Saimaan jäänmurto maksaa laivaa kohden?

Anonyymi

Saimaan jäänmurrosta saa hyvin rahaa ja tänä keväänä hommaa hoidetaan kolmen murtajan ja kahden irtokeulan kanssa. Avustettavia laivoja ensimmäisellä viikolla kylläkin ollut vain yksi, mutta antaa tuntien ja löpön kulua, kun on vakavarainen maksaja ja kalustoa ja miehistöä jouten. Tulipa yhden laivan kuormalle hintaa.

197

657

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Kahden irtokeulan ??? Ymmärtääkseni irtokeuloja on tasan yksi, toinen on se -80-luvun koekeula, joka jo lienee poistunut käytöstä,eikä ainakaan Saimaalla ole...

    • Anonyymi

      Viron lipulla olevassa Rotektorissa on lehtitiedon mukaan myös keula. Aissin mukaan uudella Calypsoon kytketyllä keulalla ei olisi pystytty juurikaan jäätä murtamaan ja on etupäässä seurannut Protektoria sen avaamassa väylässä. Onko tälläiseen Håkansin tukemiseen nyt oikeasti varaa?

      • Anonyymi

        Protector on kylläkin ollut pian vuoden päivät tuolla Viron puolessa, Calypso hoitaa murtohommat jokseenkin yhtä hyvin ja sillä samalla keulalla se tapahtuu, ei se keula Protectorilla mukana ole...Mitä murtajiin tulee, esim. paljon näitä pikkuhinaajia suurempi ja voimakkaampi Zeus on koko talvikauden ollut passissa eteläisellä Perämerellä ja Valtion murtaja Voima itäisellä Suomenlahdella, kummallakaan ei ajoa liene tosin nimeksikään tullut mutta kuluja tietysti koituu, laskeskelepa sitä, me veronmaksajathan tämäkin lysti maksetaan. Kun katselee esim. juuri Perämeren talvitoimintaa, ei se oikein järkevältä aina vaikuta kun 3-5 murtajaa ryskyttää 15000- 20000 kW teholla edestakaisin ja edestakaisin auttaakseen satamiin ja pois muutaman hassun pienen rahtilaivan...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Protector on kylläkin ollut pian vuoden päivät tuolla Viron puolessa, Calypso hoitaa murtohommat jokseenkin yhtä hyvin ja sillä samalla keulalla se tapahtuu, ei se keula Protectorilla mukana ole...Mitä murtajiin tulee, esim. paljon näitä pikkuhinaajia suurempi ja voimakkaampi Zeus on koko talvikauden ollut passissa eteläisellä Perämerellä ja Valtion murtaja Voima itäisellä Suomenlahdella, kummallakaan ei ajoa liene tosin nimeksikään tullut mutta kuluja tietysti koituu, laskeskelepa sitä, me veronmaksajathan tämäkin lysti maksetaan. Kun katselee esim. juuri Perämeren talvitoimintaa, ei se oikein järkevältä aina vaikuta kun 3-5 murtajaa ryskyttää 15000- 20000 kW teholla edestakaisin ja edestakaisin auttaakseen satamiin ja pois muutaman hassun pienen rahtilaivan...

        Jäänmurto kustannukset on vajaa euro per tonni.
        ''Perämeren talvitoimintaa, ei se oikein järkevältä aina vaikuta...''
        Jos se rahti tuotaisiin junilla tai rekoilla etelän satamiin, se olisi todellakin hölmöä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jäänmurto kustannukset on vajaa euro per tonni.
        ''Perämeren talvitoimintaa, ei se oikein järkevältä aina vaikuta...''
        Jos se rahti tuotaisiin junilla tai rekoilla etelän satamiin, se olisi todellakin hölmöä.

        Miksi nauratat? Tässä on vain eräs pieni mutta jota et huomioi: Mitä tämän murtajakaluston rakentaminen ja ylläpito maksaa? Kas sitä ei muka tarvitse huomioida koska sen kustannuksen maksaa valtio eli veronmaksajat...
        Ja joka tapauksessa rahtia joudutaan junilla tai rekoilla kuljettamaan ennen kuin se on siellä Oulun, Kemin ym. satamissa...
        Oliko pari vuotta sitten kun jäänmurtajat "omistavan" yhtiön johtoon kuuluva henkilö julisti paljonko avustuskilometrejä murtajansa edellisenä talvena olivat ajaneet, saattoi olla jotain enemmän kuin kerran maapallon ympäri. Siitä sitten voi jokainen vähänkään ymmärtävä ryhtyä laskemaan ikääntyneen laivadieselin polttoaineen ominaiskulutuksen ja käytetyn keskimääräisen konetehon riittävällä tarkkuudella tietävä polttoaineen kokonaiskulutusta sen talvikauden aikana, jopa arvottaa se rahana...vajaa Euro per tonni, nyt vaan ei jaksa edes nauraa...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi nauratat? Tässä on vain eräs pieni mutta jota et huomioi: Mitä tämän murtajakaluston rakentaminen ja ylläpito maksaa? Kas sitä ei muka tarvitse huomioida koska sen kustannuksen maksaa valtio eli veronmaksajat...
        Ja joka tapauksessa rahtia joudutaan junilla tai rekoilla kuljettamaan ennen kuin se on siellä Oulun, Kemin ym. satamissa...
        Oliko pari vuotta sitten kun jäänmurtajat "omistavan" yhtiön johtoon kuuluva henkilö julisti paljonko avustuskilometrejä murtajansa edellisenä talvena olivat ajaneet, saattoi olla jotain enemmän kuin kerran maapallon ympäri. Siitä sitten voi jokainen vähänkään ymmärtävä ryhtyä laskemaan ikääntyneen laivadieselin polttoaineen ominaiskulutuksen ja käytetyn keskimääräisen konetehon riittävällä tarkkuudella tietävä polttoaineen kokonaiskulutusta sen talvikauden aikana, jopa arvottaa se rahana...vajaa Euro per tonni, nyt vaan ei jaksa edes nauraa...

        Naurattaa arvailut...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi nauratat? Tässä on vain eräs pieni mutta jota et huomioi: Mitä tämän murtajakaluston rakentaminen ja ylläpito maksaa? Kas sitä ei muka tarvitse huomioida koska sen kustannuksen maksaa valtio eli veronmaksajat...
        Ja joka tapauksessa rahtia joudutaan junilla tai rekoilla kuljettamaan ennen kuin se on siellä Oulun, Kemin ym. satamissa...
        Oliko pari vuotta sitten kun jäänmurtajat "omistavan" yhtiön johtoon kuuluva henkilö julisti paljonko avustuskilometrejä murtajansa edellisenä talvena olivat ajaneet, saattoi olla jotain enemmän kuin kerran maapallon ympäri. Siitä sitten voi jokainen vähänkään ymmärtävä ryhtyä laskemaan ikääntyneen laivadieselin polttoaineen ominaiskulutuksen ja käytetyn keskimääräisen konetehon riittävällä tarkkuudella tietävä polttoaineen kokonaiskulutusta sen talvikauden aikana, jopa arvottaa se rahana...vajaa Euro per tonni, nyt vaan ei jaksa edes nauraa...

        Ootko väylämaksuista kuullut?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ootko väylämaksuista kuullut?

        Väylämaksu peritään rahtilaivoilta kymmeneltä kerralta vuodessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Naurattaa arvailut...

        Laskin ja vähän etsinkin tietoa: Merijäänmurtajat ajavat yhden talvikauden aikana keskimäärin niin ja niin paljon niin ja niin suurella keskimääräisellä koneteholla ynnä niin ja niin suurella keskimääräisellä nopeudella. Kun myös moottorien polttoaineen ominaiskulutus tms. seikat riittävällä tarkkuudella tunnetaan, päädytään siihen että yhden avustuskauden aikana kulutetaan polttoainetta reilut 10 miljoonaa litraa. Jos valtio saa sen polttoaineen esim. hintaan 0,8 Euroa litra, siitä tulee yhdelle talvelle pelkästään polttoainekustannuksia liki 9 miljoonaa Euroa.
        Jotta edes polttoaineiden suhteen laskettuna kulut jäisivät väitettyyn alle yhden Euron tonnihintaan, pitäisi avustettavien laivojen juuri avustuskauden aikana kuljettaa rahtia yli 10 miljoonaa tonnia...kuljettavatko ne, eivät muuten kuljeta, eivät likimainkaan.
        Ja sitten on niitä muitakin kulunkeja, murtajien rakentaminen ja huoltaminen, on vähän miehistökulujakin...Mitä enemmän selvittää asiaa, sitä vähemmän tosiaan naurattaa kun ymmärtää että se alle Euro tonnilta kertoon täydellisestä suhteellisuudentajun ja loogisen ajattelukyvyn puutteesta...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi nauratat? Tässä on vain eräs pieni mutta jota et huomioi: Mitä tämän murtajakaluston rakentaminen ja ylläpito maksaa? Kas sitä ei muka tarvitse huomioida koska sen kustannuksen maksaa valtio eli veronmaksajat...
        Ja joka tapauksessa rahtia joudutaan junilla tai rekoilla kuljettamaan ennen kuin se on siellä Oulun, Kemin ym. satamissa...
        Oliko pari vuotta sitten kun jäänmurtajat "omistavan" yhtiön johtoon kuuluva henkilö julisti paljonko avustuskilometrejä murtajansa edellisenä talvena olivat ajaneet, saattoi olla jotain enemmän kuin kerran maapallon ympäri. Siitä sitten voi jokainen vähänkään ymmärtävä ryhtyä laskemaan ikääntyneen laivadieselin polttoaineen ominaiskulutuksen ja käytetyn keskimääräisen konetehon riittävällä tarkkuudella tietävä polttoaineen kokonaiskulutusta sen talvikauden aikana, jopa arvottaa se rahana...vajaa Euro per tonni, nyt vaan ei jaksa edes nauraa...

        Ei löytynyt tuoreempaa....Vuonna 2012 jäänmurto maksoi valtiolle 42m€
        Laske paljonko rahtitonnille tulee hintaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ootko väylämaksuista kuullut?

        Olen, miten ne liittyvät murtajatoimintaan? Väylämaksut ovat samat kesät talvet ja niillä pyritään kattamaan edes osa väylien ylläpidosta ja hallinnoinnista, oletko sellaisesta kuullut?
        Meillä oli vielä joskus 1960- 80 käytössä avustusmaksut jäänmurtajien avustamilta laivoilta, hinauksesta saattoi olla jopa eri taksa, mutta ne kaikki on ajat sitten poistettu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laskin ja vähän etsinkin tietoa: Merijäänmurtajat ajavat yhden talvikauden aikana keskimäärin niin ja niin paljon niin ja niin suurella keskimääräisellä koneteholla ynnä niin ja niin suurella keskimääräisellä nopeudella. Kun myös moottorien polttoaineen ominaiskulutus tms. seikat riittävällä tarkkuudella tunnetaan, päädytään siihen että yhden avustuskauden aikana kulutetaan polttoainetta reilut 10 miljoonaa litraa. Jos valtio saa sen polttoaineen esim. hintaan 0,8 Euroa litra, siitä tulee yhdelle talvelle pelkästään polttoainekustannuksia liki 9 miljoonaa Euroa.
        Jotta edes polttoaineiden suhteen laskettuna kulut jäisivät väitettyyn alle yhden Euron tonnihintaan, pitäisi avustettavien laivojen juuri avustuskauden aikana kuljettaa rahtia yli 10 miljoonaa tonnia...kuljettavatko ne, eivät muuten kuljeta, eivät likimainkaan.
        Ja sitten on niitä muitakin kulunkeja, murtajien rakentaminen ja huoltaminen, on vähän miehistökulujakin...Mitä enemmän selvittää asiaa, sitä vähemmän tosiaan naurattaa kun ymmärtää että se alle Euro tonnilta kertoon täydellisestä suhteellisuudentajun ja loogisen ajattelukyvyn puutteesta...

        Ja tämä laskelma on niin ja niin paljon päin persettä:)))


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laskin ja vähän etsinkin tietoa: Merijäänmurtajat ajavat yhden talvikauden aikana keskimäärin niin ja niin paljon niin ja niin suurella keskimääräisellä koneteholla ynnä niin ja niin suurella keskimääräisellä nopeudella. Kun myös moottorien polttoaineen ominaiskulutus tms. seikat riittävällä tarkkuudella tunnetaan, päädytään siihen että yhden avustuskauden aikana kulutetaan polttoainetta reilut 10 miljoonaa litraa. Jos valtio saa sen polttoaineen esim. hintaan 0,8 Euroa litra, siitä tulee yhdelle talvelle pelkästään polttoainekustannuksia liki 9 miljoonaa Euroa.
        Jotta edes polttoaineiden suhteen laskettuna kulut jäisivät väitettyyn alle yhden Euron tonnihintaan, pitäisi avustettavien laivojen juuri avustuskauden aikana kuljettaa rahtia yli 10 miljoonaa tonnia...kuljettavatko ne, eivät muuten kuljeta, eivät likimainkaan.
        Ja sitten on niitä muitakin kulunkeja, murtajien rakentaminen ja huoltaminen, on vähän miehistökulujakin...Mitä enemmän selvittää asiaa, sitä vähemmän tosiaan naurattaa kun ymmärtää että se alle Euro tonnilta kertoon täydellisestä suhteellisuudentajun ja loogisen ajattelukyvyn puutteesta...

        '...avustuskauden aikana kuljettaa rahtia yli 10 miljoonaa tonnia.''
        Jäänmurtaja avustusta tarvitsevien satamien kautta kulkee rahtia avustuskauden aikana n.20 miljoonaa tonnia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen, miten ne liittyvät murtajatoimintaan? Väylämaksut ovat samat kesät talvet ja niillä pyritään kattamaan edes osa väylien ylläpidosta ja hallinnoinnista, oletko sellaisesta kuullut?
        Meillä oli vielä joskus 1960- 80 käytössä avustusmaksut jäänmurtajien avustamilta laivoilta, hinauksesta saattoi olla jopa eri taksa, mutta ne kaikki on ajat sitten poistettu.

        "Sillä katetaan meriväylien pito ja jäänmurtopalvelut." Että sillä lailla väylämaksut liittyvät murtajatoimintaankin!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Sillä katetaan meriväylien pito ja jäänmurtopalvelut." Että sillä lailla väylämaksut liittyvät murtajatoimintaankin!

        Aika paljon sitten tulee väylämaksuina valtiolle, ja vielä ilmeisesti korvamerkittynä, en ole ennen kuullutkaan tuota.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        '...avustuskauden aikana kuljettaa rahtia yli 10 miljoonaa tonnia.''
        Jäänmurtaja avustusta tarvitsevien satamien kautta kulkee rahtia avustuskauden aikana n.20 miljoonaa tonnia.

        Hatusta vedettyjä lukuja joihin suhteellisuudentaju ei ole lyönyt leimaansa. Eikö vain voisi keksiä vaikka luvun 87 milj. tonnia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika paljon sitten tulee väylämaksuina valtiolle, ja vielä ilmeisesti korvamerkittynä, en ole ennen kuullutkaan tuota.

        No nytpä olet.
        Tuolla joku mainitsi että 2012 jään murron kulut olivat 42 milj. €, samana vuonna väylämaksuista kertyi yli 80 milj. €.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hatusta vedettyjä lukuja joihin suhteellisuudentaju ei ole lyönyt leimaansa. Eikö vain voisi keksiä vaikka luvun 87 milj. tonnia?

        Rauno Repomies, ole hyvä ja esitä omat, tarkistetut lukemat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No nytpä olet.
        Tuolla joku mainitsi että 2012 jään murron kulut olivat 42 milj. €, samana vuonna väylämaksuista kertyi yli 80 milj. €.

        Missä tämä on luettavissa ??


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No nytpä olet.
        Tuolla joku mainitsi että 2012 jään murron kulut olivat 42 milj. €, samana vuonna väylämaksuista kertyi yli 80 milj. €.

        2012 kertyi 81 milliä;)
        Sittemmin kertymä on pienentynyt. Esim. ns linjalaivat maksavat väylämaksun kymmenestä ensimmäisestä satamakäynnistä vuodessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Sillä katetaan meriväylien pito ja jäänmurtopalvelut." Että sillä lailla väylämaksut liittyvät murtajatoimintaankin!

        Väylien ylläpidon ja murtaja palvelut hoitaa Trafi. Trafi kerää väylämaksut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Väylien ylläpidon ja murtaja palvelut hoitaa Trafi. Trafi kerää väylämaksut.

        Ei, vaan väylämaksut määrittää ja kerää tulli. Tulli ei hoida jäänmurtopalveluja millään tavalla. Pitää myös erottaa toisistaan käsitteet väylämaksut ja Väylävirasto.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missä tämä on luettavissa ??

        Vaikka eduskunnan valtiopäiväasiakirjoista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        2012 kertyi 81 milliä;)
        Sittemmin kertymä on pienentynyt. Esim. ns linjalaivat maksavat väylämaksun kymmenestä ensimmäisestä satamakäynnistä vuodessa.

        No eipä ole joka vuosi paljon murrettavaakaan. Vaikka edellinen kausi!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No eipä ole joka vuosi paljon murrettavaakaan. Vaikka edellinen kausi!

        Erilaisia keskiarvoja on laskettavissa ja määriteltävissä. On totta että jos talvet jatkavat leudontumistaan niin kuin on tapahtunut nyt viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana, tulossa on talvia jolloin merialueillamme ei juuri isoja murtajia tarvita, mutta sen aika näyttää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Väylien ylläpidon ja murtaja palvelut hoitaa Trafi. Trafi kerää väylämaksut.

        Sana väylämaksu voitaisiin muuttaa muotoon väylätulli, se olisi silloin helpommin ymmärrettävissä ja myös ymmärrettävissä miksi asiaa hoitaa tulli.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei, vaan väylämaksut määrittää ja kerää tulli. Tulli ei hoida jäänmurtopalveluja millään tavalla. Pitää myös erottaa toisistaan käsitteet väylämaksut ja Väylävirasto.

        Hallitus/eduskunta päättää maksujen suuruuden, vapautukset, ym. Väylämaksulaissa.
        Tulli kerää maksut.

        ''Tulli kantaa vuosittain noin 6 000–7 000 väylämaksua liikenteen kokonaismäärän ja yksittäisten alusten liikennöintitiheyden mukaan.''
        ''Väylämaksun yksikköhinnat on mitoitettu kauppamerenkululle tarjottavien palvelujen tuottamisesta aiheutuvien kustannusten kattamisen tavoittein. Palveluja ovat väylänpito, meriliikenteen ohjaus, jäänmurto sekä merenmittaus. Vuosina 2010–2019 nämä kustannukset vaihtelivat 74,9–99,4 miljoonan euron välillä. Jäänmurtopalvelujen tarjoaminen on merkittävin erä. Kustannuksiin vaikuttavat jäänmurron kustannusrakenne, polttoaineen hinta ja talvien vaihtelu.''


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Erilaisia keskiarvoja on laskettavissa ja määriteltävissä. On totta että jos talvet jatkavat leudontumistaan niin kuin on tapahtunut nyt viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana, tulossa on talvia jolloin merialueillamme ei juuri isoja murtajia tarvita, mutta sen aika näyttää.

        Svenskit ovat uusimassa jäänmurtajiaan. Siis uudisrakenteilla, ei vanhoja ehostamalla.
        Länsinaapuri on vakaasti sitä mieltä että murtajille on tarvetta seuraavat 50 vuotta.
        Ehkä, kukaties, ne rakennetaan Raumalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hallitus/eduskunta päättää maksujen suuruuden, vapautukset, ym. Väylämaksulaissa.
        Tulli kerää maksut.

        ''Tulli kantaa vuosittain noin 6 000–7 000 väylämaksua liikenteen kokonaismäärän ja yksittäisten alusten liikennöintitiheyden mukaan.''
        ''Väylämaksun yksikköhinnat on mitoitettu kauppamerenkululle tarjottavien palvelujen tuottamisesta aiheutuvien kustannusten kattamisen tavoittein. Palveluja ovat väylänpito, meriliikenteen ohjaus, jäänmurto sekä merenmittaus. Vuosina 2010–2019 nämä kustannukset vaihtelivat 74,9–99,4 miljoonan euron välillä. Jäänmurtopalvelujen tarjoaminen on merkittävin erä. Kustannuksiin vaikuttavat jäänmurron kustannusrakenne, polttoaineen hinta ja talvien vaihtelu.''

        Kiitos oikaisusta, tarkoitin että tulli määrittää maksujen suuruudet vastaamaan eduskunnan säätämien lakien vaatimuksia. Lait säätää eduskunta ja vahvistaa Tasavallan Presidentti mutta ei jokaista uutta taksojen muutosta varten säädetä uutta lakia, lakia tulkitsevilla tahoilla on omat toimintavapautensa ja reunaehtonsa, niin myös tullilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos oikaisusta, tarkoitin että tulli määrittää maksujen suuruudet vastaamaan eduskunnan säätämien lakien vaatimuksia. Lait säätää eduskunta ja vahvistaa Tasavallan Presidentti mutta ei jokaista uutta taksojen muutosta varten säädetä uutta lakia, lakia tulkitsevilla tahoilla on omat toimintavapautensa ja reunaehtonsa, niin myös tullilla.

        Tästä voi lukea kuka käskee, kuka tekee...
        https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20051122#L1P3


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen, miten ne liittyvät murtajatoimintaan? Väylämaksut ovat samat kesät talvet ja niillä pyritään kattamaan edes osa väylien ylläpidosta ja hallinnoinnista, oletko sellaisesta kuullut?
        Meillä oli vielä joskus 1960- 80 käytössä avustusmaksut jäänmurtajien avustamilta laivoilta, hinauksesta saattoi olla jopa eri taksa, mutta ne kaikki on ajat sitten poistettu.

        Avustus ei maksanut mutta hinaus maksoi. Hinausmaksu poistui joskus 70-80 lukujen vaihteessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Protector on kylläkin ollut pian vuoden päivät tuolla Viron puolessa, Calypso hoitaa murtohommat jokseenkin yhtä hyvin ja sillä samalla keulalla se tapahtuu, ei se keula Protectorilla mukana ole...Mitä murtajiin tulee, esim. paljon näitä pikkuhinaajia suurempi ja voimakkaampi Zeus on koko talvikauden ollut passissa eteläisellä Perämerellä ja Valtion murtaja Voima itäisellä Suomenlahdella, kummallakaan ei ajoa liene tosin nimeksikään tullut mutta kuluja tietysti koituu, laskeskelepa sitä, me veronmaksajathan tämäkin lysti maksetaan. Kun katselee esim. juuri Perämeren talvitoimintaa, ei se oikein järkevältä aina vaikuta kun 3-5 murtajaa ryskyttää 15000- 20000 kW teholla edestakaisin ja edestakaisin auttaakseen satamiin ja pois muutaman hassun pienen rahtilaivan...

        Enempihän siinä on kuluja, kun hyöyä. Vihreät ovat esittäneetkin, että luovuttaisiin koko touhusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missä tämä on luettavissa ??

        On salaa luettu Sanna Marinin avustajan salaisista papereista. Yli- Viikari.


    • Anonyymi

      Tällä viikolla on tulossa toinen laiva.

      • Anonyymi

        Saimaalta ei vielä kerran kertaa ole ollut ympärivuotista laivaliikennettä eikä siellä siis ole 3-5 kuukauteen per vuosi mitään jäänmurtoakaan tarvittu eikä harjoitettu.


    • Anonyymi

      Ovelaa disinformaatiota. Olet ammattilainen H.

      • Anonyymi

        Ei vaan harrastaja R.


    • Anonyymi

      Saimaan jäänmurrossa Protector, Calypso ja Meteor. Uusi moottoroitu irtokeula Calypsossa ja vanha Protectorissa. Meteor ajelee avatuissa väylissä. Pari avustettavaa laivaakin on ollut, ettei mene ihan kortinpeluuksi.

      • Anonyymi

        Miten se irtokeula on moottoroitu?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten se irtokeula on moottoroitu?

        Irtokeulassa on diesel-generaattorit, joiden sähköllä pyöritetään sähköisiä potkurimoottoreita invertterien kautta. Ohjaus tapahtuu Calypson sillalta.
        Irtokeulaa voidaan myös tarpeen vaatiessa siirtää yksinään käsiohjauksella.
        Olin aikoinaan mukana suunnittelemassa tuon sähköjä.


    • Anonyymi

      Calypsossa oleva irtokeulahan on vasta koekäytössä. Sitä ei voi vielä kuormittaa, koska mm. "täristää hampaista paikat irti" ja muutakin.

      • Anonyymi

        Vetääkö ne sitä nyt perässään vai miten kun ei voi kuormittaa?


    • Anonyymi

      Saimaan jäänmurto maksaa murto- osan merialueiden jäänmurrosta sillä juuri nyt tapahtumassa oleva väylien avaus joudutaan yleensä tekemään vain yhden kerran kevättalvella, sisävesillä avatut väylät pysyvät laivoille kulkukelpoisina jäiden jo samalla pehmetessä ja sulaessakin. Saimaalla on liikennöinyt rahtialuksia vuosittain 1000- 2000 kpl, matkustaja- alukset ja huviveneilijät siihen päälle. Kuljetettava rahti on vaihdellut noin 1- 1,7 miljoonan tonnin välillä vuosittain ja jotta jäänmurron kustannukset jotenkin olisivat mihinkään vertauskelpoisia, juuri rahtitonnin määräänhän ne tulisi jyvittää.
      Kanavan liikennöintikauden pituus on vaihdellut 1970- luvun alusta tähän päivään noin 230 p:stä noin 310 päivään, keskiarvon ollessa noin 270 päivää, eli kanava on ollut suljettuna talvisin keskimäärin 95 päivän eli reilun kolmen kuukauden ajan. Yhtään talvea ei toistaiseksi ole liikennöity ilman disinformatiivista taukoa.

      • Anonyymi

        Vai muka 1000- 2000? Disinformaatiota


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vai muka 1000- 2000? Disinformaatiota

        Ko. luku kattaa siis vain rahtialukset!
        Mutta tilastoja on kyllä jopa netistä luettavissa...jos haluat joskus muutakin tietoa kuin sitä hevosmiesten tietotoimiston sellaista...


    • Anonyymi

      Missä huojuu palmupuut,
      Sinne seilata sai paatit muut.
      Raukat niissä mennä voi,
      Faija hihkui vaan hiiohoi.
      Miehet joukolla jäätä särkemään,
      Jäätä särkemään,
      Jäätä särkemään.
      Miehet joukolla jäätä särkemään,
      Jäätä särkemään,
      Jäätä särkemään.
      Laituriin kun saavuttiin,
      Faija sulamaan kannettiin.
      Hiiohoi ja laulu soi. Duuni parempaa kuin lakasinkoneen kuljettaminen.

    • Anonyymi

      Kanavan sulkuja pidennetään 11,5 metriä, eli parin vuoden päästä kanavaan pääsee yli 90 metrisellä laivalla.

      • Anonyymi

        Nyt Saimaalla olevan m/s Ninan kooksi ilmoitetaan 2700 DWT. Jos oletetaan yhden rekkalastin olevan 40 kuutiometriä ja/tai 35 tonnia (esim. raakapuun paino on suunnilleen 650 kg/tilavuuskuutiometri) niin montako rekkakuormaa alus kykenee kerrallaan kuljettamaan?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt Saimaalla olevan m/s Ninan kooksi ilmoitetaan 2700 DWT. Jos oletetaan yhden rekkalastin olevan 40 kuutiometriä ja/tai 35 tonnia (esim. raakapuun paino on suunnilleen 650 kg/tilavuuskuutiometri) niin montako rekkakuormaa alus kykenee kerrallaan kuljettamaan?

        Studioraati vastaa, n.77 rekkakuormaa.


    • Anonyymi

      Saimaalla parhaillaan olevan m/s Ninan kooksi on ilmoitettu 2700 DWT. Jos oletetaan että yksi rekka kuljettaa kerrallaan 40 kuutiometriä raakapuuta, painoa puulla noin 650 kg/pinokuutiometri, niin montako rekkakuormaa laiva kerrallaan kykenee kuljettamaan?

      • Anonyymi

        Studioraati vastaa n.103 rekkakuormaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Studioraati vastaa n.103 rekkakuormaa.

        Eka vastaus oli lähempänä oikeaa, se on noin 60 kuormaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eka vastaus oli lähempänä oikeaa, se on noin 60 kuormaa.

        Tuollaista kysymystä voi ns. maallikkokin avata seuraavasti: Voi ihan alkuun jättää sivuun sellaiset erilaiset käsitteet kuin DWT yms, ja pohtia asiaa ihan tonneina ja kuutiometreinä, tonni kun on riittävällä tarkkuudella veden kuutiometripaino. Sitten on käytettävä sellaisia yleensä helposti löytyviä mittoja kuin laivan pituus, leveys ja syväys. Kun kerrotaan metreinä pituus kertaa leveys kertaa suurin syväys ja edelleen kerrotaan se arvioidulla ns. täyteläisyyskertoimella, varsin laatikkomallisilla rahtialuksilla täyteläisyyskerroin on luokkaa 0,75- 0,85 tai prosenteissa ilmoitettuna 75- 85 %. Sitten vaan lasketaan laivan syrjäyttämä vesimäärä, eli uppouma, täydessä lastissa ja edelleen kun laiva on lastitta. Jälkimmäisen suhteen joudutaan hieman arvioimaan mutta m/s Ninan tapauksessa keskimääräinen syväys ilman lastia on luokkaa 1,4 metriä, syväys perässä on keulaa suurempi, siitä arvio keskimääräisestä syväyksestä. Sen sijaan täydessä lastissa syväys on varsin sama keulasta perään ja ilmoitettu syväys tarkoittaa yleensä juuri ko. tilannetta, laivoista ilmoitetaan suurin syväys, johan se on väylä- ja satamaoloissakin tärkein tieto.
        Edellisten uppoumien erotus kuutiometreinä on se lastin määrä tonneina jonka alus kykenee maksimissaan lastaamaan ja Ninan tapauksessa se on noin 1600 tonnia. Tässä pikaisessa laskelmassa voi olla heittoa sata tai kaksisatakin tonnia, suuruusluokkaa se ei muuksi muuta.


    • Anonyymi

      Tuo Kekkosen hyödytön projekti on tullut tosi kalliiksi suomalaisille.

      • Anonyymi

        Kekkonen kaavaili kanavaa Viipurin palauttamisen alkusysäykseksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kekkonen kaavaili kanavaa Viipurin palauttamisen alkusysäykseksi.

        Ei ole olemassa mitään näyttöä siitä, että Kekkonen olisi ollut noin epärealistinen ja kuvitellut menetettyjen alueiden palautusta.
        Ei taida olla painavaa näyttöä edes siitä, että suomalaiset ylipäätään olivat kaikkein halukkaimpia kanavan tekoon...


    • Anonyymi

      Kolme murtajaa huilaa Saimaalla, mutta onneksi jäätä voi murtaa niin hitaasti, että työ saadaan riittämään. Avustettavia voisi olla edes se yksi. Budjettiin merkityt rahat on pakko käyttää tai ensi vuonna ei tule.

      • Anonyymi

        Ja merialueilla huilaa ehkä viisi oikeata murtajaa, ei mitään sisävesihinaajia. esim. Voima on ollut kuin koipussissa useita kuukausia itäisen Suomenlahden saaristossa, eihän siellä ole jäitä juuri rasitteeksi asti ollut. Mutta jos tuollainen laiva miehitettynä halutaan pitää, ei se seisottaminen siellä merellä sen kalliimpaa ole kuin laiturissakaan...Minulla ei ainakaan ole pilkuntarkkaa tietoa millaisella sopimuksella nuo hinaajat Saimaalle on järjestetty, oletko itse ollut sopimuksia solmimassa kun tunnut tietävän niistä suurista kuluista? Lienee kuitenkin arveltu, että vuokraamalla hinaajia silloin harvoin kun Saimaalla niitä tarvitaan, tulee se pitkässä juoksussa edullisemmaksi kuin rakennuttaa vaikka kolme vastaavaa hinaajaa jotka sitten 95 % ajastaan makaisivat laiturissa. Håkansillahan niille sentään haetaan ja aina välistä löydetäänkin muutakin tekemistä.


    • Anonyymi

      Nykysuuntauksen mukaisesti avustettavien pitäisi maksaa toteutuneiden kustannuksien mukaisesti, mutta sen jälkeen tavara siirtyisi heti kiskoille. Miksi veronmaksajien on pitänyt (erittäin monin tavoin) tukea sellaista teollisuutta, jonka omistus on pääosin ulkomailla ja vain verosuunnittelijat ovat suomalaisia.

      • Anonyymi

        Tilanne juurikin avustettavien alusten suhteen on sikälikin nurinkurinen, että korkeamman jääluokan alus maksaa pienempää väylämaksua kuin heikomman luokan alus. 1 A Super- luokan aluksen väylämaksu on alle puolet ilman luokkaa olevan maksusta.
        Kiskoille tavara ei välttämättä läheskään aina siirry ensinkään eikä se lyhyiden etäisyyksien tapauksessa liene edes edullisinta. Vain harvoilla suurimmilla tehtailla on omia raiteitaankaan, tavaraa joudutaan joka tapauksessa usein ja useimmiten viemään jossain vaiheessa autokyydillä.
        Ja se että verosuunnittelijat ovat suomalaisia, sehän työllistää suomalaisia verosuunnittelijoita, ei esim. kiinalaisia verosuunnittelijoita. Vaikka noin toisaalta, miksi ei globaalissa maailmassa suomen verosuunnittelu voitaisi hoitaa jossain muualla, tulisiko siitä sen hullumpaa?


    • Anonyymi

      Sisävesien satamissa tulee tapahtumaan joka tapauksessa sama, mikä lentoliikenteessä on jo tapahtunut. Miksi vesiliikennettä tuettaisiin näin rajusti, kun lentolikennettä ei enää yhtään?

    • Anonyymi

      Vain harva tästä porukasta uskaltaa edes arvailla saimaan jäänmurtajien esim. päiväkohtaisia maksuja. Hinnan päälle lisätään tietenkin käytetyt polttoaineet.

      • Anonyymi

        Tämä porukka kyllä uskaltaa.

        Älyä kuinka lie ollut äijällä itsellään, jaella lapsijoukolle ei tiedä yksikään.

        Keskustelu on aina tarpeellista, kinaaminen kehittää, makuasioista voi kiistellä, tosiasioista tinkaaminen on typeryyttä.

        Kovin polveilevat keskustelijoiden mielipiteet. Liekö monellakaan OIKEAA FAKTAA? Ehkä pala sieltä, toisella pala tuolta ja siitä se totuus muodostuu joillekin? Monessa muussakin asiassa ongelmana on "asiantuntijoiden" nippelitieto samaan tapaan kuin täälläkin. Pitäisi hiukan rauhoittua.

        Mukavaa pääsiäistä. Syökäämme pääsiäisruokia, mämmiä ja kananmunia.


      • Anonyymi

        Aloitit sitten alusta! Joku Pakkomielle asiasta?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä porukka kyllä uskaltaa.

        Älyä kuinka lie ollut äijällä itsellään, jaella lapsijoukolle ei tiedä yksikään.

        Keskustelu on aina tarpeellista, kinaaminen kehittää, makuasioista voi kiistellä, tosiasioista tinkaaminen on typeryyttä.

        Kovin polveilevat keskustelijoiden mielipiteet. Liekö monellakaan OIKEAA FAKTAA? Ehkä pala sieltä, toisella pala tuolta ja siitä se totuus muodostuu joillekin? Monessa muussakin asiassa ongelmana on "asiantuntijoiden" nippelitieto samaan tapaan kuin täälläkin. Pitäisi hiukan rauhoittua.

        Mukavaa pääsiäistä. Syökäämme pääsiäisruokia, mämmiä ja kananmunia.

        Mutta klo 00:04 tuli paljon oikeaa faktaa...Eri asia tosin että miten ko. kirjoitus liittyy sivun asiaan, joka oli Saimaan jäänmurrosta?
        Jäänmurrosta puheenollen, olin nuorena poikana muutaman vuoden jäänmurtajalla töissä, mm. mukana silloin kun Perämeren satamat ensimmäisen kerran pidettiin läpi talven auki. Laivojen avustustoiminta Saimaalla poikkeaa varsin paljon merialueiden vastaavasta, sisävesillä kun ei juurikaan esim. ahtojäätä esiinny ja liikkeessä oleva, kokoonpuristuva ja ahtautuva jäämassa on se menemistä suuresti vaikeuttava tekijä. Juuri Perämerellä on toisinaan tilanteita, jolloin ruotsinpuoleinen osuus on lähes jäätön ja suomen puolella on pahuksenmoiset ahtojäät, tai päinvastoin, tuulista riippuen. Ahtojäissä ja ylipäätään merellä tänään ajetut väylät ovat usein entisiä väyliä muutaman tunnin kuluttua, pahimmillaan minuuteissa silloin kun jäät ovat voimakkaassa liikkeessä.
        Kun Saimaan reitit näitä aikoja vuodesta avataan, jäät alkavat jo luonnostaan heiketä ja sulaa eikä murtajia kauaa tarvita. Syyskauden tarve määräytyy sitten sekä pakkasista että siitä pitkäänkö liikennöintiä halutaan jatkaa ja jälkimmäinen riippunee ensisijaisesti edellisestä. Kaiken kaikkiaan suomessa sisävesien jäänmurtoon käytetyt voimavarat ovat kokonaisuudessaan prosentin murto- osia merialueiden vastaavista, pari- kolme hinaajaa hetken ajelemassa jollain 5- 6000 kW yhteisteholla, merialueilla jos ajaa vaikka viisi murtajaa samaan aikaan, käytössä on hyvinkin 70-90000 kW konetehoa. Vastaavasti polttoaineen kulutukset ovat silloin luokkaa noin 1300 ja 20000 litraa tunnissa! Ja kun Saimaalla murretaan jäätä pieni hetki syksyin keväin mutta merialueilla toisinaan viitisenkin kuukautta tauotta, jää se Saimaan jäänmurtoon käytetty ponnistelu tosiaan prosentin murto- osiin, ehkä paremmin promilleissa ilmoitettaviin lukemiin merialueiden vastaavasta.
        Mutta kertokaa lisää te jotka paremmin tiedätte ja ymmärrätte, esim. klo 00:04 kommentoija vaikuttaa pitävän vielä kantta vakan päällä, antaisit tiedon pulputa ulos...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta klo 00:04 tuli paljon oikeaa faktaa...Eri asia tosin että miten ko. kirjoitus liittyy sivun asiaan, joka oli Saimaan jäänmurrosta?
        Jäänmurrosta puheenollen, olin nuorena poikana muutaman vuoden jäänmurtajalla töissä, mm. mukana silloin kun Perämeren satamat ensimmäisen kerran pidettiin läpi talven auki. Laivojen avustustoiminta Saimaalla poikkeaa varsin paljon merialueiden vastaavasta, sisävesillä kun ei juurikaan esim. ahtojäätä esiinny ja liikkeessä oleva, kokoonpuristuva ja ahtautuva jäämassa on se menemistä suuresti vaikeuttava tekijä. Juuri Perämerellä on toisinaan tilanteita, jolloin ruotsinpuoleinen osuus on lähes jäätön ja suomen puolella on pahuksenmoiset ahtojäät, tai päinvastoin, tuulista riippuen. Ahtojäissä ja ylipäätään merellä tänään ajetut väylät ovat usein entisiä väyliä muutaman tunnin kuluttua, pahimmillaan minuuteissa silloin kun jäät ovat voimakkaassa liikkeessä.
        Kun Saimaan reitit näitä aikoja vuodesta avataan, jäät alkavat jo luonnostaan heiketä ja sulaa eikä murtajia kauaa tarvita. Syyskauden tarve määräytyy sitten sekä pakkasista että siitä pitkäänkö liikennöintiä halutaan jatkaa ja jälkimmäinen riippunee ensisijaisesti edellisestä. Kaiken kaikkiaan suomessa sisävesien jäänmurtoon käytetyt voimavarat ovat kokonaisuudessaan prosentin murto- osia merialueiden vastaavista, pari- kolme hinaajaa hetken ajelemassa jollain 5- 6000 kW yhteisteholla, merialueilla jos ajaa vaikka viisi murtajaa samaan aikaan, käytössä on hyvinkin 70-90000 kW konetehoa. Vastaavasti polttoaineen kulutukset ovat silloin luokkaa noin 1300 ja 20000 litraa tunnissa! Ja kun Saimaalla murretaan jäätä pieni hetki syksyin keväin mutta merialueilla toisinaan viitisenkin kuukautta tauotta, jää se Saimaan jäänmurtoon käytetty ponnistelu tosiaan prosentin murto- osiin, ehkä paremmin promilleissa ilmoitettaviin lukemiin merialueiden vastaavasta.
        Mutta kertokaa lisää te jotka paremmin tiedätte ja ymmärrätte, esim. klo 00:04 kommentoija vaikuttaa pitävän vielä kantta vakan päällä, antaisit tiedon pulputa ulos...

        Sehän menee myös ihan suhteessa lasti määriin. Saimaalla kulkee ihan murto-osa lasteista verrattuna merialueisiin.


    • Anonyymi

      Ei ole mikään ihme, jos kaikki on liian kallista. Kilpailukyky on Aatamin aikuisten asenteiden ja nykyajan raskaan byrokratian takia menetetty. Epäpätevät ja poliittisesti valitut ratkaisevat tilanteita rahalla. Äly hoi taas!

      • Anonyymi

        Jaha, mitä siis ehdotat? Lopetetaan jäänmurtossaimaalla vvai peräti myös Suomen merialueilla?Siitäkö kilpailukykyä? Maakuljetuksiin siirtymisen voit heti unohtaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaha, mitä siis ehdotat? Lopetetaan jäänmurtossaimaalla vvai peräti myös Suomen merialueilla?Siitäkö kilpailukykyä? Maakuljetuksiin siirtymisen voit heti unohtaa.

        Niin valmiita tuotteita kuin niiden raaka- aineitakin joudutaan lähes aina kuljettamaan myös maakuljetuksina ennen ja jälkeen laivakuljetusten, tietenkään maakuljetukset esim. USA:n eivät onnistu. Mutta jos olisi jatko- osuus esim. jo pohjoisimmista olemassa olevista rautateistä vaikkapa aina jäättömään Narvikiin, kaikki pohjois- Suomen kuljetukset olisi sitä kautta ilman jäänmurtoähräämistä junilla hoidettavissa. Itse asiassa tästä radasta on jo osa Narvikin satamasta Ruotsin malmikuljetusten takia ollut pitkään valmiina, siellä menee aika raskastakin liikennettä, muutama paperirulla ei tuota kaikkea enää paljoa lisää kuormittaisi...ja ruattalaisten kanssa varmaan jotain saataisiin sovituksikin mutta kun täällä päässä on päihin iskostettu että järkeä ei saa käyttää.

        Olemme eläneet muuten sellaisenkin ajan kun ainoaan käyttökelpoiseen satamaamme pääsi vain autoilla ja se sijaitsi Petsamossa. Siis koko maan kaikki tavaranvaihto tapahtui Petsamon kautta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin valmiita tuotteita kuin niiden raaka- aineitakin joudutaan lähes aina kuljettamaan myös maakuljetuksina ennen ja jälkeen laivakuljetusten, tietenkään maakuljetukset esim. USA:n eivät onnistu. Mutta jos olisi jatko- osuus esim. jo pohjoisimmista olemassa olevista rautateistä vaikkapa aina jäättömään Narvikiin, kaikki pohjois- Suomen kuljetukset olisi sitä kautta ilman jäänmurtoähräämistä junilla hoidettavissa. Itse asiassa tästä radasta on jo osa Narvikin satamasta Ruotsin malmikuljetusten takia ollut pitkään valmiina, siellä menee aika raskastakin liikennettä, muutama paperirulla ei tuota kaikkea enää paljoa lisää kuormittaisi...ja ruattalaisten kanssa varmaan jotain saataisiin sovituksikin mutta kun täällä päässä on päihin iskostettu että järkeä ei saa käyttää.

        Olemme eläneet muuten sellaisenkin ajan kun ainoaan käyttökelpoiseen satamaamme pääsi vain autoilla ja se sijaitsi Petsamossa. Siis koko maan kaikki tavaranvaihto tapahtui Petsamon kautta.

        ''..ja ruattalaisten kanssa varmaan jotain saataisiin sovituksikin..''

        Ensin pitäisi sopia kumpi vaihtaa raideleveyttä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin valmiita tuotteita kuin niiden raaka- aineitakin joudutaan lähes aina kuljettamaan myös maakuljetuksina ennen ja jälkeen laivakuljetusten, tietenkään maakuljetukset esim. USA:n eivät onnistu. Mutta jos olisi jatko- osuus esim. jo pohjoisimmista olemassa olevista rautateistä vaikkapa aina jäättömään Narvikiin, kaikki pohjois- Suomen kuljetukset olisi sitä kautta ilman jäänmurtoähräämistä junilla hoidettavissa. Itse asiassa tästä radasta on jo osa Narvikin satamasta Ruotsin malmikuljetusten takia ollut pitkään valmiina, siellä menee aika raskastakin liikennettä, muutama paperirulla ei tuota kaikkea enää paljoa lisää kuormittaisi...ja ruattalaisten kanssa varmaan jotain saataisiin sovituksikin mutta kun täällä päässä on päihin iskostettu että järkeä ei saa käyttää.

        Olemme eläneet muuten sellaisenkin ajan kun ainoaan käyttökelpoiseen satamaamme pääsi vain autoilla ja se sijaitsi Petsamossa. Siis koko maan kaikki tavaranvaihto tapahtui Petsamon kautta.

        ''...rautateistä vaikkapa aina jäättömään Narvikiin..''
        Narvik - Luulaja junalla 18h


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin valmiita tuotteita kuin niiden raaka- aineitakin joudutaan lähes aina kuljettamaan myös maakuljetuksina ennen ja jälkeen laivakuljetusten, tietenkään maakuljetukset esim. USA:n eivät onnistu. Mutta jos olisi jatko- osuus esim. jo pohjoisimmista olemassa olevista rautateistä vaikkapa aina jäättömään Narvikiin, kaikki pohjois- Suomen kuljetukset olisi sitä kautta ilman jäänmurtoähräämistä junilla hoidettavissa. Itse asiassa tästä radasta on jo osa Narvikin satamasta Ruotsin malmikuljetusten takia ollut pitkään valmiina, siellä menee aika raskastakin liikennettä, muutama paperirulla ei tuota kaikkea enää paljoa lisää kuormittaisi...ja ruattalaisten kanssa varmaan jotain saataisiin sovituksikin mutta kun täällä päässä on päihin iskostettu että järkeä ei saa käyttää.

        Olemme eläneet muuten sellaisenkin ajan kun ainoaan käyttökelpoiseen satamaamme pääsi vain autoilla ja se sijaitsi Petsamossa. Siis koko maan kaikki tavaranvaihto tapahtui Petsamon kautta.

        ''...ja se sijaitsi Petsamossa. Siis koko maan kaikki tavaranvaihto tapahtui Petsamon kautta.''
        Petsamossa oli lentokenttä ja säännölliset lentovuorot. Itämerenmaihin tavara vietiin etelän satamista. Tavaraa oli ennen sotia varmasti valtavsti;)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ''...rautateistä vaikkapa aina jäättömään Narvikiin..''
        Narvik - Luulaja junalla 18h

        Narvikin satama infra on melko yksipuolinen vaikka sieltä malmia paljon viedäänkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ''...ja se sijaitsi Petsamossa. Siis koko maan kaikki tavaranvaihto tapahtui Petsamon kautta.''
        Petsamossa oli lentokenttä ja säännölliset lentovuorot. Itämerenmaihin tavara vietiin etelän satamista. Tavaraa oli ennen sotia varmasti valtavsti;)

        Yhtään ainoaa etelän satamaa ei ollut toiminnassa silloin kun kuuluisaa Jäämerentietä kuorma- autokaravaanit tavaraa kuljettivat. Tavaraa ei kuljetettu lentokoneilla vaan autoilla ja laivoilla, lue edes vähän lähihistoriaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Narvikin satama infra on melko yksipuolinen vaikka sieltä malmia paljon viedäänkin.

        Mutta se sataman infrahan nopeasti monipuolistuisi jos vaikka haluttaisiin ryhtyä Suomen puunjalostusteollisuuden tuotteita sieltä laivaamaan!
        Narvikin sataman kautta kulkeva rahti on nykyisin suuruudeltaan sellainen, ettei koko pohjoisen Suomen rahdin lisääminen siihen paljoakaan kokonaisuuteen vaikuttaisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta se sataman infrahan nopeasti monipuolistuisi jos vaikka haluttaisiin ryhtyä Suomen puunjalostusteollisuuden tuotteita sieltä laivaamaan!
        Narvikin sataman kautta kulkeva rahti on nykyisin suuruudeltaan sellainen, ettei koko pohjoisen Suomen rahdin lisääminen siihen paljoakaan kokonaisuuteen vaikuttaisi.

        Et ole siis koskaan käynyt Narvikin satamassa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta se sataman infrahan nopeasti monipuolistuisi jos vaikka haluttaisiin ryhtyä Suomen puunjalostusteollisuuden tuotteita sieltä laivaamaan!
        Narvikin sataman kautta kulkeva rahti on nykyisin suuruudeltaan sellainen, ettei koko pohjoisen Suomen rahdin lisääminen siihen paljoakaan kokonaisuuteen vaikuttaisi.

        Minkä ihmeen takia suomen puunjalostus tuotteet pitäisi sieltä rahdata?
        Siis mitä tahansako että jäänmurron voisi lopettaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et ole siis koskaan käynyt Narvikin satamassa?

        Olen kuin olenkin, entä sitten?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minkä ihmeen takia suomen puunjalostus tuotteet pitäisi sieltä rahdata?
        Siis mitä tahansako että jäänmurron voisi lopettaa?

        Tarkoitit kai puunjalostustuotteita?
        Olen käsitellyt kommenteissani kuljetuksia joita nyt tapahtuu Kemin , Oulun ja eteläisimmillään ehkä Kokkolan satamista, en ole missään vaiheessa kirjoittanut vahingossakaan tarkoittavani kaikkia maan kuljetuksia, se selviäisi jos lukisit ajatuksella kirjoitukseni!
        Perämeren satamien kautta kulkee pieni osa maan tavaraliikenteestä mutta juuri se laivaliikenne eniten jäänmurtopalveluja tarvitsee. Tämä 2020- 2021 talvikausi on hyvä esimerkki, missään muualla kuin Perämerellä ei ole tarvittu juuri kerran kertaa jäänmurtajien apua mutta Perämerellä 3- 5 murtajaa on hinkannut edestakaisin ja edestakaisin ja edestakaisin jotta muutama laiva on voinut tulla ja mennä, tämä minusta on sitä "mitä ihmettä", pään hakkaamista jäiseen seinään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ''...rautateistä vaikkapa aina jäättömään Narvikiin..''
        Narvik - Luulaja junalla 18h

        Luulajasta Narvikiin on isoympyrää myöten noin 300 km. Rautateitä pitkin matka on siinä 350 km, että esittämäsi matka- aika 18 tuntia edellyttäisi hurjaa 18- 19 km keskituntinopeutta, ei kai ne junat noin lujaa ajele?
        Joskus kannattaisi ensin vähän miettiä ennen kuin ihan hulluja viisauksia alkaa esitellä...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitit kai puunjalostustuotteita?
        Olen käsitellyt kommenteissani kuljetuksia joita nyt tapahtuu Kemin , Oulun ja eteläisimmillään ehkä Kokkolan satamista, en ole missään vaiheessa kirjoittanut vahingossakaan tarkoittavani kaikkia maan kuljetuksia, se selviäisi jos lukisit ajatuksella kirjoitukseni!
        Perämeren satamien kautta kulkee pieni osa maan tavaraliikenteestä mutta juuri se laivaliikenne eniten jäänmurtopalveluja tarvitsee. Tämä 2020- 2021 talvikausi on hyvä esimerkki, missään muualla kuin Perämerellä ei ole tarvittu juuri kerran kertaa jäänmurtajien apua mutta Perämerellä 3- 5 murtajaa on hinkannut edestakaisin ja edestakaisin ja edestakaisin jotta muutama laiva on voinut tulla ja mennä, tämä minusta on sitä "mitä ihmettä", pään hakkaamista jäiseen seinään.

        Jaa sä ootkin pilkun hinkkaaja?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luulajasta Narvikiin on isoympyrää myöten noin 300 km. Rautateitä pitkin matka on siinä 350 km, että esittämäsi matka- aika 18 tuntia edellyttäisi hurjaa 18- 19 km keskituntinopeutta, ei kai ne junat noin lujaa ajele?
        Joskus kannattaisi ensin vähän miettiä ennen kuin ihan hulluja viisauksia alkaa esitellä...

        Tiedot Norjan veeärrän sivulta


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitit kai puunjalostustuotteita?
        Olen käsitellyt kommenteissani kuljetuksia joita nyt tapahtuu Kemin , Oulun ja eteläisimmillään ehkä Kokkolan satamista, en ole missään vaiheessa kirjoittanut vahingossakaan tarkoittavani kaikkia maan kuljetuksia, se selviäisi jos lukisit ajatuksella kirjoitukseni!
        Perämeren satamien kautta kulkee pieni osa maan tavaraliikenteestä mutta juuri se laivaliikenne eniten jäänmurtopalveluja tarvitsee. Tämä 2020- 2021 talvikausi on hyvä esimerkki, missään muualla kuin Perämerellä ei ole tarvittu juuri kerran kertaa jäänmurtajien apua mutta Perämerellä 3- 5 murtajaa on hinkannut edestakaisin ja edestakaisin ja edestakaisin jotta muutama laiva on voinut tulla ja mennä, tämä minusta on sitä "mitä ihmettä", pään hakkaamista jäiseen seinään.

        Satamat joissa tarvitaan käytännössä joka talvi jäänmurtajia, niiden kautta kulkee n.40% viennistä ja tuonnista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yhtään ainoaa etelän satamaa ei ollut toiminnassa silloin kun kuuluisaa Jäämerentietä kuorma- autokaravaanit tavaraa kuljettivat. Tavaraa ei kuljetettu lentokoneilla vaan autoilla ja laivoilla, lue edes vähän lähihistoriaa.

        Vuonna 1927 Helsingin sataman kautta kulki yli miljoona tonnia rahtia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vuonna 1927 Helsingin sataman kautta kulki yli miljoona tonnia rahtia.

        Siis et kykene vaikka Internetistä etsimään tietoa siitä milloin Liinahamarin satama Petsamossa oli ainoa käytössä oleva Suomen satama. Ja kuljettivat sitä kautta tavaraansa ko. aikaan myös ruotsalaiset?
        Kukaan ei ole nyt puhumassa vuodesta 1927...mistäköhän tämänkin sait päähäsi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Satamat joissa tarvitaan käytännössä joka talvi jäänmurtajia, niiden kautta kulkee n.40% viennistä ja tuonnista.

        Käytännössä joka talvi- käsite tarkoittaa mm. talvea 2020-2021. Tarkoitatko väittää aivan vakavissasi että Perämeren satamien kautta kulkee 40 % maan ulkomaankaupasta, älä jaksa naurattaa?
        Merenkurkun eteläpuoleisilla alueilla ei ole tarvittu nimittäin tunnin tuntia jäänmurtaja- avustusta talvikaudella 2020- 2021. Ainoat alueella edes valmiudessa olleet murtajat olivat juuri Merenkurkun eteläosissa valmiudessa ollut Alfons Håkansilta liisattu iso hinaaja Zeus ja valtion murtaja Voima joka maksi tukevasti aloillaan ainuttakaan avustusajoa tekemättä lähinnä Valkon edustalla ja on jo jonkin aikaa "avustanut" Katajanokan laiturissa.
        On ollut pelkästään viimeisten kymmenen vuoden aikana useita sellaisia talvia jolloin jäänmurtajia ei Merenkurkun eteläpuoleisilla merialueilla ole tarvittu.
        Selvitäpäs seuraavaksi mitkä ovat maan suurimmat tuonti- ja vientisatamat, vaikka että mikä seuraavista on suurin: Oulu, Kemi ja Mäntyluoto?
        Entä milloin viimeksi Mäntyluodon sataman laivaliikenne on tarvinnut jäänmurtaja- apua?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tiedot Norjan veeärrän sivulta

        Jep, olin kyllä väärässä väittäessäni noin ulkomuistista että rata Luulajasta Narvikiin olisi pituudeltaan 350 km, sehän on 379 km! Sitäkö sitten kestää ajella kokonaiset 18 tuntia? Itse olen ajanut junalla Kiirunasta Narvikiin, se osuus ainakin mentiin 80- 100 km/h nopeudella!
        noin 4,5 tuntia on sellainen realistinen aika koko matkalle henkilöjunilla, raskas malminkuljetus saattaakin ajaa hieman hitaammin mutta 60- 70 km/h sekin.

        Kun vastaan tulee jotain niin absurdeja väittämiä kuin tämä sinun 18 h matka- aikasi, silloin pitää jonkin sisäisen hoksottimen käynnistyä ja sanoa, että mieti nyt vähän, että ajattele aivan loogisesti ja huomaat ettei asia noin voi olla...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Satamat joissa tarvitaan käytännössä joka talvi jäänmurtajia, niiden kautta kulkee n.40% viennistä ja tuonnista.

        Perämeren satamien osuus maan rahtiliikenteessä on virallisten tilastojen mukaan vaihdellut vuosittain 14- 16 prosentissa.
        Ja tämä sisältää kaikki ne satamat joissa leutoina talvina, kuten nyt, tarvitaan jäänmurtoapua.
        Siis esim. talvena 2020- 2021 jäänmurtoavusta 100 % on kohdistettu laivaliikenteeseen jossa kuljetetaan 14- 16 % rahdista!

        Parhaillaan on Väylävirastolla meneillään selvitys Suomen ja Ruotsin rajan ylittävän rataosuuden kohentamisesta niin, että sitä kautta voitaisiin tulevaisuudessa kuljettaa suurin osa maan pohjoisimpien satamien tuotteista erityisesti Perämeren ollessa jäässä. Radan kunnostuksen ja kohennuksen jälkeen onkin sitten esteetön kuljetusmahdollisuus Narvikin jäättömään satamaan.
        Ratayhteyshän toki on jo olemassa mutta se on sähköistämätön ja muutenkin soveltuu sellaisenaan vain suhteellisen kevyille kuljetuksille, mutta siis sitä järkeä ollaan vähin erin ottamassa käteen!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Perämeren satamien osuus maan rahtiliikenteessä on virallisten tilastojen mukaan vaihdellut vuosittain 14- 16 prosentissa.
        Ja tämä sisältää kaikki ne satamat joissa leutoina talvina, kuten nyt, tarvitaan jäänmurtoapua.
        Siis esim. talvena 2020- 2021 jäänmurtoavusta 100 % on kohdistettu laivaliikenteeseen jossa kuljetetaan 14- 16 % rahdista!

        Parhaillaan on Väylävirastolla meneillään selvitys Suomen ja Ruotsin rajan ylittävän rataosuuden kohentamisesta niin, että sitä kautta voitaisiin tulevaisuudessa kuljettaa suurin osa maan pohjoisimpien satamien tuotteista erityisesti Perämeren ollessa jäässä. Radan kunnostuksen ja kohennuksen jälkeen onkin sitten esteetön kuljetusmahdollisuus Narvikin jäättömään satamaan.
        Ratayhteyshän toki on jo olemassa mutta se on sähköistämätön ja muutenkin soveltuu sellaisenaan vain suhteellisen kevyille kuljetuksille, mutta siis sitä järkeä ollaan vähin erin ottamassa käteen!

        ''Perämeren satamien osuus..''
        Jäänmurtajia on tarvittu ja tullaan tarvitsemaan muuallakin.

        ''...Suomen ja Ruotsin rajan ylittävän rataosuuden kohentamisesta...''
        Se rataosuus on peräti neljä kilometriä;) Suunnitellaan matkustajaliikennettä ja siinäkin olisi junan vaihto rajalla. Se raide leveys...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Perämeren satamien osuus maan rahtiliikenteessä on virallisten tilastojen mukaan vaihdellut vuosittain 14- 16 prosentissa.
        Ja tämä sisältää kaikki ne satamat joissa leutoina talvina, kuten nyt, tarvitaan jäänmurtoapua.
        Siis esim. talvena 2020- 2021 jäänmurtoavusta 100 % on kohdistettu laivaliikenteeseen jossa kuljetetaan 14- 16 % rahdista!

        Parhaillaan on Väylävirastolla meneillään selvitys Suomen ja Ruotsin rajan ylittävän rataosuuden kohentamisesta niin, että sitä kautta voitaisiin tulevaisuudessa kuljettaa suurin osa maan pohjoisimpien satamien tuotteista erityisesti Perämeren ollessa jäässä. Radan kunnostuksen ja kohennuksen jälkeen onkin sitten esteetön kuljetusmahdollisuus Narvikin jäättömään satamaan.
        Ratayhteyshän toki on jo olemassa mutta se on sähköistämätön ja muutenkin soveltuu sellaisenaan vain suhteellisen kevyille kuljetuksille, mutta siis sitä järkeä ollaan vähin erin ottamassa käteen!

        Eikö ole outoa kun Ruotsalaiset ei ole junailleet juna yhteyttä Kiirunaan. Olisi jopa sama raideleveys. Vuosikymmenet ovat avustaneet Perämerellä laivoja. Juuri nyt Perämerellä päivystää 3 ruotsalaista murtajaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Käytännössä joka talvi- käsite tarkoittaa mm. talvea 2020-2021. Tarkoitatko väittää aivan vakavissasi että Perämeren satamien kautta kulkee 40 % maan ulkomaankaupasta, älä jaksa naurattaa?
        Merenkurkun eteläpuoleisilla alueilla ei ole tarvittu nimittäin tunnin tuntia jäänmurtaja- avustusta talvikaudella 2020- 2021. Ainoat alueella edes valmiudessa olleet murtajat olivat juuri Merenkurkun eteläosissa valmiudessa ollut Alfons Håkansilta liisattu iso hinaaja Zeus ja valtion murtaja Voima joka maksi tukevasti aloillaan ainuttakaan avustusajoa tekemättä lähinnä Valkon edustalla ja on jo jonkin aikaa "avustanut" Katajanokan laiturissa.
        On ollut pelkästään viimeisten kymmenen vuoden aikana useita sellaisia talvia jolloin jäänmurtajia ei Merenkurkun eteläpuoleisilla merialueilla ole tarvittu.
        Selvitäpäs seuraavaksi mitkä ovat maan suurimmat tuonti- ja vientisatamat, vaikka että mikä seuraavista on suurin: Oulu, Kemi ja Mäntyluoto?
        Entä milloin viimeksi Mäntyluodon sataman laivaliikenne on tarvinnut jäänmurtaja- apua?

        No jos puhut todellakin Mäntyluodosta niin niillä tonni määrillä ei paljon kannata pullistella mutta jos tarkoitit porin satamaa niin että tahkoluotokin otetaan mukaan niin Oulu on hieman suurempi. Kemi vajaan 2 milj. tonnin määrällä pienempi.
        Miten kaikki tavara joka kulkee perämerensatamien ja Itämeren välillä, tungetaanko sekin maanteille ja niille yksille raiteille ja viedään Narvikiin? Sinne ei mahdu suojaiselle redille kovin montaa laivaa odottelemaan!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Käytännössä joka talvi- käsite tarkoittaa mm. talvea 2020-2021. Tarkoitatko väittää aivan vakavissasi että Perämeren satamien kautta kulkee 40 % maan ulkomaankaupasta, älä jaksa naurattaa?
        Merenkurkun eteläpuoleisilla alueilla ei ole tarvittu nimittäin tunnin tuntia jäänmurtaja- avustusta talvikaudella 2020- 2021. Ainoat alueella edes valmiudessa olleet murtajat olivat juuri Merenkurkun eteläosissa valmiudessa ollut Alfons Håkansilta liisattu iso hinaaja Zeus ja valtion murtaja Voima joka maksi tukevasti aloillaan ainuttakaan avustusajoa tekemättä lähinnä Valkon edustalla ja on jo jonkin aikaa "avustanut" Katajanokan laiturissa.
        On ollut pelkästään viimeisten kymmenen vuoden aikana useita sellaisia talvia jolloin jäänmurtajia ei Merenkurkun eteläpuoleisilla merialueilla ole tarvittu.
        Selvitäpäs seuraavaksi mitkä ovat maan suurimmat tuonti- ja vientisatamat, vaikka että mikä seuraavista on suurin: Oulu, Kemi ja Mäntyluoto?
        Entä milloin viimeksi Mäntyluodon sataman laivaliikenne on tarvinnut jäänmurtaja- apua?

        '' ...kymmenen vuoden aikana useita sellaisia talvia jolloin jäänmurtajia ei Merenkurkun eteläpuoleisilla merialueilla ole tarvittu..''

        2000 luvulla on ollut kolme talvea kun Suomenlahdella ei ole tarvittu jäänmurtajaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö ole outoa kun Ruotsalaiset ei ole junailleet juna yhteyttä Kiirunaan. Olisi jopa sama raideleveys. Vuosikymmenet ovat avustaneet Perämerellä laivoja. Juuri nyt Perämerellä päivystää 3 ruotsalaista murtajaa.

        Et ehkä tiedä että se rata on siellä koko ajan olemassa ja jokseenkin päivittäin ja useitakin kertoja päivässä raskaat junakuljetukset lähtevät niiltä kulmilta ja ajelemaan, yllätys, yllätys, Narvikin satamaan? On myös ko. reiteillä henkilöjunia jos on kiinnostusta siellä matkustella eikä muuten matka Luulajasta Narvikiin kestä 18 tuntia...Et ehkä liioin tiedä, että juuri ruotsista kaivettuja metallituotteita ja niiden raaka- aineita on enin osa Kiirunasta ja Kiirunankin kautta Narvikin satamaan kulkevasta tavarasta. Ruotsi siis on jo pitkään hyödyntänyt rataa ja yhteyttä johon liittymistä täällä vasta hahmotellaan.
        Ruotsi on pikkuisen suomea vauraampi valtio ja he voivat pitää pari- kolme jäänmurtajaa turvaamassa eli päivystämässä muutaman laivan pääsyä Perämeren satamiinsa, siinä ei silloin vaivauduta turhan tarkkaan kustannuksia laskemaan.
        Jos myös meiltä alettaisiin ja kun aletaan viedä tavaraa Narvikiin, vähentyy jäänmurron tarve Perämerellä olennaisesti, ei tietenkään täysin poistu mutta nykyinen älytön sahaaminen vähenee osiinsa ja onhan se jo ympäristö- ja saastutuskysymyskin, miksi käryttää talvikaudet monen ison murtajan moottoreita kun murto- osalla siitä energiasta
        sama määrä tavaraa siirtyisi junilla aina Narvikiin asti.
        Perämerellä on hieman myös sellaista poikittaisliikennettä jota ei tietenkään ole järkevää kierrättää kokonaan maateitse, enin osa tästä on Raahen terästehtaan malmirikasteen raahaamista niillä jääajossa erityisen avuttomilla puskuproomuyhdistelmillä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et ehkä tiedä että se rata on siellä koko ajan olemassa ja jokseenkin päivittäin ja useitakin kertoja päivässä raskaat junakuljetukset lähtevät niiltä kulmilta ja ajelemaan, yllätys, yllätys, Narvikin satamaan? On myös ko. reiteillä henkilöjunia jos on kiinnostusta siellä matkustella eikä muuten matka Luulajasta Narvikiin kestä 18 tuntia...Et ehkä liioin tiedä, että juuri ruotsista kaivettuja metallituotteita ja niiden raaka- aineita on enin osa Kiirunasta ja Kiirunankin kautta Narvikin satamaan kulkevasta tavarasta. Ruotsi siis on jo pitkään hyödyntänyt rataa ja yhteyttä johon liittymistä täällä vasta hahmotellaan.
        Ruotsi on pikkuisen suomea vauraampi valtio ja he voivat pitää pari- kolme jäänmurtajaa turvaamassa eli päivystämässä muutaman laivan pääsyä Perämeren satamiinsa, siinä ei silloin vaivauduta turhan tarkkaan kustannuksia laskemaan.
        Jos myös meiltä alettaisiin ja kun aletaan viedä tavaraa Narvikiin, vähentyy jäänmurron tarve Perämerellä olennaisesti, ei tietenkään täysin poistu mutta nykyinen älytön sahaaminen vähenee osiinsa ja onhan se jo ympäristö- ja saastutuskysymyskin, miksi käryttää talvikaudet monen ison murtajan moottoreita kun murto- osalla siitä energiasta
        sama määrä tavaraa siirtyisi junilla aina Narvikiin asti.
        Perämerellä on hieman myös sellaista poikittaisliikennettä jota ei tietenkään ole järkevää kierrättää kokonaan maateitse, enin osa tästä on Raahen terästehtaan malmirikasteen raahaamista niillä jääajossa erityisen avuttomilla puskuproomuyhdistelmillä.

        ''... ja kun aletaan viedä tavaraa Narvikiin...''
        Kumpi vaihtaa raide leveyden, Suomi vai Ruotsi ??


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et ehkä tiedä että se rata on siellä koko ajan olemassa ja jokseenkin päivittäin ja useitakin kertoja päivässä raskaat junakuljetukset lähtevät niiltä kulmilta ja ajelemaan, yllätys, yllätys, Narvikin satamaan? On myös ko. reiteillä henkilöjunia jos on kiinnostusta siellä matkustella eikä muuten matka Luulajasta Narvikiin kestä 18 tuntia...Et ehkä liioin tiedä, että juuri ruotsista kaivettuja metallituotteita ja niiden raaka- aineita on enin osa Kiirunasta ja Kiirunankin kautta Narvikin satamaan kulkevasta tavarasta. Ruotsi siis on jo pitkään hyödyntänyt rataa ja yhteyttä johon liittymistä täällä vasta hahmotellaan.
        Ruotsi on pikkuisen suomea vauraampi valtio ja he voivat pitää pari- kolme jäänmurtajaa turvaamassa eli päivystämässä muutaman laivan pääsyä Perämeren satamiinsa, siinä ei silloin vaivauduta turhan tarkkaan kustannuksia laskemaan.
        Jos myös meiltä alettaisiin ja kun aletaan viedä tavaraa Narvikiin, vähentyy jäänmurron tarve Perämerellä olennaisesti, ei tietenkään täysin poistu mutta nykyinen älytön sahaaminen vähenee osiinsa ja onhan se jo ympäristö- ja saastutuskysymyskin, miksi käryttää talvikaudet monen ison murtajan moottoreita kun murto- osalla siitä energiasta
        sama määrä tavaraa siirtyisi junilla aina Narvikiin asti.
        Perämerellä on hieman myös sellaista poikittaisliikennettä jota ei tietenkään ole järkevää kierrättää kokonaan maateitse, enin osa tästä on Raahen terästehtaan malmirikasteen raahaamista niillä jääajossa erityisen avuttomilla puskuproomuyhdistelmillä.

        Raaheen tuodaan raaka-ainetta mm. Luulajasta. Jos Suomesta vietäisiin tavaraa Narviikkiin, se pitäisi ensin viedä Luulajaan. Ja talvella se ei ilman jäänmurtajaa onnistu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et ehkä tiedä että se rata on siellä koko ajan olemassa ja jokseenkin päivittäin ja useitakin kertoja päivässä raskaat junakuljetukset lähtevät niiltä kulmilta ja ajelemaan, yllätys, yllätys, Narvikin satamaan? On myös ko. reiteillä henkilöjunia jos on kiinnostusta siellä matkustella eikä muuten matka Luulajasta Narvikiin kestä 18 tuntia...Et ehkä liioin tiedä, että juuri ruotsista kaivettuja metallituotteita ja niiden raaka- aineita on enin osa Kiirunasta ja Kiirunankin kautta Narvikin satamaan kulkevasta tavarasta. Ruotsi siis on jo pitkään hyödyntänyt rataa ja yhteyttä johon liittymistä täällä vasta hahmotellaan.
        Ruotsi on pikkuisen suomea vauraampi valtio ja he voivat pitää pari- kolme jäänmurtajaa turvaamassa eli päivystämässä muutaman laivan pääsyä Perämeren satamiinsa, siinä ei silloin vaivauduta turhan tarkkaan kustannuksia laskemaan.
        Jos myös meiltä alettaisiin ja kun aletaan viedä tavaraa Narvikiin, vähentyy jäänmurron tarve Perämerellä olennaisesti, ei tietenkään täysin poistu mutta nykyinen älytön sahaaminen vähenee osiinsa ja onhan se jo ympäristö- ja saastutuskysymyskin, miksi käryttää talvikaudet monen ison murtajan moottoreita kun murto- osalla siitä energiasta
        sama määrä tavaraa siirtyisi junilla aina Narvikiin asti.
        Perämerellä on hieman myös sellaista poikittaisliikennettä jota ei tietenkään ole järkevää kierrättää kokonaan maateitse, enin osa tästä on Raahen terästehtaan malmirikasteen raahaamista niillä jääajossa erityisen avuttomilla puskuproomuyhdistelmillä.

        Mikseivät vie rautapillereitään sitten junalla suoraan oxelosundiin vaan luulajan kautta laivalla? Tai luulajasta hampuriin, eivätkä kiirunasta Narvikin kautta? Oisko niin ettei sen radan kapasiteetti vedä? Eikä Narvikin satamankaan. Sieltä kulkee vuosittain 18-20 milj tonnia tavaraa joka on suurimmalta osaltaan lkab:n pilleriä ja satamassa on jatkuva jono.
        Sulla on kyllä muutama ongelma ratkaistavana ennenkuin fantasiasi perämeren laivakuljetusten siirtämisestä Narvikiin toteutuu!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikseivät vie rautapillereitään sitten junalla suoraan oxelosundiin vaan luulajan kautta laivalla? Tai luulajasta hampuriin, eivätkä kiirunasta Narvikin kautta? Oisko niin ettei sen radan kapasiteetti vedä? Eikä Narvikin satamankaan. Sieltä kulkee vuosittain 18-20 milj tonnia tavaraa joka on suurimmalta osaltaan lkab:n pilleriä ja satamassa on jatkuva jono.
        Sulla on kyllä muutama ongelma ratkaistavana ennenkuin fantasiasi perämeren laivakuljetusten siirtämisestä Narvikiin toteutuu!

        Fantasiani ruotsin osalta ovat jo toteutuneet, siitä kertoo tuo melkoinen 18- 20 milj. tonnin tavaran liikkuminen Narvikin sataman kautta.
        Mutta itsepähän halusit itsesi nolata ja oikein todistaa että miten kaikki toteutuu...Ja myönsit oikein oma- aloitteisesti miten suurin osa Narvikin sataman tavarasta on LKAB:n eli ruotsalaisen yrityksen tuotteita...ensin ihmettelit kai juuri sinä, että miksi Ruotsi ei järjestä yhteyksiä ja sitten perään kerrot miten yhteydet toimivat hyvin ja tavaraa kulkee paljon, ei voi olla, miten sitä ihminen saattaakaan puhua itsensä noin pussiin?

        Ai niin, jos katsotaan vaikka juuri nyt mitä ne ruotsin jäänmurtajat siellä päivystävät, huomataan että Marinetraffic- sivustolta ruotsinpuoleisen Perämeren alueelta löytyvistä kaikista aluksista kaksi tai kolme on pieniä rahdinkuljetuksissa olevia aluksia, muu joukko muodostuu juuri noista murtajista, sitten hinaajista, luotsien veneistä ja huviveneistä. Ts. pääosa kaikesta muustakin tavarasta kuin vain malmituotteet kulkevat pohjoiseen ruotsiin jostakin muualta kuin Perämeren satamista.
        Narvikin satama ja rata sinne "vetää" oikein hyvin kun niin halutaan!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Fantasiani ruotsin osalta ovat jo toteutuneet, siitä kertoo tuo melkoinen 18- 20 milj. tonnin tavaran liikkuminen Narvikin sataman kautta.
        Mutta itsepähän halusit itsesi nolata ja oikein todistaa että miten kaikki toteutuu...Ja myönsit oikein oma- aloitteisesti miten suurin osa Narvikin sataman tavarasta on LKAB:n eli ruotsalaisen yrityksen tuotteita...ensin ihmettelit kai juuri sinä, että miksi Ruotsi ei järjestä yhteyksiä ja sitten perään kerrot miten yhteydet toimivat hyvin ja tavaraa kulkee paljon, ei voi olla, miten sitä ihminen saattaakaan puhua itsensä noin pussiin?

        Ai niin, jos katsotaan vaikka juuri nyt mitä ne ruotsin jäänmurtajat siellä päivystävät, huomataan että Marinetraffic- sivustolta ruotsinpuoleisen Perämeren alueelta löytyvistä kaikista aluksista kaksi tai kolme on pieniä rahdinkuljetuksissa olevia aluksia, muu joukko muodostuu juuri noista murtajista, sitten hinaajista, luotsien veneistä ja huviveneistä. Ts. pääosa kaikesta muustakin tavarasta kuin vain malmituotteet kulkevat pohjoiseen ruotsiin jostakin muualta kuin Perämeren satamista.
        Narvikin satama ja rata sinne "vetää" oikein hyvin kun niin halutaan!

        Perämerellä on juuri nyt kahdeksan rahtialusta, hupiveneitä ei näy;)
        ''...vain malmituotteet kulkevat pohjoiseen ruotsiin jostakin muualta..''
        Ruotsista, Luulajasta viedään malmirikastetta ym.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Fantasiani ruotsin osalta ovat jo toteutuneet, siitä kertoo tuo melkoinen 18- 20 milj. tonnin tavaran liikkuminen Narvikin sataman kautta.
        Mutta itsepähän halusit itsesi nolata ja oikein todistaa että miten kaikki toteutuu...Ja myönsit oikein oma- aloitteisesti miten suurin osa Narvikin sataman tavarasta on LKAB:n eli ruotsalaisen yrityksen tuotteita...ensin ihmettelit kai juuri sinä, että miksi Ruotsi ei järjestä yhteyksiä ja sitten perään kerrot miten yhteydet toimivat hyvin ja tavaraa kulkee paljon, ei voi olla, miten sitä ihminen saattaakaan puhua itsensä noin pussiin?

        Ai niin, jos katsotaan vaikka juuri nyt mitä ne ruotsin jäänmurtajat siellä päivystävät, huomataan että Marinetraffic- sivustolta ruotsinpuoleisen Perämeren alueelta löytyvistä kaikista aluksista kaksi tai kolme on pieniä rahdinkuljetuksissa olevia aluksia, muu joukko muodostuu juuri noista murtajista, sitten hinaajista, luotsien veneistä ja huviveneistä. Ts. pääosa kaikesta muustakin tavarasta kuin vain malmituotteet kulkevat pohjoiseen ruotsiin jostakin muualta kuin Perämeren satamista.
        Narvikin satama ja rata sinne "vetää" oikein hyvin kun niin halutaan!

        En minä sitä ihmetellyt hyvin tiedän että kiirunasta viedään malmia Narvikiin mutta miksi svedut kuskaa malmin laivalla oxeen? Taas kapasiteetti ongelma junaradalla.
        Sinä itse taisit aiemmin olla sitä mieltä että Suomen pohjoisten satamien tavara virta ei tuntuisi Narvikin volyymeissa juuri mitenkään?
        Se vain noin tuplaantuisi!
        Miten se kapasiteetti sitten riittäisi kun narvik on nyt jo ruuhkainen ja lähes kaikki mitä siellä käsitellään on melkein pelkkää malmia?
        Vähän suhteellisuudentajua nyt noihin haihatteluihin!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En minä sitä ihmetellyt hyvin tiedän että kiirunasta viedään malmia Narvikiin mutta miksi svedut kuskaa malmin laivalla oxeen? Taas kapasiteetti ongelma junaradalla.
        Sinä itse taisit aiemmin olla sitä mieltä että Suomen pohjoisten satamien tavara virta ei tuntuisi Narvikin volyymeissa juuri mitenkään?
        Se vain noin tuplaantuisi!
        Miten se kapasiteetti sitten riittäisi kun narvik on nyt jo ruuhkainen ja lähes kaikki mitä siellä käsitellään on melkein pelkkää malmia?
        Vähän suhteellisuudentajua nyt noihin haihatteluihin!

        Toistan: Suomen pohjoisten satamien tavaravirrat ovat vuosia olleet 14- 16 % maan kaikista tavaravirroista ja se kaikki tarkoittaa sekin vuosittain hieman vaihdellen 75- 85 milj. tonnia, tiedot eivät ole salaisia. Siitä 14- 16 % on luokkaa 1,1- 1,3 milj. tonnia. Juuri täällä joku, sinäkö, mainostit että Narvikin sataman kautta kulkee vuosittain 18- 20 milj. tonnia tavaraa! Millä ilveellä 18- 20 milj. tonnia tuplaantuisi jos siihen lisättäisiin 1,1 - 1,3 milj. tonnia??????
        Vaikka kaikki koko suomenpuoleisen Perämeren satamista tapahtuva kuljetus, Suomen ja Ruotsin välistä poikittaista laivaliikennettä lukuun ottamatta, siirrettäisiin kulkemaan Narvikin kautta, yhä edelleen sen sataman tavarasta voitaisiin sanoa, että se on melkein pelkkää malmia...Että sitä suhteellisuudentajua nyt...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toistan: Suomen pohjoisten satamien tavaravirrat ovat vuosia olleet 14- 16 % maan kaikista tavaravirroista ja se kaikki tarkoittaa sekin vuosittain hieman vaihdellen 75- 85 milj. tonnia, tiedot eivät ole salaisia. Siitä 14- 16 % on luokkaa 1,1- 1,3 milj. tonnia. Juuri täällä joku, sinäkö, mainostit että Narvikin sataman kautta kulkee vuosittain 18- 20 milj. tonnia tavaraa! Millä ilveellä 18- 20 milj. tonnia tuplaantuisi jos siihen lisättäisiin 1,1 - 1,3 milj. tonnia??????
        Vaikka kaikki koko suomenpuoleisen Perämeren satamista tapahtuva kuljetus, Suomen ja Ruotsin välistä poikittaista laivaliikennettä lukuun ottamatta, siirrettäisiin kulkemaan Narvikin kautta, yhä edelleen sen sataman tavarasta voitaisiin sanoa, että se on melkein pelkkää malmia...Että sitä suhteellisuudentajua nyt...

        Perämeren alueen satamien tavaramääristä käytännössä miltei puolet on Raaheen ja Raahesta laivattavaa malmirikastetta, valmiita terästuotteita, romurautaa yms. Tuosta edelleen huomattava osa on suoraan lahden yli ruotsiin ja erityisesti ruotsista suuntautuvaa liikennettä jota ei tietenkään ole järkevää muualle siirtää ja talvista riippuen tämä yhteys toistaiseksi vähän jäänmurtoapuakin tarvitsee. Jos siirrettäisiin pääosa Oulun, Kemin ja Tornion satamien liikenteestä, eli ne paperirullat, kiskoille ja annettaisiin veturin vetäistä ne ainakin pitkän talvikauden ajan sinne Narvikiin, ko. satamien jäänmurtajatarve vähenisi jo sillä olennaisesti. Siellä on juuri nytkin meneillään merkillinen näytelmä kun kaksi suurta murtajaa auttaa kahta pikkuriikkistä "laivaa", 4000 ja 6000 DWT, hitaasti ryömien kohti satamia, onko tässä mitään järkeä? Kun ne vähät paperirullat jo kuitenkin kerran on junanvaunuihin lastattu satamaan tuotaviksi, eikö se juna voisi sen saman tien ajella Narvikiin, nyt kun lähtisi, olisi aamusella siellä. Nuo em. laivat hädin tuskin ovat aamulla edes sataman tuntumassa ja ennen kuin ne ovat lastauksen jälkeen laskeutuneet jäättömään veteen, on mennyt noin viikko...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toistan: Suomen pohjoisten satamien tavaravirrat ovat vuosia olleet 14- 16 % maan kaikista tavaravirroista ja se kaikki tarkoittaa sekin vuosittain hieman vaihdellen 75- 85 milj. tonnia, tiedot eivät ole salaisia. Siitä 14- 16 % on luokkaa 1,1- 1,3 milj. tonnia. Juuri täällä joku, sinäkö, mainostit että Narvikin sataman kautta kulkee vuosittain 18- 20 milj. tonnia tavaraa! Millä ilveellä 18- 20 milj. tonnia tuplaantuisi jos siihen lisättäisiin 1,1 - 1,3 milj. tonnia??????
        Vaikka kaikki koko suomenpuoleisen Perämeren satamista tapahtuva kuljetus, Suomen ja Ruotsin välistä poikittaista laivaliikennettä lukuun ottamatta, siirrettäisiin kulkemaan Narvikin kautta, yhä edelleen sen sataman tavarasta voitaisiin sanoa, että se on melkein pelkkää malmia...Että sitä suhteellisuudentajua nyt...

        Sulla han on tavara virroista ihan väärät tiedot!
        Listallasi oli satamat Kokkolaan asti eikä pelkkä Kemi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Perämeren alueen satamien tavaramääristä käytännössä miltei puolet on Raaheen ja Raahesta laivattavaa malmirikastetta, valmiita terästuotteita, romurautaa yms. Tuosta edelleen huomattava osa on suoraan lahden yli ruotsiin ja erityisesti ruotsista suuntautuvaa liikennettä jota ei tietenkään ole järkevää muualle siirtää ja talvista riippuen tämä yhteys toistaiseksi vähän jäänmurtoapuakin tarvitsee. Jos siirrettäisiin pääosa Oulun, Kemin ja Tornion satamien liikenteestä, eli ne paperirullat, kiskoille ja annettaisiin veturin vetäistä ne ainakin pitkän talvikauden ajan sinne Narvikiin, ko. satamien jäänmurtajatarve vähenisi jo sillä olennaisesti. Siellä on juuri nytkin meneillään merkillinen näytelmä kun kaksi suurta murtajaa auttaa kahta pikkuriikkistä "laivaa", 4000 ja 6000 DWT, hitaasti ryömien kohti satamia, onko tässä mitään järkeä? Kun ne vähät paperirullat jo kuitenkin kerran on junanvaunuihin lastattu satamaan tuotaviksi, eikö se juna voisi sen saman tien ajella Narvikiin, nyt kun lähtisi, olisi aamusella siellä. Nuo em. laivat hädin tuskin ovat aamulla edes sataman tuntumassa ja ennen kuin ne ovat lastauksen jälkeen laskeutuneet jäättömään veteen, on mennyt noin viikko...

        ''...onko tässä mitään järkeä?''

        Ei, sinun jutuissa ei ole mitään järkeä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sulla han on tavara virroista ihan väärät tiedot!
        Listallasi oli satamat Kokkolaan asti eikä pelkkä Kemi.

        Mulla han on ihan oikeat tiedot tavaravirroista...Toistan myös että niistä on saatavissa hyviä tilastotietoja, myös satamakohtaisia. Jos otetaan esim. 15 maan tavaranvaihdoltaan suurinta satamaa, tiedämme tietysti vanhastaan että ykkösenä on Porvoon Sköldvik ja montaa Perämeren satamaa listalla ei ole, ei varsinkaan kärkipäässä, kyllä ne tavaravirrat niistä hyvin selviävät. Kun ynnätään yhteen kaikkien Merenkurkun pohjoispuolisten satamien kuljetusmäärät yhteen, huomataan että ne ovat maan koko kuljetus määristä sen 14- 16 % eli tonneina 12-13 milj. tonnia ja voidaan myös nähdä että Raahen raudan osuus kaikesta tuosta on noin 5 milj. tonnia, siis muille satamille jää 7- 8 milj. tonnia. KO. 7-8 milj. tonnin raahaaminen Tornion, Kemin ja Oulun satamien kautta on se murtaja- apua kaikkien eniten kaipaava osa kaikesta murtaja- apua tarvitsevista laivakuljetuksista. Ja toista että esim. talvikautena 2020- 2021 yli 95 % kaikesta murtajien antamasta avusta on tarvittu noiden kolmen sataman laivojen tarpeisiin.
        Kun tuosta 7-8 milj. tonnin määrästä vuosittain eli talvikausilla toinen puoli eli noin 3,5- 4 milj. tonnia vietäisiin vaikka Narvikiin, jäänmurtajien tarve ympäri Perämerta hinkkaamiseen putoaisi murto- osaan nykyisestä!
        En ole missään esittänyt että jäänmurtajista voitaisiin noin kokonaan luopua, väitän ainoastaan että niiden määrä voisi olla pienempi ja ennen kaikkea väitän, että niiden ajotunnit voitaisiin näin pudottaa samoin murto- osaan nykyisestä, se olisi jo iso ymäristötekokin, se vähentäisi sekä kuluja että saastutusta. Siinä nimittäin vähenisi sekä jäänmurtajien polttama polttoaine että sinne Perämeren pohjukkaan jäiden seassa vaivalloisesti ja hitaasti ponnistelevien rahtialusten polttoine! Kaikki junakuljetukset aina Narvikiin asti hoituisi alle 10 prosentilla siitä polttoaine- energiasta joka nyt palaa em. laivaliikenteessä. Nämä kaikki on kyllä laskettu, on laskettu myös mitä etuja/haittoja olisi jos laivat Perämeren pohjukan sijaan ainakin talviaikaan hakisivat lastinsa aina sulana pysyvästä Narvikista.
        Onneksi Väylävirastokin tutkii ja selvittää mahdollisuuksia vähentää älytöntä Perämeren alueen laivojen saastuttamista ja siinä juuri yhteys Narvikiin on etusijalla, kyllä siinä sitten esiin tulee riittääkö siellä infra jne. Rataan on aina mahdollista tehdä vaikka uusi raidepari sinne tänne ohituksia varten, Olofvuonolla on kyllä tilaa laajentaa satamaa ja se on, aivan täsmälleen toisin kuin joku neropatti täällä esitti, erittäin suojainen ja sopivan tilava satamapaikka vähän nykyistä vilkkaammallekin liikenteelle.
        Mitä laivoilla tapahtuvaan henkilöliikenteeseen tulee, Perämeren alueen satamat eivät ole aivan niitä maan vilkkaimpia...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mulla han on ihan oikeat tiedot tavaravirroista...Toistan myös että niistä on saatavissa hyviä tilastotietoja, myös satamakohtaisia. Jos otetaan esim. 15 maan tavaranvaihdoltaan suurinta satamaa, tiedämme tietysti vanhastaan että ykkösenä on Porvoon Sköldvik ja montaa Perämeren satamaa listalla ei ole, ei varsinkaan kärkipäässä, kyllä ne tavaravirrat niistä hyvin selviävät. Kun ynnätään yhteen kaikkien Merenkurkun pohjoispuolisten satamien kuljetusmäärät yhteen, huomataan että ne ovat maan koko kuljetus määristä sen 14- 16 % eli tonneina 12-13 milj. tonnia ja voidaan myös nähdä että Raahen raudan osuus kaikesta tuosta on noin 5 milj. tonnia, siis muille satamille jää 7- 8 milj. tonnia. KO. 7-8 milj. tonnin raahaaminen Tornion, Kemin ja Oulun satamien kautta on se murtaja- apua kaikkien eniten kaipaava osa kaikesta murtaja- apua tarvitsevista laivakuljetuksista. Ja toista että esim. talvikautena 2020- 2021 yli 95 % kaikesta murtajien antamasta avusta on tarvittu noiden kolmen sataman laivojen tarpeisiin.
        Kun tuosta 7-8 milj. tonnin määrästä vuosittain eli talvikausilla toinen puoli eli noin 3,5- 4 milj. tonnia vietäisiin vaikka Narvikiin, jäänmurtajien tarve ympäri Perämerta hinkkaamiseen putoaisi murto- osaan nykyisestä!
        En ole missään esittänyt että jäänmurtajista voitaisiin noin kokonaan luopua, väitän ainoastaan että niiden määrä voisi olla pienempi ja ennen kaikkea väitän, että niiden ajotunnit voitaisiin näin pudottaa samoin murto- osaan nykyisestä, se olisi jo iso ymäristötekokin, se vähentäisi sekä kuluja että saastutusta. Siinä nimittäin vähenisi sekä jäänmurtajien polttama polttoaine että sinne Perämeren pohjukkaan jäiden seassa vaivalloisesti ja hitaasti ponnistelevien rahtialusten polttoine! Kaikki junakuljetukset aina Narvikiin asti hoituisi alle 10 prosentilla siitä polttoaine- energiasta joka nyt palaa em. laivaliikenteessä. Nämä kaikki on kyllä laskettu, on laskettu myös mitä etuja/haittoja olisi jos laivat Perämeren pohjukan sijaan ainakin talviaikaan hakisivat lastinsa aina sulana pysyvästä Narvikista.
        Onneksi Väylävirastokin tutkii ja selvittää mahdollisuuksia vähentää älytöntä Perämeren alueen laivojen saastuttamista ja siinä juuri yhteys Narvikiin on etusijalla, kyllä siinä sitten esiin tulee riittääkö siellä infra jne. Rataan on aina mahdollista tehdä vaikka uusi raidepari sinne tänne ohituksia varten, Olofvuonolla on kyllä tilaa laajentaa satamaa ja se on, aivan täsmälleen toisin kuin joku neropatti täällä esitti, erittäin suojainen ja sopivan tilava satamapaikka vähän nykyistä vilkkaammallekin liikenteelle.
        Mitä laivoilla tapahtuvaan henkilöliikenteeseen tulee, Perämeren alueen satamat eivät ole aivan niitä maan vilkkaimpia...

        Suoi ja ruotsi suunnittelevat viittä uutta murtaja koska satamia ei noin vain voi osaksi vuotta sulkea ja kääntää tavaravirrat johonkin missä sen käsittelyyn ei edelleenkään ole infraa!
        Tutustu nyt vielä niihin tilastoihin niistä tavara virroista! Sköld ikistä muuten tuodaan laivalla paljon öljyä myös merenkurkun pohjoispuolella oleviin satamiin ja henkilöliikenne on ihan eri taulukoissa. Niistä kukaan ole mitään puhunutkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ''...onko tässä mitään järkeä?''

        Ei, sinun jutuissa ei ole mitään järkeä.

        Kykenitkö kirjoittamaan suuresta asiantuntemuksestasi kielivän lauseesi ihan itse vai saitko kuitenkin apuja?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kykenitkö kirjoittamaan suuresta asiantuntemuksestasi kielivän lauseesi ihan itse vai saitko kuitenkin apuja?

        Tuohan oli ihan hyvin sanottu! Lyhyesti kiteytettynä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suoi ja ruotsi suunnittelevat viittä uutta murtaja koska satamia ei noin vain voi osaksi vuotta sulkea ja kääntää tavaravirrat johonkin missä sen käsittelyyn ei edelleenkään ole infraa!
        Tutustu nyt vielä niihin tilastoihin niistä tavara virroista! Sköld ikistä muuten tuodaan laivalla paljon öljyä myös merenkurkun pohjoispuolella oleviin satamiin ja henkilöliikenne on ihan eri taulukoissa. Niistä kukaan ole mitään puhunutkaan.

        Tutustun tutustun, milloin SINÄ tutustut niihin tilastoihin? Jankkaat ja jankkaat tutustumatta tilastoihin. En ole unohtanut että pohjoisiin satamiin kuljetetaan myös öljyjalosteita ja vähän kemikaalejakin, se vain että ne ovat jo mukana tilastoissa, ne tonnit ovat jo mukana siinä 11- 12 milj. vuosittaisessa tavaramäärässä! Ja itse asiassa pohjoisimpien satamien ympärivuotinen toiminta ei ole kovin vanha asia sekään, olen tällä sivulla aiemmin kertonut milloin ympärivuotinen laivaliikenne ko. satamiin aloitettiin, sitä ennen pärjättiin ja oli pärjättävä vaikka satamat saattoivat olla 4- 5 kk vuodesta suljettuina!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mulla han on ihan oikeat tiedot tavaravirroista...Toistan myös että niistä on saatavissa hyviä tilastotietoja, myös satamakohtaisia. Jos otetaan esim. 15 maan tavaranvaihdoltaan suurinta satamaa, tiedämme tietysti vanhastaan että ykkösenä on Porvoon Sköldvik ja montaa Perämeren satamaa listalla ei ole, ei varsinkaan kärkipäässä, kyllä ne tavaravirrat niistä hyvin selviävät. Kun ynnätään yhteen kaikkien Merenkurkun pohjoispuolisten satamien kuljetusmäärät yhteen, huomataan että ne ovat maan koko kuljetus määristä sen 14- 16 % eli tonneina 12-13 milj. tonnia ja voidaan myös nähdä että Raahen raudan osuus kaikesta tuosta on noin 5 milj. tonnia, siis muille satamille jää 7- 8 milj. tonnia. KO. 7-8 milj. tonnin raahaaminen Tornion, Kemin ja Oulun satamien kautta on se murtaja- apua kaikkien eniten kaipaava osa kaikesta murtaja- apua tarvitsevista laivakuljetuksista. Ja toista että esim. talvikautena 2020- 2021 yli 95 % kaikesta murtajien antamasta avusta on tarvittu noiden kolmen sataman laivojen tarpeisiin.
        Kun tuosta 7-8 milj. tonnin määrästä vuosittain eli talvikausilla toinen puoli eli noin 3,5- 4 milj. tonnia vietäisiin vaikka Narvikiin, jäänmurtajien tarve ympäri Perämerta hinkkaamiseen putoaisi murto- osaan nykyisestä!
        En ole missään esittänyt että jäänmurtajista voitaisiin noin kokonaan luopua, väitän ainoastaan että niiden määrä voisi olla pienempi ja ennen kaikkea väitän, että niiden ajotunnit voitaisiin näin pudottaa samoin murto- osaan nykyisestä, se olisi jo iso ymäristötekokin, se vähentäisi sekä kuluja että saastutusta. Siinä nimittäin vähenisi sekä jäänmurtajien polttama polttoaine että sinne Perämeren pohjukkaan jäiden seassa vaivalloisesti ja hitaasti ponnistelevien rahtialusten polttoine! Kaikki junakuljetukset aina Narvikiin asti hoituisi alle 10 prosentilla siitä polttoaine- energiasta joka nyt palaa em. laivaliikenteessä. Nämä kaikki on kyllä laskettu, on laskettu myös mitä etuja/haittoja olisi jos laivat Perämeren pohjukan sijaan ainakin talviaikaan hakisivat lastinsa aina sulana pysyvästä Narvikista.
        Onneksi Väylävirastokin tutkii ja selvittää mahdollisuuksia vähentää älytöntä Perämeren alueen laivojen saastuttamista ja siinä juuri yhteys Narvikiin on etusijalla, kyllä siinä sitten esiin tulee riittääkö siellä infra jne. Rataan on aina mahdollista tehdä vaikka uusi raidepari sinne tänne ohituksia varten, Olofvuonolla on kyllä tilaa laajentaa satamaa ja se on, aivan täsmälleen toisin kuin joku neropatti täällä esitti, erittäin suojainen ja sopivan tilava satamapaikka vähän nykyistä vilkkaammallekin liikenteelle.
        Mitä laivoilla tapahtuvaan henkilöliikenteeseen tulee, Perämeren alueen satamat eivät ole aivan niitä maan vilkkaimpia...

        ''...kuljetus määristä sen 14- 16 % eli tonneina 12-13 milj. tonnia...''

        Trafin tilasto 2018 kertoo että Perämeren satamien kautta kulki tavaraa 21458561 tonnia.
        Luku on 20,9% maamme kokonais tuonnista ja viennistä.
        Huomattavaa on tuonti määrät, Kokkola 1,5 mt, Raahe 4,3 mt, Tornio 1,6 mt.
        mt = miljoonaa tonnia.

        Olisi aika hullua kuljettaa tavara junilla, rekoilla, tms. Suomessa etelän satamiin tai raaka-ainetta Kokkolaan, Raaheen ja Tornioon.
        Aivan älytöntä olisi kuljettaa tavara junilla Ruotsin kautta Norjaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ''...kuljetus määristä sen 14- 16 % eli tonneina 12-13 milj. tonnia...''

        Trafin tilasto 2018 kertoo että Perämeren satamien kautta kulki tavaraa 21458561 tonnia.
        Luku on 20,9% maamme kokonais tuonnista ja viennistä.
        Huomattavaa on tuonti määrät, Kokkola 1,5 mt, Raahe 4,3 mt, Tornio 1,6 mt.
        mt = miljoonaa tonnia.

        Olisi aika hullua kuljettaa tavara junilla, rekoilla, tms. Suomessa etelän satamiin tai raaka-ainetta Kokkolaan, Raaheen ja Tornioon.
        Aivan älytöntä olisi kuljettaa tavara junilla Ruotsin kautta Norjaan.

        Kokkolan sataman liikenne viime vuonna pari milj. t enemmän kun 2018.
        Täytyy lopettaa kielipoliisin kanssa "jankkaaminen" kun ei faktatieto kelpaa ja jäädä odottelemaan koska satamat talveksi suljetaan.
        En pidätä henkeä kuitenkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ''...kuljetus määristä sen 14- 16 % eli tonneina 12-13 milj. tonnia...''

        Trafin tilasto 2018 kertoo että Perämeren satamien kautta kulki tavaraa 21458561 tonnia.
        Luku on 20,9% maamme kokonais tuonnista ja viennistä.
        Huomattavaa on tuonti määrät, Kokkola 1,5 mt, Raahe 4,3 mt, Tornio 1,6 mt.
        mt = miljoonaa tonnia.

        Olisi aika hullua kuljettaa tavara junilla, rekoilla, tms. Suomessa etelän satamiin tai raaka-ainetta Kokkolaan, Raaheen ja Tornioon.
        Aivan älytöntä olisi kuljettaa tavara junilla Ruotsin kautta Norjaan.

        Unohtuiko että juuri junilla kuljetetaan suurin osa tavarasta satamakaupunkien satamiin? Aivan hullua sellainen!
        Lyhennettä mt. ei tunneta, miljoonan lyhenne on milj.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Unohtuiko että juuri junilla kuljetetaan suurin osa tavarasta satamakaupunkien satamiin? Aivan hullua sellainen!
        Lyhennettä mt. ei tunneta, miljoonan lyhenne on milj.

        Ei ole hullua kuljettaa tavaraa junalla tuotantopaikasta lähimpään satamaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kokkolan sataman liikenne viime vuonna pari milj. t enemmän kun 2018.
        Täytyy lopettaa kielipoliisin kanssa "jankkaaminen" kun ei faktatieto kelpaa ja jäädä odottelemaan koska satamat talveksi suljetaan.
        En pidätä henkeä kuitenkaan.

        "Viime vuonna" oli vuosi 2020, sitä edellinen oli 2019, miksi vertaat vuoden 2020 lukuja vuoden 2018 lukuihin? Oliko vuosi 2019 sinun kannaltasi vähän huono vertailuvuosi? Tai vuodet 2010- 2017 , minne ne unohdit?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Viime vuonna" oli vuosi 2020, sitä edellinen oli 2019, miksi vertaat vuoden 2020 lukuja vuoden 2018 lukuihin? Oliko vuosi 2019 sinun kannaltasi vähän huono vertailuvuosi? Tai vuodet 2010- 2017 , minne ne unohdit?

        No viime vuosi on viimeisin kokonainen vuosi mistä tilastot. Miksei sitä voi verratata mihin vuoteen tahansa? Kokkolan ennätysvuosi oli muistaakseni 2013?? Mutta jos sua kiinnostaa niin voithan ihan itse tutkia niitä vuosia! Mikä sihteeri minä sinulle olen? Tietysti hankaloittaa hommasi kun tilastoja ei enää julkaista tuossa muodossa kun vielä 2018 mutta se on sun ongelma vaikka ethän muutenkaan perusta satujasi tosiasioihin vaan heittelet ihan mutu tuntumalla!
        Ei se talvimerenkulkua kuitenkaan perämereltä Lopeta jos 2019 olisikin kokkolan kohdalla huonompi vuosi kuin 2018 tai mikä muu vuosi tahansa!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toistan: Suomen pohjoisten satamien tavaravirrat ovat vuosia olleet 14- 16 % maan kaikista tavaravirroista ja se kaikki tarkoittaa sekin vuosittain hieman vaihdellen 75- 85 milj. tonnia, tiedot eivät ole salaisia. Siitä 14- 16 % on luokkaa 1,1- 1,3 milj. tonnia. Juuri täällä joku, sinäkö, mainostit että Narvikin sataman kautta kulkee vuosittain 18- 20 milj. tonnia tavaraa! Millä ilveellä 18- 20 milj. tonnia tuplaantuisi jos siihen lisättäisiin 1,1 - 1,3 milj. tonnia??????
        Vaikka kaikki koko suomenpuoleisen Perämeren satamista tapahtuva kuljetus, Suomen ja Ruotsin välistä poikittaista laivaliikennettä lukuun ottamatta, siirrettäisiin kulkemaan Narvikin kautta, yhä edelleen sen sataman tavarasta voitaisiin sanoa, että se on melkein pelkkää malmia...Että sitä suhteellisuudentajua nyt...

        Onko sulla ainakin pilkkuvirhe ja varmaan joku muukin virhe noissa luvuissa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mulla han on ihan oikeat tiedot tavaravirroista...Toistan myös että niistä on saatavissa hyviä tilastotietoja, myös satamakohtaisia. Jos otetaan esim. 15 maan tavaranvaihdoltaan suurinta satamaa, tiedämme tietysti vanhastaan että ykkösenä on Porvoon Sköldvik ja montaa Perämeren satamaa listalla ei ole, ei varsinkaan kärkipäässä, kyllä ne tavaravirrat niistä hyvin selviävät. Kun ynnätään yhteen kaikkien Merenkurkun pohjoispuolisten satamien kuljetusmäärät yhteen, huomataan että ne ovat maan koko kuljetus määristä sen 14- 16 % eli tonneina 12-13 milj. tonnia ja voidaan myös nähdä että Raahen raudan osuus kaikesta tuosta on noin 5 milj. tonnia, siis muille satamille jää 7- 8 milj. tonnia. KO. 7-8 milj. tonnin raahaaminen Tornion, Kemin ja Oulun satamien kautta on se murtaja- apua kaikkien eniten kaipaava osa kaikesta murtaja- apua tarvitsevista laivakuljetuksista. Ja toista että esim. talvikautena 2020- 2021 yli 95 % kaikesta murtajien antamasta avusta on tarvittu noiden kolmen sataman laivojen tarpeisiin.
        Kun tuosta 7-8 milj. tonnin määrästä vuosittain eli talvikausilla toinen puoli eli noin 3,5- 4 milj. tonnia vietäisiin vaikka Narvikiin, jäänmurtajien tarve ympäri Perämerta hinkkaamiseen putoaisi murto- osaan nykyisestä!
        En ole missään esittänyt että jäänmurtajista voitaisiin noin kokonaan luopua, väitän ainoastaan että niiden määrä voisi olla pienempi ja ennen kaikkea väitän, että niiden ajotunnit voitaisiin näin pudottaa samoin murto- osaan nykyisestä, se olisi jo iso ymäristötekokin, se vähentäisi sekä kuluja että saastutusta. Siinä nimittäin vähenisi sekä jäänmurtajien polttama polttoaine että sinne Perämeren pohjukkaan jäiden seassa vaivalloisesti ja hitaasti ponnistelevien rahtialusten polttoine! Kaikki junakuljetukset aina Narvikiin asti hoituisi alle 10 prosentilla siitä polttoaine- energiasta joka nyt palaa em. laivaliikenteessä. Nämä kaikki on kyllä laskettu, on laskettu myös mitä etuja/haittoja olisi jos laivat Perämeren pohjukan sijaan ainakin talviaikaan hakisivat lastinsa aina sulana pysyvästä Narvikista.
        Onneksi Väylävirastokin tutkii ja selvittää mahdollisuuksia vähentää älytöntä Perämeren alueen laivojen saastuttamista ja siinä juuri yhteys Narvikiin on etusijalla, kyllä siinä sitten esiin tulee riittääkö siellä infra jne. Rataan on aina mahdollista tehdä vaikka uusi raidepari sinne tänne ohituksia varten, Olofvuonolla on kyllä tilaa laajentaa satamaa ja se on, aivan täsmälleen toisin kuin joku neropatti täällä esitti, erittäin suojainen ja sopivan tilava satamapaikka vähän nykyistä vilkkaammallekin liikenteelle.
        Mitä laivoilla tapahtuvaan henkilöliikenteeseen tulee, Perämeren alueen satamat eivät ole aivan niitä maan vilkkaimpia...

        Saimaankanavan slussit pitäis täyttää betonilla ;)


    • Anonyymi

      Tottakai tuotteille tulee hintaa, jos tehdas on logistisesti liian kalliissa paikassa. Lopetetaan tukeminen niin eiköhän joku keksi (samalla ekologisemmankin) ratkaisun. Jätetään nyt ensiksi nämä parille laivalle kohdentuvat jäänmurrot pois.!

    • Anonyymi

      Onko julkista tilastoa Saimaalla avustettavien määristä ja tavaramääristä?

      • Anonyymi

        Avustetuista ei ole mutta vuonna 2018 Saimaata pitkin meni rahtia 1 230 638 tonnia.
        Imatra 404 127 t, Lappeenranta 316 470 t + ''ynnä muut'' satamat;)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Avustetuista ei ole mutta vuonna 2018 Saimaata pitkin meni rahtia 1 230 638 tonnia.
        Imatra 404 127 t, Lappeenranta 316 470 t + ''ynnä muut'' satamat;)

        Joka tapauksessa Lappeenrannan Mustola kehuu olevansa Saimaan alueen suurin tonnimääriltään. Imatran satamahan on Stora Enson tehdassatama.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joka tapauksessa Lappeenrannan Mustola kehuu olevansa Saimaan alueen suurin tonnimääriltään. Imatran satamahan on Stora Enson tehdassatama.

        Kehuskella voi aina:)) Viime vuonna Mustolasta meni vesitietä reilut 200 000 tonnia,
        Imatralta 424 977 tonnia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kehuskella voi aina:)) Viime vuonna Mustolasta meni vesitietä reilut 200 000 tonnia,
        Imatralta 424 977 tonnia.

        Tämän kaltaisia vertauksia kun tehdään, niin ainakin hieman oikeaoppisempi tapa olisi käyttää vähintään viimeisen kymmenen vuoden, mieluummin viidentoistakin, keskiarvoa. Kun ilmoitetaan yhden vuoden tieto, silloin kai helposti valikoituu esiin otettavaksi se itseä ja omia väitteitä eniten tukeva luku? Voi hyvin olla että lukemani on ylisanoja, sataman sivuilta väittämän löysin, sama se minulle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämän kaltaisia vertauksia kun tehdään, niin ainakin hieman oikeaoppisempi tapa olisi käyttää vähintään viimeisen kymmenen vuoden, mieluummin viidentoistakin, keskiarvoa. Kun ilmoitetaan yhden vuoden tieto, silloin kai helposti valikoituu esiin otettavaksi se itseä ja omia väitteitä eniten tukeva luku? Voi hyvin olla että lukemani on ylisanoja, sataman sivuilta väittämän löysin, sama se minulle.

        Minä haen tietoni Tilastokeskuksen nettisivuilta. Usko tai ole uskomatta, ihan sama:))))


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämän kaltaisia vertauksia kun tehdään, niin ainakin hieman oikeaoppisempi tapa olisi käyttää vähintään viimeisen kymmenen vuoden, mieluummin viidentoistakin, keskiarvoa. Kun ilmoitetaan yhden vuoden tieto, silloin kai helposti valikoituu esiin otettavaksi se itseä ja omia väitteitä eniten tukeva luku? Voi hyvin olla että lukemani on ylisanoja, sataman sivuilta väittämän löysin, sama se minulle.

        Etkö päässyt håkulle töihin, tai murtajiin vai mikä sulla on tässä perusongelmana?
        Vai ihanko vaan haluat laskea työpaikkojen ja toimeliaisuuden määrää omavaraisuudesta sekä huoltovarmuudesta puhumattakaan!
        Muutaman miljoonan tonnin heilahdukset ei merkkaa vuositasolla kokonaisuuteen mitään!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Etkö päässyt håkulle töihin, tai murtajiin vai mikä sulla on tässä perusongelmana?
        Vai ihanko vaan haluat laskea työpaikkojen ja toimeliaisuuden määrää omavaraisuudesta sekä huoltovarmuudesta puhumattakaan!
        Muutaman miljoonan tonnin heilahdukset ei merkkaa vuositasolla kokonaisuuteen mitään!

        Mie kuule pääsin jäänmurtajille töihin 17- vuotiaana, se oli 1970- lukua! Tosin en jäänyt hinkkaamaan edestakaisin Perämerta, edestakaisin, edestakaisin ja aina vaan edestakaisin, sain päähäni tehdä muutakin.
        Jos yhtenä vuonna luku 4 milj. tonnia laskee 3,5 milj. tonniin ja parin vuoden päästä nousee 5,5 milj. tonniin, tietysti jos haluan saada sen nousun prosenteissa näyttämään mahdollisimman suurelta, tietysti vertaan juuri lukuja 5,5 ja 3,5 milj. tonnia vaikka ne antaisivat miten virheellisen kuvan hieman pitemmän ajan keskiarvolukuihin verrattuna.
        Muutaman milj. tonnin muutos muutaman milj. tonnin luvuissa tekee prosentuaalisesti paljon kun asioita tarkastellaan käyttäen kahden varta vasten valitun vuoden lukuja. Miksi ylipäätään moisen seikan otat esiin, taas puhut itsesi pussiin ensin kertomalla kuinka Raahen tavaranvaihto muka nousi niin ja niin paljon ja heti perään esität ettei sillä ole mitään merkitystä, ei sellaiset heilahdukset merkkaa mitään vuositasolla...vaan juuri vuositasolla ne merkkaavatkin minkä merkkaavat....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mie kuule pääsin jäänmurtajille töihin 17- vuotiaana, se oli 1970- lukua! Tosin en jäänyt hinkkaamaan edestakaisin Perämerta, edestakaisin, edestakaisin ja aina vaan edestakaisin, sain päähäni tehdä muutakin.
        Jos yhtenä vuonna luku 4 milj. tonnia laskee 3,5 milj. tonniin ja parin vuoden päästä nousee 5,5 milj. tonniin, tietysti jos haluan saada sen nousun prosenteissa näyttämään mahdollisimman suurelta, tietysti vertaan juuri lukuja 5,5 ja 3,5 milj. tonnia vaikka ne antaisivat miten virheellisen kuvan hieman pitemmän ajan keskiarvolukuihin verrattuna.
        Muutaman milj. tonnin muutos muutaman milj. tonnin luvuissa tekee prosentuaalisesti paljon kun asioita tarkastellaan käyttäen kahden varta vasten valitun vuoden lukuja. Miksi ylipäätään moisen seikan otat esiin, taas puhut itsesi pussiin ensin kertomalla kuinka Raahen tavaranvaihto muka nousi niin ja niin paljon ja heti perään esität ettei sillä ole mitään merkitystä, ei sellaiset heilahdukset merkkaa mitään vuositasolla...vaan juuri vuositasolla ne merkkaavatkin minkä merkkaavat....

        Älä sekoile, minä en ole puhunut mitään raahesta!
        Taittakin olla että ilta hoitaja eikä muutkaan ole pitäneet lääkityksestä huolta?
        Toivotaan että uusi sote pelstaa sut!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mie kuule pääsin jäänmurtajille töihin 17- vuotiaana, se oli 1970- lukua! Tosin en jäänyt hinkkaamaan edestakaisin Perämerta, edestakaisin, edestakaisin ja aina vaan edestakaisin, sain päähäni tehdä muutakin.
        Jos yhtenä vuonna luku 4 milj. tonnia laskee 3,5 milj. tonniin ja parin vuoden päästä nousee 5,5 milj. tonniin, tietysti jos haluan saada sen nousun prosenteissa näyttämään mahdollisimman suurelta, tietysti vertaan juuri lukuja 5,5 ja 3,5 milj. tonnia vaikka ne antaisivat miten virheellisen kuvan hieman pitemmän ajan keskiarvolukuihin verrattuna.
        Muutaman milj. tonnin muutos muutaman milj. tonnin luvuissa tekee prosentuaalisesti paljon kun asioita tarkastellaan käyttäen kahden varta vasten valitun vuoden lukuja. Miksi ylipäätään moisen seikan otat esiin, taas puhut itsesi pussiin ensin kertomalla kuinka Raahen tavaranvaihto muka nousi niin ja niin paljon ja heti perään esität ettei sillä ole mitään merkitystä, ei sellaiset heilahdukset merkkaa mitään vuositasolla...vaan juuri vuositasolla ne merkkaavatkin minkä merkkaavat....

        ''... sain päähäni tehdä muutakin.''
        Tärähti päähän aika lujaa ??


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ''... sain päähäni tehdä muutakin.''
        Tärähti päähän aika lujaa ??

        Ikävää, sattuiko pahastikin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kehuskella voi aina:)) Viime vuonna Mustolasta meni vesitietä reilut 200 000 tonnia,
        Imatralta 424 977 tonnia.

        Toistaiseksi vuoden 2021 aikana sen paremmin Mustolassa kuin Stora Enson Imatran satamassakaan ei ole käynyt yhtään ainoaa laivaa!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toistaiseksi vuoden 2021 aikana sen paremmin Mustolassa kuin Stora Enson Imatran satamassakaan ei ole käynyt yhtään ainoaa laivaa!

        Tämä oli tärkeä tieto.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä oli tärkeä tieto.

        Kommentti klo 13:24 oli TÄRKEÄ!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä sekoile, minä en ole puhunut mitään raahesta!
        Taittakin olla että ilta hoitaja eikä muutkaan ole pitäneet lääkityksestä huolta?
        Toivotaan että uusi sote pelstaa sut!

        Ei, en siis ole koskaan pyrkinyt håkulle töihin, se ei harmita, riippumatta mikä se håkku sitten onkaan?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei, en siis ole koskaan pyrkinyt håkulle töihin, se ei harmita, riippumatta mikä se håkku sitten onkaan?

        Hyvin olet kartalla merenkulusta:)))


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvin olet kartalla merenkulusta:)))

        Jep, oikein isoympyränavigoinnilla pysyy reitillä ja kartalla, håkku vaan ei ole tullut maailman merillä vastaan...


    • Anonyymi

      Kanavan avaamisen (22. maaliskuuta) jälkeen kolme rahtilaivaa kulkenut kanavan läpi.

      • Anonyymi

        Eli voidaan nähdä että aivan älytöntä hinkkausta on tämä hinaajien avustama Saimaan laivaliikenne, vielä älyttömämpää kuin murtajien edestakainen Perämeren kitkutus, miljoona ja toinenkin litra polttoaineita ja muuta saastaa ahtaan Perämeren pohjukkaan tuupattuna, ei järjen hiventä asiassa. Onneksi siihen jo lopultakin on havahduttu ja suunnitellaan muutoksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli voidaan nähdä että aivan älytöntä hinkkausta on tämä hinaajien avustama Saimaan laivaliikenne, vielä älyttömämpää kuin murtajien edestakainen Perämeren kitkutus, miljoona ja toinenkin litra polttoaineita ja muuta saastaa ahtaan Perämeren pohjukkaan tuupattuna, ei järjen hiventä asiassa. Onneksi siihen jo lopultakin on havahduttu ja suunnitellaan muutoksia.

        Mitä suunnitelmia, laitatko linkin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli voidaan nähdä että aivan älytöntä hinkkausta on tämä hinaajien avustama Saimaan laivaliikenne, vielä älyttömämpää kuin murtajien edestakainen Perämeren kitkutus, miljoona ja toinenkin litra polttoaineita ja muuta saastaa ahtaan Perämeren pohjukkaan tuupattuna, ei järjen hiventä asiassa. Onneksi siihen jo lopultakin on havahduttu ja suunnitellaan muutoksia.

        ''...ei järjen hiventä asiassa..''
        Edes yksi järkevä lause tässä viestissä;)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä suunnitelmia, laitatko linkin?

        Tiesithän että suomesta kuljetetaan junilla tavaraa Aasiaan? Aika pieni ponnistus olisi hoitaa pohjoisimman suomen tavarankuljetuksen ilman jäiden murtamisia junilla esim. Narvikiin ja sitähän Väylävirasto jo selvitteleekin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tiesithän että suomesta kuljetetaan junilla tavaraa Aasiaan? Aika pieni ponnistus olisi hoitaa pohjoisimman suomen tavarankuljetuksen ilman jäiden murtamisia junilla esim. Narvikiin ja sitähän Väylävirasto jo selvitteleekin.

        Aasiaan venäjän läpi menee sikanautaa, helppoa kun on käytännössä sama raideleveys.
        Länsirajan ylitys junalla, siinä on omat haasteensa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aasiaan venäjän läpi menee sikanautaa, helppoa kun on käytännössä sama raideleveys.
        Länsirajan ylitys junalla, siinä on omat haasteensa.

        Länsirajan yli menee jo rata, mikä siinä on se haaste?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Länsirajan yli menee jo rata, mikä siinä on se haaste?

        Haaparantaan asti on ''limittäisraiteet'' Entä sen jälkeen ?? Siirretään lasti ruotsalaisiin junavaunuihin ? Rakennetaan Ruotsiin helvetin iso telinvaihtoterminaali ?
        Todella kannattavaa...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Haaparantaan asti on ''limittäisraiteet'' Entä sen jälkeen ?? Siirretään lasti ruotsalaisiin junavaunuihin ? Rakennetaan Ruotsiin helvetin iso telinvaihtoterminaali ?
        Todella kannattavaa...

        No mutta ottiatuota, jos se NOIN vaikeata on, miksi sitä rataa koskaan ylipäätään on rakennettu?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tiesithän että suomesta kuljetetaan junilla tavaraa Aasiaan? Aika pieni ponnistus olisi hoitaa pohjoisimman suomen tavarankuljetuksen ilman jäiden murtamisia junilla esim. Narvikiin ja sitähän Väylävirasto jo selvitteleekin.

        No laitapa se linkki!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No mutta ottiatuota, jos se NOIN vaikeata on, miksi sitä rataa koskaan ylipäätään on rakennettu?

        Ehkä matkustajaliikennettä varten ??


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä matkustajaliikennettä varten ??

        Myös matkustajaliikennettä varten, kyllä! Tiedetään että suurimpia ongelmia rataosuuden laajemmalle käytölle ovat sähköistyksen puuttuminen, rakennetun sähköistyksen alituskorkeuden erilaisuus , yksi silta ja eri raideleveys.
        Suomalaisen raideleveyden raiteiden rakentaminen ruotsin alueelle taas on mitä suuremmissa määrin poliittinen, sehän aukaisisi idän rataverkon läntiseen, voi kauheata, sieltäkö se idän karhu taas hyökkää?
        Jos on onnistuttu rakentamaan junarata Euroopasta Aasiaan, jopa kuljettamaan rahtia sitä kautta, niin olisiko aivan mahdotonta ratkaista em. kysymykset suomen junaradan yhteydestä jäättömään pohjoisnorjan tms. satamaan? vastaus on aika yksinkertainen: kyse on yhteisestä POLIITTISESTA tahdosta tai sen puuttumisesta ja tunnetusti läntinen naapurimme on ko. asioissa hyvin takapajuisen ylivarovainen, maidemme välinen yhteinen tahto jää yleensä poliittisen korrektiuden tasolle!

        ps. Yhden uuden jäänmurtajan hinnalla rakennettaisiin rautatieyhteys suomesta Narvikiin! Mutta se ei sovi, se ei sovi erityisesti Ruotsi- nimiselle naapurillemme!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Myös matkustajaliikennettä varten, kyllä! Tiedetään että suurimpia ongelmia rataosuuden laajemmalle käytölle ovat sähköistyksen puuttuminen, rakennetun sähköistyksen alituskorkeuden erilaisuus , yksi silta ja eri raideleveys.
        Suomalaisen raideleveyden raiteiden rakentaminen ruotsin alueelle taas on mitä suuremmissa määrin poliittinen, sehän aukaisisi idän rataverkon läntiseen, voi kauheata, sieltäkö se idän karhu taas hyökkää?
        Jos on onnistuttu rakentamaan junarata Euroopasta Aasiaan, jopa kuljettamaan rahtia sitä kautta, niin olisiko aivan mahdotonta ratkaista em. kysymykset suomen junaradan yhteydestä jäättömään pohjoisnorjan tms. satamaan? vastaus on aika yksinkertainen: kyse on yhteisestä POLIITTISESTA tahdosta tai sen puuttumisesta ja tunnetusti läntinen naapurimme on ko. asioissa hyvin takapajuisen ylivarovainen, maidemme välinen yhteinen tahto jää yleensä poliittisen korrektiuden tasolle!

        ps. Yhden uuden jäänmurtajan hinnalla rakennettaisiin rautatieyhteys suomesta Narvikiin! Mutta se ei sovi, se ei sovi erityisesti Ruotsi- nimiselle naapurillemme!

        ''Mutta se ei sovi, se ei sovi erityisesti Ruotsi- nimiselle naapurillemme!''
        On ne svenskit kummaa porukkaa, eivät suostu vaihtamaan raideleveyttä. Fy fan !!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Myös matkustajaliikennettä varten, kyllä! Tiedetään että suurimpia ongelmia rataosuuden laajemmalle käytölle ovat sähköistyksen puuttuminen, rakennetun sähköistyksen alituskorkeuden erilaisuus , yksi silta ja eri raideleveys.
        Suomalaisen raideleveyden raiteiden rakentaminen ruotsin alueelle taas on mitä suuremmissa määrin poliittinen, sehän aukaisisi idän rataverkon läntiseen, voi kauheata, sieltäkö se idän karhu taas hyökkää?
        Jos on onnistuttu rakentamaan junarata Euroopasta Aasiaan, jopa kuljettamaan rahtia sitä kautta, niin olisiko aivan mahdotonta ratkaista em. kysymykset suomen junaradan yhteydestä jäättömään pohjoisnorjan tms. satamaan? vastaus on aika yksinkertainen: kyse on yhteisestä POLIITTISESTA tahdosta tai sen puuttumisesta ja tunnetusti läntinen naapurimme on ko. asioissa hyvin takapajuisen ylivarovainen, maidemme välinen yhteinen tahto jää yleensä poliittisen korrektiuden tasolle!

        ps. Yhden uuden jäänmurtajan hinnalla rakennettaisiin rautatieyhteys suomesta Narvikiin! Mutta se ei sovi, se ei sovi erityisesti Ruotsi- nimiselle naapurillemme!

        ''Yhden uuden jäänmurtajan hinnalla rakennettaisiin rautatieyhteys suomesta Narvikiin!''
        Tehdäänkö jäänmurtajat kullasta ?
        Rovaniemi-Kirkkoniemi radan hinnaksi laskettiin 2,6 miljardia euroa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ''Mutta se ei sovi, se ei sovi erityisesti Ruotsi- nimiselle naapurillemme!''
        On ne svenskit kummaa porukkaa, eivät suostu vaihtamaan raideleveyttä. Fy fan !!

        Onko joku jossain joskus ehdottanut että ruotsin tulisi muuttaa raideleveyttään....?????Ei suomalaisten mahdollisesti laittama lyhyt pätkä rautatietä suomen rajalta Narvikiin edellytä ruotsin raideleveyden muuttamista, vai kuinka?
        Mutta on se asia etenemässä, eiköhän ihan suomalainen Väylävirasto- niminen virasto laita vielä tämän vuoden aikana isoja uutisia eetteriin, koeta pärjäillä katkeruuksissasi siihen asti...palaillaan tuossa joulun alla asiaan...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ''Yhden uuden jäänmurtajan hinnalla rakennettaisiin rautatieyhteys suomesta Narvikiin!''
        Tehdäänkö jäänmurtajat kullasta ?
        Rovaniemi-Kirkkoniemi radan hinnaksi laskettiin 2,6 miljardia euroa.

        Laskettiinko sellaista, ai jaa. Mutta kun sinne Narvikiin on jo rata ja ratalinja ja linjaus olemassa, siihen vain lisäraide sivuun ja sitä laskemaa. Kirkkoniemelle ei ole koskaan ollut rataa suomesta, että vähän uutta olisi tosiaan sinne lähteä sitä tunkemaan. Ka olisihan se lähempänä Petsamo ja Valkeanmeren rannatkin, mutta se veli venäläinen, sen kanssa kato pitää olla vähän niin, että ei oikein olisikaan, jookos...No mutta lähitulevaisuudessahan me tämän kuulemma, uutisia uudesta Narvikin radasta...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko joku jossain joskus ehdottanut että ruotsin tulisi muuttaa raideleveyttään....?????Ei suomalaisten mahdollisesti laittama lyhyt pätkä rautatietä suomen rajalta Narvikiin edellytä ruotsin raideleveyden muuttamista, vai kuinka?
        Mutta on se asia etenemässä, eiköhän ihan suomalainen Väylävirasto- niminen virasto laita vielä tämän vuoden aikana isoja uutisia eetteriin, koeta pärjäillä katkeruuksissasi siihen asti...palaillaan tuossa joulun alla asiaan...

        Toukokuu 2020
        Laurila–Tornio-ratayhteys
        Väylävirasto: Täysin kannattamatonta sähköistää
        Väyläviraston huhtikuussa julkaiseman selvityksen tuomio oli tyly: sähköistämisen yhteiskuntataloudellinen kannattavuus olisi nolla eli se olisi täysin kannattamaton hanke.

        Perusteluna oli se, että sähköistämisen vastapainoksi ei tulisi riittävää rahtiliikennettä. Henkilöliikenteen merkitystä ei edes kannattanut arvioida.

        Selvitystä tekemässä ollut Väyläviraston projektipäällikkö Jarno Viljakainen sanoo, että yhteiskuntataloudellisen kannattavuuden pitäisi olla vähintään 1.

        Siihen päästäisiin, jos tavaraliikennettä olisi 3,5 miljoonaa tonnia. Vuonna 2018 sitä oli 0,33 miljoonaa tonnia.''


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ''Yhden uuden jäänmurtajan hinnalla rakennettaisiin rautatieyhteys suomesta Narvikiin!''
        Tehdäänkö jäänmurtajat kullasta ?
        Rovaniemi-Kirkkoniemi radan hinnaksi laskettiin 2,6 miljardia euroa.

        Muuten esim. Suomen ja Venäjän rautateillä on eri raideleveys, samoin Venäjän ja esim. Kiinan, silti rautatieliikennettä suomesta japaniinkin asti harjoitetaan, kissankultaako se sitten on se kuljetettava, kai maar!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muuten esim. Suomen ja Venäjän rautateillä on eri raideleveys, samoin Venäjän ja esim. Kiinan, silti rautatieliikennettä suomesta japaniinkin asti harjoitetaan, kissankultaako se sitten on se kuljetettava, kai maar!

        Suomen ja Venäjän raidelevyksissä ero on 4mm. Ei käytännön vaikutusta.
        Venäjältä Kiinaan mennään Mongolian kautta jossa on telinvaihtoterminaali.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muuten esim. Suomen ja Venäjän rautateillä on eri raideleveys, samoin Venäjän ja esim. Kiinan, silti rautatieliikennettä suomesta japaniinkin asti harjoitetaan, kissankultaako se sitten on se kuljetettava, kai maar!

        Ketju alkoi merenkulkuaiheisena, nyt turvenuijat ihmettelevät rautateiden leveyttä:)))


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomen ja Venäjän raidelevyksissä ero on 4mm. Ei käytännön vaikutusta.
        Venäjältä Kiinaan mennään Mongolian kautta jossa on telinvaihtoterminaali.

        Myönnän toki että järkevin vaihtoehto vähentää jäänmurtaja- avustuksen tarvetta Perämerellä olisi tuoda /viedä talvikuukaudet tavaraa eteläisimpiin kotimaan satamiin. En tarkoita että Hankoon tms. asti mutta esim. Mäntyluodosta laivaliikenne jäätalvinakin on merkittävästi helpompaa kuin Perämeren alueen satamista. Meillä ei nyt ole ollut moniin monituisiin vuosiin varsinaisesti "kovia" jäätalvia, jos ja todennäköisesti kun sellaisiakin vielä koetaan, laivaliikenne Perämerelle hyytyy joka tapauksessa lähes olemattomiin: Kun jäänmurtajat joutuvat aloittamaan vaikka Kemiin menossa olevan aluksen avustamisen jostain em. mäntyluodonkin tasolta, siinä kun edetään kävelyvauhtia välillä pysähdellenkin niin matka- aika alkaa olla tuolla osuudella 3- 5 vrk yhteen suuntaan ja murtajat eivät mitenkään ehdi avustamaan kuin murto- osaa laivoista, liikenne hyytyy ja jähmettyy väen väkisin. Kun myös Suomenlahti on silloin kunnolla jäässä, murtajia tarvitaan sielläkin ja senkin takia joudutaan jo priorisoimaan. Nykyisten laivojen koot ovat kasvaneet olennaisesti siitä mitä ne olivat kun Perämeren satamat ensimmäisen kerran ympärivuotisesti pidettiin auki, vaikka myös laivojen konetehot ovat kasvaneet, kookkaan runkonsa takia ne ovat erityisen huonosti vahvoissa jäissä selviäviä, tämä on sattumoisin tullut ihan paikan päällä monet kerrat koettua, esim. suuri säiliöalus ahtojäissä on surkea etenemään ja kun sillä voi olla leveyttä 40 metriä ja murtajallakin vain 23-25- metriä, on siinä murtajalla pyörimistä ja rännin aukaisua. Tiedän, ei Perämerelle aja 40 metriä leveitä tankkereita mutta heiveröisiä ovat pahoissa jääoloissa myös ne pikkulaivat joita enin osa sinne ajavista on, vähänkään kun on ahtojäitä niin hinattavahan niitä on yksi kerrallaan.
        Oikeastaan toivoisin vielä näkeväni yhden tarkoittamani "kovan" jäätalven...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

        Ja tämä aina vuoden- kahden välein esiin työntyvä Rauno- väite taas on kuka? Ylensä kun sivuilla kiukutteleva alaa tuntematon tietäjän menettää vähäisen malttinsa, hän ottaa esiin jonkun epämääräisen "Raunon!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

        Tuo pilleristi dokaisi, tuskinpa....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toukokuu 2020
        Laurila–Tornio-ratayhteys
        Väylävirasto: Täysin kannattamatonta sähköistää
        Väyläviraston huhtikuussa julkaiseman selvityksen tuomio oli tyly: sähköistämisen yhteiskuntataloudellinen kannattavuus olisi nolla eli se olisi täysin kannattamaton hanke.

        Perusteluna oli se, että sähköistämisen vastapainoksi ei tulisi riittävää rahtiliikennettä. Henkilöliikenteen merkitystä ei edes kannattanut arvioida.

        Selvitystä tekemässä ollut Väyläviraston projektipäällikkö Jarno Viljakainen sanoo, että yhteiskuntataloudellisen kannattavuuden pitäisi olla vähintään 1.

        Siihen päästäisiin, jos tavaraliikennettä olisi 3,5 miljoonaa tonnia. Vuonna 2018 sitä oli 0,33 miljoonaa tonnia.''

        Niin, miten sitä tavaraliikennettä olisi voinut olla muuta kuin se noin 0,33 milj. tonnia kun ei sille liikenteelle ole mitään edellytyksiä nykyisellä rataverkolla?
        Pitäisi edes kosteissa unelmissa uskaltaa miettiä paljonko tonneja liikenne tulisi jatkossa olemaan jos toimiva yhteys junilla esim. Narvikiin olisi olemassa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toukokuu 2020
        Laurila–Tornio-ratayhteys
        Väylävirasto: Täysin kannattamatonta sähköistää
        Väyläviraston huhtikuussa julkaiseman selvityksen tuomio oli tyly: sähköistämisen yhteiskuntataloudellinen kannattavuus olisi nolla eli se olisi täysin kannattamaton hanke.

        Perusteluna oli se, että sähköistämisen vastapainoksi ei tulisi riittävää rahtiliikennettä. Henkilöliikenteen merkitystä ei edes kannattanut arvioida.

        Selvitystä tekemässä ollut Väyläviraston projektipäällikkö Jarno Viljakainen sanoo, että yhteiskuntataloudellisen kannattavuuden pitäisi olla vähintään 1.

        Siihen päästäisiin, jos tavaraliikennettä olisi 3,5 miljoonaa tonnia. Vuonna 2018 sitä oli 0,33 miljoonaa tonnia.''

        3,5 milj. tonniin ei voida päästä nykyisellä yhteydellä ja tahdolla, kas hassua...Ja jo 0,33 milj. tonnin kuljetuskin saadaan kannattavaksi sopivilla avustuksilla, käytännössä kun ilman avustuksia mikään kuljetus ei ole kannattavaa.
        Meillä on ollut aikoja jolloin ainoa reitti ulkomaille oli Liinahamarin sataman kautta, koska se on nyt kriisiaikoja ajatellen poissuljettu, pitääkö poissulkea seuraavaksi mahdollisin ja järkevin vaihtoehto, joka muuten olisi järkevin vaihtoehto jopa rauhanomaisten olojen aikana, jäätön satama?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

        Vuosia sitten:)))


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, miten sitä tavaraliikennettä olisi voinut olla muuta kuin se noin 0,33 milj. tonnia kun ei sille liikenteelle ole mitään edellytyksiä nykyisellä rataverkolla?
        Pitäisi edes kosteissa unelmissa uskaltaa miettiä paljonko tonneja liikenne tulisi jatkossa olemaan jos toimiva yhteys junilla esim. Narvikiin olisi olemassa?

        Olipa kerran Jäämerentie, melkoisia tavaramääriä sitä kautta sen ajan kuorma- autokalustolla kuljetettiin, eikä vain suomalaisten vaan myös ruotsalaisten ja vähemmässä määrin norjalaistenkin tavaroita. Sr reitti jos olisi suomella saanut olla, sitä kohenneltu ja laitettu kiskotkin kylkiäisiksi, ei paljoa tarvitsisi runnoa jäitä rikki Perämeren satamiin. Sama jo laitettaisiin toimiva rautatieyhteys Narvikiin, pääosin jo olemassa olevan radan rinnalle, mutta voi kauhistus, eihän se ole mahdollista, eihän, kun se ei päänupeissa ole mahdollista niin rikotaan jäätä, rikotaan jäätä ja taas kerran, rikotaan jäätä, se on niin ympäristöystävällistäkin touhua.


    • Anonyymi

      Olisiko tämä kuvio taas sellainen, että testaukset uudelle jääkeulalle piti tietenkin tehdä oikeissa jääolosuhteissa ja sen takia koko Håkun ym. porukka kutsuttiin verovaroin Saimaalle. (J)oku on saattanut myös painostaa ja sopimuksien teko on mitä suurimmassa määrin vaihtokauppaa, kaupankäyntiä, kilpailijoiden eliminointia ja muuta painostusta. Aikaisemmista kokemuksista oppineena seuraa tietenkin johtopäätös: Keulabusineksen tulot ohjautuu aikanaan ties minne, jossa nykyiset päättäjät ovat sattumalta jo konsultteja ja... Ihmiseen, eikä päättäjään ei voi luottaa.

      • Anonyymi

        Ehkä, kai, kukaties, luullakseni ehdoton kantani lienee,,,,,


      • Anonyymi

        Håkku håkku håkku, joku hakkaa nyt yhtä ja samaa håkkua!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Håkku håkku håkku, joku hakkaa nyt yhtä ja samaa håkkua!

        Taitaa olla VR:n poikien höpötyspalsta???? Ei ainakaan liity laivoihin tai merenkulkuun. Anteeksi ilkeyteni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taitaa olla VR:n poikien höpötyspalsta???? Ei ainakaan liity laivoihin tai merenkulkuun. Anteeksi ilkeyteni.

        Taidatte olla pöljiä juttuinenne. Miten ne liittyvät tähän palstaan? Miten rautatiet liityvät merenkulkuun, no kuljetusta ainakin.

        Ehkä näiden viisaiden kuuluisi olla hallituksen jäseniä eli menkää sinne älykkyyksinenne. Tuskine sinne ympyröihin pääsette tuollaisella ajatusmaailmallanne. Tuskin järkenne riittää edes Esson baariin apulaiseksi.

        Valitan.

        Vanha merimies


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taidatte olla pöljiä juttuinenne. Miten ne liittyvät tähän palstaan? Miten rautatiet liityvät merenkulkuun, no kuljetusta ainakin.

        Ehkä näiden viisaiden kuuluisi olla hallituksen jäseniä eli menkää sinne älykkyyksinenne. Tuskine sinne ympyröihin pääsette tuollaisella ajatusmaailmallanne. Tuskin järkenne riittää edes Esson baariin apulaiseksi.

        Valitan.

        Vanha merimies

        Sinulla on siis ongelmia kun noin täällä valitat, onko jo auttanut?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taidatte olla pöljiä juttuinenne. Miten ne liittyvät tähän palstaan? Miten rautatiet liityvät merenkulkuun, no kuljetusta ainakin.

        Ehkä näiden viisaiden kuuluisi olla hallituksen jäseniä eli menkää sinne älykkyyksinenne. Tuskine sinne ympyröihin pääsette tuollaisella ajatusmaailmallanne. Tuskin järkenne riittää edes Esson baariin apulaiseksi.

        Valitan.

        Vanha merimies

        Jäänmurtajien suojatyöpaikoista (sairas)eläkkeelle jääneillä on ollut tosi usein ongelmia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jäänmurtajien suojatyöpaikoista (sairas)eläkkeelle jääneillä on ollut tosi usein ongelmia.

        Laitatko tilastoa näkyviin?


    • Anonyymi

      Suomessa ei sinänsä laskuteta laivoja erikseen jäänmurtaja-avusta. Murtoa ei kuitenkaan maksa yksin Suomen valtio, kuten alkuperäinen kirjoittaja ilmeisesti tarkoitti.

      Jäänmurron kustannukset lisätään satamamaksuihin, jotka peritään kaikilta suomalaisissa satamissa vierailevilta laivoilta, riippumatta siitä onko jäänmurtaja-apua tarvittu juuri sillä matkalla vai ei. Mitä ylempi jääluokka laivalla on, sitä itsenäisemmin se pystyy liikkumaan jäissä ja sitä vähemmän se tarvitsee jäänmurtaja-apua. Siksi jääluokan A laivalla on alempi satamamaksu kuin samankokoisella jääluokan B laivalla.

      Jäänmurron kustannukset siis lisätään kuljetuskustannuksiin, eli viime kädessä ne maksaa asiakas jolle laivalla kuljetettavat tuotteet myydään.

      • Anonyymi

        Entä esim. väylämaksut? Ehkä tarkoititkin niitä?


    • Anonyymi

      Niinpä, paljonko siitä Saimaan jäänmurrosta sitten joku saa, aloittaja tietää vaan ei kerro?

    • Anonyymi

      Monta rahtialusta jo liikkeellä Saimaalla, hyvä että väyliä avattiin.

    • Anonyymi

      Saimaankanavan slussit pitäis täyttää BETONILLA ;)

      • Anonyymi

        Taitavat ajatuksesi olla jo betonoitu?


    • Anonyymi

      Huvineitä nähty, mutta kaksi jäänmurtajaa cruisailee pitkin jäätöntä Saimaata. Huh huh- Suomella ei ole mahdollisuuksia.

    • Anonyymi

      Huvinei nähty täälläkin, huh-huh- Suomi on hyvä paikka!

    • Anonyymi

      Aloittaja osaa keroa, että Saimaan jäänmurto "maksaa laivaa kohden" , ts, hän oivaltaa että jotakin se maksaa, loppu onkin arvailujen varassa...Mitä se maksaa, kuka sen tietää, kuka sen maksaa, mitä se maksaa jne?

      • Anonyymi

        Löytyy helposti monenlaista laskelmaa koko kanavan kuluista, ylläpito, huollot, ym,ym.
        Jäänmurto mainitaan usein mutta ei sille hintaa. Ilmeiseti niin olematon summa konaisuudesta...tai niin kallis ettei kerrota:))

        Saattaa olla jäänmurto kanavassa pian historiaa....

        ''Geologian tutkimuskeskus on tehnyt alustavia selvityksiä geotermisen energian hyödyntämisestä Saimaan kanavan jään vähentämiseksi ja liikennekauden pidentämiseksi. Kaakkois-Suomen alueella on hyödynnettävää lämpöpotentiaalia. Geotermisen energian hyödyntäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia.''


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Löytyy helposti monenlaista laskelmaa koko kanavan kuluista, ylläpito, huollot, ym,ym.
        Jäänmurto mainitaan usein mutta ei sille hintaa. Ilmeiseti niin olematon summa konaisuudesta...tai niin kallis ettei kerrota:))

        Saattaa olla jäänmurto kanavassa pian historiaa....

        ''Geologian tutkimuskeskus on tehnyt alustavia selvityksiä geotermisen energian hyödyntämisestä Saimaan kanavan jään vähentämiseksi ja liikennekauden pidentämiseksi. Kaakkois-Suomen alueella on hyödynnettävää lämpöpotentiaalia. Geotermisen energian hyödyntäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia.''

        No tuohan tarkoittaisi sitä että jos kanavaa voisi pitää auki läpi talven niin jäänmurtokausi saimaalla pitenisi!
        Sinnehän onkin suunnitteilla uusia suomalaisia laivoja jotka "ekotehokkuutensa" takia tarvitsevat jatkuvaa murto apua joten jään murtoa saimaalla varmaan pitää kehitellä lisää eikä suinkaan vähentää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No tuohan tarkoittaisi sitä että jos kanavaa voisi pitää auki läpi talven niin jäänmurtokausi saimaalla pitenisi!
        Sinnehän onkin suunnitteilla uusia suomalaisia laivoja jotka "ekotehokkuutensa" takia tarvitsevat jatkuvaa murto apua joten jään murtoa saimaalla varmaan pitää kehitellä lisää eikä suinkaan vähentää.

        Eli omaa kommenttiasi nyt kommentoit?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli omaa kommenttiasi nyt kommentoit?

        Elien kommentoinut omaani!
        Sulla on tuo ongelma että sekoitat aina kommentoijat joihinkin toisiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli omaa kommenttiasi nyt kommentoit?

        Älä esitä tyhmempää kuin olet...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Löytyy helposti monenlaista laskelmaa koko kanavan kuluista, ylläpito, huollot, ym,ym.
        Jäänmurto mainitaan usein mutta ei sille hintaa. Ilmeiseti niin olematon summa konaisuudesta...tai niin kallis ettei kerrota:))

        Saattaa olla jäänmurto kanavassa pian historiaa....

        ''Geologian tutkimuskeskus on tehnyt alustavia selvityksiä geotermisen energian hyödyntämisestä Saimaan kanavan jään vähentämiseksi ja liikennekauden pidentämiseksi. Kaakkois-Suomen alueella on hyödynnettävää lämpöpotentiaalia. Geotermisen energian hyödyntäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia.''

        Varsinainen kanava on vain osa Saimaan väylästöä, mene ja tiedä kumpi on hankalampi talvikaudella laivoille, kanava vaiko muut väyläosuudet? Ei kai ajatus sentään ole että jollain geotermisillä energioilla alettaisiin koko Saimaata sulana pitämään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Varsinainen kanava on vain osa Saimaan väylästöä, mene ja tiedä kumpi on hankalampi talvikaudella laivoille, kanava vaiko muut väyläosuudet? Ei kai ajatus sentään ole että jollain geotermisillä energioilla alettaisiin koko Saimaata sulana pitämään.

        Kanava on se hankalampi jäänmurron kannalta, siksi se suljetaan pahimmaksi talvikaudeksi.
        Kanavan sulanpitämisestähän tuo puhui eikä Saimaan.!


    • Anonyymi

      Olisi mukava tietää saimaan jäänmurron kustannukset, vaikka vain tämän talven osalta. Verotonta polttoainetta on palanut hirvittäviä määriä, mutta mitä sitten? Kukaan ei kuitenkaan välitä ja summat hautautuu miljardien sekaan.

      • Anonyymi

        No jos siellä yhdestä kolmeen hinaajaan on enimmilläänkin yhtä aikaa ajellut ja nekin vasta pari viikkoa ja nyt taitaa enää yksi olla siellä ja jos ne ovat ajelleet suunnilleen keskimäärin ehkä yht. 3000 kW:n teholla niin ei sitä polttoainetta aivan hirveitä määriä ole kulunut. Polttoaineen ominaiskulutus on noilla koneilla siinä 230 g/kWh, se merkitsee vajaata 700 litraa tunnissa ja parin viikon ajossa jos arvioidaan ajoa tulleen vaikka keskimäärin 20 h/vrk, eli yht. 280 h niin se tekee polttoaineen kokonaiskulutuksessa suunnilleen vajaat 200 tonnia eli polttoainekuluja siinä 160000 Euron edestä.
        Kokonaiskustannus on tietysti jotain mistä sopivat yrittäjä ja tilaaja, tarkkaan ottaen nekin tiedot ovat julkisia tietoja, ken vain jaksaa ja osaa penkoa?


      • Anonyymi

        Olisi mukava tietää millä perusteella käytetään verotonta menovettä ??


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olisi mukava tietää millä perusteella käytetään verotonta menovettä ??

        Käy bunkraamassa venäjän puolella niin siinähän se.
        Silloin tuo ylempänä oleva laskelma on ylä kanttiin. Diesel maksoi alkutalvesta monin paikoin alle 400$ / t. Siis laivapolttoaineena.


    • Anonyymi

      Miksette aja atomikäyttöisillä jäänmurtjilla. Rahtilaivatkin atomikäyttöisiksi.

      • Anonyymi

        Mistä paikoista sinulla on tapana laivapolttoaineesi Venäjällä ostaa?


      • Anonyymi

        Ei se niin kaukana ole Saimaalta katsoen lähin ydinvoimakäyttöinen rahtialus, se on Pietarissa. Mutta ei taitaisi aivan mahtua kanavaan?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistä paikoista sinulla on tapana laivapolttoaineesi Venäjällä ostaa?

        Kyllä sitä toimitetaan kaikkiin venäjän satamiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä sitä toimitetaan kaikkiin venäjän satamiin.

        Missä venäjän satamissa sinulla on tapana bunkrata?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missä venäjän satamissa sinulla on tapana bunkrata?

        No just nyt ei Venäjällä missään mutta Pietarissa, vysotskissa, gronstadissa ja Viipurissa on tullut bunkrattua.


    • Anonyymi

      Ei kai pääsääntöisesti ulkomaanliikentessä oleva varustamo mitään polttoaineveroja maksa? Arvonlisäverokaan ei mene, se kuoleentuu muuten, eikä tarvitse maksaa. Viron lippukin vaikuttaa.

      • Anonyymi

        Kivaa kun simaa oli vielä:))


    Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Koronan levittäminen kapakoissa on perusoikeus ja rokotus&rokotepassi on pian pakko, hienoa Hjallis!

      Nyt Suomeen puuhataan rokotepassipakkoa - Hjallis Harkimo: sanktiot käyttöön rokottamattomille https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/cfdb73b1-d86e-481
      Maailman menoa
      303
      4191
    2. Sofia ja Stefan kihloissa

      Sormus on kuvissa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      72
      2376
    3. Hyvinvointivalmentaja voi pahoin

      Kyllä niin kaikesta näkee että hyvin ei mene. Ktuota juoksua ja menoa on nyt jo liikaa . Miten käy kisojen. Keskeyttää tietenkin . Mitä sen jälkeen ..
      Kotimaiset julkkisjuorut
      137
      2054
    4. "Marbella tuntuu niin kodilta, on aina tuntunut" sanoo Martina.

      Jep, nainen ei osaa edes vähän maan kieltä ja elää siellä turistielämää, urheilee ja syö dinnereitä. Ei mitään tekemistä oikean arjen kanssa kun pitää
      Kotimaiset julkkisjuorut
      128
      1797
    5. Tuomo Ylipulli on kuollut

      Olympiavoittaja Tuomo Ylipulli on kuollut tänään perjantaina sairauskohtaukseen kotonaan Rovaniemellä. Tuomo oli kuollessaan vasta 56-vuotias.
      Rovaniemi
      30
      1556
    6. Sofia ja Stefan yhdessä!

      Tämä tieto henkilöllr, joka kyselee Sofian hinnastoa päivät. Ei ole sinkku, vaan lähes 2v parisuhteessa. Ei ole ollut Sofialla vuodessa 3 eri miestä!!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      144
      1343
    7. Monen päivän Marttiinan ja Hannun erospekulaatiot meni hukkaan

      Tunnen suurta vahingoniloa että te suurimmat ja fanaattisimmat Mara vihaajat olette täällä antikliimaksissa viettäneet monta kesäpäivää iloiten heidän
      Kotimaiset julkkisjuorut
      72
      1091
    8. Atlantis FC:n pelaajia syytetään lapsiin

      kohdistuneista raiskauksista ja seksuaalisista hyväksikäytöistä.
      Maailman menoa
      42
      821
    9. Tarvitsen sinua

      Mies. Ja sinä tiedät sen.
      Ikävä
      72
      806
    10. Cowboy Pikkarainen

      Mitä toi sen cowboy insta video tarkoittaa..
      Kotimaiset julkkisjuorut
      19
      786
    Aihe