LASIK, mikrokeratomi = epäilyttävä

En tiedä tämän kaupallisista kytkennöistä, mutta: http://www.ophmanagement.com/article.aspx?article=86298

"For example, a study by Daniel S. Durrie, M.D., of Overland Park, Kan., involving 51 LASIK patients who had a microkeratome-created flap in one eye and an IntraLase FS laser-created flap in the other found that eyes treated with the IntraLase laser achieved better visual outcomes and superior predictability."

"Though another study by Trevor Woodhams, M.D., indicates that better visual outcomes were achieved with microkeratome-created flaps"

Hyvät puolet vaikuttavat erittäin päteviltä ja hyviltä. Huonoista puolista on havaittu ainakin tuo, että kun laseri haihduttaa soluja, niin jäljelle jää kaasukuplia, jotka jättävät silmään jotakin ylimääräistä joksikin aikaa. Eräs kommentti: "I have heard that visual recovery following Intralase-created flaps takes longer, presumably because of the effects of the gaseous by-products created in the process" (DrG).

IntraLase on ollut käytössä vuodesta 2001. Suomea lähimmät leikkauspaikat löytyvät Saksasta, Ranskasta, Sveitsistä ja Englannista.

"One complication that has been reported in about 1% of patients whose flaps have been cut by the FS laser is a syndrome called Delayed Acute Photophobia (DAP), or as IntraLase prefers to call it, Transient Light Sensitivity (TLS). This condition manifests itself as an extreme sensitivity to light, but with no loss of visual acuity." (Ohimenevä, lääkkeillä hoidettavissa oleva komplikaatio.)

Extreme sensitivity to light = (kirkkaat) valot aiheuttavat epämukavuutta/kipua

No loss of visual acuity = ei vaikutusta näöntarkkuuteen

Puolueettomia tutkimuksia odotellessa..

"Professor Reinstein [7000 laseroinnin kokemus, englantilainen, käyttää Zeissin laitteistoa] has been monitoring the development of the IntraLase and at this time no study has been published which has been able to prove that the IntraLase produces better and safer outcomes than he has been able to achieve with the mechanical microkeratome. We will continue to monitor outcomes of the Intralase."

Kannattanee lukea tarkasti kaikki linkit ja etsiä lisääkin, mutta IntraLasessa ilmeisesti suurimpia eroja (ja etuja) mikrokeratomilliseen leikkaukseen verrattuna on, että läppä liimautuu paljon lujempaa kiinni. Läpän alla oleva tilanne mikrokeratomilliseen verrattuna on IntraLase-leikatussa silmässä lähempänä sitä mitä se oli ennen leikkausta, ja valo ei lähde leviämään niin paljon ei-halutulla tavalla.

Arvellakseni meille ei tästä ole enää pahemmin hyötyä, koska jos mennään uusintaleikkaukseen, niin täytyy käyttää kuitenkin vaan vanhaa läppää.

pauli s kirjoitti:

Kannattanee lukea tarkasti kaikki linkit ja etsiä lisääkin, mutta IntraLasessa ilmeisesti suurimpia eroja (ja etuja) mikrokeratomilliseen leikkaukseen verrattuna on, että läppä liimautuu paljon lujempaa kiinni. Läpän alla oleva tilanne mikrokeratomilliseen verrattuna on IntraLase-leikatussa silmässä lähempänä sitä mitä se oli ennen leikkausta, ja valo ei lähde leviämään niin paljon ei-halutulla tavalla.

Arvellakseni meille ei tästä ole enää pahemmin hyötyä, koska jos mennään uusintaleikkaukseen, niin täytyy käyttää kuitenkin vaan vanhaa läppää.

Läpän liimautuminen on siitä kiinni, että sarveiskalvo aktiivisesti "kuivaa" itseään eli pintakerros (sisä- ja ulkopinta) poistavat nestettä sarveiskalvon sisältä ja tämän "imun" avulla tulee imukuppiefektiä kunnes sarveiskalvo paranee.
Vaikka laserilla saisikin hieman tarkemmin leikattua sarveiskalvoläppää, ei siitä ole paljoa käytännön hyötyä, sillä supertarkka leikkaus on tarkempi kuin sarveiskalvon rakenteet esim. solut. Eli kun leikkauksen tarkkuus on parempi kuin solujen koko, ei lisätarkkuus anna lisähyötyä. Jos solusta leikataan siivu pois, kuolee koko solu.
Laser saattaa kuitenkin osoittautua esim. vähemmän häiriöalttiiksi tai halvemmaksi huoltaa tms. ja sitä kautta etuja voi olla.

silmälääkäri kirjoitti:

Läpän liimautuminen on siitä kiinni, että sarveiskalvo aktiivisesti "kuivaa" itseään eli pintakerros (sisä- ja ulkopinta) poistavat nestettä sarveiskalvon sisältä ja tämän "imun" avulla tulee imukuppiefektiä kunnes sarveiskalvo paranee.
Vaikka laserilla saisikin hieman tarkemmin leikattua sarveiskalvoläppää, ei siitä ole paljoa käytännön hyötyä, sillä supertarkka leikkaus on tarkempi kuin sarveiskalvon rakenteet esim. solut. Eli kun leikkauksen tarkkuus on parempi kuin solujen koko, ei lisätarkkuus anna lisähyötyä. Jos solusta leikataan siivu pois, kuolee koko solu.
Laser saattaa kuitenkin osoittautua esim. vähemmän häiriöalttiiksi tai halvemmaksi huoltaa tms. ja sitä kautta etuja voi olla.

"Most surgeons refer to Intralase flaps as velcro flaps. They probably are not as easy to lift as microkeratome flaps months after surgery." (Greg Gemoules, "Dr. Leukoma")

Käsittääkseni eroavaisuuksia on muitakin kuin leikkauksen tarkkuus. Läppä on ilmeisesti ohuempi ja tasaisempi. Läpän parempaa kiinnittymistä perustellee myös se, että leikkaus ei ole pystysuora kuten mikrokeratomissa, vaan viisto (tämä lukinnee reunat paremmin yhteen). Ilmeisesti aika monet laseroijat ovat sitä mieltä, että erittäin merkittävä osa näön komplikaatioista johtuu läpästä (vs. esim. transition zone). Itse totean kyllä kokemusperäisesti, että transition zone (pupillin koko) vaikuttaa aivan suoraan leviämisen säteeseen.

Huom., arvioni ovat vailla vankkaa pohjaa, mutta perehdyn asioihin pikkuhiljaa syvemmin kun muilta kiireiltä kerkeän..

pauli s kirjoitti:

"Most surgeons refer to Intralase flaps as velcro flaps. They probably are not as easy to lift as microkeratome flaps months after surgery." (Greg Gemoules, "Dr. Leukoma")

Käsittääkseni eroavaisuuksia on muitakin kuin leikkauksen tarkkuus. Läppä on ilmeisesti ohuempi ja tasaisempi. Läpän parempaa kiinnittymistä perustellee myös se, että leikkaus ei ole pystysuora kuten mikrokeratomissa, vaan viisto (tämä lukinnee reunat paremmin yhteen). Ilmeisesti aika monet laseroijat ovat sitä mieltä, että erittäin merkittävä osa näön komplikaatioista johtuu läpästä (vs. esim. transition zone). Itse totean kyllä kokemusperäisesti, että transition zone (pupillin koko) vaikuttaa aivan suoraan leviämisen säteeseen.

Huom., arvioni ovat vailla vankkaa pohjaa, mutta perehdyn asioihin pikkuhiljaa syvemmin kun muilta kiireiltä kerkeän..

Läpän muoto ja leikkauskulma näyttäisivät olevan radikaalisti erilaisia:

http://www.intralase.com/reference/intralase_flap.html

tai

http://www.advocatehealth.com/immc/services/other/vision/intralase.html

(Edellisessä viestissäni käytin sanoja pystysuora ja viisto jokseenkin huonosti, kuva kertoo paremmin.)

Mielestäni omat ongelmani (hämäränäkö, halot etc) johtuvat siitä, että pupillin laajentuessa silmään pääsee valoa alueelta, jossa on vielä "miinusta" jäljellä. Päivällä kun pupilli on pieni, on näköni hyvä. Tätä ajatusta tukee kokeilemani Aphagan-tipat, jotka estävät pupillin laajentumisen pimeällä. Näillä tipoilla ongelmat ovat melkein kokonaan poissa.

Olisi mielenkiintoista kokeilla lievien miinuslasien vaikutusta pimeällä. Josko ne auttaisivat?

halot kirjoitti:

Mielestäni omat ongelmani (hämäränäkö, halot etc) johtuvat siitä, että pupillin laajentuessa silmään pääsee valoa alueelta, jossa on vielä "miinusta" jäljellä. Päivällä kun pupilli on pieni, on näköni hyvä. Tätä ajatusta tukee kokeilemani Aphagan-tipat, jotka estävät pupillin laajentumisen pimeällä. Näillä tipoilla ongelmat ovat melkein kokonaan poissa.

Olisi mielenkiintoista kokeilla lievien miinuslasien vaikutusta pimeällä. Josko ne auttaisivat?

Nuo mitä äsken mainitsin liittyvät todennäköisesti sellaisiin siroamisongelmiin, jotka eivät ole kovin vakavia (eivät näy voimakkaasti eivätkä häiritse pahasti). Ne saattavat myös osittain liittyä starburstiin. Starburst on se, jonka syntymekanismin eniten haluan perinpohjin selvittää.

Starburstin säteen pituuteen vaikuttaa pupillin koko aivan suoraan (mitä pienemmän korjauksen alue paljastuu, sitä enemmän sakara pitenee taittovirheen johdosta).

Koitin äsken vanhoja -5-laseja pimeässä led-lamppua katsellessa. Leviäminen pieneni ehkä 15 prosenttiin, joka on sinänsä kiva juttu. Mutta tietysti sivuvaikutuksena lähelle ei mm. näe sitten enää ollenkaan järkevästi. Tämä oli kyllä mielenkiintoinen testi. Jos näen kerran hyvän kuvan ja levinneen kuvan ja silmälaseilla saan pienennettyä levinneen kuvan, niin käykö siinä sitten niin, että se leviämä mikä jäi jäljelle, oli pre-silmälasi-tilanteen hyvän kuvan leviäminen plussalle (jonka säde oli kuitenkin pieni - meneeköhän optisesti oikein näin)?

pauli s kirjoitti:

Nuo mitä äsken mainitsin liittyvät todennäköisesti sellaisiin siroamisongelmiin, jotka eivät ole kovin vakavia (eivät näy voimakkaasti eivätkä häiritse pahasti). Ne saattavat myös osittain liittyä starburstiin. Starburst on se, jonka syntymekanismin eniten haluan perinpohjin selvittää.

Starburstin säteen pituuteen vaikuttaa pupillin koko aivan suoraan (mitä pienemmän korjauksen alue paljastuu, sitä enemmän sakara pitenee taittovirheen johdosta).

Koitin äsken vanhoja -5-laseja pimeässä led-lamppua katsellessa. Leviäminen pieneni ehkä 15 prosenttiin, joka on sinänsä kiva juttu. Mutta tietysti sivuvaikutuksena lähelle ei mm. näe sitten enää ollenkaan järkevästi. Tämä oli kyllä mielenkiintoinen testi. Jos näen kerran hyvän kuvan ja levinneen kuvan ja silmälaseilla saan pienennettyä levinneen kuvan, niin käykö siinä sitten niin, että se leviämä mikä jäi jäljelle, oli pre-silmälasi-tilanteen hyvän kuvan leviäminen plussalle (jonka säde oli kuitenkin pieni - meneeköhän optisesti oikein näin)?

Eipäs kun onkohan oikea selitys se, että -5-lasien kanssa kun akkomodoin 5D, niin kuva on sinänsä sama (hyvä kuva levinnyt kuva), mutta kun silmälasit ovat kaukana silmistä, niin tämä välimatka aiheuttaa sellaisen optisen efektin, että sama leviäminen näkyy nyt pienempänä. Ainakin edellinen selitykseni oli arvellakseni väärä.