista kaksi tai kolme on pieniä rahdinkuljetuksissa olevia aluksia, muu joukko muodostuu juuri noista murtajista, sitten hinaajista, luotsien veneistä ja huviveneistä. Ts. pääosa kaikesta muustakin tavarasta kuin vain malmituotteet kulkevat pohjoiseen ruotsiin jostakin muualta kuin Perämeren satamista.
  Narvikin satama ja rata sinne "vetää" oikein hyvin kun niin halutaan!
- Anonyymi
  2021-04-05 18:46:39
  Anonyymi kirjoitti:
  Fantasiani ruotsin osalta ovat jo toteutuneet, siitä kertoo tuo melkoinen 18- 20 milj. tonnin tavaran liikkuminen Narvikin sataman kautta.
  Mutta itsepähän halusit itsesi nolata ja oikein todistaa että miten kaikki toteutuu...Ja myönsit oikein oma- aloitteisesti miten suurin osa Narvikin sataman tavarasta on LKAB:n eli ruotsalaisen yrityksen tuotteita...ensin ihmettelit kai juuri sinä, että miksi Ruotsi ei järjestä yhteyksiä ja sitten perään kerrot miten yhteydet toimivat hyvin ja tavaraa kulkee paljon, ei voi olla, miten sitä ihminen saattaakaan puhua itsensä noin pussiin?
  
  Ai niin, jos katsotaan vaikka juuri nyt mitä ne ruotsin jäänmurtajat siellä päivystävät, huomataan että Marinetraffic- sivustolta ruotsinpuoleisen Perämeren alueelta löytyvistä kaikista aluksista kaksi tai kolme on pieniä rahdinkuljetuksissa olevia aluksia, muu joukko muodostuu juuri noista murtajista, sitten hinaajista, luotsien veneistä ja huviveneistä. Ts. pääosa kaikesta muustakin tavarasta kuin vain malmituotteet kulkevat pohjoiseen ruotsiin jostakin muualta kuin Perämeren satamista.
  Narvikin satama ja rata sinne "vetää" oikein hyvin kun niin halutaan!
  Perämerellä on juuri nyt kahdeksan rahtialusta, hupiveneitä ei näy;)
  ''...vain malmituotteet kulkevat pohjoiseen ruotsiin jostakin muualta..''
  Ruotsista, Luulajasta viedään malmirikastetta ym.
- Anonyymi
  2021-04-05 19:11:44
  Anonyymi kirjoitti:
  Fantasiani ruotsin osalta ovat jo toteutuneet, siitä kertoo tuo melkoinen 18- 20 milj. tonnin tavaran liikkuminen Narvikin sataman kautta.
  Mutta itsepähän halusit itsesi nolata ja oikein todistaa että miten kaikki toteutuu...Ja myönsit oikein oma- aloitteisesti miten suurin osa Narvikin sataman tavarasta on LKAB:n eli ruotsalaisen yrityksen tuotteita...ensin ihmettelit kai juuri sinä, että miksi Ruotsi ei järjestä yhteyksiä ja sitten perään kerrot miten yhteydet toimivat hyvin ja tavaraa kulkee paljon, ei voi olla, miten sitä ihminen saattaakaan puhua itsensä noin pussiin?
  
  Ai niin, jos katsotaan vaikka juuri nyt mitä ne ruotsin jäänmurtajat siellä päivystävät, huomataan että Marinetraffic- sivustolta ruotsinpuoleisen Perämeren alueelta löytyvistä kaikista aluksista kaksi tai kolme on pieniä rahdinkuljetuksissa olevia aluksia, muu joukko muodostuu juuri noista murtajista, sitten hinaajista, luotsien veneistä ja huviveneistä. Ts. pääosa kaikesta muustakin tavarasta kuin vain malmituotteet kulkevat pohjoiseen ruotsiin jostakin muualta kuin Perämeren satamista.
  Narvikin satama ja rata sinne "vetää" oikein hyvin kun niin halutaan!
  En minä sitä ihmetellyt hyvin tiedän että kiirunasta viedään malmia Narvikiin mutta miksi svedut kuskaa malmin laivalla oxeen? Taas kapasiteetti ongelma junaradalla.
  Sinä itse taisit aiemmin olla sitä mieltä että Suomen pohjoisten satamien tavara virta ei tuntuisi Narvikin volyymeissa juuri mitenkään?
  Se vain noin tuplaantuisi!
  Miten se kapasiteetti sitten riittäisi kun narvik on nyt jo ruuhkainen ja lähes kaikki mitä siellä käsitellään on melkein pelkkää malmia?
  Vähän suhteellisuudentajua nyt noihin haihatteluihin!
- Anonyymi
  2021-04-05 22:26:56
  Anonyymi kirjoitti:
  En minä sitä ihmetellyt hyvin tiedän että kiirunasta viedään malmia Narvikiin mutta miksi svedut kuskaa malmin laivalla oxeen? Taas kapasiteetti ongelma junaradalla.
  Sinä itse taisit aiemmin olla sitä mieltä että Suomen pohjoisten satamien tavara virta ei tuntuisi Narvikin volyymeissa juuri mitenkään?
  Se vain noin tuplaantuisi!
  Miten se kapasiteetti sitten riittäisi kun narvik on nyt jo ruuhkainen ja lähes kaikki mitä siellä käsitellään on melkein pelkkää malmia?
  Vähän suhteellisuudentajua nyt noihin haihatteluihin!
  Toistan: Suomen pohjoisten satamien tavaravirrat ovat vuosia olleet 14- 16 % maan kaikista tavaravirroista ja se kaikki tarkoittaa sekin vuosittain hieman vaihdellen 75- 85 milj. tonnia, tiedot eivät ole salaisia. Siitä 14- 16 % on luokkaa 1,1- 1,3 milj. tonnia. Juuri täällä joku, sinäkö, mainostit että Narvikin sataman kautta kulkee vuosittain 18- 20 milj. tonnia tavaraa! Millä ilveellä 18- 20 milj. tonnia tuplaantuisi jos siihen lisättäisiin 1,1 - 1,3 milj. tonnia??????
  Vaikka kaikki koko suomenpuoleisen Perämeren satamista tapahtuva kuljetus, Suomen ja Ruotsin välistä poikittaista laivaliikennettä lukuun ottamatta, siirrettäisiin kulkemaan Narvikin kautta, yhä edelleen sen sataman tavarasta voitaisiin sanoa, että se on melkein pelkkää malmia...Että sitä suhteellisuudentajua nyt...
- Anonyymi
  2021-04-05 23:43:31
  Anonyymi kirjoitti:
  Toistan: Suomen pohjoisten satamien tavaravirrat ovat vuosia olleet 14- 16 % maan kaikista tavaravirroista ja se kaikki tarkoittaa sekin vuosittain hieman vaihdellen 75- 85 milj. tonnia, tiedot eivät ole salaisia. Siitä 14- 16 % on luokkaa 1,1- 1,3 milj. tonnia. Juuri täällä joku, sinäkö, mainostit että Narvikin sataman kautta kulkee vuosittain 18- 20 milj. tonnia tavaraa! Millä ilveellä 18- 20 milj. tonnia tuplaantuisi jos siihen lisättäisiin 1,1 - 1,3 milj. tonnia??????
  Vaikka kaikki koko suomenpuoleisen Perämeren satamista tapahtuva kuljetus, Suomen ja Ruotsin välistä poikittaista laivaliikennettä lukuun ottamatta, siirrettäisiin kulkemaan Narvikin kautta, yhä edelleen sen sataman tavarasta voitaisiin sanoa, että se on melkein pelkkää malmia...Että sitä suhteellisuudentajua nyt...
  Perämeren alueen satamien tavaramääristä käytännössä miltei puolet on Raaheen ja Raahesta laivattavaa malmirikastetta, valmiita terästuotteita, romurautaa yms. Tuosta edelleen huomattava osa on suoraan lahden yli ruotsiin ja erityisesti ruotsista suuntautuvaa liikennettä jota ei tietenkään ole järkevää muualle siirtää ja talvista riippuen tämä yhteys toistaiseksi vähän jäänmurtoapuakin tarvitsee. Jos siirrettäisiin pääosa Oulun, Kemin ja Tornion satamien liikenteestä, eli ne paperirullat, kiskoille ja annettaisiin veturin vetäistä ne ainakin pitkän talvikauden ajan sinne Narvikiin, ko. satamien jäänmurtajatarve vähenisi jo sillä olennaisesti. Siellä on juuri nytkin meneillään merkillinen näytelmä kun kaksi suurta murtajaa auttaa kahta pikkuriikkistä "laivaa", 4000 ja 6000 DWT, hitaasti ryömien kohti satamia, onko tässä mitään järkeä? Kun ne vähät paperirullat jo kuitenkin kerran on junanvaunuihin lastattu satamaan tuotaviksi, eikö se juna voisi sen saman tien ajella Narvikiin, nyt kun lähtisi, olisi aamusella siellä. Nuo em. laivat hädin tuskin ovat aamulla edes sataman tuntumassa ja ennen kuin ne ovat lastauksen jälkeen laskeutuneet jäättömään veteen, on mennyt noin viikko...
- Anonyymi
  2021-04-06 08:25:11
  Anonyymi kirjoitti:
  Toistan: Suomen pohjoisten satamien tavaravirrat ovat vuosia olleet 14- 16 % maan kaikista tavaravirroista ja se kaikki tarkoittaa sekin vuosittain hieman vaihdellen 75- 85 milj. tonnia, tiedot eivät ole salaisia. Siitä 14- 16 % on luokkaa 1,1- 1,3 milj. tonnia. Juuri täällä joku, sinäkö, mainostit että Narvikin sataman kautta kulkee vuosittain 18- 20 milj. tonnia tavaraa! Millä ilveellä 18- 20 milj. tonnia tuplaantuisi jos siihen lisättäisiin 1,1 - 1,3 milj. tonnia??????
  Vaikka kaikki koko suomenpuoleisen Perämeren satamista tapahtuva kuljetus, Suomen ja Ruotsin välistä poikittaista laivaliikennettä lukuun ottamatta, siirrettäisiin kulkemaan Narvikin kautta, yhä edelleen sen sataman tavarasta voitaisiin sanoa, että se on melkein pelkkää malmia...Että sitä suhteellisuudentajua nyt...
  Sulla han on tavara virroista ihan väärät tiedot!
  Listallasi oli satamat Kokkolaan asti eikä pelkkä Kemi.
- Anonyymi
  2021-04-06 08:51:53
  Anonyymi kirjoitti:
  Perämeren alueen satamien tavaramääristä käytännössä miltei puolet on Raaheen ja Raahesta laivattavaa malmirikastetta, valmiita terästuotteita, romurautaa yms. Tuosta edelleen huomattava osa on suoraan lahden yli ruotsiin ja erityisesti ruotsista suuntautuvaa liikennettä jota ei tietenkään ole järkevää muualle siirtää ja talvista riippuen tämä yhteys toistaiseksi vähän jäänmurtoapuakin tarvitsee. Jos siirrettäisiin pääosa Oulun, Kemin ja Tornion satamien liikenteestä, eli ne paperirullat, kiskoille ja annettaisiin veturin vetäistä ne ainakin pitkän talvikauden ajan sinne Narvikiin, ko. satamien jäänmurtajatarve vähenisi jo sillä olennaisesti. Siellä on juuri nytkin meneillään merkillinen näytelmä kun kaksi suurta murtajaa auttaa kahta pikkuriikkistä "laivaa", 4000 ja 6000 DWT, hitaasti ryömien kohti satamia, onko tässä mitään järkeä? Kun ne vähät paperirullat jo kuitenkin kerran on junanvaunuihin lastattu satamaan tuotaviksi, eikö se juna voisi sen saman tien ajella Narvikiin, nyt kun lähtisi, olisi aamusella siellä. Nuo em. laivat hädin tuskin ovat aamulla edes sataman tuntumassa ja ennen kuin ne ovat lastauksen jälkeen laskeutuneet jäättömään veteen, on mennyt noin viikko...
  ''...onko tässä mitään järkeä?''
  
  Ei, sinun jutuissa ei ole mitään järkeä.
- Anonyymi
  2021-04-06 11:08:05
  Anonyymi kirjoitti:
  Sulla han on tavara virroista ihan väärät tiedot!
  Listallasi oli satamat Kokkolaan asti eikä pelkkä Kemi.
  Mulla han on ihan oikeat tiedot tavaravirroista...Toistan myös että niistä on saatavissa hyviä tilastotietoja, myös satamakohtaisia. Jos otetaan esim. 15 maan tavaranvaihdoltaan suurinta satamaa, tiedämme tietysti vanhastaan että ykkösenä on Porvoon Sköldvik ja montaa Perämeren satamaa listalla ei ole, ei varsinkaan kärkipäässä, kyllä ne tavaravirrat niistä hyvin selviävät. Kun ynnätään yhteen kaikkien Merenkurkun pohjoispuolisten satamien kuljetusmäärät yhteen, huomataan että ne ovat maan koko kuljetus määristä sen 14- 16 % eli tonneina 12-13 milj. tonnia ja voidaan myös nähdä että Raahen raudan osuus kaikesta tuosta on noin 5 milj. tonnia, siis muille satamille jää 7- 8 milj. tonnia. KO. 7-8 milj. tonnin raahaaminen Tornion, Kemin ja Oulun satamien kautta on se murtaja- apua kaikkien eniten kaipaava osa kaikesta murtaja- apua tarvitsevista laivakuljetuksista. Ja toista että esim. talvikautena 2020- 2021 yli 95 % kaikesta murtajien antamasta avusta on tarvittu noiden kolmen sataman laivojen tarpeisiin.
  Kun tuosta 7-8 milj. tonnin määrästä vuosittain eli talvikausilla toinen puoli eli noin 3,5- 4 milj. tonnia vietäisiin vaikka Narvikiin, jäänmurtajien tarve ympäri Perämerta hinkkaamiseen putoaisi murto- osaan nykyisestä!
  En ole missään esittänyt että jäänmurtajista voitaisiin noin kokonaan luopua, väitän ainoastaan että niiden määrä voisi olla pienempi ja ennen kaikkea väitän, että niiden ajotunnit voitaisiin näin pudottaa samoin murto- osaan nykyisestä, se olisi jo iso ymäristötekokin, se vähentäisi sekä kuluja että saastutusta. Siinä nimittäin vähenisi sekä jäänmurtajien polttama polttoaine että sinne Perämeren pohjukkaan jäiden seassa vaivalloisesti ja hitaasti ponnistelevien rahtialusten polttoine! Kaikki junakuljetukset aina Narvikiin asti hoituisi alle 10 prosentilla siitä polttoaine- energiasta joka nyt palaa em. laivaliikenteessä. Nämä kaikki on kyllä laskettu, on laskettu myös mitä etuja/haittoja olisi jos laivat Perämeren pohjukan sijaan ainakin talviaikaan hakisivat lastinsa aina sulana pysyvästä Narvikista.
  Onneksi Väylävirastokin tutkii ja selvittää mahdollisuuksia vähentää älytöntä Perämeren alueen laivojen saastuttamista ja siinä juuri yhteys Narvikiin on etusijalla, kyllä siinä sitten esiin tulee riittääkö siellä infra jne. Rataan on aina mahdollista tehdä vaikka uusi raidepari sinne tänne ohituksia varten, Olofvuonolla on kyllä tilaa laajentaa satamaa ja se on, aivan täsmälleen toisin kuin joku neropatti täällä esitti, erittäin suojainen ja sopivan tilava satamapaikka vähän nykyistä vilkkaammallekin liikenteelle.
  Mitä laivoilla tapahtuvaan henkilöliikenteeseen tulee, Perämeren alueen satamat eivät ole aivan niitä maan vilkkaimpia...
- Anonyymi
  2021-04-06 11:39:34
  Anonyymi kirjoitti:
  Mulla han on ihan oikeat tiedot tavaravirroista...Toistan myös että niistä on saatavissa hyviä tilastotietoja, myös satamakohtaisia. Jos otetaan esim. 15 maan tavaranvaihdoltaan suurinta satamaa, tiedämme tietysti vanhastaan että ykkösenä on Porvoon Sköldvik ja montaa Perämeren satamaa listalla ei ole, ei varsinkaan kärkipäässä, kyllä ne tavaravirrat niistä hyvin selviävät. Kun ynnätään yhteen kaikkien Merenkurkun pohjoispuolisten satamien kuljetusmäärät yhteen, huomataan että ne ovat maan koko kuljetus määristä sen 14- 16 % eli tonneina 12-13 milj. tonnia ja voidaan myös nähdä että Raahen raudan osuus kaikesta tuosta on noin 5 milj. tonnia, siis muille satamille jää 7- 8 milj. tonnia. KO. 7-8 milj. tonnin raahaaminen Tornion, Kemin ja Oulun satamien kautta on se murtaja- apua kaikkien eniten kaipaava osa kaikesta murtaja- apua tarvitsevista laivakuljetuksista. Ja toista että esim. talvikautena 2020- 2021 yli 95 % kaikesta murtajien antamasta avusta on tarvittu noiden kolmen sataman laivojen tarpeisiin.
  Kun tuosta 7-8 milj. tonnin määrästä vuosittain eli talvikausilla toinen puoli eli noin 3,5- 4 milj. tonnia vietäisiin vaikka Narvikiin, jäänmurtajien tarve ympäri Perämerta hinkkaamiseen putoaisi murto- osaan nykyisestä!
  En ole missään esittänyt että jäänmurtajista voitaisiin noin kokonaan luopua, väitän ainoastaan että niiden määrä voisi olla pienempi ja ennen kaikkea väitän, että niiden ajotunnit voitaisiin näin pudottaa samoin murto- osaan nykyisestä, se olisi jo iso ymäristötekokin, se vähentäisi sekä kuluja että saastutusta. Siinä nimittäin vähenisi sekä jäänmurtajien polttama polttoaine että sinne Perämeren pohjukkaan jäiden seassa vaivalloisesti ja hitaasti ponnistelevien rahtialusten polttoine! Kaikki junakuljetukset aina Narvikiin asti hoituisi alle 10 prosentilla siitä polttoaine- energiasta joka nyt palaa em. laivaliikenteessä. Nämä kaikki on kyllä laskettu, on laskettu myös mitä etuja/haittoja olisi jos laivat Perämeren pohjukan sijaan ainakin talviaikaan hakisivat lastinsa aina sulana pysyvästä Narvikista.
  Onneksi Väylävirastokin tutkii ja selvittää mahdollisuuksia vähentää älytöntä Perämeren alueen laivojen saastuttamista ja siinä juuri yhteys Narvikiin on etusijalla, kyllä siinä sitten esiin tulee riittääkö siellä infra jne. Rataan on aina mahdollista tehdä vaikka uusi raidepari sinne tänne ohituksia varten, Olofvuonolla on kyllä tilaa laajentaa satamaa ja se on, aivan täsmälleen toisin kuin joku neropatti täällä esitti, erittäin suojainen ja sopivan tilava satamapaikka vähän nykyistä vilkkaammallekin liikenteelle.
  Mitä laivoilla tapahtuvaan henkilöliikenteeseen tulee, Perämeren alueen satamat eivät ole aivan niitä maan vilkkaimpia...
  Suoi ja ruotsi suunnittelevat viittä uutta murtaja koska satamia ei noin vain voi osaksi vuotta sulkea ja kääntää tavaravirrat johonkin missä sen käsittelyyn ei edelleenkään ole infraa!
  Tutustu nyt vielä niihin tilastoihin niistä tavara virroista! Sköld ikistä muuten tuodaan laivalla paljon öljyä myös merenkurkun pohjoispuolella oleviin satamiin ja henkilöliikenne on ihan eri taulukoissa. Niistä kukaan ole mitään puhunutkaan.
- Anonyymi
  2021-04-06 11:49:18
  Anonyymi kirjoitti:
  ''...onko tässä mitään järkeä?''
  
  Ei, sinun jutuissa ei ole mitään järkeä.
  Kykenitkö kirjoittamaan suuresta asiantuntemuksestasi kielivän lauseesi ihan itse vai saitko kuitenkin apuja?
- Anonyymi
  2021-04-06 12:20:35
  Anonyymi kirjoitti:
  Kykenitkö kirjoittamaan suuresta asiantuntemuksestasi kielivän lauseesi ihan itse vai saitko kuitenkin apuja?
  Tuohan oli ihan hyvin sanottu! Lyhyesti kiteytettynä.
- Anonyymi
  2021-04-06 13:30:07
  Anonyymi kirjoitti:
  Suoi ja ruotsi suunnittelevat viittä uutta murtaja koska satamia ei noin vain voi osaksi vuotta sulkea ja kääntää tavaravirrat johonkin missä sen käsittelyyn ei edelleenkään ole infraa!
  Tutustu nyt vielä niihin tilastoihin niistä tavara virroista! Sköld ikistä muuten tuodaan laivalla paljon öljyä myös merenkurkun pohjoispuolella oleviin satamiin ja henkilöliikenne on ihan eri taulukoissa. Niistä kukaan ole mitään puhunutkaan.
  Tutustun tutustun, milloin SINÄ tutustut niihin tilastoihin? Jankkaat ja jankkaat tutustumatta tilastoihin. En ole unohtanut että pohjoisiin satamiin kuljetetaan myös öljyjalosteita ja vähän kemikaalejakin, se vain että ne ovat jo mukana tilastoissa, ne tonnit ovat jo mukana siinä 11- 12 milj. vuosittaisessa tavaramäärässä! Ja itse asiassa pohjoisimpien satamien ympärivuotinen toiminta ei ole kovin vanha asia sekään, olen tällä sivulla aiemmin kertonut milloin ympärivuotinen laivaliikenne ko. satamiin aloitettiin, sitä ennen pärjättiin ja oli pärjättävä vaikka satamat saattoivat olla 4- 5 kk vuodesta suljettuina!
- Anonyymi
  2021-04-06 13:43:16
  Anonyymi kirjoitti:
  Mulla han on ihan oikeat tiedot tavaravirroista...Toistan myös että niistä on saatavissa hyviä tilastotietoja, myös satamakohtaisia. Jos otetaan esim. 15 maan tavaranvaihdoltaan suurinta satamaa, tiedämme tietysti vanhastaan että ykkösenä on Porvoon Sköldvik ja montaa Perämeren satamaa listalla ei ole, ei varsinkaan kärkipäässä, kyllä ne tavaravirrat niistä hyvin selviävät. Kun ynnätään yhteen kaikkien Merenkurkun pohjoispuolisten satamien kuljetusmäärät yhteen, huomataan että ne ovat maan koko kuljetus määristä sen 14- 16 % eli tonneina 12-13 milj. tonnia ja voidaan myös nähdä että Raahen raudan osuus kaikesta tuosta on noin 5 milj. tonnia, siis muille satamille jää 7- 8 milj. tonnia. KO. 7-8 milj. tonnin raahaaminen Tornion, Kemin ja Oulun satamien kautta on se murtaja- apua kaikkien eniten kaipaava osa kaikesta murtaja- apua tarvitsevista laivakuljetuksista. Ja toista että esim. talvikautena 2020- 2021 yli 95 % kaikesta murtajien antamasta avusta on tarvittu noiden kolmen sataman laivojen tarpeisiin.
  Kun tuosta 7-8 milj. tonnin määrästä vuosittain eli talvikausilla toinen puoli eli noin 3,5- 4 milj. tonnia vietäisiin vaikka Narvikiin, jäänmurtajien tarve ympäri Perämerta hinkkaamiseen putoaisi murto- osaan nykyisestä!
  En ole missään esittänyt että jäänmurtajista voitaisiin noin kokonaan luopua, väitän ainoastaan että niiden määrä voisi olla pienempi ja ennen kaikkea väitän, että niiden ajotunnit voitaisiin näin pudottaa samoin murto- osaan nykyisestä, se olisi jo iso ymäristötekokin, se vähentäisi sekä kuluja että saastutusta. Siinä nimittäin vähenisi sekä jäänmurtajien polttama polttoaine että sinne Perämeren pohjukkaan jäiden seassa vaivalloisesti ja hitaasti ponnistelevien rahtialusten polttoine! Kaikki junakuljetukset aina Narvikiin asti hoituisi alle 10 prosentilla siitä polttoaine- energiasta joka nyt palaa em. laivaliikenteessä. Nämä kaikki on kyllä laskettu, on laskettu myös mitä etuja/haittoja olisi jos laivat Perämeren pohjukan sijaan ainakin talviaikaan hakisivat lastinsa aina sulana pysyvästä Narvikista.
  Onneksi Väylävirastokin tutkii ja selvittää mahdollisuuksia vähentää älytöntä Perämeren alueen laivojen saastuttamista ja siinä juuri yhteys Narvikiin on etusijalla, kyllä siinä sitten esiin tulee riittääkö siellä infra jne. Rataan on aina mahdollista tehdä vaikka uusi raidepari sinne tänne ohituksia varten, Olofvuonolla on kyllä tilaa laajentaa satamaa ja se on, aivan täsmälleen toisin kuin joku neropatti täällä esitti, erittäin suojainen ja sopivan tilava satamapaikka vähän nykyistä vilkkaammallekin liikenteelle.
  Mitä laivoilla tapahtuvaan henkilöliikenteeseen tulee, Perämeren alueen satamat eivät ole aivan niitä maan vilkkaimpia...
  ''...kuljetus määristä sen 14- 16 % eli tonneina 12-13 milj. tonnia...''
  
  Trafin tilasto 2018 kertoo että Perämeren satamien kautta kulki tavaraa 21458561 tonnia.
  Luku on 20,9% maamme kokonais tuonnista ja viennistä.
  Huomattavaa on tuonti määrät, Kokkola 1,5 mt, Raahe 4,3 mt, Tornio 1,6 mt.
  mt = miljoonaa tonnia.
  
  Olisi aika hullua kuljettaa tavara junilla, rekoilla, tms. Suomessa etelän satamiin tai raaka-ainetta Kokkolaan, Raaheen ja Tornioon.
  Aivan älytöntä olisi kuljettaa tavara junilla Ruotsin kautta Norjaan.
- Anonyymi
  2021-04-06 14:43:10
  Anonyymi kirjoitti:
  ''...kuljetus määristä sen 14- 16 % eli tonneina 12-13 milj. tonnia...''
  
  Trafin tilasto 2018 kertoo että Perämeren satamien kautta kulki tavaraa 21458561 tonnia.
  Luku on 20,9% maamme kokonais tuonnista ja viennistä.
  Huomattavaa on tuonti määrät, Kokkola 1,5 mt, Raahe 4,3 mt, Tornio 1,6 mt.
  mt = miljoonaa tonnia.
  
  Olisi aika hullua kuljettaa tavara junilla, rekoilla, tms. Suomessa etelän satamiin tai raaka-ainetta Kokkolaan, Raaheen ja Tornioon.
  Aivan älytöntä olisi kuljettaa tavara junilla Ruotsin kautta Norjaan.
  Kokkolan sataman liikenne viime vuonna pari milj. t enemmän kun 2018.
  Täytyy lopettaa kielipoliisin kanssa "jankkaaminen" kun ei faktatieto kelpaa ja jäädä odottelemaan koska satamat talveksi suljetaan.
  En pidätä henkeä kuitenkaan.
- Anonyymi
  2021-04-06 15:57:05
  Anonyymi kirjoitti:
  ''...kuljetus määristä sen 14- 16 % eli tonneina 12-13 milj. tonnia...''
  
  Trafin tilasto 2018 kertoo että Perämeren satamien kautta kulki tavaraa 21458561 tonnia.
  Luku on 20,9% maamme kokonais tuonnista ja viennistä.
  Huomattavaa on tuonti määrät, Kokkola 1,5 mt, Raahe 4,3 mt, Tornio 1,6 mt.
  mt = miljoonaa tonnia.
  
  Olisi aika hullua kuljettaa tavara junilla, rekoilla, tms. Suomessa etelän satamiin tai raaka-ainetta Kokkolaan, Raaheen ja Tornioon.
  Aivan älytöntä olisi kuljettaa tavara junilla Ruotsin kautta Norjaan.
  Unohtuiko että juuri junilla kuljetetaan suurin osa tavarasta satamakaupunkien satamiin? Aivan hullua sellainen!
  Lyhennettä mt. ei tunneta, miljoonan lyhenne on milj.
- Anonyymi
  2021-04-06 16:28:03
  Anonyymi kirjoitti:
  Unohtuiko että juuri junilla kuljetetaan suurin osa tavarasta satamakaupunkien satamiin? Aivan hullua sellainen!
  Lyhennettä mt. ei tunneta, miljoonan lyhenne on milj.
  Ei ole hullua kuljettaa tavaraa junalla tuotantopaikasta lähimpään satamaan.
- Anonyymi
  2021-04-06 17:09:00
  Anonyymi kirjoitti:
  Kokkolan sataman liikenne viime vuonna pari milj. t enemmän kun 2018.
  Täytyy lopettaa kielipoliisin kanssa "jankkaaminen" kun ei faktatieto kelpaa ja jäädä odottelemaan koska satamat talveksi suljetaan.
  En pidätä henkeä kuitenkaan.
  "Viime vuonna" oli vuosi 2020, sitä edellinen oli 2019, miksi vertaat vuoden 2020 lukuja vuoden 2018 lukuihin? Oliko vuosi 2019 sinun kannaltasi vähän huono vertailuvuosi? Tai vuodet 2010- 2017 , minne ne unohdit?
- Anonyymi
  2021-04-06 17:29:46
  Anonyymi kirjoitti:
  "Viime vuonna" oli vuosi 2020, sitä edellinen oli 2019, miksi vertaat vuoden 2020 lukuja vuoden 2018 lukuihin? Oliko vuosi 2019 sinun kannaltasi vähän huono vertailuvuosi? Tai vuodet 2010- 2017 , minne ne unohdit?
  No viime vuosi on viimeisin kokonainen vuosi mistä tilastot. Miksei sitä voi verratata mihin vuoteen tahansa? Kokkolan ennätysvuosi oli muistaakseni 2013?? Mutta jos sua kiinnostaa niin voithan ihan itse tutkia niitä vuosia! Mikä sihteeri minä sinulle olen? Tietysti hankaloittaa hommasi kun tilastoja ei enää julkaista tuossa muodossa kun vielä 2018 mutta se on sun ongelma vaikka ethän muutenkaan perusta satujasi tosiasioihin vaan heittelet ihan mutu tuntumalla!
  Ei se talvimerenkulkua kuitenkaan perämereltä Lopeta jos 2019 olisikin kokkolan kohdalla huonompi vuosi kuin 2018 tai mikä muu vuosi tahansa!
- Anonyymi
  2021-04-06 18:38:30
  Anonyymi kirjoitti:
  Toistan: Suomen pohjoisten satamien tavaravirrat ovat vuosia olleet 14- 16 % maan kaikista tavaravirroista ja se kaikki tarkoittaa sekin vuosittain hieman vaihdellen 75- 85 milj. tonnia, tiedot eivät ole salaisia. Siitä 14- 16 % on luokkaa 1,1- 1,3 milj. tonnia. Juuri täällä joku, sinäkö, mainostit että Narvikin sataman kautta kulkee vuosittain 18- 20 milj. tonnia tavaraa! Millä ilveellä 18- 20 milj. tonnia tuplaantuisi jos siihen lisättäisiin 1,1 - 1,3 milj. tonnia??????
  Vaikka kaikki koko suomenpuoleisen Perämeren satamista tapahtuva kuljetus, Suomen ja Ruotsin välistä poikittaista laivaliikennettä lukuun ottamatta, siirrettäisiin kulkemaan Narvikin kautta, yhä edelleen sen sataman tavarasta voitaisiin sanoa, että se on melkein pelkkää malmia...Että sitä suhteellisuudentajua nyt...
  Onko sulla ainakin pilkkuvirhe ja varmaan joku muukin virhe noissa luvuissa?
- Anonyymi
  2021-04-26 15:51:26
  Anonyymi kirjoitti:
  Mulla han on ihan oikeat tiedot tavaravirroista...Toistan myös että niistä on saatavissa hyviä tilastotietoja, myös satamakohtaisia. Jos otetaan esim. 15 maan tavaranvaihdoltaan suurinta satamaa, tiedämme tietysti vanhastaan että ykkösenä on Porvoon Sköldvik ja montaa Perämeren satamaa listalla ei ole, ei varsinkaan kärkipäässä, kyllä ne tavaravirrat niistä hyvin selviävät. Kun ynnätään yhteen kaikkien Merenkurkun pohjoispuolisten satamien kuljetusmäärät yhteen, huomataan että ne ovat maan koko kuljetus määristä sen 14- 16 % eli tonneina 12-13 milj. tonnia ja voidaan myös nähdä että Raahen raudan osuus kaikesta tuosta on noin 5 milj. tonnia, siis muille satamille jää 7- 8 milj. tonnia. KO. 7-8 milj. tonnin raahaaminen Tornion, Kemin ja Oulun satamien kautta on se murtaja- apua kaikkien eniten kaipaava osa kaikesta murtaja- apua tarvitsevista laivakuljetuksista. Ja toista että esim. talvikautena 2020- 2021 yli 95 % kaikesta murtajien antamasta avusta on tarvittu noiden kolmen sataman laivojen tarpeisiin.
  Kun tuosta 7-8 milj. tonnin määrästä vuosittain eli talvikausilla toinen puoli eli noin 3,5- 4 milj. tonnia vietäisiin vaikka Narvikiin, jäänmurtajien tarve ympäri Perämerta hinkkaamiseen putoaisi murto- osaan nykyisestä!
  En ole missään esittänyt että jäänmurtajista voitaisiin noin kokonaan luopua, väitän ainoastaan että niiden määrä voisi olla pienempi ja ennen kaikkea väitän, että niiden ajotunnit voitaisiin näin pudottaa samoin murto- osaan nykyisestä, se olisi jo iso ymäristötekokin, se vähentäisi sekä kuluja että saastutusta. Siinä nimittäin vähenisi sekä jäänmurtajien polttama polttoaine että sinne Perämeren pohjukkaan jäiden seassa vaivalloisesti ja hitaasti ponnistelevien rahtialusten polttoine! Kaikki junakuljetukset aina Narvikiin asti hoituisi alle 10 prosentilla siitä polttoaine- energiasta joka nyt palaa em. laivaliikenteessä. Nämä kaikki on kyllä laskettu, on laskettu myös mitä etuja/haittoja olisi jos laivat Perämeren pohjukan sijaan ainakin talviaikaan hakisivat lastinsa aina sulana pysyvästä Narvikista.
  Onneksi Väylävirastokin tutkii ja selvittää mahdollisuuksia vähentää älytöntä Perämeren alueen laivojen saastuttamista ja siinä juuri yhteys Narvikiin on etusijalla, kyllä siinä sitten esiin tulee riittääkö siellä infra jne. Rataan on aina mahdollista tehdä vaikka uusi raidepari sinne tänne ohituksia varten, Olofvuonolla on kyllä tilaa laajentaa satamaa ja se on, aivan täsmälleen toisin kuin joku neropatti täällä esitti, erittäin suojainen ja sopivan tilava satamapaikka vähän nykyistä vilkkaammallekin liikenteelle.
  Mitä laivoilla tapahtuvaan henkilöliikenteeseen tulee, Perämeren alueen satamat eivät ole aivan niitä maan vilkkaimpia...
  Saimaankanavan slussit pitäis täyttää betonilla ;)
Anonyymi
2021-04-04 08:51:52
Tottakai tuotteille tulee hintaa, jos tehdas on logistisesti liian kalliissa paikassa. Lopetetaan tukeminen niin eiköhän joku keksi (samalla ekologisemmankin) ratkaisun. Jätetään nyt ensiksi nämä parille laivalle kohdentuvat jäänmurrot pois.!
Anonyymi
2021-04-06 13:35:53
Onko julkista tilastoa Saimaalla avustettavien määristä ja tavaramääristä?
- Anonyymi
  2021-04-06 14:15:11
  Avustetuista ei ole mutta vuonna 2018 Saimaata pitkin meni rahtia 1 230 638 tonnia.
  Imatra 404 127 t, Lappeenranta 316 470 t ''ynnä muut'' satamat;)
- Anonyymi
  2021-04-06 15:51:52
  Anonyymi kirjoitti:
  Avustetuista ei ole mutta vuonna 2018 Saimaata pitkin meni rahtia 1 230 638 tonnia.
  Imatra 404 127 t, Lappeenranta 316 470 t ''ynnä muut'' satamat;)
  Joka tapauksessa Lappeenrannan Mustola kehuu olevansa Saimaan alueen suurin tonnimääriltään. Imatran satamahan on Stora Enson tehdassatama.
- Anonyymi
  2021-04-06 16:41:47
  Anonyymi kirjoitti:
  Joka tapauksessa Lappeenrannan Mustola kehuu olevansa Saimaan alueen suurin tonnimääriltään. Imatran satamahan on Stora Enson tehdassatama.
  Kehuskella voi aina:)) Viime vuonna Mustolasta meni vesitietä reilut 200 000 tonnia,
  Imatralta 424 977 tonnia.
- Anonyymi
  2021-04-06 17:02:24
  Anonyymi kirjoitti:
  Kehuskella voi aina:)) Viime vuonna Mustolasta meni vesitietä reilut 200 000 tonnia,
  Imatralta 424 977 tonnia.
  Tämän kaltaisia vertauksia kun tehdään, niin ainakin hieman oikeaoppisempi tapa olisi käyttää vähintään viimeisen kymmenen vuoden, mieluummin viidentoistakin, keskiarvoa. Kun ilmoitetaan yhden vuoden tieto, silloin kai helposti valikoituu esiin otettavaksi se itseä ja omia väitteitä eniten tukeva luku? Voi hyvin olla että lukemani on ylisanoja, sataman sivuilta väittämän löysin, sama se minulle.
- Anonyymi
  2021-04-06 17:51:15
  Anonyymi kirjoitti:
  Tämän kaltaisia vertauksia kun tehdään, niin ainakin hieman oikeaoppisempi tapa olisi käyttää vähintään viimeisen kymmenen vuoden, mieluummin viidentoistakin, keskiarvoa. Kun ilmoitetaan yhden vuoden tieto, silloin kai helposti valikoituu esiin otettavaksi se itseä ja omia väitteitä eniten tukeva luku? Voi hyvin olla että lukemani on ylisanoja, sataman sivuilta väittämän löysin, sama se minulle.
  Minä haen tietoni Tilastokeskuksen nettisivuilta. Usko tai ole uskomatta, ihan sama:))))
- Anonyymi
  2021-04-06 18:45:15
  Anonyymi kirjoitti:
  Tämän kaltaisia vertauksia kun tehdään, niin ainakin hieman oikeaoppisempi tapa olisi käyttää vähintään viimeisen kymmenen vuoden, mieluummin viidentoistakin, keskiarvoa. Kun ilmoitetaan yhden vuoden tieto, silloin kai helposti valikoituu esiin otettavaksi se itseä ja omia väitteitä eniten tukeva luku? Voi hyvin olla että lukemani on ylisanoja, sataman sivuilta väittämän löysin, sama se minulle.
  Etkö päässyt håkulle töihin, tai murtajiin vai mikä sulla on tässä perusongelmana?
  Vai ihanko vaan haluat laskea työpaikkojen ja toimeliaisuuden määrää omavaraisuudesta sekä huoltovarmuudesta puhumattakaan!
  Muutaman miljoonan tonnin heilahdukset ei merkkaa vuositasolla kokonaisuuteen mitään!
- Anonyymi
  2021-04-06 20:59:19
  Anonyymi kirjoitti:
  Etkö päässyt håkulle töihin, tai murtajiin vai mikä sulla on tässä perusongelmana?
  Vai ihanko vaan haluat laskea työpaikkojen ja toimeliaisuuden määrää omavaraisuudesta sekä huoltovarmuudesta puhumattakaan!
  Muutaman miljoonan tonnin heilahdukset ei merkkaa vuositasolla kokonaisuuteen mitään!
  Mie kuule pääsin jäänmurtajille töihin 17- vuotiaana, se oli 1970- lukua! Tosin en jäänyt hinkkaamaan edestakaisin Perämerta, edestakaisin, edestakaisin ja aina vaan edestakaisin, sain päähäni tehdä muutakin.
  Jos yhtenä vuonna luku 4 milj. tonnia laskee 3,5 milj. tonniin ja parin vuoden päästä nousee 5,5 milj. tonniin, tietysti jos haluan saada sen nousun prosenteissa näyttämään mahdollisimman suurelta, tietysti vertaan juuri lukuja 5,5 ja 3,5 milj. tonnia vaikka ne antaisivat miten virheellisen kuvan hieman pitemmän ajan keskiarvolukuihin verrattuna.
  Muutaman milj. tonnin muutos muutaman milj. tonnin luvuissa tekee prosentuaalisesti paljon kun asioita tarkastellaan käyttäen kahden varta vasten valitun vuoden lukuja. Miksi ylipäätään moisen seikan otat esiin, taas puhut itsesi pussiin ensin kertomalla kuinka Raahen tavaranvaihto muka nousi niin ja niin paljon ja heti perään esität ettei sillä ole mitään merkitystä, ei sellaiset heilahdukset merkkaa mitään vuositasolla...vaan juuri vuositasolla ne merkkaavatkin minkä merkkaavat....
- Anonyymi
  2021-04-06 22:01:00
  Anonyymi kirjoitti:
  Mie kuule pääsin jäänmurtajille töihin 17- vuotiaana, se oli 1970- lukua! Tosin en jäänyt hinkkaamaan edestakaisin Perämerta, edestakaisin, edestakaisin ja aina vaan edestakaisin, sain päähäni tehdä muutakin.
  Jos yhtenä vuonna luku 4 milj. tonnia laskee 3,5 milj. tonniin ja parin vuoden päästä nousee 5,5 milj. tonniin, tietysti jos haluan saada sen nousun prosenteissa näyttämään mahdollisimman suurelta, tietysti vertaan juuri lukuja 5,5 ja 3,5 milj. tonnia vaikka ne antaisivat miten virheellisen kuvan hieman pitemmän ajan keskiarvolukuihin verrattuna.
  Muutaman milj. tonnin muutos muutaman milj. tonnin luvuissa tekee prosentuaalisesti paljon kun asioita tarkastellaan käyttäen kahden varta vasten valitun vuoden lukuja. Miksi ylipäätään moisen seikan otat esiin, taas puhut itsesi pussiin ensin kertomalla kuinka Raahen tavaranvaihto muka nousi niin ja niin paljon ja heti perään esität ettei sillä ole mitään merkitystä, ei sellaiset heilahdukset merkkaa mitään vuositasolla...vaan juuri vuositasolla ne merkkaavatkin minkä merkkaavat....
  Älä sekoile, minä en ole puhunut mitään raahesta!
  Taittakin olla että ilta hoitaja eikä muutkaan ole pitäneet lääkityksestä huolta?
  Toivotaan että uusi sote pelstaa sut!
- Anonyymi
  2021-04-06 22:06:35
  Anonyymi kirjoitti:
  Mie kuule pääsin jäänmurtajille töihin 17- vuotiaana, se oli 1970- lukua! Tosin en jäänyt hinkkaamaan edestakaisin Perämerta, edestakaisin, edestakaisin ja aina vaan edestakaisin, sain päähäni tehdä muutakin.
  Jos yhtenä vuonna luku 4 milj. tonnia laskee 3,5 milj. tonniin ja parin vuoden päästä nousee 5,5 milj. tonniin, tietysti jos haluan saada sen nousun prosenteissa näyttämään mahdollisimman suurelta, tietysti vertaan juuri lukuja 5,5 ja 3,5 milj. tonnia vaikka ne antaisivat miten virheellisen kuvan hieman pitemmän ajan keskiarvolukuihin verrattuna.
  Muutaman milj. tonnin muutos muutaman milj. tonnin luvuissa tekee prosentuaalisesti paljon kun asioita tarkastellaan käyttäen kahden varta vasten valitun vuoden lukuja. Miksi ylipäätään moisen seikan otat esiin, taas puhut itsesi pussiin ensin kertomalla kuinka Raahen tavaranvaihto muka nousi niin ja niin paljon ja heti perään esität ettei sillä ole mitään merkitystä, ei sellaiset heilahdukset merkkaa mitään vuositasolla...vaan juuri vuositasolla ne merkkaavatkin minkä merkkaavat....
  ''... sain päähäni tehdä muutakin.''
  Tärähti päähän aika lujaa ??
- Anonyymi
  2021-04-07 12:47:13
  Anonyymi kirjoitti:
  ''... sain päähäni tehdä muutakin.''
  Tärähti päähän aika lujaa ??
  Ikävää, sattuiko pahastikin?
- Anonyymi
  2021-04-07 12:50:42
  Anonyymi kirjoitti:
  Kehuskella voi aina:)) Viime vuonna Mustolasta meni vesitietä reilut 200 000 tonnia,
  Imatralta 424 977 tonnia.
  Toistaiseksi vuoden 2021 aikana sen paremmin Mustolassa kuin Stora Enson Imatran satamassakaan ei ole käynyt yhtään ainoaa laivaa!
- Anonyymi
  2021-04-07 13:24:44
  Anonyymi kirjoitti:
  Toistaiseksi vuoden 2021 aikana sen paremmin Mustolassa kuin Stora Enson Imatran satamassakaan ei ole käynyt yhtään ainoaa laivaa!
  Tämä oli tärkeä tieto.
- Anonyymi
  2021-04-07 13:56:33
  Anonyymi kirjoitti:
  Tämä oli tärkeä tieto.
  Kommentti klo 13:24 oli TÄRKEÄ!
- Anonyymi
  2021-04-07 18:26:38
  Anonyymi kirjoitti:
  Älä sekoile, minä en ole puhunut mitään raahesta!
  Taittakin olla että ilta hoitaja eikä muutkaan ole pitäneet lääkityksestä huolta?
  Toivotaan että uusi sote pelstaa sut!
  Ei, en siis ole koskaan pyrkinyt håkulle töihin, se ei harmita, riippumatta mikä se håkku sitten onkaan?
- Anonyymi
  2021-04-07 21:17:00
  Anonyymi kirjoitti:
  Ei, en siis ole koskaan pyrkinyt håkulle töihin, se ei harmita, riippumatta mikä se håkku sitten onkaan?
  Hyvin olet kartalla merenkulusta:)))
- Anonyymi
  2021-04-08 14:53:40
  Anonyymi kirjoitti:
  Hyvin olet kartalla merenkulusta:)))
  Jep, oikein isoympyränavigoinnilla pysyy reitillä ja kartalla, håkku vaan ei ole tullut maailman merillä vastaan...
Anonyymi
2021-04-09 18:57:07
Kanavan avaamisen (22. maaliskuuta) jälkeen kolme rahtilaivaa kulkenut kanavan läpi.
- Anonyymi
  2021-04-10 03:37:06
  Eli voidaan nähdä että aivan älytöntä hinkkausta on tämä hinaajien avustama Saimaan laivaliikenne, vielä älyttömämpää kuin murtajien edestakainen Perämeren kitkutus, miljoona ja toinenkin litra polttoaineita ja muuta saastaa ahtaan Perämeren pohjukkaan tuupattuna, ei järjen hiventä asiassa. Onneksi siihen jo lopultakin on havahduttu ja suunnitellaan muutoksia.
- Anonyymi
  2021-04-10 09:27:17
  Anonyymi kirjoitti:
  Eli voidaan nähdä että aivan älytöntä hinkkausta on tämä hinaajien avustama Saimaan laivaliikenne, vielä älyttömämpää kuin murtajien edestakainen Perämeren kitkutus, miljoona ja toinenkin litra polttoaineita ja muuta saastaa ahtaan Perämeren pohjukkaan tuupattuna, ei järjen hiventä asiassa. Onneksi siihen jo lopultakin on havahduttu ja suunnitellaan muutoksia.
  Mitä suunnitelmia, laitatko linkin?
- Anonyymi
  2021-04-10 10:02:23
  Anonyymi kirjoitti:
  Eli voidaan nähdä että aivan älytöntä hinkkausta on tämä hinaajien avustama Saimaan laivaliikenne, vielä älyttömämpää kuin murtajien edestakainen Perämeren kitkutus, miljoona ja toinenkin litra polttoaineita ja muuta saastaa ahtaan Perämeren pohjukkaan tuupattuna, ei järjen hiventä asiassa. Onneksi siihen jo lopultakin on havahduttu ja suunnitellaan muutoksia.
  ''...ei järjen hiventä asiassa..''
  Edes yksi järkevä lause tässä viestissä;)
- Anonyymi
  2021-04-15 18:19:20
  Anonyymi kirjoitti:
  Mitä suunnitelmia, laitatko linkin?
  Tiesithän että suomesta kuljetetaan junilla tavaraa Aasiaan? Aika pieni ponnistus olisi hoitaa pohjoisimman suomen tavarankuljetuksen ilman jäiden murtamisia junilla esim. Narvikiin ja sitähän Väylävirasto jo selvitteleekin.
- Anonyymi
  2021-04-15 18:54:22
  Anonyymi kirjoitti:
  Tiesithän että suomesta kuljetetaan junilla tavaraa Aasiaan? Aika pieni ponnistus olisi hoitaa pohjoisimman suomen tavarankuljetuksen ilman jäiden murtamisia junilla esim. Narvikiin ja sitähän Väylävirasto jo selvitteleekin.
  Aasiaan venäjän läpi menee sikanautaa, helppoa kun on käytännössä sama raideleveys.
  Länsirajan ylitys junalla, siinä on omat haasteensa.
- Anonyymi
  2021-04-15 19:51:18
  Anonyymi kirjoitti:
  Aasiaan venäjän läpi menee sikanautaa, helppoa kun on käytännössä sama raideleveys.
  Länsirajan ylitys junalla, siinä on omat haasteensa.
  Länsirajan yli menee jo rata, mikä siinä on se haaste?
- Anonyymi
  2021-04-15 20:27:16
  Anonyymi kirjoitti:
  Länsirajan yli menee jo rata, mikä siinä on se haaste?
  Haaparantaan asti on ''limittäisraiteet'' Entä sen jälkeen ?? Siirretään lasti ruotsalaisiin junavaunuihin ? Rakennetaan Ruotsiin helvetin iso telinvaihtoterminaali ?
  Todella kannattavaa...
- Anonyymi
  2021-04-15 20:51:03
  Anonyymi kirjoitti:
  Haaparantaan asti on ''limittäisraiteet'' Entä sen jälkeen ?? Siirretään lasti ruotsalaisiin junavaunuihin ? Rakennetaan Ruotsiin helvetin iso telinvaihtoterminaali ?
  Todella kannattavaa...
  No mutta ottiatuota, jos se NOIN vaikeata on, miksi sitä rataa koskaan ylipäätään on rakennettu?
- Anonyymi
  2021-04-15 21:12:15
  Anonyymi kirjoitti:
  Tiesithän että suomesta kuljetetaan junilla tavaraa Aasiaan? Aika pieni ponnistus olisi hoitaa pohjoisimman suomen tavarankuljetuksen ilman jäiden murtamisia junilla esim. Narvikiin ja sitähän Väylävirasto jo selvitteleekin.
  No laitapa se linkki!
- Anonyymi
  2021-04-16 09:08:31
  Anonyymi kirjoitti:
  No mutta ottiatuota, jos se NOIN vaikeata on, miksi sitä rataa koskaan ylipäätään on rakennettu?
  Ehkä matkustajaliikennettä varten ??
- Anonyymi
  2021-04-16 14:17:54
  Anonyymi kirjoitti:
  Ehkä matkustajaliikennettä varten ??
  Myös matkustajaliikennettä varten, kyllä! Tiedetään että suurimpia ongelmia rataosuuden laajemmalle käytölle ovat sähköistyksen puuttuminen, rakennetun sähköistyksen alituskorkeuden erilaisuus , yksi silta ja eri raideleveys.
  Suomalaisen raideleveyden raiteiden rakentaminen ruotsin alueelle taas on mitä suuremmissa määrin poliittinen, sehän aukaisisi idän rataverkon läntiseen, voi kauheata, sieltäkö se idän karhu taas hyökkää?
  Jos on onnistuttu rakentamaan junarata Euroopasta Aasiaan, jopa kuljettamaan rahtia sitä kautta, niin olisiko aivan mahdotonta ratkaista em. kysymykset suomen junaradan yhteydestä jäättömään pohjoisnorjan tms. satamaan? vastaus on aika yksinkertainen: kyse on yhteisestä POLIITTISESTA tahdosta tai sen puuttumisesta ja tunnetusti läntinen naapurimme on ko. asioissa hyvin takapajuisen ylivarovainen, maidemme välinen yhteinen tahto jää yleensä poliittisen korrektiuden tasolle!
  
  ps. Yhden uuden jäänmurtajan hinnalla rakennettaisiin rautatieyhteys suomesta Narvikiin! Mutta se ei sovi, se ei sovi erityisesti Ruotsi- nimiselle naapurillemme!
- Anonyymi
  2021-04-16 15:24:51
  Anonyymi kirjoitti:
  Myös matkustajaliikennettä varten, kyllä! Tiedetään että suurimpia ongelmia rataosuuden laajemmalle käytölle ovat sähköistyksen puuttuminen, rakennetun sähköistyksen alituskorkeuden erilaisuus , yksi silta ja eri raideleveys.
  Suomalaisen raideleveyden raiteiden rakentaminen ruotsin alueelle taas on mitä suuremmissa määrin poliittinen, sehän aukaisisi idän rataverkon läntiseen, voi kauheata, sieltäkö se idän karhu taas hyökkää?
  Jos on onnistuttu rakentamaan junarata Euroopasta Aasiaan, jopa kuljettamaan rahtia sitä kautta, niin olisiko aivan mahdotonta ratkaista em. kysymykset suomen junaradan yhteydestä jäättömään pohjoisnorjan tms. satamaan? vastaus on aika yksinkertainen: kyse on yhteisestä POLIITTISESTA tahdosta tai sen puuttumisesta ja tunnetusti läntinen naapurimme on ko. asioissa hyvin takapajuisen ylivarovainen, maidemme välinen yhteinen tahto jää yleensä poliittisen korrektiuden tasolle!
  
  ps. Yhden uuden jäänmurtajan hinnalla rakennettaisiin rautatieyhteys suomesta Narvikiin! Mutta se ei sovi, se ei sovi erityisesti Ruotsi- nimiselle naapurillemme!
  ''Mutta se ei sovi, se ei sovi erityisesti Ruotsi- nimiselle naapurillemme!''
  On ne svenskit kummaa porukkaa, eivät suostu vaihtamaan raideleveyttä. Fy fan !!
- Anonyymi
  2021-04-16 15:31:31
  Anonyymi kirjoitti:
  Myös matkustajaliikennettä varten, kyllä! Tiedetään että suurimpia ongelmia rataosuuden laajemmalle käytölle ovat sähköistyksen puuttuminen, rakennetun sähköistyksen alituskorkeuden erilaisuus , yksi silta ja eri raideleveys.
  Suomalaisen raideleveyden raiteiden rakentaminen ruotsin alueelle taas on mitä suuremmissa määrin poliittinen, sehän aukaisisi idän rataverkon läntiseen, voi kauheata, sieltäkö se idän karhu taas hyökkää?
  Jos on onnistuttu rakentamaan junarata Euroopasta Aasiaan, jopa kuljettamaan rahtia sitä kautta, niin olisiko aivan mahdotonta ratkaista em. kysymykset suomen junaradan yhteydestä jäättömään pohjoisnorjan tms. satamaan? vastaus on aika yksinkertainen: kyse on yhteisestä POLIITTISESTA tahdosta tai sen puuttumisesta ja tunnetusti läntinen naapurimme on ko. asioissa hyvin takapajuisen ylivarovainen, maidemme välinen yhteinen tahto jää yleensä poliittisen korrektiuden tasolle!
  
  ps. Yhden uuden jäänmurtajan hinnalla rakennettaisiin rautatieyhteys suomesta Narvikiin! Mutta se ei sovi, se ei sovi erityisesti Ruotsi- nimiselle naapurillemme!
  ''Yhden uuden jäänmurtajan hinnalla rakennettaisiin rautatieyhteys suomesta Narvikiin!''
  Tehdäänkö jäänmurtajat kullasta ?
  Rovaniemi-Kirkkoniemi radan hinnaksi laskettiin 2,6 miljardia euroa.
- Anonyymi
  2021-04-16 17:20:26
  Anonyymi kirjoitti:
  ''Mutta se ei sovi, se ei sovi erityisesti Ruotsi- nimiselle naapurillemme!''
  On ne svenskit kummaa porukkaa, eivät suostu vaihtamaan raideleveyttä. Fy fan !!
  Onko joku jossain joskus ehdottanut että ruotsin tulisi muuttaa raideleveyttään....?????Ei suomalaisten mahdollisesti laittama lyhyt pätkä rautatietä suomen rajalta Narvikiin edellytä ruotsin raideleveyden muuttamista, vai kuinka?
  Mutta on se asia etenemässä, eiköhän ihan suomalainen Väylävirasto- niminen virasto laita vielä tämän vuoden aikana isoja uutisia eetteriin, koeta pärjäillä katkeruuksissasi siihen asti...palaillaan tuossa joulun alla asiaan...
- Anonyymi
  2021-04-16 18:57:48
  Anonyymi kirjoitti:
  ''Yhden uuden jäänmurtajan hinnalla rakennettaisiin rautatieyhteys suomesta Narvikiin!''
  Tehdäänkö jäänmurtajat kullasta ?
  Rovaniemi-Kirkkoniemi radan hinnaksi laskettiin 2,6 miljardia euroa.
  Laskettiinko sellaista, ai jaa. Mutta kun sinne Narvikiin on jo rata ja ratalinja ja linjaus olemassa, siihen vain lisäraide sivuun ja sitä laskemaa. Kirkkoniemelle ei ole koskaan ollut rataa suomesta, että vähän uutta olisi tosiaan sinne lähteä sitä tunkemaan. Ka olisihan se lähempänä Petsamo ja Valkeanmeren rannatkin, mutta se veli venäläinen, sen kanssa kato pitää olla vähän niin, että ei oikein olisikaan, jookos...No mutta lähitulevaisuudessahan me tämän kuulemma, uutisia uudesta Narvikin radasta...
- Anonyymi
  2021-04-16 21:29:50
  Anonyymi kirjoitti:
  Onko joku jossain joskus ehdottanut että ruotsin tulisi muuttaa raideleveyttään....?????Ei suomalaisten mahdollisesti laittama lyhyt pätkä rautatietä suomen rajalta Narvikiin edellytä ruotsin raideleveyden muuttamista, vai kuinka?
  Mutta on se asia etenemässä, eiköhän ihan suomalainen Väylävirasto- niminen virasto laita vielä tämän vuoden aikana isoja uutisia eetteriin, koeta pärjäillä katkeruuksissasi siihen asti...palaillaan tuossa joulun alla asiaan...
  Toukokuu 2020
  Laurila–Tornio-ratayhteys
  Väylävirasto: Täysin kannattamatonta sähköistää
  Väyläviraston huhtikuussa julkaiseman selvityksen tuomio oli tyly: sähköistämisen yhteiskuntataloudellinen kannattavuus olisi nolla eli se olisi täysin kannattamaton hanke.
  
  Perusteluna oli se, että sähköistämisen vastapainoksi ei tulisi riittävää rahtiliikennettä. Henkilöliikenteen merkitystä ei edes kannattanut arvioida.
  
  Selvitystä tekemässä ollut Väyläviraston projektipäällikkö Jarno Viljakainen sanoo, että yhteiskuntataloudellisen kannattavuuden pitäisi olla vähintään 1.
  
  Siihen päästäisiin, jos tavaraliikennettä olisi 3,5 miljoonaa tonnia. Vuonna 2018 sitä oli 0,33 miljoonaa tonnia.''
- Anonyymi
  2021-04-17 00:15:52
  Anonyymi kirjoitti:
  ''Yhden uuden jäänmurtajan hinnalla rakennettaisiin rautatieyhteys suomesta Narvikiin!''
  Tehdäänkö jäänmurtajat kullasta ?
  Rovaniemi-Kirkkoniemi radan hinnaksi laskettiin 2,6 miljardia euroa.
  Muuten esim. Suomen ja Venäjän rautateillä on eri raideleveys, samoin Venäjän ja esim. Kiinan, silti rautatieliikennettä suomesta japaniinkin asti harjoitetaan, kissankultaako se sitten on se kuljetettava, kai maar!
- Anonyymi
  2021-04-17 09:59:03
  Anonyymi kirjoitti:
  Muuten esim. Suomen ja Venäjän rautateillä on eri raideleveys, samoin Venäjän ja esim. Kiinan, silti rautatieliikennettä suomesta japaniinkin asti harjoitetaan, kissankultaako se sitten on se kuljetettava, kai maar!
  Suomen ja Venäjän raidelevyksissä ero on 4mm. Ei käytännön vaikutusta.
  Venäjältä Kiinaan mennään Mongolian kautta jossa on telinvaihtoterminaali.
- Anonyymi
  2021-04-17 10:01:18
  Anonyymi kirjoitti:
  Muuten esim. Suomen ja Venäjän rautateillä on eri raideleveys, samoin Venäjän ja esim. Kiinan, silti rautatieliikennettä suomesta japaniinkin asti harjoitetaan, kissankultaako se sitten on se kuljetettava, kai maar!
  Ketju alkoi merenkulkuaiheisena, nyt turvenuijat ihmettelevät rautateiden leveyttä:)))
- Anonyymi
  2021-04-17 11:12:12
  Anonyymi kirjoitti:
  Suomen ja Venäjän raidelevyksissä ero on 4mm. Ei käytännön vaikutusta.
  Venäjältä Kiinaan mennään Mongolian kautta jossa on telinvaihtoterminaali.
  Myönnän toki että järkevin vaihtoehto vähentää jäänmurtaja- avustuksen tarvetta Perämerellä olisi tuoda /viedä talvikuukaudet tavaraa eteläisimpiin kotimaan satamiin. En tarkoita että Hankoon tms. asti mutta esim. Mäntyluodosta laivaliikenne jäätalvinakin on merkittävästi helpompaa kuin Perämeren alueen satamista. Meillä ei nyt ole ollut moniin monituisiin vuosiin varsinaisesti "kovia" jäätalvia, jos ja todennäköisesti kun sellaisiakin vielä koetaan, laivaliikenne Perämerelle hyytyy joka tapauksessa lähes olemattomiin: Kun jäänmurtajat joutuvat aloittamaan vaikka Kemiin menossa olevan aluksen avustamisen jostain em. mäntyluodonkin tasolta, siinä kun edetään kävelyvauhtia välillä pysähdellenkin niin matka- aika alkaa olla tuolla osuudella 3- 5 vrk yhteen suuntaan ja murtajat eivät mitenkään ehdi avustamaan kuin murto- osaa laivoista, liikenne hyytyy ja jähmettyy väen väkisin. Kun myös Suomenlahti on silloin kunnolla jäässä, murtajia tarvitaan sielläkin ja senkin takia joudutaan jo priorisoimaan. Nykyisten laivojen koot ovat kasvaneet olennaisesti siitä mitä ne olivat kun Perämeren satamat ensimmäisen kerran ympärivuotisesti pidettiin auki, vaikka myös laivojen konetehot ovat kasvaneet, kookkaan runkonsa takia ne ovat erityisen huonosti vahvoissa jäissä selviäviä, tämä on sattumoisin tullut ihan paikan päällä monet kerrat koettua, esim. suuri säiliöalus ahtojäissä on surkea etenemään ja kun sillä voi olla leveyttä 40 metriä ja murtajallakin vain 23-25- metriä, on siinä murtajalla pyörimistä ja rännin aukaisua. Tiedän, ei Perämerelle aja 40 metriä leveitä tankkereita mutta heiveröisiä ovat pahoissa jääoloissa myös ne pikkulaivat joita enin osa sinne ajavista on, vähänkään kun on ahtojäitä niin hinattavahan niitä on yksi kerrallaan.
  Oikeastaan toivoisin vielä näkeväni yhden tarkoittamani "kovan" jäätalven...
- Anonyymi
  2021-04-17 15:25:46
  Ja tämä aina vuoden- kahden välein esiin työntyvä Rauno- väite taas on kuka? Ylensä kun sivuilla kiukutteleva alaa tuntematon tietäjän menettää vähäisen malttinsa, hän ottaa esiin jonkun epämääräisen "Raunon!
- Anonyymi
  2021-04-17 19:38:12
  Tuo pilleristi dokaisi, tuskinpa....
- Anonyymi
  2021-04-17 21:09:49
  Anonyymi kirjoitti:
  Toukokuu 2020
  Laurila–Tornio-ratayhteys
  Väylävirasto: Täysin kannattamatonta sähköistää
  Väyläviraston huhtikuussa julkaiseman selvityksen tuomio oli tyly: sähköistämisen yhteiskuntataloudellinen kannattavuus olisi nolla eli se olisi täysin kannattamaton hanke.
  
  Perusteluna oli se, että sähköistämisen vastapainoksi ei tulisi riittävää rahtiliikennettä. Henkilöliikenteen merkitystä ei edes kannattanut arvioida.
  
  Selvitystä tekemässä ollut Väyläviraston projektipäällikkö Jarno Viljakainen sanoo, että yhteiskuntataloudellisen kannattavuuden pitäisi olla vähintään 1.
  
  Siihen päästäisiin, jos tavaraliikennettä olisi 3,5 miljoonaa tonnia. Vuonna 2018 sitä oli 0,33 miljoonaa tonnia.''
  Niin, miten sitä tavaraliikennettä olisi voinut olla muuta kuin se noin 0,33 milj. tonnia kun ei sille liikenteelle ole mitään edellytyksiä nykyisellä rataverkolla?
  Pitäisi edes kosteissa unelmissa uskaltaa miettiä paljonko tonneja liikenne tulisi jatkossa olemaan jos toimiva yhteys junilla esim. Narvikiin olisi olemassa?
- Anonyymi
  2021-04-17 21:23:35
  Anonyymi kirjoitti:
  Toukokuu 2020
  Laurila–Tornio-ratayhteys
  Väylävirasto: Täysin kannattamatonta sähköistää
  Väyläviraston huhtikuussa julkaiseman selvityksen tuomio oli tyly: sähköistämisen yhteiskuntataloudellinen kannattavuus olisi nolla eli se olisi täysin kannattamaton hanke.
  
  Perusteluna oli se, että sähköistämisen vastapainoksi ei tulisi riittävää rahtiliikennettä. Henkilöliikenteen merkitystä ei edes kannattanut arvioida.
  
  Selvitystä tekemässä ollut Väyläviraston projektipäällikkö Jarno Viljakainen sanoo, että yhteiskuntataloudellisen kannattavuuden pitäisi olla vähintään 1.
  
  Siihen päästäisiin, jos tavaraliikennettä olisi 3,5 miljoonaa tonnia. Vuonna 2018 sitä oli 0,33 miljoonaa tonnia.''
  3,5 milj. tonniin ei voida päästä nykyisellä yhteydellä ja tahdolla, kas hassua...Ja jo 0,33 milj. tonnin kuljetuskin saadaan kannattavaksi sopivilla avustuksilla, käytännössä kun ilman avustuksia mikään kuljetus ei ole kannattavaa.
  Meillä on ollut aikoja jolloin ainoa reitti ulkomaille oli Liinahamarin sataman kautta, koska se on nyt kriisiaikoja ajatellen poissuljettu, pitääkö poissulkea seuraavaksi mahdollisin ja järkevin vaihtoehto, joka muuten olisi järkevin vaihtoehto jopa rauhanomaisten olojen aikana, jäätön satama?
- Anonyymi
  2021-04-17 21:52:36
  Vuosia sitten:)))
- Anonyymi
  2021-04-18 12:00:54
  Anonyymi kirjoitti:
  Niin, miten sitä tavaraliikennettä olisi voinut olla muuta kuin se noin 0,33 milj. tonnia kun ei sille liikenteelle ole mitään edellytyksiä nykyisellä rataverkolla?
  Pitäisi edes kosteissa unelmissa uskaltaa miettiä paljonko tonneja liikenne tulisi jatkossa olemaan jos toimiva yhteys junilla esim. Narvikiin olisi olemassa?
  Olipa kerran Jäämerentie, melkoisia tavaramääriä sitä kautta sen ajan kuorma- autokalustolla kuljetettiin, eikä vain suomalaisten vaan myös ruotsalaisten ja vähemmässä määrin norjalaistenkin tavaroita. Sr reitti jos olisi suomella saanut olla, sitä kohenneltu ja laitettu kiskotkin kylkiäisiksi, ei paljoa tarvitsisi runnoa jäitä rikki Perämeren satamiin. Sama jo laitettaisiin toimiva rautatieyhteys Narvikiin, pääosin jo olemassa olevan radan rinnalle, mutta voi kauhistus, eihän se ole mahdollista, eihän, kun se ei päänupeissa ole mahdollista niin rikotaan jäätä, rikotaan jäätä ja taas kerran, rikotaan jäätä, se on niin ympäristöystävällistäkin touhua.
Anonyymi
2021-04-10 14:42:39
Olisiko tämä kuvio taas sellainen, että testaukset uudelle jääkeulalle piti tietenkin tehdä oikeissa jääolosuhteissa ja sen takia koko Håkun ym. porukka kutsuttiin verovaroin Saimaalle. (J)oku on saattanut myös painostaa ja sopimuksien teko on mitä suurimmassa määrin vaihtokauppaa, kaupankäyntiä, kilpailijoiden eliminointia ja muuta painostusta. Aikaisemmista kokemuksista oppineena seuraa tietenkin johtopäätös: Keulabusineksen tulot ohjautuu aikanaan ties minne, jossa nykyiset päättäjät ovat sattumalta jo konsultteja ja... Ihmiseen, eikä päättäjään ei voi luottaa.
- Anonyymi
  2021-04-10 16:20:38
  Ehkä, kai, kukaties, luullakseni ehdoton kantani lienee,,,,,
- Anonyymi
  2021-04-14 14:46:15
  Håkku håkku håkku, joku hakkaa nyt yhtä ja samaa håkkua!
- Anonyymi
  2021-04-16 17:59:33
  Anonyymi kirjoitti:
  Håkku håkku håkku, joku hakkaa nyt yhtä ja samaa håkkua!
  Taitaa olla VR:n poikien höpötyspalsta???? Ei ainakaan liity laivoihin tai merenkulkuun. Anteeksi ilkeyteni.
- Anonyymi
  2021-04-16 23:19:27
  Anonyymi kirjoitti:
  Taitaa olla VR:n poikien höpötyspalsta???? Ei ainakaan liity laivoihin tai merenkulkuun. Anteeksi ilkeyteni.
  Taidatte olla pöljiä juttuinenne. Miten ne liittyvät tähän palstaan? Miten rautatiet liityvät merenkulkuun, no kuljetusta ainakin.
  
  Ehkä näiden viisaiden kuuluisi olla hallituksen jäseniä eli menkää sinne älykkyyksinenne. Tuskine sinne ympyröihin pääsette tuollaisella ajatusmaailmallanne. Tuskin järkenne riittää edes Esson baariin apulaiseksi.
  
  Valitan.
  
  Vanha merimies
- Anonyymi
  2021-04-17 00:16:52
  Anonyymi kirjoitti:
  Taidatte olla pöljiä juttuinenne. Miten ne liittyvät tähän palstaan? Miten rautatiet liityvät merenkulkuun, no kuljetusta ainakin.
  
  Ehkä näiden viisaiden kuuluisi olla hallituksen jäseniä eli menkää sinne älykkyyksinenne. Tuskine sinne ympyröihin pääsette tuollaisella ajatusmaailmallanne. Tuskin järkenne riittää edes Esson baariin apulaiseksi.
  
  Valitan.
  
  Vanha merimies
  Sinulla on siis ongelmia kun noin täällä valitat, onko jo auttanut?
- Anonyymi
  2021-04-17 18:32:29
  Anonyymi kirjoitti:
  Taidatte olla pöljiä juttuinenne. Miten ne liittyvät tähän palstaan? Miten rautatiet liityvät merenkulkuun, no kuljetusta ainakin.
  
  Ehkä näiden viisaiden kuuluisi olla hallituksen jäseniä eli menkää sinne älykkyyksinenne. Tuskine sinne ympyröihin pääsette tuollaisella ajatusmaailmallanne. Tuskin järkenne riittää edes Esson baariin apulaiseksi.
  
  Valitan.
  
  Vanha merimies
  Jäänmurtajien suojatyöpaikoista (sairas)eläkkeelle jääneillä on ollut tosi usein ongelmia.
- Anonyymi
  2021-04-17 18:35:02
  Anonyymi kirjoitti:
  Jäänmurtajien suojatyöpaikoista (sairas)eläkkeelle jääneillä on ollut tosi usein ongelmia.
  Laitatko tilastoa näkyviin?
Anonyymi
2021-04-19 20:26:54
Suomessa ei sinänsä laskuteta laivoja erikseen jäänmurtaja-avusta. Murtoa ei kuitenkaan maksa yksin Suomen valtio, kuten alkuperäinen kirjoittaja ilmeisesti tarkoitti.

Jäänmurron kustannukset lisätään satamamaksuihin, jotka peritään kaikilta suomalaisissa satamissa vierailevilta laivoilta, riippumatta siitä onko jäänmurtaja-apua tarvittu juuri sillä matkalla vai ei. Mitä ylempi jääluokka laivalla on, sitä itsenäisemmin se pystyy liikkumaan jäissä ja sitä vähemmän se tarvitsee jäänmurtaja-apua. Siksi jääluokan A laivalla on alempi satamamaksu kuin samankokoisella jääluokan B laivalla.

Jäänmurron kustannukset siis lisätään kuljetuskustannuksiin, eli viime kädessä ne maksaa asiakas jolle laivalla kuljetettavat tuotteet myydään.
- Anonyymi
  2021-04-19 23:10:01
  Entä esim. väylämaksut? Ehkä tarkoititkin niitä?
Anonyymi
2021-04-22 22:21:16
Niinpä, paljonko siitä Saimaan jäänmurrosta sitten joku saa, aloittaja tietää vaan ei kerro?
Anonyymi
2021-04-25 10:22:16
Monta rahtialusta jo liikkeellä Saimaalla, hyvä että väyliä avattiin.
Anonyymi
2021-04-26 15:56:12
Saimaankanavan slussit pitäis täyttää BETONILLA ;)
- Anonyymi
  2021-04-26 21:55:11
  Taitavat ajatuksesi olla jo betonoitu?
Anonyymi
2021-04-27 07:11:02
Huvineitä nähty, mutta kaksi jäänmurtajaa cruisailee pitkin jäätöntä Saimaata. Huh huh- Suomella ei ole mahdollisuuksia.
Anonyymi
2021-04-27 10:07:35
Huvinei nähty täälläkin, huh-huh- Suomi on hyvä paikka!
Anonyymi
2021-04-28 19:16:09
Aloittaja osaa keroa, että Saimaan jäänmurto "maksaa laivaa kohden" , ts, hän oivaltaa että jotakin se maksaa, loppu onkin arvailujen varassa...Mitä se maksaa, kuka sen tietää, kuka sen maksaa, mitä se maksaa jne?
- Anonyymi
  2021-04-28 19:45:16
  Löytyy helposti monenlaista laskelmaa koko kanavan kuluista, ylläpito, huollot, ym,ym.
  Jäänmurto mainitaan usein mutta ei sille hintaa. Ilmeiseti niin olematon summa konaisuudesta...tai niin kallis ettei kerrota:))
  
  Saattaa olla jäänmurto kanavassa pian historiaa....
  
  ''Geologian tutkimuskeskus on tehnyt alustavia selvityksiä geotermisen energian hyödyntämisestä Saimaan kanavan jään vähentämiseksi ja liikennekauden pidentämiseksi. Kaakkois-Suomen alueella on hyödynnettävää lämpöpotentiaalia. Geotermisen energian hyödyntäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia.''
- Anonyymi
  2021-04-28 19:54:18
  Anonyymi kirjoitti:
  Löytyy helposti monenlaista laskelmaa koko kanavan kuluista, ylläpito, huollot, ym,ym.
  Jäänmurto mainitaan usein mutta ei sille hintaa. Ilmeiseti niin olematon summa konaisuudesta...tai niin kallis ettei kerrota:))
  
  Saattaa olla jäänmurto kanavassa pian historiaa....
  
  ''Geologian tutkimuskeskus on tehnyt alustavia selvityksiä geotermisen energian hyödyntämisestä Saimaan kanavan jään vähentämiseksi ja liikennekauden pidentämiseksi. Kaakkois-Suomen alueella on hyödynnettävää lämpöpotentiaalia. Geotermisen energian hyödyntäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia.''
  No tuohan tarkoittaisi sitä että jos kanavaa voisi pitää auki läpi talven niin jäänmurtokausi saimaalla pitenisi!
  Sinnehän onkin suunnitteilla uusia suomalaisia laivoja jotka "ekotehokkuutensa" takia tarvitsevat jatkuvaa murto apua joten jään murtoa saimaalla varmaan pitää kehitellä lisää eikä suinkaan vähentää.
- Anonyymi
  2021-04-28 20:05:38
  Anonyymi kirjoitti:
  No tuohan tarkoittaisi sitä että jos kanavaa voisi pitää auki läpi talven niin jäänmurtokausi saimaalla pitenisi!
  Sinnehän onkin suunnitteilla uusia suomalaisia laivoja jotka "ekotehokkuutensa" takia tarvitsevat jatkuvaa murto apua joten jään murtoa saimaalla varmaan pitää kehitellä lisää eikä suinkaan vähentää.
  Eli omaa kommenttiasi nyt kommentoit?
- Anonyymi
  2021-04-28 20:28:38
  Anonyymi kirjoitti:
  Eli omaa kommenttiasi nyt kommentoit?
  Elien kommentoinut omaani!
  Sulla on tuo ongelma että sekoitat aina kommentoijat joihinkin toisiin.
- Anonyymi
  2021-04-28 20:50:09
  Anonyymi kirjoitti:
  Eli omaa kommenttiasi nyt kommentoit?
  Älä esitä tyhmempää kuin olet...
- Anonyymi
  2021-04-30 17:46:24
  Anonyymi kirjoitti:
  Löytyy helposti monenlaista laskelmaa koko kanavan kuluista, ylläpito, huollot, ym,ym.
  Jäänmurto mainitaan usein mutta ei sille hintaa. Ilmeiseti niin olematon summa konaisuudesta...tai niin kallis ettei kerrota:))
  
  Saattaa olla jäänmurto kanavassa pian historiaa....
  
  ''Geologian tutkimuskeskus on tehnyt alustavia selvityksiä geotermisen energian hyödyntämisestä Saimaan kanavan jään vähentämiseksi ja liikennekauden pidentämiseksi. Kaakkois-Suomen alueella on hyödynnettävää lämpöpotentiaalia. Geotermisen energian hyödyntäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia.''
  Varsinainen kanava on vain osa Saimaan väylästöä, mene ja tiedä kumpi on hankalampi talvikaudella laivoille, kanava vaiko muut väyläosuudet? Ei kai ajatus sentään ole että jollain geotermisillä energioilla alettaisiin koko Saimaata sulana pitämään.
- Anonyymi
  2021-04-30 18:14:55
  Anonyymi kirjoitti:
  Varsinainen kanava on vain osa Saimaan väylästöä, mene ja tiedä kumpi on hankalampi talvikaudella laivoille, kanava vaiko muut väyläosuudet? Ei kai ajatus sentään ole että jollain geotermisillä energioilla alettaisiin koko Saimaata sulana pitämään.
  Kanava on se hankalampi jäänmurron kannalta, siksi se suljetaan pahimmaksi talvikaudeksi.
  Kanavan sulanpitämisestähän tuo puhui eikä Saimaan.!
Anonyymi
2021-04-30 21:21:11
Olisi mukava tietää saimaan jäänmurron kustannukset, vaikka vain tämän talven osalta. Verotonta polttoainetta on palanut hirvittäviä määriä, mutta mitä sitten? Kukaan ei kuitenkaan välitä ja summat hautautuu miljardien sekaan.
- Anonyymi
  2021-05-01 10:35:07
  No jos siellä yhdestä kolmeen hinaajaan on enimmilläänkin yhtä aikaa ajellut ja nekin vasta pari viikkoa ja nyt taitaa enää yksi olla siellä ja jos ne ovat ajelleet suunnilleen keskimäärin ehkä yht. 3000 kW:n teholla niin ei sitä polttoainetta aivan hirveitä määriä ole kulunut. Polttoaineen ominaiskulutus on noilla koneilla siinä 230 g/kWh, se merkitsee vajaata 700 litraa tunnissa ja parin viikon ajossa jos arvioidaan ajoa tulleen vaikka keskimäärin 20 h/vrk, eli yht. 280 h niin se tekee polttoaineen kokonaiskulutuksessa suunnilleen vajaat 200 tonnia eli polttoainekuluja siinä 160000 Euron edestä.
  Kokonaiskustannus on tietysti jotain mistä sopivat yrittäjä ja tilaaja, tarkkaan ottaen nekin tiedot ovat julkisia tietoja, ken vain jaksaa ja osaa penkoa?
- Anonyymi
  2021-05-01 15:12:26
  Olisi mukava tietää millä perusteella käytetään verotonta menovettä ??
- Anonyymi
  2021-05-01 16:19:49
  Anonyymi kirjoitti:
  Olisi mukava tietää millä perusteella käytetään verotonta menovettä ??
  Käy bunkraamassa venäjän puolella niin siinähän se.
  Silloin tuo ylempänä oleva laskelma on ylä kanttiin. Diesel maksoi alkutalvesta monin paikoin alle 400$ / t. Siis laivapolttoaineena.
Anonyymi
2021-05-01 16:16:56
Miksette aja atomikäyttöisillä jäänmurtjilla. Rahtilaivatkin atomikäyttöisiksi.
- Anonyymi
  2021-05-01 17:47:04
  Mistä paikoista sinulla on tapana laivapolttoaineesi Venäjällä ostaa?
- Anonyymi
  2021-05-01 17:52:14
  Ei se niin kaukana ole Saimaalta katsoen lähin ydinvoimakäyttöinen rahtialus, se on Pietarissa. Mutta ei taitaisi aivan mahtua kanavaan?
- Anonyymi
  2021-05-01 20:58:46
  Anonyymi kirjoitti:
  Mistä paikoista sinulla on tapana laivapolttoaineesi Venäjällä ostaa?
  Kyllä sitä toimitetaan kaikkiin venäjän satamiin.
- Anonyymi
  2021-05-02 09:02:08
  Anonyymi kirjoitti:
  Kyllä sitä toimitetaan kaikkiin venäjän satamiin.
  Missä venäjän satamissa sinulla on tapana bunkrata?
- Anonyymi
  2021-05-02 12:16:02
  Anonyymi kirjoitti:
  Missä venäjän satamissa sinulla on tapana bunkrata?
  No just nyt ei Venäjällä missään mutta Pietarissa, vysotskissa, gronstadissa ja Viipurissa on tullut bunkrattua.
Anonyymi
2021-05-01 21:18:09
Ei kai pääsääntöisesti ulkomaanliikentessä oleva varustamo mitään polttoaineveroja maksa? Arvonlisäverokaan ei mene, se kuoleentuu muuten, eikä tarvitse maksaa. Viron lippukin vaikuttaa.
- Anonyymi
  2021-05-02 09:31:06
  Kivaa kun simaa oli vielä:))
Anonyymi
2021-10-24 19:19:31
Rahtiliikenne Saimaalla loppuu marraskuun alussa, joten jäänmurtoa ei varmaan jatkossa enää tarvita.
- Anonyymi
  2021-11-07 13:25:34
  Pari rahtilaivaa juuri nyt kanavassa ja ehkä kolme työntöproomuyhdistelmää Saimaalla liikkeellä mutta kyllä liikenne on vähiin mennyt tuon naapurin päätöksen seurauksena,
- Anonyymi
  2021-11-07 20:28:53
  Anonyymi kirjoitti:
  Pari rahtilaivaa juuri nyt kanavassa ja ehkä kolme työntöproomuyhdistelmää Saimaalla liikkeellä mutta kyllä liikenne on vähiin mennyt tuon naapurin päätöksen seurauksena,
  Ensi keväänä oli tarkoitus aloittaa sulkujen pidentäminen 11 metrillä. Tuskin kannattaa enää.
- Anonyymi
  2021-11-07 22:26:22
  Anonyymi kirjoitti:
  Ensi keväänä oli tarkoitus aloittaa sulkujen pidentäminen 11 metrillä. Tuskin kannattaa enää.
  Kenen kannalta se kannattavuus sitten olisi ollut ja miten olisi ollut kannattavaa, enempi siinä ehkä työllistävää vaikutusta haetaan/haettiin?
- Anonyymi
  2021-11-08 18:45:30
  Anonyymi kirjoitti:
  Ensi keväänä oli tarkoitus aloittaa sulkujen pidentäminen 11 metrillä. Tuskin kannattaa enää.
  Saimaan kanavaan ei kannata investoida enää yhtään mitään. Kaikki liikenevät rahat pitää käyttää Kymijoen kanavointiin ja kanavayhteyteen siltä Saimaalle. Sen jälkeen voidaan Saimaan kanavan poikki ajaa maapenger valtioiden rajalle. Venäläiset saavat sitten tehdä loppuosalle kanavaa mitä lystäävät. Saadaan sitten kuljettaa uudella kanavalla mitä halutaan venäläisten puuttumatta asiaan. Ja tietysti pitää hakea kaikki mahdolliset EU-rahat tähän projektiin!
- Anonyymi
  2021-11-08 19:42:07
  Anonyymi kirjoitti:
  Saimaan kanavaan ei kannata investoida enää yhtään mitään. Kaikki liikenevät rahat pitää käyttää Kymijoen kanavointiin ja kanavayhteyteen siltä Saimaalle. Sen jälkeen voidaan Saimaan kanavan poikki ajaa maapenger valtioiden rajalle. Venäläiset saavat sitten tehdä loppuosalle kanavaa mitä lystäävät. Saadaan sitten kuljettaa uudella kanavalla mitä halutaan venäläisten puuttumatta asiaan. Ja tietysti pitää hakea kaikki mahdolliset EU-rahat tähän projektiin!
  Ai sillä uudella kanavalla saa sitten kuljettaa nämä puut mitä venäläiset nyt meinaa rajoittaa?
  Miksiköhän?
- Anonyymi
  2021-11-08 21:19:09
  Anonyymi kirjoitti:
  Ai sillä uudella kanavalla saa sitten kuljettaa nämä puut mitä venäläiset nyt meinaa rajoittaa?
  Miksiköhän?
  Jonkun kanava on tukossa;)
- Anonyymi
  2021-11-08 23:23:01
  Anonyymi kirjoitti:
  Saimaan kanavaan ei kannata investoida enää yhtään mitään. Kaikki liikenevät rahat pitää käyttää Kymijoen kanavointiin ja kanavayhteyteen siltä Saimaalle. Sen jälkeen voidaan Saimaan kanavan poikki ajaa maapenger valtioiden rajalle. Venäläiset saavat sitten tehdä loppuosalle kanavaa mitä lystäävät. Saadaan sitten kuljettaa uudella kanavalla mitä halutaan venäläisten puuttumatta asiaan. Ja tietysti pitää hakea kaikki mahdolliset EU-rahat tähän projektiin!
  Onko tuota Kymijoen asiaa jossain joskus käsitelty. Yksi vaihtoehto olisi katsoa lyhin ratayhteys Saimaalta esim. Haminaan tai kotkaan, sitten voisi Saimaalla olla oma pienien alusten laivastonsa joka liikuttaisi tavaraa siitä sisäsatamasta vesitse eteenpäin ja toisi sinne. Tuollaisen järjestelmän talviaukipitokin olisi hieman helpompaa ellei varsinaista kanavaa sulkuineen olisi. Näin jäätäisiin riippumattomiksi itänaapurin oikuista.
- Anonyymi
  2021-11-09 00:43:42
  Anonyymi kirjoitti:
  Onko tuota Kymijoen asiaa jossain joskus käsitelty. Yksi vaihtoehto olisi katsoa lyhin ratayhteys Saimaalta esim. Haminaan tai kotkaan, sitten voisi Saimaalla olla oma pienien alusten laivastonsa joka liikuttaisi tavaraa siitä sisäsatamasta vesitse eteenpäin ja toisi sinne. Tuollaisen järjestelmän talviaukipitokin olisi hieman helpompaa ellei varsinaista kanavaa sulkuineen olisi. Näin jäätäisiin riippumattomiksi itänaapurin oikuista.
  Edelleen venäjä voi rajoittaa puutavaran tuomista! Eikä varmaan peru päätöstään jos suomi lopettaisi Saimaan kanavan käytön.
- Anonyymi
  2021-11-09 06:29:08
  Anonyymi kirjoitti:
  Edelleen venäjä voi rajoittaa puutavaran tuomista! Eikä varmaan peru päätöstään jos suomi lopettaisi Saimaan kanavan käytön.
  Mitenkä se veli venäläinen rajoittaa suomalaista liikennettä Saimaalla?
  Ampuuko oikein tykeillä tai ohjuksilla jos joku yrittää kuljettaa puutavaraa?
- Anonyymi
  2021-11-09 09:57:26
  Anonyymi kirjoitti:
  Mitenkä se veli venäläinen rajoittaa suomalaista liikennettä Saimaalla?
  Ampuuko oikein tykeillä tai ohjuksilla jos joku yrittää kuljettaa puutavaraa?
  Ei varmaan ammu mutta kyllä se voi rajoittaa näitä tässä ketjussa mainittuja puukuljetuksia venäjältä.
  Etkö oikein pysy mukana keskustelussa?
  Vai etkö ole edes kuullut tästä venäjän tullin linjauksesta?
- Anonyymi
  2021-11-09 11:22:58
  Anonyymi kirjoitti:
  Ei varmaan ammu mutta kyllä se voi rajoittaa näitä tässä ketjussa mainittuja puukuljetuksia venäjältä.
  Etkö oikein pysy mukana keskustelussa?
  Vai etkö ole edes kuullut tästä venäjän tullin linjauksesta?
  Kysehän on raakapuun kuljetuksista ja kanavan kautta kuljetettava raakapuu on kyllä ollut 99- prosenttisesti Venäjältä Suomen tehtaille tulevaa puuta ja tämä reitti on yksi niistä joissa naapuri ilmoitti raakapuun tuonnin loppuvan.
  Kanavan käyttöä ei Venäjä sentään ole ainakaan toistaiseksi kieltämässä, eli esim. puunjalostustuotteita sitä kautta voidaan edelleen viedä.
  
  Joku sivulla esitti että olisi järkevintä rakentaa uusi kanavayhteys Saimaalta Suomenlahteen Kymijokea myötäillen mutta kun karttoja katsotaan niin kylläpä siinä tekemistä olisi ja kustannuksia vaan paljon. Ja sikseen, Saimaan kanavahan on jo olemassa ja käytettävissä ja sallisiko veli venäläinen paremmin myymänsä raakapuun tuonnin Kymijoen kanavaa pitkin, tuskinpa vain?
- Anonyymi
  2021-11-09 12:12:07
  Anonyymi kirjoitti:
  Kysehän on raakapuun kuljetuksista ja kanavan kautta kuljetettava raakapuu on kyllä ollut 99- prosenttisesti Venäjältä Suomen tehtaille tulevaa puuta ja tämä reitti on yksi niistä joissa naapuri ilmoitti raakapuun tuonnin loppuvan.
  Kanavan käyttöä ei Venäjä sentään ole ainakaan toistaiseksi kieltämässä, eli esim. puunjalostustuotteita sitä kautta voidaan edelleen viedä.
  
  Joku sivulla esitti että olisi järkevintä rakentaa uusi kanavayhteys Saimaalta Suomenlahteen Kymijokea myötäillen mutta kun karttoja katsotaan niin kylläpä siinä tekemistä olisi ja kustannuksia vaan paljon. Ja sikseen, Saimaan kanavahan on jo olemassa ja käytettävissä ja sallisiko veli venäläinen paremmin myymänsä raakapuun tuonnin Kymijoen kanavaa pitkin, tuskinpa vain?
  Niin, tuo kaikkihan on jo mainittu aiemmin.
- Anonyymi
  2021-11-09 12:50:07
  Anonyymi kirjoitti:
  Ei varmaan ammu mutta kyllä se voi rajoittaa näitä tässä ketjussa mainittuja puukuljetuksia venäjältä.
  Etkö oikein pysy mukana keskustelussa?
  Vai etkö ole edes kuullut tästä venäjän tullin linjauksesta?
  Varmaan venäläisen tullin linjaukset vaikuttaa suoraan Saimaan jäänmurtomaksuihin.
- Anonyymi
  2021-11-09 14:53:51
  Anonyymi kirjoitti:
  Niin, tuo kaikkihan on jo mainittu aiemmin.
  Tällä sivulla ei ole aiemmin yhdelläkään sanalla käsitelty esim. sitä, miten Kymijoen mahdollinen kanava auttaisi raakapuun tuonnissa Venäjältä.
  Venäjähän ei ole kieltänyt Saimaan kanavan käyttöä, se ainoastaan ilmoitti kieltävänsä raakapuun kuljetukset venäjältä suomeen kanavan ja oliko kahden muun eteläisimmän raja- aseman kautta.
- Anonyymi
  2021-11-09 15:59:38
  Anonyymi kirjoitti:
  Tällä sivulla ei ole aiemmin yhdelläkään sanalla käsitelty esim. sitä, miten Kymijoen mahdollinen kanava auttaisi raakapuun tuonnissa Venäjältä.
  Venäjähän ei ole kieltänyt Saimaan kanavan käyttöä, se ainoastaan ilmoitti kieltävänsä raakapuun kuljetukset venäjältä suomeen kanavan ja oliko kahden muun eteläisimmän raja- aseman kautta.
  On kyllä epäilty että kymijoenkanava ei auttaisi raakapuun tulli asiassa.
Anonyymi
2021-11-09 18:01:28
Kanavan nykyinen vuokrasopimus on voimassa vielä noin 39 vuotta. Neuvostoliitto tai Venäjäkään eivät ole yrittäneet kanavan sopimuksenmukaista käyttöä estää sinä aikana jolloin ko. sopimus on ollut voimassa, sota- aika oli sitä aikaa mutta noin muuten.
Jos puunjalostusteollisuudessa voidaan edes valmis tuote kuljettaa kanavan kautta vielä noinkin kauan, ei ole mieltä lähteä mitään monimutkaista kymmenien miljardien Kymijoen kanavaa väsäämään, eihän tiedetä toimiiko nykyisistä sellu- ja paperitehtaistakaan mikä määrä enää kymmenien vuosien kuluttua...Jos Nallelta kysytään niin ei taida juurikaan toimintaa olla joskus vuonna 2040...
- Anonyymi
  2021-11-09 18:15:37
  Kun merenpinta nousee ilmastonlämpenemisen vuoksi niin Suomessa ei tulevaisuudessa tarvita mitään kanavia. Kanootit riittävät.
Anonyymi
2021-11-09 18:27:11
Taisinpa sohaista oikein ampiaispesää kun tuosta Kymijoki-Saimaa-kanavasta kirjoitin. Tässähän tuntee itsensä jo oikein paremmaksi trolliksi...
Anonyymi
2021-11-09 20:09:39
Kymijoen kanavaa on selvitetty monta kertaa, ja joka kerta on tultu tulokseen, että se ei ole kannattava. Viimeksi vuonna 2002.

http://kanaler.arnholm.nu/suomi/finland/kymmenef.html
- Anonyymi
  2021-11-09 20:24:28
  Voihan tuota selvittää uudelleenkin. Voidaan tulla erilaiseen tulokseen nyt kun ilmastonlämpeneminen sulattaa Saimaan jäät ja tammia ja pähkinäpuita ruvetaan taas kuljettamaan tervahöyryillä..
- Anonyymi
  2021-11-09 21:33:13
  Anonyymi kirjoitti:
  Voihan tuota selvittää uudelleenkin. Voidaan tulla erilaiseen tulokseen nyt kun ilmastonlämpeneminen sulattaa Saimaan jäät ja tammia ja pähkinäpuita ruvetaan taas kuljettamaan tervahöyryillä..
  Tervahöyry, erikoinen nimitys alustyypille sinänsä koska tervankuljetuksessa nuo taisivat aika vähän olla mukana eivätkä ne polttoaineenaankaan tervaa käyttäneet.
- Anonyymi
  2021-11-09 22:19:23
  Anonyymi kirjoitti:
  Tervahöyry, erikoinen nimitys alustyypille sinänsä koska tervankuljetuksessa nuo taisivat aika vähän olla mukana eivätkä ne polttoaineenaankaan tervaa käyttäneet.
  Tulisiko nimi sitten siitä kun joka kevät runko tervattiin ja hyvälle tuoksui?
- Anonyymi
  2021-11-09 22:30:34
  Anonyymi kirjoitti:
  Tulisiko nimi sitten siitä kun joka kevät runko tervattiin ja hyvälle tuoksui?
  Tuskinpa.
  Minä veikkaan että laivan nimi tuli siitä että sen kannella soitettiin haitaria ja hoilattiin että sanni ja marleena.
- Anonyymi
  2021-11-10 00:21:18
  Anonyymi kirjoitti:
  Tuskinpa.
  Minä veikkaan että laivan nimi tuli siitä että sen kannella soitettiin haitaria ja hoilattiin että sanni ja marleena.
  Niin tapahtui lähinnä asioita romantisoivissa elokuvan tapaisissa, käytännön elämä oli jotain muuta.
- Anonyymi
  2021-11-10 03:53:30
  Anonyymi kirjoitti:
  Niin tapahtui lähinnä asioita romantisoivissa elokuvan tapaisissa, käytännön elämä oli jotain muuta.
  Ihanko oikeasti seilasit tervahöyryllä? Soititko haitariakin?
- Anonyymi
  2021-11-10 12:13:45
  Anonyymi kirjoitti:
  Ihanko oikeasti seilasit tervahöyryllä? Soititko haitariakin?
  Onko joku sellaista väittänyt? Taas aika eriskummallinen kysymys...
Anonyymi
2021-11-12 21:33:00
Muutamana aamuna laiturit olleet härmässä ja kanavan liikennöinti jähmettyy. Onko Calypso ja Hokun laivasto tulossa?
- Anonyymi
  2021-12-06 01:57:41
  Männä viikolla tuli Calypso ja Meteor, Calypso on pohjoisessa ja Mete etelämpänä. Protector makaa Muugassa.
Anonyymi
2021-12-01 10:39:06
ESL Shippingin M/S Kumpula seilaa koilisväylällä Murmansk-Kiina välillä.
Suomalaisten veronmaksajien tuet valuu Venäjän ja Kiinan hyväksi.
Laivalla on sekamiehitys joten Filpparit/Eestiläiset/Venäläiset merimiehet vievät rahat ja Suomalaiset merenkulkijat jäävät työttömyys kortistoon.

Suomen Merenkulku politiikka on nyt vain tulon siirtoja ulkomaalaisten hyväksi.
- Anonyymi
  2021-12-01 13:40:04
  Kumpula on rahdattu kahdelle reissulle, Murmanskista malmia Kiinaan.
  
  ''... ja Suomalaiset merenkulkijat jäävät työttömyys kortistoon''
  Mieti termiä ''sekamiehitys'' Se ei tarkoita että miehistö on sekaisin, sinä olet.
- Anonyymi
  2021-12-01 15:15:19
  Anonyymi kirjoitti:
  Kumpula on rahdattu kahdelle reissulle, Murmanskista malmia Kiinaan.
  
  ''... ja Suomalaiset merenkulkijat jäävät työttömyys kortistoon''
  Mieti termiä ''sekamiehitys'' Se ei tarkoita että miehistö on sekaisin, sinä olet.
  Kaksi reissua se on nyt tehnyt mutta onko se yhtenä karavaanissa joka on tulossa Karanmerelle. Löysin jo ikääntyneen uutisen jonka mukaan Kumpula oli 12.11 jossain koillisväylän itäosassa odottamassa murtaja Vaigatsia. Eli pian kuukauden olisi paluumatka tyhjillään olevalla laivalla Kiinasta Murmanskiin kestänyt?
- Anonyymi
  2021-12-01 20:02:04
  Anonyymi kirjoitti:
  Kaksi reissua se on nyt tehnyt mutta onko se yhtenä karavaanissa joka on tulossa Karanmerelle. Löysin jo ikääntyneen uutisen jonka mukaan Kumpula oli 12.11 jossain koillisväylän itäosassa odottamassa murtaja Vaigatsia. Eli pian kuukauden olisi paluumatka tyhjillään olevalla laivalla Kiinasta Murmanskiin kestänyt?
  ''...kuukauden olisi paluumatka tyhjillään olevalla laivalla Kiinasta Murmanskiin...''
  
  Venäläiset laatii aikataulut.
Anonyymi
2021-12-01 22:25:33
Jääesteet siellä hidastavat ja kun murtajaa tarvitaan, homma menee hitaaksi. Kun on useampia laivoja saattueessa, ensin odotellaan että laivat tulevat jonnekin sovitulle paikalle, sitten tulee murtaja kun ehtii jne. Sitten yksi ja toinenkin alus kuitenkin matkalla juuttuu ahtojäihin vaikka murtaja on siitä vähän aiemmin ajanut ja sitten murtajan on palattava auttamaan alus irti, palattava letkan eteen, hetken kuluttua kaikki toistuu jne.
Kiinasta lähdöstä on kuukausi ja risat jaollaan vielä matkalla, taival jäätilanteen osalta vähän helpottuu loppuvaiheissaan mutta matkaa on vielä noin 1500 km.
Anonyymi
2022-01-02 14:09:19
Hybridihyökkäys kun yritetään kääntää keskustelua kiinanväylille? H :n juonia.
- Anonyymi
  2022-01-03 23:52:04
  Älä, että oikein hyökkäys jos keskustellaan jostakin muustakin kuin ihan ehdottomasti aloituksen aiheesta? Huomaatko että edelleen kuitenkin keskustellaan laivoista, jääesteistä tms? Entä oletko huomannut että näillä sivuilla kyllä varsin paljon keskustelut polveilevat kokonaankin pois aloituksen aiheista?
  Eipä ollut sinullakaan paljon asiaa Saimaan jäänmurtoon liittyen...
- Anonyymi
  2022-01-04 09:26:46
  Anonyymi kirjoitti:
  Älä, että oikein hyökkäys jos keskustellaan jostakin muustakin kuin ihan ehdottomasti aloituksen aiheesta? Huomaatko että edelleen kuitenkin keskustellaan laivoista, jääesteistä tms? Entä oletko huomannut että näillä sivuilla kyllä varsin paljon keskustelut polveilevat kokonaankin pois aloituksen aiheista?
  Eipä ollut sinullakaan paljon asiaa Saimaan jäänmurtoon liittyen...
  Kokeile haulla "luoteisväylä" tai vaikka jäänmurto yleensä. Tässä käsitellään jäänmurron kustannuksia saimaan vesistön alueella ja olosuhteissa.
- Anonyymi
  2022-01-04 10:27:51
  Anonyymi kirjoitti:
  Kokeile haulla "luoteisväylä" tai vaikka jäänmurto yleensä. Tässä käsitellään jäänmurron kustannuksia saimaan vesistön alueella ja olosuhteissa.
  ''Tässä käsitellään jäänmurron kustannuksia saimaan vesistön alueella ja olosuhteissa.''
  
  Ihanko totta ?? Enimmäkseen arvauksia, loput pelkkää roskaa.
- Anonyymi
  2022-01-04 12:43:18
  Anonyymi kirjoitti:
  ''Tässä käsitellään jäänmurron kustannuksia saimaan vesistön alueella ja olosuhteissa.''
  
  Ihanko totta ?? Enimmäkseen arvauksia, loput pelkkää roskaa.
  Olisit tarkempi mtä luet!
- Anonyymi
  2022-01-06 16:57:07
  Anonyymi kirjoitti:
  Kokeile haulla "luoteisväylä" tai vaikka jäänmurto yleensä. Tässä käsitellään jäänmurron kustannuksia saimaan vesistön alueella ja olosuhteissa.
  Jäänmurto yleensä...siinäpä jännä hakusana.
- Anonyymi
  2022-01-06 22:09:28
  Anonyymi kirjoitti:
  Kokeile haulla "luoteisväylä" tai vaikka jäänmurto yleensä. Tässä käsitellään jäänmurron kustannuksia saimaan vesistön alueella ja olosuhteissa.
  ''Tässä käsitellään jäänmurron kustannuksia saimaan vesistön alueella ja olosuhteissa.''
  
  Ihanko totta ?? Pelkkiä hölmöjä arvauksia ja yleistä paskanjauhamista:))
  
  Paljonko maksaa per laiva ? Sitä ei tiedä kukaan, kulut lasketaan euroa per kuljetettu tonni.
  Montako €/t, sen tietää Väylävirasto.
- Anonyymi
  2022-01-13 15:41:00
  Anonyymi kirjoitti:
  ''Tässä käsitellään jäänmurron kustannuksia saimaan vesistön alueella ja olosuhteissa.''
  
  Ihanko totta ?? Pelkkiä hölmöjä arvauksia ja yleistä paskanjauhamista:))
  
  Paljonko maksaa per laiva ? Sitä ei tiedä kukaan, kulut lasketaan euroa per kuljetettu tonni.
  Montako €/t, sen tietää Väylävirasto.
  Onko se joku salainen virasto? Vai olisiko mahdollista löytää kaipaamasi tieto esim. tilastokeskuksen sivuilta??
Anonyymi
2022-01-04 18:57:43
Kanavasulkujen pidentäminen on onneksi toistaiseksi jäissä ja säästetään reilut sata miljoonaa. Paljonkohan sekin olisi tehnyt per/laiva?
- Anonyymi
  2022-01-08 11:42:10
  Sulkujen pidentäminen olisi maksanut 90 miljoonaa euroa. Siitä voit laskea kustannuksen laivaa kohden.
  
  Onneksi sulkuremontti peruttiin.
- Anonyymi
  2022-01-08 13:20:05
  Anonyymi kirjoitti:
  Sulkujen pidentäminen olisi maksanut 90 miljoonaa euroa. Siitä voit laskea kustannuksen laivaa kohden.
  
  Onneksi sulkuremontti peruttiin.
  Ei peruttu...
  
  https://vayla.fi/-/saimaan-kanavan-kehittamishankkeen-toteuttaminen-siirtyy
- Anonyymi
  2022-01-08 13:41:31
  Anonyymi kirjoitti:
  Sulkujen pidentäminen olisi maksanut 90 miljoonaa euroa. Siitä voit laskea kustannuksen laivaa kohden.
  
  Onneksi sulkuremontti peruttiin.
  ''Siitä voit laskea kustannuksen laivaa kohden.''
  
  Montako laivaa sulkujen läpi kulkee tulevan ja sitä seuraavan remontin aikana ?
- Anonyymi
  2022-01-08 17:16:31
  Anonyymi kirjoitti:
  ''Siitä voit laskea kustannuksen laivaa kohden.''
  
  Montako laivaa sulkujen läpi kulkee tulevan ja sitä seuraavan remontin aikana ?
  Montako laivaa jotka eivät muuten olisi mahtuneet? Liikenne on kuitenkin hiipumaan päin, mutta kanava-projekteja on mukava järkkäillä ja valvoa.
- Anonyymi
  2022-01-08 17:47:19
  Anonyymi kirjoitti:
  Montako laivaa jotka eivät muuten olisi mahtuneet? Liikenne on kuitenkin hiipumaan päin, mutta kanava-projekteja on mukava järkkäillä ja valvoa.
  ''Montako laivaa jotka eivät muuten olisi mahtuneet?''
  
  Sen tietää vasta remontin jälkeen.
- Anonyymi
  2022-01-13 15:43:07
  Anonyymi kirjoitti:
  Sulkujen pidentäminen olisi maksanut 90 miljoonaa euroa. Siitä voit laskea kustannuksen laivaa kohden.
  
  Onneksi sulkuremontti peruttiin.
  Jos kustannusarvio ennen töiden aloitusta, ennen edes käytännön suunnittelua, on 90 milj. Euroa, realistisesti arvioiden lopullinen kustannus on lähempänä 200 kuin 100 milj. Euroa.
- Anonyymi
  2022-01-13 16:21:20
  Anonyymi kirjoitti:
  Jos kustannusarvio ennen töiden aloitusta, ennen edes käytännön suunnittelua, on 90 milj. Euroa, realistisesti arvioiden lopullinen kustannus on lähempänä 200 kuin 100 milj. Euroa.
  Kustannusarvio tehdään ennen kuin lapio heiluu.
- Anonyymi
  2022-01-13 22:15:44
  Anonyymi kirjoitti:
  Kustannusarvio tehdään ennen kuin lapio heiluu.
  Kyllä vain, myös esim. Helsingin Metron laajennuksesta, olympiastadionin remontista ja OL3- voimalaprojekteista tehtiin tarkat kustannusarviot...
- Anonyymi
  2022-01-15 11:57:39
  Anonyymi kirjoitti:
  Kyllä vain, myös esim. Helsingin Metron laajennuksesta, olympiastadionin remontista ja OL3- voimalaprojekteista tehtiin tarkat kustannusarviot...
  Ei aina voi onnistua, Ei edes joka kerta.
- Anonyymi
  2022-01-15 12:42:08
  Anonyymi kirjoitti:
  Ei aina voi onnistua, Ei edes joka kerta.
  ???
Anonyymi
2022-01-14 21:37:20
Lisää saastuttavia ikäloppuja virolaisia jäänmurtajia ja halpoja vierastyöntekijöitä saimaalle! Kilpailutetaan jäänmurron kustannukset pieniksi.
- Anonyymi
  2022-01-15 11:12:47
  Ne ovat tosin suomalaisomistuksessa mutta rekisteröinti- eli lippumaa on Viro, siis ihan aikuisten oikeasti ne eivät ole Virolaisia ne hinaajat. Esim. Panamaan on liputettu kai tuhansia laivoja mutta ne eivät ole Panaman valtion omistuksessa...
- Anonyymi
  2022-01-15 11:53:34
  Anonyymi kirjoitti:
  Ne ovat tosin suomalaisomistuksessa mutta rekisteröinti- eli lippumaa on Viro, siis ihan aikuisten oikeasti ne eivät ole Virolaisia ne hinaajat. Esim. Panamaan on liputettu kai tuhansia laivoja mutta ne eivät ole Panaman valtion omistuksessa...
  ''Esim. Panamaan on liputettu kai tuhansia laivoja...''
  
  Panaman lipun alla seilaa n.8200 laivaa. About 22% tonnistosta.
- Anonyymi
  2022-01-16 10:35:05
  On oikein että kilpailutetaan, me veronmaksajathan nuokin kustannukset maksamme. Ja toisekseen, eivät esim. nyt Saimaalla tai kanavalla olevat Calypso tai Protector ole mitenkään maailmalla olevaa kalustoa saastuttavampia, jos vaikka ikää onkin niin koneistot on myös huollettu ja matkan varrella jopa uusittu. Suomenlahden pohjukassa parhaillaankin ajelee 1960- luvulla valmistunut 9000 kW akselitehon omaava jäänmurtaja ja onhan näitä. Jossain Vietnamissa tms. tapahtuvasta esim. jokiliikenteen savutuksesta ei tässä yhteydessä kestä edes puhua.
  Eiköhän esim. em. hinaajissa makseta kuitenkin työehtosopimusten mukaista palkkaa, ellei niin olisi, Merimies- Unionikin siitä aika äkkiä älähtäisi...
  Mitä sitten muuten tulee Saimaan talviliikenteeseen nykymuodossaan kun puuntuonti Venäjältä meni jäihin ja mahdollisesti on pysyvästikin loppu, se ei enää ole oikein järkevää, kun kerrallaan Saimaalla on ehkä yksi pikkuruinen rahtilaiva ja sen takia toiminnassa tai ainakin passissa kaksi isoa hinaaja/murtajaa, se laivaliikennehän maksaa jo kuljetettavaa rahtitonnia kohti yhteiskunnalle maltaita.
- Anonyymi
  2022-01-16 11:19:48
  Anonyymi kirjoitti:
  On oikein että kilpailutetaan, me veronmaksajathan nuokin kustannukset maksamme. Ja toisekseen, eivät esim. nyt Saimaalla tai kanavalla olevat Calypso tai Protector ole mitenkään maailmalla olevaa kalustoa saastuttavampia, jos vaikka ikää onkin niin koneistot on myös huollettu ja matkan varrella jopa uusittu. Suomenlahden pohjukassa parhaillaankin ajelee 1960- luvulla valmistunut 9000 kW akselitehon omaava jäänmurtaja ja onhan näitä. Jossain Vietnamissa tms. tapahtuvasta esim. jokiliikenteen savutuksesta ei tässä yhteydessä kestä edes puhua.
  Eiköhän esim. em. hinaajissa makseta kuitenkin työehtosopimusten mukaista palkkaa, ellei niin olisi, Merimies- Unionikin siitä aika äkkiä älähtäisi...
  Mitä sitten muuten tulee Saimaan talviliikenteeseen nykymuodossaan kun puuntuonti Venäjältä meni jäihin ja mahdollisesti on pysyvästikin loppu, se ei enää ole oikein järkevää, kun kerrallaan Saimaalla on ehkä yksi pikkuruinen rahtilaiva ja sen takia toiminnassa tai ainakin passissa kaksi isoa hinaaja/murtajaa, se laivaliikennehän maksaa jo kuljetettavaa rahtitonnia kohti yhteiskunnalle maltaita.
  Rajoitusten piirissä on nyt noin 15% venäjältä tuodusta puun kokonaismäärästä . Tästäkin määrästä iso osa on tuotu autoilla. Eli ei tuo vielä paljoa vaikuta kanavan liikenteeseen.
- Anonyymi
  2022-01-16 11:56:38
  Anonyymi kirjoitti:
  On oikein että kilpailutetaan, me veronmaksajathan nuokin kustannukset maksamme. Ja toisekseen, eivät esim. nyt Saimaalla tai kanavalla olevat Calypso tai Protector ole mitenkään maailmalla olevaa kalustoa saastuttavampia, jos vaikka ikää onkin niin koneistot on myös huollettu ja matkan varrella jopa uusittu. Suomenlahden pohjukassa parhaillaankin ajelee 1960- luvulla valmistunut 9000 kW akselitehon omaava jäänmurtaja ja onhan näitä. Jossain Vietnamissa tms. tapahtuvasta esim. jokiliikenteen savutuksesta ei tässä yhteydessä kestä edes puhua.
  Eiköhän esim. em. hinaajissa makseta kuitenkin työehtosopimusten mukaista palkkaa, ellei niin olisi, Merimies- Unionikin siitä aika äkkiä älähtäisi...
  Mitä sitten muuten tulee Saimaan talviliikenteeseen nykymuodossaan kun puuntuonti Venäjältä meni jäihin ja mahdollisesti on pysyvästikin loppu, se ei enää ole oikein järkevää, kun kerrallaan Saimaalla on ehkä yksi pikkuruinen rahtilaiva ja sen takia toiminnassa tai ainakin passissa kaksi isoa hinaaja/murtajaa, se laivaliikennehän maksaa jo kuljetettavaa rahtitonnia kohti yhteiskunnalle maltaita.
  ''Saimaalla on ehkä yksi pikkuruinen rahtilaiva...''
  Juuri nyt Saimaan luotsiasemalla on viisi luotsitilausta.
  
  ''...kuljetettavaa rahtitonnia kohti yhteiskunnalle maltaita.''
  Höpö höpö;)
- Anonyymi
  2022-01-16 21:47:40
  Anonyymi kirjoitti:
  ''Saimaalla on ehkä yksi pikkuruinen rahtilaiva...''
  Juuri nyt Saimaan luotsiasemalla on viisi luotsitilausta.
  
  ''...kuljetettavaa rahtitonnia kohti yhteiskunnalle maltaita.''
  Höpö höpö;)
  Höpöhöpöhöpö, viisi tilausta loppuvuodelle...
- Anonyymi
  2022-01-16 22:02:11
  Anonyymi kirjoitti:
  ''Saimaalla on ehkä yksi pikkuruinen rahtilaiva...''
  Juuri nyt Saimaan luotsiasemalla on viisi luotsitilausta.
  
  ''...kuljetettavaa rahtitonnia kohti yhteiskunnalle maltaita.''
  Höpö höpö;)
  Sellaista Saimaan luotsiasemaa ei ylipäätään ole olemassa!
  On Kotka- Saimaan luotsausalue ja sillä Kotkan, Lappeenrannan ja Savonlinnan luotsiasemat.
- Anonyymi
  2022-01-16 22:55:03
  Anonyymi kirjoitti:
  Sellaista Saimaan luotsiasemaa ei ylipäätään ole olemassa!
  On Kotka- Saimaan luotsausalue ja sillä Kotkan, Lappeenrannan ja Savonlinnan luotsiasemat.
  ''Sellaista Saimaan luotsiasemaa ei ylipäätään ole olemassa!''
  
  Oletko ilmoittanut FinnPilot firmalle
  https://pilotonline.fi/traffic-info/pilotages?pilotage-area=1
- Anonyymi
  2022-01-16 23:00:30
  Anonyymi kirjoitti:
  Sellaista Saimaan luotsiasemaa ei ylipäätään ole olemassa!
  On Kotka- Saimaan luotsausalue ja sillä Kotkan, Lappeenrannan ja Savonlinnan luotsiasemat.
  Imatra ??
- Anonyymi
  2022-01-17 08:08:25
  Anonyymi kirjoitti:
  ''Sellaista Saimaan luotsiasemaa ei ylipäätään ole olemassa!''
  
  Oletko ilmoittanut FinnPilot firmalle
  https://pilotonline.fi/traffic-info/pilotages?pilotage-area=1
  He tietävät, sinä höpöhöpö et tiedä!
Anonyymi
2022-01-16 22:10:32
Vaikka näin vanhoihin laivoihin koneet uusittaisiinkin, niin entisten tilalle vanhoihin ei kannata eikä ole edes pakko uuden mallisia asentaa. Hiukasten poistajia, eikä muitakaan päästöihin liittyviä uudempia juttuja. Laivan ikä ratkaisee. Suomen kunnat vaativat kilpailutuksissaan euro x -luokan linja-autoja ja jätekuljetuksiin kalustoa ym, mutta valtion kilpailuttama vesiliikenne onkin sisäpiiriä. Calypsossa uusine keulineen taas jotain rikki kun vanha Protektor tekee ylävesillä raskaimmat työt?
- Anonyymi
  2022-01-16 22:57:44
  ''Calypsossa uusine keulineen taas jotain rikki...''
  
  Työntouhussa.....
- Anonyymi
  2022-01-17 11:14:53
  Laivassa polttoaine ratkaisee mitä "hiukkasten" poistoa tms. tarvitaan! Ei ikä.
- Anonyymi
  2022-01-17 11:55:04
  Anonyymi kirjoitti:
  Laivassa polttoaine ratkaisee mitä "hiukkasten" poistoa tms. tarvitaan! Ei ikä.
  Ei vaan lainsäädäntö, EU- direktiivit ja sellaiset määrittävät tarpeet ja vaatimukset Suomen ja koko EU:nkin vesialueilla. Tiettyjen päästöjen saaminen vaadittujen raja- arvojen alle edellyttää puhdistustekniikoita jos edellyttää. Lait, asetukset ja direktiivit yms. myös määrittävät miten päästöjen seuranta on tehtävä ja määrittävät sitä ja tätä. Uusia raja- arvoja määrättäessä kuitenkin yleensä huomioidaan jo olemassa oleva kalusto ja sille myönnetään suurempia vapauksia kuin uusille vehkeille, eli ei haluta asettaa kovin paljon suurempia vaatimuksia vanhemmalle kalustolle kuin mitä on ollut vaatimuksena silloin kun se kalusto on rakennettu.
  Toistaiseksi esim. NOx:n poisto laivamoottoreiden pakokaasuista on aivan lapsenkengissä, parin hinaajan päästöt ovat kärpäsen_askaakin pienempi paha vähän laajemmassa näkymässä.
  Meillä on esim. tuo varsinainen murtajakalusto pääosin kymmenien vuosien ikäistä ja esim. Pietarista löytyy ihan toiminnassa oleva 1060- luvulla rakennettu murtaja, ei noissa mitään hienoja pakokaasunpuhdistussysteemejä ole vaikka moottoritehot ovat luokkaa 8000- 20000 kW/laiva...
- Anonyymi
  2022-01-17 12:50:17
  Anonyymi kirjoitti:
  Ei vaan lainsäädäntö, EU- direktiivit ja sellaiset määrittävät tarpeet ja vaatimukset Suomen ja koko EU:nkin vesialueilla. Tiettyjen päästöjen saaminen vaadittujen raja- arvojen alle edellyttää puhdistustekniikoita jos edellyttää. Lait, asetukset ja direktiivit yms. myös määrittävät miten päästöjen seuranta on tehtävä ja määrittävät sitä ja tätä. Uusia raja- arvoja määrättäessä kuitenkin yleensä huomioidaan jo olemassa oleva kalusto ja sille myönnetään suurempia vapauksia kuin uusille vehkeille, eli ei haluta asettaa kovin paljon suurempia vaatimuksia vanhemmalle kalustolle kuin mitä on ollut vaatimuksena silloin kun se kalusto on rakennettu.
  Toistaiseksi esim. NOx:n poisto laivamoottoreiden pakokaasuista on aivan lapsenkengissä, parin hinaajan päästöt ovat kärpäsen_askaakin pienempi paha vähän laajemmassa näkymässä.
  Meillä on esim. tuo varsinainen murtajakalusto pääosin kymmenien vuosien ikäistä ja esim. Pietarista löytyy ihan toiminnassa oleva 1060- luvulla rakennettu murtaja, ei noissa mitään hienoja pakokaasunpuhdistussysteemejä ole vaikka moottoritehot ovat luokkaa 8000- 20000 kW/laiva...
  Suomalaiset murtajat polttaa vähärikkistä, yksi jopa kaasua.....
- Anonyymi
  2022-01-17 13:02:06
  Anonyymi kirjoitti:
  Suomalaiset murtajat polttaa vähärikkistä, yksi jopa kaasua.....
  Mutta kun esim. NOx:ä eli typen oksideja syntyy myös vähärikkisen öljyn ja kaasunkin poltossa. Typen oksidit ovat mm. syöpää aiheuttavia jutskia, jookos?
- Anonyymi
  2022-01-17 13:03:31
  Anonyymi kirjoitti:
  Suomalaiset murtajat polttaa vähärikkistä, yksi jopa kaasua.....
  Juuri näin, eikä silloin mitään scrubbereita tarvita!
- Anonyymi
  2022-01-17 13:57:59
  Anonyymi kirjoitti:
  Mutta kun esim. NOx:ä eli typen oksideja syntyy myös vähärikkisen öljyn ja kaasunkin poltossa. Typen oksidit ovat mm. syöpää aiheuttavia jutskia, jookos?
  Mutta kun ajavat silti ihan nykyisten päästörajojen mukaan, jookos?
- Anonyymi
  2022-01-17 14:06:00
  Anonyymi kirjoitti:
  Mutta kun esim. NOx:ä eli typen oksideja syntyy myös vähärikkisen öljyn ja kaasunkin poltossa. Typen oksidit ovat mm. syöpää aiheuttavia jutskia, jookos?
  Kun jotain palaa, aina jotain tulee. LNG poltossa NOx päästöt on erittäin alhaiset.
- Anonyymi
  2022-01-17 15:09:30
  Anonyymi kirjoitti:
  Kun jotain palaa, aina jotain tulee. LNG poltossa NOx päästöt on erittäin alhaiset.
  Eli paljonko?
- Anonyymi
  2022-01-17 16:31:31
  Anonyymi kirjoitti:
  Eli paljonko?
  Lng:llä n.85% vähemmän kuin öljyllä.
  Mutta tuskin saimaan murtajat vielä lng:tä polttaa
- Anonyymi
  2022-01-17 18:36:55
  Anonyymi kirjoitti:
  Lng:llä n.85% vähemmän kuin öljyllä.
  Mutta tuskin saimaan murtajat vielä lng:tä polttaa
  Eli paljonko, kertoisit nyt kun minä en tiedä..?
- Anonyymi
  2022-01-17 19:24:38
  Mutta paljonko se "merkittävästi vähemmän" on?
- Anonyymi
  2022-01-17 21:36:36
  Anonyymi kirjoitti:
  Eli paljonko, kertoisit nyt kun minä en tiedä..?
  No jos kerran tiedät paljonko diesel kone päästää niin laske siitä! Vai etkö tiedä miten se se tehdään. Jos et tiedä paljonko ajatuksissasi oleva diesel kone päästää niin voit ajatella että se päästää 100.
- Anonyymi
  2022-01-17 22:29:12
  Anonyymi kirjoitti:
  No jos kerran tiedät paljonko diesel kone päästää niin laske siitä! Vai etkö tiedä miten se se tehdään. Jos et tiedä paljonko ajatuksissasi oleva diesel kone päästää niin voit ajatella että se päästää 100.
  Vaan kun en ole väittänyt tietäväni mitä diesel päästää.
  Jos joku päästää jotain 100, niin eikö sillä jollain tulisi olla jokin yksikkökin ettei lukija oleta että se tarkoittaa esim. metriä, vuotta, lampaiden määrää tms.
- Anonyymi
  2022-01-18 09:46:05
  Anonyymi kirjoitti:
  Vaan kun en ole väittänyt tietäväni mitä diesel päästää.
  Jos joku päästää jotain 100, niin eikö sillä jollain tulisi olla jokin yksikkökin ettei lukija oleta että se tarkoittaa esim. metriä, vuotta, lampaiden määrää tms.
  Et sinä niillä tonnimäärillä mitään tee! Et näe sitä typpipäästöä kuitenkaan , oli sitä paljon tai vähän.
  Osasithan kumminkin sanoa että typpipäästöjä on. Mikset ole selvittänyt paljonko se on jos kiinnostaa?
- Anonyymi
  2022-01-18 12:19:36
  Anonyymi kirjoitti:
  Et sinä niillä tonnimäärillä mitään tee! Et näe sitä typpipäästöä kuitenkaan , oli sitä paljon tai vähän.
  Osasithan kumminkin sanoa että typpipäästöjä on. Mikset ole selvittänyt paljonko se on jos kiinnostaa?
  Rahtitonnimääristäkö puhut?
  Ai niin, esim. NOx- pitoisuuksia ei ilmoiteta tonneina jos typen oksidien päästöistä puhutaan.
  Olet kyllä niin täydellisen ulkona aiheesta ja asian tietämisestä että ei tosikaan, et itsekään hoksaa oman tietämättömyytesi vähäisyyttä!
- Anonyymi
  2022-01-18 13:22:05
  Anonyymi kirjoitti:
  Rahtitonnimääristäkö puhut?
  Ai niin, esim. NOx- pitoisuuksia ei ilmoiteta tonneina jos typen oksidien päästöistä puhutaan.
  Olet kyllä niin täydellisen ulkona aiheesta ja asian tietämisestä että ei tosikaan, et itsekään hoksaa oman tietämättömyytesi vähäisyyttä!
  No milligrammoista tulee kyllä tonneja kun tarpeeksi päästetään.
- Anonyymi
  2022-01-18 13:34:53
  Anonyymi kirjoitti:
  Rahtitonnimääristäkö puhut?
  Ai niin, esim. NOx- pitoisuuksia ei ilmoiteta tonneina jos typen oksidien päästöistä puhutaan.
  Olet kyllä niin täydellisen ulkona aiheesta ja asian tietämisestä että ei tosikaan, et itsekään hoksaa oman tietämättömyytesi vähäisyyttä!
  Voi vittu kun sinä olet viisas;) Paljon kyselet mutta et vastaa.....
- Anonyymi
  2022-01-18 16:08:31
  Anonyymi kirjoitti:
  No milligrammoista tulee kyllä tonneja kun tarpeeksi päästetään.
  Tonnia tonnia kohtiko? Tn/tn? Aika isot on silloin päästöt?
- Anonyymi
  2022-01-18 16:22:33
  Anonyymi kirjoitti:
  Rahtitonnimääristäkö puhut?
  Ai niin, esim. NOx- pitoisuuksia ei ilmoiteta tonneina jos typen oksidien päästöistä puhutaan.
  Olet kyllä niin täydellisen ulkona aiheesta ja asian tietämisestä että ei tosikaan, et itsekään hoksaa oman tietämättömyytesi vähäisyyttä!
  No nyt kun sitten tiedätkin asiasta niin kerro meille muillekin että paljonko!
- Anonyymi
  2022-01-18 16:27:39
  Anonyymi kirjoitti:
  Tonnia tonnia kohtiko? Tn/tn? Aika isot on silloin päästöt?
  Tn/tn ?? Jos tässä kerran sletaan viisastelemaan. Totta kai kaikki päästöt voidaan laskeamyös rahti tonnin funktiona. Paitsi ehkä saimman "jäänmurtajista".
- Anonyymi
  2022-01-18 16:35:56
  Anonyymi kirjoitti:
  Tn/tn ?? Jos tässä kerran sletaan viisastelemaan. Totta kai kaikki päästöt voidaan laskeamyös rahti tonnin funktiona. Paitsi ehkä saimman "jäänmurtajista".
  Kaikille tiedoksi, tonni (1000kg) lyhenne on ''t''
- Anonyymi
  2022-01-18 16:48:01
  Anonyymi kirjoitti:
  Tn/tn ?? Jos tässä kerran sletaan viisastelemaan. Totta kai kaikki päästöt voidaan laskeamyös rahti tonnin funktiona. Paitsi ehkä saimman "jäänmurtajista".
  Joensuussa on lastaamassa alus nimeltä ’’Pinta’’Lippu: Gibraltar
  Ko. alus lastaa n.2600t.
  Jos lasti siirrettäisiin johonkin rannikon satamaan,esim. Kotka, montako rekkalastia pitäisi siirtää?
  Laske rekka-autojen päästöt per kuljetettu tonni.
- Anonyymi
  2022-01-18 20:43:56
  Anonyymi kirjoitti:
  Joensuussa on lastaamassa alus nimeltä ’’Pinta’’Lippu: Gibraltar
  Ko. alus lastaa n.2600t.
  Jos lasti siirrettäisiin johonkin rannikon satamaan,esim. Kotka, montako rekkalastia pitäisi siirtää?
  Laske rekka-autojen päästöt per kuljetettu tonni.
  Ei se mua silleen kiinnosta mutta tää yks joka oli kiinnostunut niin voi laskea ja tulla ditte kertomaan paljo oli.
- Anonyymi
  2022-01-19 12:29:21
  Anonyymi kirjoitti:
  Joensuussa on lastaamassa alus nimeltä ’’Pinta’’Lippu: Gibraltar
  Ko. alus lastaa n.2600t.
  Jos lasti siirrettäisiin johonkin rannikon satamaan,esim. Kotka, montako rekkalastia pitäisi siirtää?
  Laske rekka-autojen päästöt per kuljetettu tonni.
  Jos lasketaankin alkuun vesikuljetuksessa Joensuusta Haminan pituuspiirille asti kuluva polttoaine?
  Pintan koneteho on noin 3000 kW. Matka Joensuusta Haminan pituuspiirille kestää laivalta useita vuorokausia mutta siitä osa on vain kanavassa odottelua ja hitaasti etenemistä. Jäätilanne pakottaa käyttämään enemmän konetehoa kuin kesäkauden sula vesi, joten poistetaan ajatuksista kaikkein hitaamman ajon ja kanavassa odottelun aika ja arvioidaan että ajotunteja keskimääräisellä 2400 KW teholla tulee kaksi vrk eli 48 tuntia.
  Polttoaineen ominaiskulutus ko. kokoluokan dieselkoneella on riittävällä tarkkuudella ilmoitettuna 240 g/kWh, joten tuntikulutukseksi tulee 576 litraa ja se tekee 48 tunnissa 27648 litraa.
  Pinta tarvitsee matkallaan kuitenkin hinaaja/murtajan apua kun jäätä on sentään Saimaalla ja kanavassa 25- 40 cm. Arvioidaan varovasti että avustusta tarvitaan matkalla yhteensä 30 tuntia ja hinaaja käyttää keskimäärin noin 80 % eli 3000 kW tehoa jolloin se avustuksen aikana em. ominaiskulutuksella kuluttaa polttoainetta 21600 litraa.
  Noin 2600 tonnin lastin kuljetus Joensuusta Haminan pituuspiirille vie polttoainetta rahtilaivalta ja hinaajalta reilut 49000 litraa. Aiheutuuko päästöjä, ei ole Pintassa eikä hinaajassakaan katalysaattoreita eikä muitakaan hienouksia?
  Emme huomioi rahtilaivan menomatkaa emmekä huomioi hinaajan edestakaista ajelua sen matkatessa hakemaan laivaa jostakin (kuten tapahtuu juuri tällä hetkellä!) joten kohtuullista kai on ettemme huomioi myöskään rekkojen paluumatkan polttoaineita.
  Kysymys kuuluukin: Montako rekkaa ajaisi lastin Joensuusta Haminaan em. polttoainemäärällä?
  Pintan lasti kulkisi noin 50 rekalla. Kun Pinta on matkalla useita vuorokausia, tavara kulkisi rekoilla samassa ajassa jos noin joka toinen tai kolmas tunti yksi rekka aloittaisi matkan Joensuusta kohti Haminaa...
- Anonyymi
  2022-01-19 19:55:16
  Anonyymi kirjoitti:
  Jos lasketaankin alkuun vesikuljetuksessa Joensuusta Haminan pituuspiirille asti kuluva polttoaine?
  Pintan koneteho on noin 3000 kW. Matka Joensuusta Haminan pituuspiirille kestää laivalta useita vuorokausia mutta siitä osa on vain kanavassa odottelua ja hitaasti etenemistä. Jäätilanne pakottaa käyttämään enemmän konetehoa kuin kesäkauden sula vesi, joten poistetaan ajatuksista kaikkein hitaamman ajon ja kanavassa odottelun aika ja arvioidaan että ajotunteja keskimääräisellä 2400 KW teholla tulee kaksi vrk eli 48 tuntia.
  Polttoaineen ominaiskulutus ko. kokoluokan dieselkoneella on riittävällä tarkkuudella ilmoitettuna 240 g/kWh, joten tuntikulutukseksi tulee 576 litraa ja se tekee 48 tunnissa 27648 litraa.
  Pinta tarvitsee matkallaan kuitenkin hinaaja/murtajan apua kun jäätä on sentään Saimaalla ja kanavassa 25- 40 cm. Arvioidaan varovasti että avustusta tarvitaan matkalla yhteensä 30 tuntia ja hinaaja käyttää keskimäärin noin 80 % eli 3000 kW tehoa jolloin se avustuksen aikana em. ominaiskulutuksella kuluttaa polttoainetta 21600 litraa.
  Noin 2600 tonnin lastin kuljetus Joensuusta Haminan pituuspiirille vie polttoainetta rahtilaivalta ja hinaajalta reilut 49000 litraa. Aiheutuuko päästöjä, ei ole Pintassa eikä hinaajassakaan katalysaattoreita eikä muitakaan hienouksia?
  Emme huomioi rahtilaivan menomatkaa emmekä huomioi hinaajan edestakaista ajelua sen matkatessa hakemaan laivaa jostakin (kuten tapahtuu juuri tällä hetkellä!) joten kohtuullista kai on ettemme huomioi myöskään rekkojen paluumatkan polttoaineita.
  Kysymys kuuluukin: Montako rekkaa ajaisi lastin Joensuusta Haminaan em. polttoainemäärällä?
  Pintan lasti kulkisi noin 50 rekalla. Kun Pinta on matkalla useita vuorokausia, tavara kulkisi rekoilla samassa ajassa jos noin joka toinen tai kolmas tunti yksi rekka aloittaisi matkan Joensuusta kohti Haminaa...
  Numerot on vedetty ihan hatusta:)))
  
  Pinta ja RMS Goole lähtivät Joensuusta tänään 00:15.
  Saimaan kanavassa ovat huomenna n.09:00.
  
  Em. alukset, koneteho 1300kW Hinaajassa 2710 kW
  ''...ettemme huomioi myöskään rekkojen paluumatkan polttoaineita.''
  Tietääkseni rekat ei toimi ''hakurahti'' liikenteessä joten kaikki ajavat takaisin Joensuuhun, n.6h
- Anonyymi
  2022-01-19 20:10:55
  Anonyymi kirjoitti:
  Numerot on vedetty ihan hatusta:)))
  
  Pinta ja RMS Goole lähtivät Joensuusta tänään 00:15.
  Saimaan kanavassa ovat huomenna n.09:00.
  
  Em. alukset, koneteho 1300kW Hinaajassa 2710 kW
  ''...ettemme huomioi myöskään rekkojen paluumatkan polttoaineita.''
  Tietääkseni rekat ei toimi ''hakurahti'' liikenteessä joten kaikki ajavat takaisin Joensuuhun, n.6h
  RMS Goole???
- Anonyymi
  2022-01-19 20:14:02
  Anonyymi kirjoitti:
  RMS Goole???
  Tälläinen peli...
  
  https://www.marinetraffic.com/fi/ais/details/ships/shipid:362298/mmsi:304833000/imo:9213600/vessel:RMS_GOOLE
- Anonyymi
  2022-01-19 20:22:22
  Anonyymi kirjoitti:
  Numerot on vedetty ihan hatusta:)))
  
  Pinta ja RMS Goole lähtivät Joensuusta tänään 00:15.
  Saimaan kanavassa ovat huomenna n.09:00.
  
  Em. alukset, koneteho 1300kW Hinaajassa 2710 kW
  ''...ettemme huomioi myöskään rekkojen paluumatkan polttoaineita.''
  Tietääkseni rekat ei toimi ''hakurahti'' liikenteessä joten kaikki ajavat takaisin Joensuuhun, n.6h
  Hinaajassa (Calypso)yhteensä 4600kw 4 konetta. Rahtilaiva 2650kw 2 konetta ja lisäksi dieselgenuja sellaisille, jotka eivät uskalla pelkillä akseligenuilla seilata.
- Anonyymi
  2022-01-19 20:24:36
  Anonyymi kirjoitti:
  Tälläinen peli...
  
  https://www.marinetraffic.com/fi/ais/details/ships/shipid:362298/mmsi:304833000/imo:9213600/vessel:RMS_GOOLE
  Apua, ei kukaaaaaan voi olla noin tyhmä!
  RMS eli Royal Mail ship...liittyy Britannian postinjakeluun...
  Hinaaja Protector on edelleen hinaaja Protector...
- Anonyymi
  2022-01-19 22:24:09
  Anonyymi kirjoitti:
  Hinaajassa (Calypso)yhteensä 4600kw 4 konetta. Rahtilaiva 2650kw 2 konetta ja lisäksi dieselgenuja sellaisille, jotka eivät uskalla pelkillä akseligenuilla seilata.
  Calypso ei ole lähelläkään Pinta nimistä alusta.
- Anonyymi
  2022-01-19 22:46:08
  Anonyymi kirjoitti:
  Numerot on vedetty ihan hatusta:)))
  
  Pinta ja RMS Goole lähtivät Joensuusta tänään 00:15.
  Saimaan kanavassa ovat huomenna n.09:00.
  
  Em. alukset, koneteho 1300kW Hinaajassa 2710 kW
  ''...ettemme huomioi myöskään rekkojen paluumatkan polttoaineita.''
  Tietääkseni rekat ei toimi ''hakurahti'' liikenteessä joten kaikki ajavat takaisin Joensuuhun, n.6h
  Noin 22 tuntia on Pinja ollut ajossa ja ollaan Puumalassa, arvioimani 30 tunnin ajoaika Joensuusta Haminan pituuspiirille ylittyykin lopulta reippaasti joten kyllä sitä polttoainettakin suunnilleen se ennakoimani määrä saadaan kulumaan vaikka mahdollisesti konetehot hieman yläkanttiin arvioinkin!
- Anonyymi
  2022-01-20 09:18:20
  Anonyymi kirjoitti:
  Noin 22 tuntia on Pinja ollut ajossa ja ollaan Puumalassa, arvioimani 30 tunnin ajoaika Joensuusta Haminan pituuspiirille ylittyykin lopulta reippaasti joten kyllä sitä polttoainettakin suunnilleen se ennakoimani määrä saadaan kulumaan vaikka mahdollisesti konetehot hieman yläkanttiin arvioinkin!
  ''Matka Joensuusta Haminan pituuspiirille kestää laivalta useita vuorokausia....''
  
  Pinta, Viipurinlahdelle n.6h, eli Joensuu - Viipurinlahti n.40h
  
  Lat....long.....vai miten ne menikään....
- Anonyymi
  2022-01-20 11:02:32
  Anonyymi kirjoitti:
  ''Matka Joensuusta Haminan pituuspiirille kestää laivalta useita vuorokausia....''
  
  Pinta, Viipurinlahdelle n.6h, eli Joensuu - Viipurinlahti n.40h
  
  Lat....long.....vai miten ne menikään....
  Jos tavara Joensuusta kuljetettaisiin teitä pitkin, Hamina olisi se todennäköisin satama Suomen puolella, siksi käytän polttoaineiden kulutusta vertaillessani Haminan pituuspiiriä! ja kyllä, aikanaan itse merenkulkua opiskellessani latitudi ja longitudi, zeniitti, nadiiri, atzimuutti, vyöhykeaika, tosiaurinkoaika, kellonkorjaus, isoympyräpurjehdus tms. olivat käytettyjä termejä.
  Hamina ei sijaitse Viipurinlahdella.
  Protector jätti RMS Goolen Nuijamaalle odottamaan ja on vasta paluumatkalla hakemassa Pintaa Mustolasta avustaakseen senkin Nuijamaalle josta niillä on vielä kolme sulkua edessään ja sieltä ne taas yksi kerrallaan avustetaan Viipurinlahdelle jne.
  Olennaisempaa kuin matkaan kuluva kokonaisaika on ajoaika, moottorien tehollinen käyttöaika, ja arvioimani 30 h eikä se tule läheskään riittämään, siis arvioimani polttoaineenkulutus noin 50000 litraa toteutuu aika hyvinkin.
- Anonyymi
  2022-01-20 23:55:59
  Anonyymi kirjoitti:
  Jos tavara Joensuusta kuljetettaisiin teitä pitkin, Hamina olisi se todennäköisin satama Suomen puolella, siksi käytän polttoaineiden kulutusta vertaillessani Haminan pituuspiiriä! ja kyllä, aikanaan itse merenkulkua opiskellessani latitudi ja longitudi, zeniitti, nadiiri, atzimuutti, vyöhykeaika, tosiaurinkoaika, kellonkorjaus, isoympyräpurjehdus tms. olivat käytettyjä termejä.
  Hamina ei sijaitse Viipurinlahdella.
  Protector jätti RMS Goolen Nuijamaalle odottamaan ja on vasta paluumatkalla hakemassa Pintaa Mustolasta avustaakseen senkin Nuijamaalle josta niillä on vielä kolme sulkua edessään ja sieltä ne taas yksi kerrallaan avustetaan Viipurinlahdelle jne.
  Olennaisempaa kuin matkaan kuluva kokonaisaika on ajoaika, moottorien tehollinen käyttöaika, ja arvioimani 30 h eikä se tule läheskään riittämään, siis arvioimani polttoaineenkulutus noin 50000 litraa toteutuu aika hyvinkin.
  Pinta on nyt Joensuusta lähtönsä jälkeen pinnistellyt pian 48 tuntia eli kaksi vuorokautta ja on muutaman tunnin kuluttua lähellä Viipurinlahden suuta, siinä ja siinä ehtiikö 60 tunnissa Haminan kohdalla?
- Anonyymi
  2022-01-21 10:44:44
  Anonyymi kirjoitti:
  Pinta on nyt Joensuusta lähtönsä jälkeen pinnistellyt pian 48 tuntia eli kaksi vuorokautta ja on muutaman tunnin kuluttua lähellä Viipurinlahden suuta, siinä ja siinä ehtiikö 60 tunnissa Haminan kohdalla?
  Kaksi vuorokautta ja noin 8 tuntia siinä sitten Pintalta meni matkalla Joensuusta Haminan paikkeille pääsemiseen, eli 56 tuntia.
  Rekkafirman miehet arvioivat että jos laiva oli aivan täydessä lastissa, siis jos edes oli, se on noin 55 rekkalastia ja rekka tuolla matkalla kuluttaisi polttoainetta noin 220 litraa, eli koko kuljetus veisi noin 12100 litraa.
  Laivakuljetuksen arvioni oli ja on edelleen näin jäätilanteen haitatessa matkantekoa 50000 litraa, eli laivakuljetus tarvitsee polttoainetta paljon rekkakuljetusta enemmän!
  Saimaan kanavan talviliikenteen kokonaiskustannuksia veronmaksajille ei edes viitsi ryhtyä tarkemmin ynnäämään, niitä riittää: Kanavan ylläpitokustannuksista osa on suoraa seurausta talviliikenteestä, luotsaustoiminnan ylläpito henkilökuntineen maksaa, hinaaja/jäänmurtotoiminta maksaa...Sitten vielä mietitään laittaa 100- 200 miljoonaan kiinni jotta suluista pääsisivät muutaman metrin nykyisiä pitemmät laivat läpi...
- Anonyymi
  2022-01-21 11:20:59
  Anonyymi kirjoitti:
  Kaksi vuorokautta ja noin 8 tuntia siinä sitten Pintalta meni matkalla Joensuusta Haminan paikkeille pääsemiseen, eli 56 tuntia.
  Rekkafirman miehet arvioivat että jos laiva oli aivan täydessä lastissa, siis jos edes oli, se on noin 55 rekkalastia ja rekka tuolla matkalla kuluttaisi polttoainetta noin 220 litraa, eli koko kuljetus veisi noin 12100 litraa.
  Laivakuljetuksen arvioni oli ja on edelleen näin jäätilanteen haitatessa matkantekoa 50000 litraa, eli laivakuljetus tarvitsee polttoainetta paljon rekkakuljetusta enemmän!
  Saimaan kanavan talviliikenteen kokonaiskustannuksia veronmaksajille ei edes viitsi ryhtyä tarkemmin ynnäämään, niitä riittää: Kanavan ylläpitokustannuksista osa on suoraa seurausta talviliikenteestä, luotsaustoiminnan ylläpito henkilökuntineen maksaa, hinaaja/jäänmurtotoiminta maksaa...Sitten vielä mietitään laittaa 100- 200 miljoonaan kiinni jotta suluista pääsisivät muutaman metrin nykyisiä pitemmät laivat läpi...
  Kuljetuksen hinnasta tässä on kuitenkin kysymys. Jos olisi edullisempaa kuljettaa maantietä pitkin niin kuljetettaisiin! Mitäs rekkafirman miehet tästä arvioi? Väylämaksuilla ne murtopalvelut katetaan.
- Anonyymi
  2022-01-21 14:17:51
  Anonyymi kirjoitti:
  Kuljetuksen hinnasta tässä on kuitenkin kysymys. Jos olisi edullisempaa kuljettaa maantietä pitkin niin kuljetettaisiin! Mitäs rekkafirman miehet tästä arvioi? Väylämaksuilla ne murtopalvelut katetaan.
  Minusta on kysymys myös siitä, paljonko tämä leikki tulee valtiolle, eli veronmaksajille maksamaan. Jäänmurto kuuluu laivoille nimelliseen hintaan tarjottaviin palveluihin, eikä täytä nykysuuntauksen mukaista kustannusvastaavuus-velvoitetta - ei lähellekään. Kyse on myös päästöistä, joita isojen poikien (hyshys) leikeissä tosin aina syntyy. Hyvää viikonloppua kaikille ja aivopestyille ja jäänmurtobisneksestä miljoonansa tienanneille erityisesti.
- Anonyymi
  2022-01-21 14:43:24
  Anonyymi kirjoitti:
  Minusta on kysymys myös siitä, paljonko tämä leikki tulee valtiolle, eli veronmaksajille maksamaan. Jäänmurto kuuluu laivoille nimelliseen hintaan tarjottaviin palveluihin, eikä täytä nykysuuntauksen mukaista kustannusvastaavuus-velvoitetta - ei lähellekään. Kyse on myös päästöistä, joita isojen poikien (hyshys) leikeissä tosin aina syntyy. Hyvää viikonloppua kaikille ja aivopestyille ja jäänmurtobisneksestä miljoonansa tienanneille erityisesti.
  Paljonkohan kustannusvastaavuus menisi miinukselle jos 55 rekkaa lähettäisi laskun palveluksistaan? Laivoille ei tarjota mitään palveluksia nimelliseen hintaan. Ketjussa on ollut paljonko väylämaksuista kertyy ja paljonko murtokulut on vuodessa. Hyvin riittää ja väylän pitoonkin jää puolet väylämaksuista.
- Anonyymi
  2022-01-21 15:40:12
  Anonyymi kirjoitti:
  Kuljetuksen hinnasta tässä on kuitenkin kysymys. Jos olisi edullisempaa kuljettaa maantietä pitkin niin kuljetettaisiin! Mitäs rekkafirman miehet tästä arvioi? Väylämaksuilla ne murtopalvelut katetaan.
  Kyllä vain, juuri kuljetuksen hinnasta on kysymys, kuitenkin hieman tarkemmin ottaen kyse on ensisijaisesti ja myös lopuksi tehtaiden omistajille aiheutuvista kustannuksista, he valitsevat sen menetelmän joka heille on kustannustehokkain!
  Laivakuljetus on tehtaiden omistajille kustannustehokkain tapa koska he eivät maksa esim. Saimaan kanavan vuokria, kanavan ylläpitoa, luotsilaitoksen ylläpitoa kanavan luotsaustoiminnan osalta, eivät maksa hinaaja- jäänmurtopalveluja jne. Ne maksavat veronmaksajat metsäteollisuuden omistajien puolesta!
- Anonyymi
  2022-01-21 15:57:57
  Anonyymi kirjoitti:
  Kyllä vain, juuri kuljetuksen hinnasta on kysymys, kuitenkin hieman tarkemmin ottaen kyse on ensisijaisesti ja myös lopuksi tehtaiden omistajille aiheutuvista kustannuksista, he valitsevat sen menetelmän joka heille on kustannustehokkain!
  Laivakuljetus on tehtaiden omistajille kustannustehokkain tapa koska he eivät maksa esim. Saimaan kanavan vuokria, kanavan ylläpitoa, luotsilaitoksen ylläpitoa kanavan luotsaustoiminnan osalta, eivät maksa hinaaja- jäänmurtopalveluja jne. Ne maksavat veronmaksajat metsäteollisuuden omistajien puolesta!
  Ilmaiseksiko ne siellä luotsaa ja hinaa?
  Nää on täällä moneen kertaan selvitetty. Onko sulla joku huonosti menestyvä kumipyörä firma vai mistä sulla ahistaa?
- Anonyymi
  2022-01-21 16:47:56
  Anonyymi kirjoitti:
  Ilmaiseksiko ne siellä luotsaa ja hinaa?
  Nää on täällä moneen kertaan selvitetty. Onko sulla joku huonosti menestyvä kumipyörä firma vai mistä sulla ahistaa?
  Niin on selvitetty, eikä esim. jäänmurrosta peritä laivoilta eri maksuja. Jäänmurron ja paljon muutakin maksaa siis veronmaksaja. Tehtaat ovat ilmoittaneet, että jos tuki loppuu, niin väki pihalle. Kun eivät pärjää normaaleilla laskutavoilla niin tarvitaan yliote päättäjiin. Todellisilla kustannuksilla ja veronmaksulla suomeen, tehtaat lopettaisivat valitettavasti puolessa vuodessa.
- Anonyymi
  2022-01-21 19:08:14
  Anonyymi kirjoitti:
  Ilmaiseksiko ne siellä luotsaa ja hinaa?
  Nää on täällä moneen kertaan selvitetty. Onko sulla joku huonosti menestyvä kumipyörä firma vai mistä sulla ahistaa?
  Suomen vesillä jäänmurtoapua, siihen liittyen laivojen hinaus, tarvitsevat alukset maksoivat (tai siis laivojen omistajavarustamot) maksoivat noista palveluista viimeksi joskus 1980- luvulla, maksut yksinkertaisesti poistettiin. Homman kustantaa valtio, siis kai lähinnä veronmaksajat.
  Myöskään Saimaalla jäänmurtoapua ja siihen liittyvää hinausapua saavan rahtilaivan omistaja ei maksa Euron Euroa saamistaan palveluista eikä sitä maksa ne tehtaatkaan joiden tavaraa kuljetetaan, iloinen veronmaksaja maksaa.
- Anonyymi
  2022-01-22 09:22:50
  Anonyymi kirjoitti:
  Suomen vesillä jäänmurtoapua, siihen liittyen laivojen hinaus, tarvitsevat alukset maksoivat (tai siis laivojen omistajavarustamot) maksoivat noista palveluista viimeksi joskus 1980- luvulla, maksut yksinkertaisesti poistettiin. Homman kustantaa valtio, siis kai lähinnä veronmaksajat.
  Myöskään Saimaalla jäänmurtoapua ja siihen liittyvää hinausapua saavan rahtilaivan omistaja ei maksa Euron Euroa saamistaan palveluista eikä sitä maksa ne tehtaatkaan joiden tavaraa kuljetetaan, iloinen veronmaksaja maksaa.
  No voi voi.
  Kyllä nyt ahistaa. Varmaan menee itäsuomen sote rahat hokulle?
- Anonyymi
  2022-01-22 10:23:02
  Anonyymi kirjoitti:
  No voi voi.
  Kyllä nyt ahistaa. Varmaan menee itäsuomen sote rahat hokulle?
  Hengitä hetki syvään ja rauhoitu.
  Toivotaan että ahdistuksesi menee ohitse.
- Anonyymi
  2022-01-25 02:30:30
  Anonyymi kirjoitti:
  Apua, ei kukaaaaaan voi olla noin tyhmä!
  RMS eli Royal Mail ship...liittyy Britannian postinjakeluun...
  Hinaaja Protector on edelleen hinaaja Protector...
  Tässä yhteydessä RMS tarkoittaa Rhenus Maritime Services
  https://maritime-services.rhenus.com/en/fleet/rms-baerl/
Anonyymi
2022-01-18 17:40:40
Kun typen oksideista ja päästörajoista puhutaan, yksikkö on mg/Nm3, siis milligrammaa normikuutiometri.
Esim. IE- direktiivin mukaiset kaasukäyttöisten polttolaitosten (poisluettuina kaasumoottorit ja kaasuturbiinit) NOx ja CO päästörajat ovat 100 mg/Nm3 jolloin NOx- arvot ilmoitetaan mitattuna NO2- pitoisuutena.
LCP- direktiivissä vastaavat päästörajat ovat NOx- päästoille 300 mg/Nm3 (50-500 MW) ja 200 mg/Nm3 (50-500 MW).
IED- direktiivin mukaan päästömittaustuloksen 95 % luottamusväli ei saa ylittää päästöjen raja- arvon prosenttiosuuksia: CO 10 %, SO2 20 %, NOx 20 % ja hiukkaset 30 %.

Maakaasun poltossa NOx- päästöjä tulee joko polttoaineesta tai ilmasta. Poltossa syntyvät typenoksidipäästöt syntyvät em. typpilähteistä neljän mekanismin kautta:
Polttoaine NOx, terminen NOx, nopea NOx ja NOx dityppioksidin kautta. Päästön muodostumiseen vaikuttavat mm. polttolaitoksen rakenne, polttoaine, prosessin ajotapa sekä mahdolliset NOX- päästöjen polttotekniset eli primääriset vähennystekniikat.
Maakaasun sisältämä typpi on pääasiassa elementaarimuodossa, joten se käyttäytyy poltossa ilmassa esiintyvän typen tavoin. Dominoiva muodostumismekanismi on silloin terminen mekanismi. Termisen NOx- muodostumismekanismin päämuuttujia ovat viipymäaika, lämpötila ja happirikkaat vyöhykkeet liekissä. Dominoiva vaikutusmekanismi voi kuitenkin muuttua toimintapisteen mukaan esim. ilmaylimäärän ja tehon mukaan.
Jne...
- Anonyymi
  2022-01-18 18:02:07
  Pierussa on haju vain kuulovammaisia varten.
- Anonyymi
  2022-01-18 18:41:14
  Kiitos Antti Kylmälä
- Anonyymi
  2022-01-18 19:30:46
  Anonyymi kirjoitti:
  Kiitos Antti Kylmälä
  En ole Kylmälä ja tuo pieni pätkä tekstiä on omista aikoinaan läpikäydyistä opiskelumateriaaleista joita tietoja toki olen myös työssäni voimalaitoksilla tarvinnut. Ko, tietämys ei toki pitkälle kanna sillä kun mukaan tulevat varsinaiset voimalaitokset, myös esim. kaasuturbiinikombivoimalaitokset, asiat erilaisine vaatimuksineen mutkistuvat melko paljon.
  Juuri NOx:n syntymisestä voisi pelkistetyn yksinkertaisesti mainita, että kun palaminen on niin hyvää l. täydellistä ettei CO:a enää ollenkaan muodostu, alkaa uhkana olla typen oksidien muodostuminen, ts. muiden otollisten olosuhteiden lisäksi erityisesti palamislämpötila vaikuttaa paljon, korkeassa palamislämpötilassa syntyy NOx:ä.
  Kun öljyä/kivihiiltä käyttävillä maamme suurimmilla voimaloilla alettiin noin 20 vuotta sitten tehdä (kalliita) poltinmuutoksia, otettiin käyttöön ns. matalatyppioksidipolttimet ja niiden avulla savukaasujen NOx- pitoisuuksia saatiin 35-55 % vähennettyä.
  Kun samaisilla voimaloilla oli aikaisemmin kiinnitetty huomiota ja pyritty kohtuullisesti mahdollisimman alhaiseen savukaasujen jäännöshappipitoisuuteen, nyt jouduttiinkin tilanteeseen jossa sitä puolta ei enää voitu pitää kriteerinä koska palamisilmaa oli em. uusien poltintyyppien vaatimusten mukaisesti ja siihen laskeneeseen NOx- tasoon pääsemiseksi lisättävä. Tämä tietysti tarkoitti kattilan ja koko voimalankin kokonaishyötysuhteen alenemista, mutta minkäs teet kun ympäristöä suojellaan.
  isohkon voimalaitoshöyrykattilan polttoaineenkulutus esim. kivihiiltä käytettäessä on helposti luokkaa 50-80 tonnia tunnissa, silloin teoreettinenkin tarvittava ilmamäärä on 700000- 900000 kuutiometriä tunnissa ja käytännössä vielä suurempi. Palamisessa tarvitaan vain ilmassa oleva happi jota siinä on se noin 21 % prosenttia mutta myös se noin 79 % (typpeä noin 78 %) tulee kattilaan otettavaksi. Jos ja kun pari prosenttia ilman sisältämästä hapesta ei osallistu palamiseen, merkitsee se kymmenien tuhansien kuutiometrien tavallaan tarpeettoman ilmamäärän pumppaamista kattilaan, sen kuumentamista ja pumppaamista sieltä poiskin eli hyötysuhde laskee...jne.
- Anonyymi
  2022-01-18 19:52:50
  Anonyymi kirjoitti:
  En ole Kylmälä ja tuo pieni pätkä tekstiä on omista aikoinaan läpikäydyistä opiskelumateriaaleista joita tietoja toki olen myös työssäni voimalaitoksilla tarvinnut. Ko, tietämys ei toki pitkälle kanna sillä kun mukaan tulevat varsinaiset voimalaitokset, myös esim. kaasuturbiinikombivoimalaitokset, asiat erilaisine vaatimuksineen mutkistuvat melko paljon.
  Juuri NOx:n syntymisestä voisi pelkistetyn yksinkertaisesti mainita, että kun palaminen on niin hyvää l. täydellistä ettei CO:a enää ollenkaan muodostu, alkaa uhkana olla typen oksidien muodostuminen, ts. muiden otollisten olosuhteiden lisäksi erityisesti palamislämpötila vaikuttaa paljon, korkeassa palamislämpötilassa syntyy NOx:ä.
  Kun öljyä/kivihiiltä käyttävillä maamme suurimmilla voimaloilla alettiin noin 20 vuotta sitten tehdä (kalliita) poltinmuutoksia, otettiin käyttöön ns. matalatyppioksidipolttimet ja niiden avulla savukaasujen NOx- pitoisuuksia saatiin 35-55 % vähennettyä.
  Kun samaisilla voimaloilla oli aikaisemmin kiinnitetty huomiota ja pyritty kohtuullisesti mahdollisimman alhaiseen savukaasujen jäännöshappipitoisuuteen, nyt jouduttiinkin tilanteeseen jossa sitä puolta ei enää voitu pitää kriteerinä koska palamisilmaa oli em. uusien poltintyyppien vaatimusten mukaisesti ja siihen laskeneeseen NOx- tasoon pääsemiseksi lisättävä. Tämä tietysti tarkoitti kattilan ja koko voimalankin kokonaishyötysuhteen alenemista, mutta minkäs teet kun ympäristöä suojellaan.
  isohkon voimalaitoshöyrykattilan polttoaineenkulutus esim. kivihiiltä käytettäessä on helposti luokkaa 50-80 tonnia tunnissa, silloin teoreettinenkin tarvittava ilmamäärä on 700000- 900000 kuutiometriä tunnissa ja käytännössä vielä suurempi. Palamisessa tarvitaan vain ilmassa oleva happi jota siinä on se noin 21 % prosenttia mutta myös se noin 79 % (typpeä noin 78 %) tulee kattilaan otettavaksi. Jos ja kun pari prosenttia ilman sisältämästä hapesta ei osallistu palamiseen, merkitsee se kymmenien tuhansien kuutiometrien tavallaan tarpeettoman ilmamäärän pumppaamista kattilaan, sen kuumentamista ja pumppaamista sieltä poiskin eli hyötysuhde laskee...jne.
  Et varmasti ole Antti Kylmälä:))) Ihan pelkkä sattuma että jutuistasi pitkä pätkät on sanasta sanaan kuin Antti Kylmälän opintäytetyöstä 2011.
- Anonyymi
  2022-01-19 11:12:20
  Anonyymi kirjoitti:
  Et varmasti ole Antti Kylmälä:))) Ihan pelkkä sattuma että jutuistasi pitkä pätkät on sanasta sanaan kuin Antti Kylmälän opintäytetyöstä 2011.
  Pitkiä pätkiä jutuistani et voi mihinkään verrata kun en pitkiä pätkiä ole kirjoittanut... Sellainenkin ristiriita jonkun Kylmälän julkaisuun nähden tässä on, että asiat joista kirjoitin ovat olleet tiedoissani jo vuosia ennen tarkoittamaasi julkaisua eli vuosia ennen vuotta 2011!
  Minun ei juuri tarvitse ketään kopsata näistä asioista kirjoittaessani, siinä määrin paljon olen ollut esim. energiantuotannon kanssa tekemisissä sekä käytännössä että myös lainsäädäntöön ja sittemmin EU:n lähes loputtomaan direktiiviviidakkoon tutustuen.
  Jos olet työtehtävissä sopivissa asemissa sinulla on päässäsi oltava tietoa jolla selvitä jos ja kun viranomaiset joku kaunis päivä hyökkäävät paljoa ennalta varoittamatta suorittamaan auditointia...
  
  Mutta onko tuo Kylmälän työ netin kautta nähtävissä jotta itsekin pääsisin niitä yhtäläisyyksiä ihmettelemään?
Anonyymi
2022-01-25 11:54:14
Kovin vähän on liikennettä Saimaalle ja Saimaalla, sitä varten ylläpidetään kuitenkin kanavaa, murtaja- hinaajia, luotsivalmiutta jne. Jos jossain vielä suunnitellaan kanavan sulkujen muutostöitä päälle 100- 200 miljoonan kustannuksin, voi vain kysyä että missä taas on järki?
- Anonyymi
  2022-01-25 14:07:50
  ''Kovin vähän on liikennettä Saimaalle ja Saimaalla....''
  
  Vuosittain yli tuhat alusta ja n.1,5 miljoonaa tonnia
- Anonyymi
  2022-01-25 17:07:37
  Anonyymi kirjoitti:
  ''Kovin vähän on liikennettä Saimaalle ja Saimaalla....''
  
  Vuosittain yli tuhat alusta ja n.1,5 miljoonaa tonnia
  Joo joo, tosin määrät tulevat pienenemään jatkossa kun raakapuun tuonti naapurista vähenee. Se tilanne ei mahdu vielä viimeisiin vuositilastoihin. On myös odotettavissa että kun Venäjä lopultakin on huomannut kuinka tyhmää on raakapuuta viedä siellä aletaan panostaa enemmän oman jalostustoiminnan voimistamiseen, esim. vaneritehdasta, olisiko Lahdenpohjassa, en varmuudella muista, on jo kohennettu ja tuotanto kasvanut.
  
  Lähinnä tarkoitin kuitenkin talvikauden liikennettä, niistä yli tuhannesta aluskäynnistä talviaikana tapahtuu pitkälti alle sata! Esim. nyt on ollut useampi vuorokausi jolloin kanavasta ei ole mennyt laivan laivaa ei suuntaan eikä toiseen. Jos kanavassa kulkee laivoja noin kerran- kaksi- viikossa- tahtiin kuten on tapahtunut viime aikoina ja parhaillaan tapahtumassa, ei niistä max 2500- 2600 tonnin lasteista suuria tonnimääriäkään kerry. Voidaan kysyä paljonko rahtitonnia kohti kaikki juuri talviajan kustannukset jäänmurtoineen yms. tekevät?
- Anonyymi
  2022-01-25 17:17:47
  Anonyymi kirjoitti:
  Joo joo, tosin määrät tulevat pienenemään jatkossa kun raakapuun tuonti naapurista vähenee. Se tilanne ei mahdu vielä viimeisiin vuositilastoihin. On myös odotettavissa että kun Venäjä lopultakin on huomannut kuinka tyhmää on raakapuuta viedä siellä aletaan panostaa enemmän oman jalostustoiminnan voimistamiseen, esim. vaneritehdasta, olisiko Lahdenpohjassa, en varmuudella muista, on jo kohennettu ja tuotanto kasvanut.
  
  Lähinnä tarkoitin kuitenkin talvikauden liikennettä, niistä yli tuhannesta aluskäynnistä talviaikana tapahtuu pitkälti alle sata! Esim. nyt on ollut useampi vuorokausi jolloin kanavasta ei ole mennyt laivan laivaa ei suuntaan eikä toiseen. Jos kanavassa kulkee laivoja noin kerran- kaksi- viikossa- tahtiin kuten on tapahtunut viime aikoina ja parhaillaan tapahtumassa, ei niistä max 2500- 2600 tonnin lasteista suuria tonnimääriäkään kerry. Voidaan kysyä paljonko rahtitonnia kohti kaikki juuri talviajan kustannukset jäänmurtoineen yms. tekevät?
  Täältä on turha kysellä, kysy Väylävirastosta.
- Anonyymi
  2022-01-25 20:48:18
  Anonyymi kirjoitti:
  Joo joo, tosin määrät tulevat pienenemään jatkossa kun raakapuun tuonti naapurista vähenee. Se tilanne ei mahdu vielä viimeisiin vuositilastoihin. On myös odotettavissa että kun Venäjä lopultakin on huomannut kuinka tyhmää on raakapuuta viedä siellä aletaan panostaa enemmän oman jalostustoiminnan voimistamiseen, esim. vaneritehdasta, olisiko Lahdenpohjassa, en varmuudella muista, on jo kohennettu ja tuotanto kasvanut.
  
  Lähinnä tarkoitin kuitenkin talvikauden liikennettä, niistä yli tuhannesta aluskäynnistä talviaikana tapahtuu pitkälti alle sata! Esim. nyt on ollut useampi vuorokausi jolloin kanavasta ei ole mennyt laivan laivaa ei suuntaan eikä toiseen. Jos kanavassa kulkee laivoja noin kerran- kaksi- viikossa- tahtiin kuten on tapahtunut viime aikoina ja parhaillaan tapahtumassa, ei niistä max 2500- 2600 tonnin lasteista suuria tonnimääriäkään kerry. Voidaan kysyä paljonko rahtitonnia kohti kaikki juuri talviajan kustannukset jäänmurtoineen yms. tekevät?
  Ei kai älykääpiö kuvittele että kanavan liikennettä ylläpidetään ihan huvin vuoksi ??
  Kuten sanottu, tarkemmat tiedot saa (ehkä) Väylävirastosta.
- Anonyymi
  2022-01-27 19:57:46
  Anonyymi kirjoitti:
  Ei kai älykääpiö kuvittele että kanavan liikennettä ylläpidetään ihan huvin vuoksi ??
  Kuten sanottu, tarkemmat tiedot saa (ehkä) Väylävirastosta.
  Lämmin kiitos syvän sivistyneisyytesi osoituksesta!
Anonyymi
2022-01-25 14:27:41
Aloittakaa nyt välillä uusi ketju aiheesta jos kerran juttua riittää. Täällä on nää samat jankutukset jo moneen kertaan.
- Anonyymi
  2022-01-25 18:17:56
  Mitä järkeä siinä sitten olisi, jatkaa jankutuksia uusilla sivuilla?
  Toisaalta, miksi et itse tee sitä aloitusta?
- Anonyymi
  2022-01-25 23:09:48
  Anonyymi kirjoitti:
  Mitä järkeä siinä sitten olisi, jatkaa jankutuksia uusilla sivuilla?
  Toisaalta, miksi et itse tee sitä aloitusta?
  Ei tarvis puhelimella scrollailla niin paljon. Siksi
Anonyymi
2022-01-25 22:07:40
Tuossa tietoa yllämainitusta Pintasta.
Moottorina Deutz SBV 8M 628, 8-syl. 101 litraa, 1680 kW/1000rpm, kulutus 194g/kWh/1000rpm

https://ships.jobmarineman.com/pinta-9063299/
https://ibb.co/S3xt3BY
https://ibb.co/8PjgDzL
- Anonyymi
  2022-01-26 14:56:17
  Tuo kulutuslukema on ihanneolosuhteissa testipenkissä saavutettu valmistajan ilmoittama lukema, siihen on syytä suhtautua kuin autojen ilmoitettuihin kulutuslukemiin!
  Käytännössä on hyvä jos selvitään 215- 230 g/kWh kulutuksella.
- Anonyymi
  2022-01-26 15:25:12
  Anonyymi kirjoitti:
  Tuo kulutuslukema on ihanneolosuhteissa testipenkissä saavutettu valmistajan ilmoittama lukema, siihen on syytä suhtautua kuin autojen ilmoitettuihin kulutuslukemiin!
  Käytännössä on hyvä jos selvitään 215- 230 g/kWh kulutuksella.
  Paljon säkögeneraattorit kuluttaa normaalisti?
- Anonyymi
  2022-01-26 15:59:46
  Anonyymi kirjoitti:
  Paljon säkögeneraattorit kuluttaa normaalisti?
  Eiköhän se genu ole dieselin jatkeena....
- Anonyymi
  2022-01-26 16:06:43
  Anonyymi kirjoitti:
  Eiköhän se genu ole dieselin jatkeena....
  Saimaan kanavaan on muistaakseni omat määräykset sähköntuotannon varmistamiseksi ja joitakin onnettomuuksia onkin tapahtunut pelkälle akseligenulle siirryttäessä.
- Anonyymi
  2022-01-26 17:20:29
  Anonyymi kirjoitti:
  Paljon säkögeneraattorit kuluttaa normaalisti?
  Niin, puhuimme dieselmoottorin kulutuksesta. Ei jossain Pintassa ole ns. dieselsähköistä koneistoa, diesel pyörittää suoraan akselia ynnä potkuria.
  Apukoneet laivassa ovat sähkön teossa, apukone eli yleensä diesel sekin käyttää generaattoria. Ei olisi mielekästä käyttää isoa pääkonetta seisonta- aikoina vain vähäisen sähköntarpeen takia. Talviaikaan seisonta- aikaa kertyy myös jäänmurtoavun odottelusta, odottelusta myös kanavan varren satamapaikoissa vastaantulijoiden takia jne.
  Useimmissa satamissa alkaa myös ns. maasähkömahdollisuus olla.
- Anonyymi
  2022-01-27 02:35:20
  Anonyymi kirjoitti:
  Niin, puhuimme dieselmoottorin kulutuksesta. Ei jossain Pintassa ole ns. dieselsähköistä koneistoa, diesel pyörittää suoraan akselia ynnä potkuria.
  Apukoneet laivassa ovat sähkön teossa, apukone eli yleensä diesel sekin käyttää generaattoria. Ei olisi mielekästä käyttää isoa pääkonetta seisonta- aikoina vain vähäisen sähköntarpeen takia. Talviaikaan seisonta- aikaa kertyy myös jäänmurtoavun odottelusta, odottelusta myös kanavan varren satamapaikoissa vastaantulijoiden takia jne.
  Useimmissa satamissa alkaa myös ns. maasähkömahdollisuus olla.
  Joopa joo ja jäänsärkeminen.
  Kovin kauaksi on tarina mennyt. Osa taitaa olla varsin viisasta kerrontaa, osa joltisenkin naurettavaa. Mitä teidän mielissänne liikkuu alkuperäisen aiheeseen liittyen? Paljon on sanoja kertynyt, mutta lipsuu liikaa. Olisiko aihetta lopettaa tämä tarinointi ja keksiä uusia aiheita uusin mielipitein? Toivottavasti.
  Hyvää yötä ja aamuvirkuille huomenta, tamperelaisten tapaan moro
- Anonyymi
  2022-01-27 07:53:39
  Anonyymi kirjoitti:
  Joopa joo ja jäänsärkeminen.
  Kovin kauaksi on tarina mennyt. Osa taitaa olla varsin viisasta kerrontaa, osa joltisenkin naurettavaa. Mitä teidän mielissänne liikkuu alkuperäisen aiheeseen liittyen? Paljon on sanoja kertynyt, mutta lipsuu liikaa. Olisiko aihetta lopettaa tämä tarinointi ja keksiä uusia aiheita uusin mielipitein? Toivottavasti.
  Hyvää yötä ja aamuvirkuille huomenta, tamperelaisten tapaan moro
  Haluaisit että tästä aiheesta ei kirjoitettaisi, eikä mistään mahdollisesti sinulle kiusallisesta ylipäätään. Et ehkä osaa hahmottaa, mutta laivan kulutukset liittyy olennaisesti aloituksen aiheseen. Hyvä ketju, vaikka dissaajat häiritseekin.
- Anonyymi
  2022-01-27 10:42:34
  Anonyymi kirjoitti:
  Saimaan kanavaan on muistaakseni omat määräykset sähköntuotannon varmistamiseksi ja joitakin onnettomuuksia onkin tapahtunut pelkälle akseligenulle siirryttäessä.
  Niin on. Kanavaliikenne määräys toteaa mm:
  
  ''Niiden vesikulkuneuvojen, joiden bruttovetoisuus on yli 500, ohjailuun tarvittavan
  sähköjärjestelmän on oltava pääkoneen toiminnasta riippumaton ja taattava virransyöttö myös mahdollisissa vikatilanteissa.''
- Anonyymi
  2022-01-27 22:59:21
  Anonyymi kirjoitti:
  Paljon säkögeneraattorit kuluttaa normaalisti?
  Ei se generaattori mitään kuluta vaan voimakone, siis kone joka käyttää sitä generaattoria.
  Ja se kulutus taas riippuu täysin halutusta tehosta, on pieniä ja on isoja koneikkoja. Tuollaisen pienen laivan käyttösähkön tekemiseen riittää generaattoria käyttävä noin 100 kW diesel, sen kulutus on täydelläkin teholla enintään luokkaa 20-25 litraa/h.
- Anonyymi
  2022-01-28 13:31:21
  Anonyymi kirjoitti:
  Ei se generaattori mitään kuluta vaan voimakone, siis kone joka käyttää sitä generaattoria.
  Ja se kulutus taas riippuu täysin halutusta tehosta, on pieniä ja on isoja koneikkoja. Tuollaisen pienen laivan käyttösähkön tekemiseen riittää generaattoria käyttävä noin 100 kW diesel, sen kulutus on täydelläkin teholla enintään luokkaa 20-25 litraa/h.
  Mielestäni tuo opettaminen oli turhaa, sillä jokainen kyllä ymmärtää, ettei se generaattori tee mitään ilman sen pyörittämistä.
  
  Enemmän olisi opettamista näille lehden toimittajille esim. ”rekkojen” käytöstä.
  Näin kerran lehdestä kuinka ruokarekka oli tullut Espan puistoon ja sieltä oli saanut ostaa välipalaa.
  Kun sitä juttua silmäili hieman lisää, niin sieltä löytyi kuva pakettiautosta, jonka kylkeen oli tehty myyntitiski.
  Eräässä tv ohjelmassa oli suomennos kuinka aurausrekka oli tullut avaamaan tietä.
  
  Olenpa nähnyt kuinka joku ilmeisesti autoista kiinnostunut kirjoitti, että hänen autonsa renkaan laakeri oli alkanut päästämään ääntä.
  
  Näissä merkeissä olisi todellista tarvetta opetukseen.
- Anonyymi
  2022-01-28 15:19:25
  Anonyymi kirjoitti:
  Mielestäni tuo opettaminen oli turhaa, sillä jokainen kyllä ymmärtää, ettei se generaattori tee mitään ilman sen pyörittämistä.
  
  Enemmän olisi opettamista näille lehden toimittajille esim. ”rekkojen” käytöstä.
  Näin kerran lehdestä kuinka ruokarekka oli tullut Espan puistoon ja sieltä oli saanut ostaa välipalaa.
  Kun sitä juttua silmäili hieman lisää, niin sieltä löytyi kuva pakettiautosta, jonka kylkeen oli tehty myyntitiski.
  Eräässä tv ohjelmassa oli suomennos kuinka aurausrekka oli tullut avaamaan tietä.
  
  Olenpa nähnyt kuinka joku ilmeisesti autoista kiinnostunut kirjoitti, että hänen autonsa renkaan laakeri oli alkanut päästämään ääntä.
  
  Näissä merkeissä olisi todellista tarvetta opetukseen.
  Tuommoinen pilkunviilaminen on myös ihan turhaa! Jokainen riittävällä tavalla ymmärtää noista mitä tarkoitetaan.
- Anonyymi
  2022-01-29 11:16:14
  Anonyymi kirjoitti:
  Mielestäni tuo opettaminen oli turhaa, sillä jokainen kyllä ymmärtää, ettei se generaattori tee mitään ilman sen pyörittämistä.
  
  Enemmän olisi opettamista näille lehden toimittajille esim. ”rekkojen” käytöstä.
  Näin kerran lehdestä kuinka ruokarekka oli tullut Espan puistoon ja sieltä oli saanut ostaa välipalaa.
  Kun sitä juttua silmäili hieman lisää, niin sieltä löytyi kuva pakettiautosta, jonka kylkeen oli tehty myyntitiski.
  Eräässä tv ohjelmassa oli suomennos kuinka aurausrekka oli tullut avaamaan tietä.
  
  Olenpa nähnyt kuinka joku ilmeisesti autoista kiinnostunut kirjoitti, että hänen autonsa renkaan laakeri oli alkanut päästämään ääntä.
  
  Näissä merkeissä olisi todellista tarvetta opetukseen.
  Oletat siis että kun itse ymmärrät jotta generaattori ei kuluta polttoainetta vaan generaattorin voimakone, kaikki muutkin sen ymmärtävät.
  Yhtä hyvin kai kaikkien luulisi silloin ymmärtävän mitä tarkoitetaan renkaan laakerilla?
  Miten on, uskoisitko ko. toimittajan ymmärtävän että polttoainetta ei kuluta generaattori vaan se voimakone?
  Montako yhtä ymmärtämätöntä toimittajaa ja yksinkertaisimmistakin teknisistä asioista aika ymmärtämätöntä ihmistä arvelet pelkästään suomessa olevan, oletatko sen toimittajan olevan ainoa?
  Entä miksi itse kyselet generaattorin kulutuksesta tietäen ettei se generaattori mitään kuluta?
- Anonyymi
  2022-01-29 13:54:34
  Anonyymi kirjoitti:
  Oletat siis että kun itse ymmärrät jotta generaattori ei kuluta polttoainetta vaan generaattorin voimakone, kaikki muutkin sen ymmärtävät.
  Yhtä hyvin kai kaikkien luulisi silloin ymmärtävän mitä tarkoitetaan renkaan laakerilla?
  Miten on, uskoisitko ko. toimittajan ymmärtävän että polttoainetta ei kuluta generaattori vaan se voimakone?
  Montako yhtä ymmärtämätöntä toimittajaa ja yksinkertaisimmistakin teknisistä asioista aika ymmärtämätöntä ihmistä arvelet pelkästään suomessa olevan, oletatko sen toimittajan olevan ainoa?
  Entä miksi itse kyselet generaattorin kulutuksesta tietäen ettei se generaattori mitään kuluta?
  Otetaanpa asia vielä kerran tarkasteluun.
  Minä en ollut tuo generaattorin kulutusta kysyvä, vaan paikalle tullut muu lukija.
  
  Minusta tuollainen vastaus jonka annoit tuolle kysyjällä on selvää v***lua.
  Minun esittämäni kielikukkaset ovat oikeasta elämästä poimittuja ja kaipaisivat varmasti jonkin asteista jalostusta.
Anonyymi
2022-01-27 20:03:19
Viikon päivät meni kun kanavassa ei kulkenut laivaa ylös eikä alas, nyt siellä sitten vaihteeksi on Joensuuhun menijä matkalla. Eli vähäistä on talviajan liikenne nyt kun raakapuun tuonti Venäjältä väheni sekin.
- Anonyymi
  2022-01-30 11:17:24
  Saimaan kanavan sulkujen muutokset ovat Väylävirastolle tärkeitä. Lähivuosikymmenien liikenne ei sitä kaipaa, mutta projektin kaatuessa henkilöstöä on pakostakin vähennettävä.
- Anonyymi
  2022-01-31 09:10:18
  Anonyymi kirjoitti:
  Saimaan kanavan sulkujen muutokset ovat Väylävirastolle tärkeitä. Lähivuosikymmenien liikenne ei sitä kaipaa, mutta projektin kaatuessa henkilöstöä on pakostakin vähennettävä.
  Ei kai se paljon virastoa työllistä jos tilataan suunnittelu joltakin arkkitehtitoimistolta, tekninen puoli insinööritoimistolta ja itse urakan kilpailutuksen vien vaikka Virolainen yritys ja myös käytännön työn tekevät Virolaiset, Puolalaiset, Ukrainalaiset tai ehkä Venäläiset duunarit?
  Väylävirasto ei ole rakennusvirasto.
  Se, aletaanko tuollaista hölmöyttä tehdä, riippuu lähinnä siitä miten hyvin puunjalostusteollisuuden lobbarit pyörittävät kansanedustajia tekemään päätöksen kanavan muutostöihin ryhtymisestä ja jos pyörittävät, silloin eittämättä kaikki kivet käännetään ja hankkeen työllistävä vaikutuskin alkaa painaa, oli se lopulta käytännössä juuri kotimaisuusasteeltaan miten pieni tahansa.
  Eli väylävirasto ei päätä asiaa, se päätetään eduskunnassa ja rahoitus päätetään eduskunnassa/hallituksessa sekä rahat tulevat valtion kassasta.
- Anonyymi
  2022-01-31 11:50:08
  Anonyymi kirjoitti:
  Ei kai se paljon virastoa työllistä jos tilataan suunnittelu joltakin arkkitehtitoimistolta, tekninen puoli insinööritoimistolta ja itse urakan kilpailutuksen vien vaikka Virolainen yritys ja myös käytännön työn tekevät Virolaiset, Puolalaiset, Ukrainalaiset tai ehkä Venäläiset duunarit?
  Väylävirasto ei ole rakennusvirasto.
  Se, aletaanko tuollaista hölmöyttä tehdä, riippuu lähinnä siitä miten hyvin puunjalostusteollisuuden lobbarit pyörittävät kansanedustajia tekemään päätöksen kanavan muutostöihin ryhtymisestä ja jos pyörittävät, silloin eittämättä kaikki kivet käännetään ja hankkeen työllistävä vaikutuskin alkaa painaa, oli se lopulta käytännössä juuri kotimaisuusasteeltaan miten pieni tahansa.
  Eli väylävirasto ei päätä asiaa, se päätetään eduskunnassa ja rahoitus päätetään eduskunnassa/hallituksessa sekä rahat tulevat valtion kassasta.
  Aivan parasta hupia lukea näiden katkerien tietäjien vuodatuksia!! Täytyy olla jotain henkilökohtaisia patoutumia kanavaa tai sisävesiliikennettä kohtaan kun näin vuodatetaan. Palstalla kerrotaan faktoina ”muutama laiva” ja ”puun kuljetus loppui, kanava suljettava” yms haitaria perusteita.
  Tässä palstan tietäjille faktaa pöytään; Esimerkiksi vuonna 2021 väylien(tie,rata,vesi) rahoitus Suomessa oli yli kaksi miljardia euroja. Saimaan kanavan sulkujen pidennyksessä puhutaan alle sadasta miljoonasta eurosta. Täällä kauhistellaan ettei urakalla ole mitään järkeä. Tällä remontilla kanava palvelee taas helposti vuosikymmeniä eteenpäin ja mahdollistaa suuremmat alukset ja paremman hyötysuhteen. Myös paremman jääluokan alukset pääsevät Saimaalle. Viimeiset kk olleet hiljaisia järvellä koska nykyisen sulkujen mittoihin mahtuvia 1A-luokan aluksia on hyvin vähän. Itse sulkuremonttiin saa käyttää vain suomalaista työvoimaa, joten todella suuri työllistävä vaikutus. Sisävesiliikenne työllistää jatkossa vielä enemmän toimijoita vesiliikenteen ympärillä ja tuo elinvoimaa Itä-Suomeen, mahtavaa!
  Nyt valittajat purkamaan lumitöihin pahimmat energiat ja sitte takaisin palstalle valittamaan. Hienoa kun valtio panostaa myös sisävesiväyliin, vesitie ei kulu! Mukavaa talven jatkoa kaikille.
- Anonyymi
  2022-01-31 14:24:21
  Anonyymi kirjoitti:
  Aivan parasta hupia lukea näiden katkerien tietäjien vuodatuksia!! Täytyy olla jotain henkilökohtaisia patoutumia kanavaa tai sisävesiliikennettä kohtaan kun näin vuodatetaan. Palstalla kerrotaan faktoina ”muutama laiva” ja ”puun kuljetus loppui, kanava suljettava” yms haitaria perusteita.
  Tässä palstan tietäjille faktaa pöytään; Esimerkiksi vuonna 2021 väylien(tie,rata,vesi) rahoitus Suomessa oli yli kaksi miljardia euroja. Saimaan kanavan sulkujen pidennyksessä puhutaan alle sadasta miljoonasta eurosta. Täällä kauhistellaan ettei urakalla ole mitään järkeä. Tällä remontilla kanava palvelee taas helposti vuosikymmeniä eteenpäin ja mahdollistaa suuremmat alukset ja paremman hyötysuhteen. Myös paremman jääluokan alukset pääsevät Saimaalle. Viimeiset kk olleet hiljaisia järvellä koska nykyisen sulkujen mittoihin mahtuvia 1A-luokan aluksia on hyvin vähän. Itse sulkuremonttiin saa käyttää vain suomalaista työvoimaa, joten todella suuri työllistävä vaikutus. Sisävesiliikenne työllistää jatkossa vielä enemmän toimijoita vesiliikenteen ympärillä ja tuo elinvoimaa Itä-Suomeen, mahtavaa!
  Nyt valittajat purkamaan lumitöihin pahimmat energiat ja sitte takaisin palstalle valittamaan. Hienoa kun valtio panostaa myös sisävesiväyliin, vesitie ei kulu! Mukavaa talven jatkoa kaikille.
  Ei näitten mukaan merelläkään saisi olla talvliikennettä. Vai narvikista saisi olla😄
- Anonyymi
  2022-01-31 15:50:38
  Anonyymi kirjoitti:
  Ei näitten mukaan merelläkään saisi olla talvliikennettä. Vai narvikista saisi olla😄
  Joskus kauan sitten eli -90 luvulla näin laskelmia talvimerenkulun kustannuksista. En muista hintaa ihan tarkkaan, mutta se oli alle markka per tonni. Jossain aivopoimun mutkassa pyörii luku 60p/tonni......
- Anonyymi
  2022-01-31 16:07:17
  Anonyymi kirjoitti:
  Joskus kauan sitten eli -90 luvulla näin laskelmia talvimerenkulun kustannuksista. En muista hintaa ihan tarkkaan, mutta se oli alle markka per tonni. Jossain aivopoimun mutkassa pyörii luku 60p/tonni......
  Joo, on hyvä elää muistoissa, milloin se markka poistuikaan?
  Tuskin ovat kustannukset niistä ajoista juurikaan nousseet?
  Liikenne Saimaan kanavalla on tämän talvikauden osalta päättynyt.
Anonyymi
2022-01-31 17:15:44
Vielä 1990-luvulla firmat saivat elättää kannattamattomia tytäryhtiöitään, mutta laki muuttui. Onkin normaalia kansalaisten sumu-kusetusta, että esitetään tulot koko suomesta ja verrataan summaa - kuten nyt yritetään - saimaan kanavan luukkujen siirtokuluihin (vain yli 100 miljoonaa).
- Anonyymi
  2022-01-31 18:00:16
  Vertaa vaikka vuosittain ratahankkeisiin laitettavia miljoonia. Sumu-kusetusta joihin sinunkin verorahat menevät. Näihin verrattuna yksi 100 miljoonaa kerran 50 vuodessa sisävesiliikenteen perusparannukseen on mitätön summa.
- Anonyymi
  2022-01-31 18:27:26
  Anonyymi kirjoitti:
  Vertaa vaikka vuosittain ratahankkeisiin laitettavia miljoonia. Sumu-kusetusta joihin sinunkin verorahat menevät. Näihin verrattuna yksi 100 miljoonaa kerran 50 vuodessa sisävesiliikenteen perusparannukseen on mitätön summa.
  Ne ratahankkeet joista et kuitenkaan tarkemmin sinäkään osaa kertoa ja niiden kustannuksia eritellä etkä liioin yhteen ynnätä, ne sentään sijaitsevat Suomen maaperällä!
  Jos on ihan pakko vähintään 100 milj. (varovainen kustannusarvio, ei lopullinen hinta) johonkin heittää niin laitetaan se vaikka kodinhoidon tukeen tai sairaala- apulaisten palkkojen edes tilapäiseen korottamiseen inhimilliselle tasolle.
- Anonyymi
  2022-01-31 19:09:45
  Anonyymi kirjoitti:
  Ne ratahankkeet joista et kuitenkaan tarkemmin sinäkään osaa kertoa ja niiden kustannuksia eritellä etkä liioin yhteen ynnätä, ne sentään sijaitsevat Suomen maaperällä!
  Jos on ihan pakko vähintään 100 milj. (varovainen kustannusarvio, ei lopullinen hinta) johonkin heittää niin laitetaan se vaikka kodinhoidon tukeen tai sairaala- apulaisten palkkojen edes tilapäiseen korottamiseen inhimilliselle tasolle.
  Väyläviraston sivuilta saat tarkempia kustannuksia ja niiden erittelyä eri ratahankkeista. Minua ne eivät kiinnosta siksi lähde tietoja tarkemmin kaivamaan. Pointtini oli että niihin käytettävät rahat painivat aivan eri luokassa mitä kanavan perusparannus. On toki harmi että koko kanava ei maallemme sijaitse, historia on mitä on... Kun kerran valtio on aikanaan sisävesiliikenteen panostanut olisi hölmöä heittää se suuri työmäärä hukkaan ja olla kehittämättä ympäristöystävällistä kuljetusmuotoa jossa on potentiaalia kun katsotaan tulevaisuuteen. Olen samaa mieltä kanssasi, että soteammattilaiset ansaitsisivat enemmän, mutta ne rahat on otettava jostain muusta kuin väylärahoituksesta joka on jo myönnetty hankkeelle. Päätän tämän keskustelun osaltani ja lähden lisäämään saunaan puita.
Anonyymi
2022-01-31 21:11:02
Ovatko suuremmat laivat pienen ja herkän kirkasvetisen järven neulansilmämutkiin taipuvia, en tiedä. Kalastajat myyvät nyt jo painolastiveden mukana tulleita eksottisia kaloja ja äyriäisiä!
- Anonyymi
  2022-02-01 09:26:51
  Siinä tulee sitten muitakin mittoja vastaan laivojen kokoa rajoittamaan, leveys ja erityisesti syväys. Olisiko sitten vastassa kohta myös paikoin tarvittavat kalliit väylien ruoppaukset tms?
  Jos tiukemmissa mutkissa yrittää olla ongelmia, ainahan voidaan kustantaa valtion varoilla avuksi hinaaja tai pari että saadaan kapitaalin tuotteet kulkemaan ja muutama työpaikka säilymään. Ilman työpaikkoja paperiliittokaan ei voi järkätä lakkoja...
  Ehkä ensimmäinen maassa havaittu todennäköisesti laivojen painolastiveden mukana kulkeutunut villasaksirapu löytyi joskus 1970- luvun lopulla Helsingin kaupungin Hanasaaren voimalaitoksen jäähdytysvedestä. Tuo laji ei kuitenkaan liene näin pohjoisessa oikein selviytyvä eli ei ole yleistynyt.
- Anonyymi
  2022-02-01 10:23:00
  Anonyymi kirjoitti:
  Siinä tulee sitten muitakin mittoja vastaan laivojen kokoa rajoittamaan, leveys ja erityisesti syväys. Olisiko sitten vastassa kohta myös paikoin tarvittavat kalliit väylien ruoppaukset tms?
  Jos tiukemmissa mutkissa yrittää olla ongelmia, ainahan voidaan kustantaa valtion varoilla avuksi hinaaja tai pari että saadaan kapitaalin tuotteet kulkemaan ja muutama työpaikka säilymään. Ilman työpaikkoja paperiliittokaan ei voi järkätä lakkoja...
  Ehkä ensimmäinen maassa havaittu todennäköisesti laivojen painolastiveden mukana kulkeutunut villasaksirapu löytyi joskus 1970- luvun lopulla Helsingin kaupungin Hanasaaren voimalaitoksen jäähdytysvedestä. Tuo laji ei kuitenkaan liene näin pohjoisessa oikein selviytyvä eli ei ole yleistynyt.
  Voi voi voi! Lopetetaan kaikki,ammutaan itsemme niin maailma ja villahousuravut pelastuu!
- Anonyymi
  2022-02-01 11:24:45
  Anonyymi kirjoitti:
  Voi voi voi! Lopetetaan kaikki,ammutaan itsemme niin maailma ja villahousuravut pelastuu!
  Osuiko noin pahasti?
- Anonyymi
  2022-02-01 13:29:10
  Anonyymi kirjoitti:
  Osuiko noin pahasti?
  Ei tuo vaikuta mun elämään mitenkään muuta ko että typerien ihmisten typerät kommentit ottaa pattiin.
- Anonyymi
  2022-02-01 17:28:22
  Anonyymi kirjoitti:
  Ei tuo vaikuta mun elämään mitenkään muuta ko että typerien ihmisten typerät kommentit ottaa pattiin.
  Olet siis pattiotta?
  Voi voi...
- Anonyymi
  2022-02-01 22:13:33
  Anonyymi kirjoitti:
  Olet siis pattiotta?
  Voi voi...
  Eheh ahhaah ku sivalsit hienosti👍
Anonyymi
2022-02-01 14:51:38
Mitä järkeä on loukata tyhmää? Heitä kannattaa sääliä, päästää irti ja unohtaa.
Anonyymi
2022-02-01 17:40:23
Väylän viroista ei taideta eläkkeelle päästä, mutta uraputki jatkuu normaalisti jossain alalla jo pitempään toimineessa ja voittoa tuottaneessa yhtiössä. Uuden tutkimuksen mukaan, Suomessa korruptioon liittyvät suurimmat ongelmat liittyvät juurikin urakointien kilpailuttamiseen. Hyvä Veli - systeemit ovat yleisiä ja tietoa tulevista kilpailutuksista ja kilpailevien tarjouksista vuotaa.
- Anonyymi
  2022-02-01 23:41:43
  Harvoin tämä on merimiesten palsta.
  Vielä harvemmin täysin järkevien tarinointia. Sitä täkin aihe hiukan todistaa.
  On tosin osittain oikeaa kerrontaa, mutta ei oikein aiheeseen kuuluvaa.
  
  Mukavaa seuraavaa jutustelua.
  
  Merenkulkija
- Anonyymi
  2022-02-02 09:28:38
  Anonyymi kirjoitti:
  Harvoin tämä on merimiesten palsta.
  Vielä harvemmin täysin järkevien tarinointia. Sitä täkin aihe hiukan todistaa.
  On tosin osittain oikeaa kerrontaa, mutta ei oikein aiheeseen kuuluvaa.
  
  Mukavaa seuraavaa jutustelua.
  
  Merenkulkija
  Niinpä, ei ole eilen klo 23:41 kommentoineenkaan jutussa päätä eikä häntää mutta itsepä hän sitä todisteleekin.
- Anonyymi
  2022-02-02 15:32:16
  Anonyymi kirjoitti:
  Harvoin tämä on merimiesten palsta.
  Vielä harvemmin täysin järkevien tarinointia. Sitä täkin aihe hiukan todistaa.
  On tosin osittain oikeaa kerrontaa, mutta ei oikein aiheeseen kuuluvaa.
  
  Mukavaa seuraavaa jutustelua.
  
  Merenkulkija
  ''Sitä täkin aihe hiukan todistaa.''
  
  Entä konehuoneen aihe ;)
- Anonyymi
  2022-02-02 19:36:36
  Anonyymi kirjoitti:
  ''Sitä täkin aihe hiukan todistaa.''
  
  Entä konehuoneen aihe ;)
  En tiiä, olen nyt täkillä.
Anonyymi
2022-02-02 22:04:55
"Suurimmat ongelmat tässä laivassa löytyvät 15 metriä vedenpinnan yläpuolelta."
- Anonyymi
  2022-02-04 11:02:56
  Mastovalosta?
Anonyymi
2022-02-24 20:06:47
Saimaan kanava ei aukea enää koskaan. Ne laivat, jotka Saimaalle talveksi jätettiin jäävät sinne pysyvästi.

Ketjusta on poistettu 18 sääntöjenvastaista viestiä.

Takaisin ylös

Luetuimmat keskustelut

20e Riskitön veto 20e talletuksella VB:lle
Pssst! Vinkki viis rotvallinreunalla eläjille. VB tarjoaa 20 euron riskittömän vedon ensitallettajille vedonlyöntiin.
17.12.2024 15:50Vedonlyönti ja rahapelit
7
2498
Pilasit mun
Elämän. Sitäkö halusit?
16.12.2024 00:20Ikävä
116
1698
Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill
17.12.2024 21:17Suhteet
37
1442
Analyysiä: Kiuru-keissi oli ja meni - demarit hävisi tässäkin
Tapauksen tultua julki alkoi demarit ja muu vasemmisto selittään, että tämä oli poliittista väkivaltaa, siis ennen kuin
16.12.2024 11:19Maailman menoa
164
1272
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.
17.12.2024 18:04Kittilä
120
1266
Mikä olisi sinun ja kaivattusi
Tarinan kertovan elokuvan nimi?
17.12.2024 14:58Ikävä
143
1219
Suomessa on valittava 2 lucia neitoa...
Maahanmuuttajille oma lucia neito ja Suomalaisille oma SUOMALAINEN Lucia neito....sama juttu on tehtävä miss Suomi kisoi
16.12.2024 16:09Maailman menoa
148
1191
Lasse Peltonen on kunnanjohtaja
18/21 ääntä 1 Stoor ja 2 Vauhkonen
16.12.2024 17:35Sysmä
52
1165
Syntymäpäivä
Milloin on kaipaamasi henkilön syntymäpäivä!? Hänellä miehellä on tammikuussa.
16.12.2024 15:57Ikävä
57
1091
Olet tärkeä
mutta tunnen jotain enemmän ja syvempää. Jos voisinkin kertoa sinulle... Olen lähinnä epätoivoinen ja surullinen.
16.12.2024 16:08Ikävä
46
979

Vastaukset

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti: