Vielä enemmän siksi, ettei hän välitä siitä, miten jaksan. Ei koskaan kysy. Kerran avauduin, hän vain nauroi. Vaikka meidän välille saataisiinkin suhde, eivät vaikeudet loppuisi siihen, niin luulen. Helppoa tietä ei ole. Tiedän, että masentunut näkee helposti kaiken synkkänä, mutta silti. Hyviä asioita ei tupsahda eteeni, ja hänestä on lähes mahdotonta saada jotain myönteistä esiin. Ehkä olen menettänyt hohtoni.
Huomaan, että olen masentunut
Anonyymi
3<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Älä ole surullinen. Mies varmaan kyseessä ja miehet ei aina ymmärrä. Sellaiset, jotka eivät itse ole koskaan olleet masentuneita, eivät oikeasti voi käsittää, mitä se pahimmillaan on. Varsinkin, jos masennus ei juuri näy ulos päin, läheistenkin saatikka sitten vieraampien on aika lailla mahdotonta tajuta masennuksen kokonaisvaltaisuutta ja laajuutta. Älä lannistu! Ajattele jotain muuta asiaa välillä, jotain semmoista, minkä ajattelu saa edes vähän hyvälle mielelle eikä aiheuta tuskaa ja epätoivoa
Ei tuo lohduttanut, vaan nyt masentaa entistä enemmän.
Jos tuo olisi häneltä, olisi se kuin kuolinisku.
No anteeksi. Tämä oli minulta ja olen nainen ja aika pahat masennusoireet just nyt . Minun on parempi olla kirjoittamatta mitään kellekään, teen aina kaiken väärin ja kukaan ei ymmärrä