Mutta pelkään sinua, pelkään voimakkaita tunteitani, pelkään, että en ole kiinnostava. Tunnen suurta tuskaa ei-toivotuista reaktioista sun taholta. En kestä raastavaa tunnetta, nainen. Olen mennyt liian monta kertaa rikki.
Haluaisin kyllä nähdä sinua
Anonyymi
73834
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 73
Vanhimmat
Oletko saanut jo noita ei-toivottuja reaktioita? Hänkö on sinua rikkonut?
Tiedät kelpaat juuri sellaisena kuin olet mies ❤️Voi joskus vielä näemme saisi sinut vakuutettua ettei tarvitse pelätä minua tai tunteita, joita tunnet! Mutta aika selväksi teit ettei kannata ruveta tunteilemaan!
Anna meille mahdollisuus mies !
Et kuitenkaan anna meille mahdollisuuksia mihinkää. On niin paljon huomattu että sulla on kaikki muu tärkeämpi kuin minä. Ja tietenki se loukkaa mun tunteita
Oletteko olleet suhteessa tai edes tapailun alussa, jossa olet nähnyt oikeasti toisen ajankäytön sinun ja muun välillä? Ihminen ei voi panostaa johonkin jota ei ole vielä ollut. On aika sisäänpäin kääntynyt ajatus, että elämän pitäisi olla tyhjää, jotta on valmis rakkaudelle.
Päinvastoin! Kun ihmisellä on muitakin tärkeitä ja rakkaita asioita elämässä ja hän on tyytyväinen elämäänsä, ei parisuhteelle tule kohtuutonta taakkaa ihmisen onnellisuudesta. Onnellisen on paljon helpompi olla hyvä kumppani, joustaa, keskustella rakentavasti, olla oma itsensä, päästää lähelle ja antaa toiselle omaa tilaa sopivassa kombossa. Voi olla samana aikaan omilla jaloilla tukevasti seisova, olla tarvitseva ja kietoutua myös yhteen toista tukien.
Mä tunnen kyllä tän kaiken leijuvan ilmassa. Tiedän, että nääkin asiat pyörii tässä välillä. Niin selvästi että niihin voi melkein käsin koskea. Mulla myös on vaikeaa sen kanssa että tunteet on niin vahvoja. Ja ne raastaa. Se raastavuus ei oo hyvä. Oon hyvä rauhoittamaan itseäni ja sietämään omia tunteitani, mutta myönnän että jostain pinnan alta nousee välillä esiin se tunne miten oot joskus rikkonut mut ja pelkään todella, että mitä jos teet niin uudestaan. En pelkää sua, oot ihana. Mutta pelkään sitä tunnetta, sitä kun se muistojälki nousee pintaan. Oot kiinnostavampi kuin kukaan. Ihan itsenäsi. Ilman naamareita. Se pelko on turha. Tajuan miten vahvasti me toisiimme vaikutetaan. En oo sydämetön. Muhunkin sattuu jos suhun sattuu. Yritän näyttää että reaktiot on vaan hyviä. Mitä tahansa reaktiot ikinä on, näet aina omaan tuskaasi tuskaisen reaktion. Koska sun tuska tuntuu. En voi sille mitään. Mutta ymmärrä se miten se on. Ei oo huonoja reaktioita. Ne tunteet on niin lähellä. Sulautuu.
Voi rakas, kuinka sinua kaipaankaan. En ole milloinkaan ennen tällaista tuskaa kokenut. En osaa päättää reittiä luoksesi. Helpompi tie tuntuisi läheisille paremmalta. Jos emme yhteistä arkea saa muutenkaan, niin paikan saamme jossa voimme yhdessä aikaa viettää..
Kokeillaan sitä helpompaa tietä? Koska tää on jo muutenkin niin vaikeaa, että vaan selviää omien tunteiden kanssa. Eipä ne meidän reitit ennenkään oo valinnoista sulkeutuneet. Ei niin käy nytkään.
Millä tavalla rikkonut?
Voi rakas, oletko varma? Minustakin tuntuu samalta tunteiteni kanssa tuolta, nytkin itken.. On totta, mitä sanot reiteistämme toistemme luo.. Ihanaa, että ajattelet niin, että polkumme voi jatkua.. Voin järjestää asioita tuohon suuntaan nopeasti.
Mutta sullahan on se lääkitys ja selviät sen avulla onneksi hyvin.
Oon varma. Parempi se kuin kitua tässä. Nää tunteet vain vahvistuu. Meidän reitit ei sulkeudu niin kauan kuin henki pihisee, luota siihen.
Miten niin en ole
En käytä sitä lääkitystä. Käytätkö omaasi?
Ihana kuulla, minunkin tunteeni vain voimistuvat.. Uskon siihen mitä sanot, luotan siihen, sillä itsekin koen niin että olet elämäni..
<3
Me molemmat ollaan jo nähty tarpeeksi, jotta tiedetään miten tää on. Näin se vaan on eikä katoa. Ei nyt, ei huomenna eikä ikinä.
Ihanaa että ajattelet niin, samoin koen. Aina vain uudelleen sinuun rakastun. Olet niin paljon enemmän kuin saatoin kuvitella. Niin myös rakkautemme.
Tää vaan pysyy vaikka kaikki muu muuttuisi. Haluttiin tai ei. Joten parempi vaan hyväksyä ja myöntää, että tää on vahvempaa mitä pystyi kuvittelemaan. Vastaantaistelu on jo kokeiltu eikä se auta. Tämä pysyy. Sä oot se ihminen johon rakastun aina uudelleen ja uudelleen. Se, jonka rakastaminen on niin helppoa ja luonnollista. Kauniita unia, nuku hyvin <3
Oletko nainen?
Ketä?
Niin.. tuo on se normaali juttu mikä kaikilla ihastuneilla on. Oli suhteita ollut ennen tai ei.
Normaalia. Epänormaalia on että pelko jämähdyttää niin ettei pääse suhteeseen.
Sellaisia varmaan nuo aikamiespojat on.
Herranjumala miten sairasta tekstiä tuolta naiselta tulee. Et kai oikeasti kuvittele ,että yksikään mies haluaa naisen, joka kirjoittaa noin?
Ulkopuolisena on helppo nähdä miksi se mies haluaa lähteä jonkun toisen matkaan. Ihminen joka hyökkää hyvin agressiivisesti tuntemattomien kimppuun omien luulojen varassa, on oikeassakin elämässä hyvin todennäköisesti aika moinen riivinrauta.
Hyvä kumppani on joustava ja kohtuullinen muita kohtaan, eikä syyttele ilman todellista syytä. Kykenee kuuntelemaan (jos höyryää omia kuvitelmia kovalla paineella, ei taatusti kuuntele). Ärhäkkyys on parissa rasittava piirre.
Ketään ei voi väkisin pitää suhteessa.
Mistä tiedät, onko kyseessä kukaan nainen vai olisiko kyseessä naisena esiintyvä provoilija? Kovin hanakasti tuntuu jotkut lukijat omaksuvan kuvitrlman, että negakirjoitusten takana olisi nimenomaan joku nainen.
Multa hän saisi vain toivottuja reaktioita, sen verran jo tunnenkin:) Meillä molemmilla taitaa olla samat pelot, sen kun muistat niin helpottaa.
Minkä verran tunnette?
Jossain vaiheessa yritettiin tutustua mutta sitten iski pelko ja paniikki..
-sivusta
Yritettiin? Ei ollut edes yritystä/ tutustumista?
Täysin tuntematon henkilö sinulle on hän?
Miten nyt ihmisiin tutustaan? Vaihdetaan kohdatessa sanoja, ainakin tervehtii ja joskus vaihtaa viestejä mutta mitään huomattavaa yritystä nähdä kahden tai viettää aikaa yhdessä ei ole ollut.
Mitä aloit pelkäämään?
Liian tasokas nainen ainakin ja jos on jo edelliset suhteet kesken, joista on jo aikaisemminkin joutunut toppuuttelemaan miestä.
sivusta-
Valitsit jo että pelko vie voiton, niin siinä mielessä turha aloitus?
Aivan ihanaa ja avointa puhetta suomalaiselta jörrikältä. Lakki kourassa, roikottaa päätään. "Minä oon vain tämmönen." :)
Suomalaisen mörriäisen arkuus on jotain todella suloista. Erityisesti sellainen arka vaatimattomuus. Sellaiselle kyllä haluaa antaa heti halin ja suukon, että se hymy rävähtää siihen kasvoille. ;) ;D
Olen itse ymmärtänyt, että mörriäiset (ukonjörrikät) pitävät erityisesti siitä, kun koko ukonjörrikkä nuuhkitaan päästä varpaisiin hyvin tarkkaan ja huolella. Se tuntuu olevan sellaista huomiota, jota jokainen, erityisesti erittäin änkyrät ukonjörrikät, salaa sisimmässään odottavat ja kaipaavat naiselta. Tuon toiveen voi kyllä ilmaista ihan ääneen, jos sellainen on. ;) ;) ;D
Moni pelkää sitä, ettei riitä toiselle eikä ole tarpeeksi kiinnostava eikä tarpeeksi erityistä tms. Tuo on monen pelko ja kokemus itsestään.
Ihan kuin minun naisen kirjoittama. Ajattelen juuri noin yhdestä miehestä. Itse pelkään sitä kontrollin menettämistä. Toinen vaikuttaa niin ihmeelliseltä, että pelottaa.
Olen kyllästynyt pelkäämään näitä tunteita, hänelle miehelle antaudun.
En voi sanoa enää mitään. Toivon ja toivon enkä tiedä oletko sä jo alkanut inhota mua.
En inhoa häntä. En. Rakastan naista yli kaiken, eikä tunne ole loppumassa.
Naisen nimi?
Sinua rakastan, aina. Usko jo se rakas loistavani.
Kiinnostaisi tietää miten käyttäydyt hänen läsnäollessa jos tunnet noin syvästi?
Höpötän, lähentelen, hymyillen hälle ja katson salaa ja julkisesti. Hölmöilen.
Kauanko olet hömöillyt? Siis kauanko tätä on jatkunut.
Oisko jo yli vuosi mennyt.
Minä käyttäydyn hänen miehen lähellä juuri noin. Ei mitään kontrollia. Jälkikäteen nolottaa oma hölmöys
Miten nainen käyttäytyy?
Ei siitä ota selvää. On suht neutraali, joskus kaikkoaa.
Ette ole muuten yhteydessä? Yksi on neutraali ja toinen hölmöilee.. jotenkin suloista :)
Onhan meillä yhteyksiä, mutta se vaihtelee. Ihannepari, sekavien romantiikkaa.
Epävarmuus (molemminpuolin) yleensä hankaloittaa asioita jos lisäksi on ristiriitaista viestintää niin menee vielä vaikeammaksi.
(Voin aikajanan perusteella todeta itseni syyttömäksi tähän sinun tilanteeseen.)
Millä tavalla vaihtelee?
Sun pitää kertoa tunteesi suoraan sille naiselle, täällä tekstisi menee hukkaan. Toivotaan ett onnistaa sen naisen kans👍
Kannatan ❤ kerro rakas.
Antamatta eikä uskaltamatta ei voi saada.
Jos ei uskalla, ei ainakaan saa ja jää taatusti ilman rakkautta. Pahin mitä yrittäessä ja uskaltaessa voi käydä, on sama mitä käy, jos ei uskalla ollenkaan (eli ei saa toivomaansa suhdetta).
On selvää, että kun on kyseessä suuri rakkaus ja isot tunteet, se pelottaa ihan erilailla kuin ihan sama- ihastus. Kuitenkin myös mahdollinen voitto on isompi, jos onnistuu. Se voi olla parhaimmillaan yhtä iso positiivinen muutos ja tienhaara elämässä kuin lapsien saaminen.
Ap, ota vastuu onnestasi, Jos sinulla on ollut vaikeaa, olet sen varmasti ansainnut.
Just nyt mulla on viha sinua kohtaan.
Siksi, että olet kieroin ,tai toisiks kieroin ihminen .
Lupasit että pääsiäisen jälkeen jätät mut rauhaan.
Miksi vasta sitten?
Mutta ethän sinä ossoo luvata edes mitään.
Mun piäni on kärsinyt jo tarpeeksi.
Uskon näin ,että vain minulla on maailman aidoin sydän.
Se tuntee, muljahtelee mahhoo myöten mutta se tuntuu nyt terveeltä.
Sydämen kuuluu liikkua ja pumpata,,,,,
Se valuu myös alas pitkin laskimoa.
Laskimo on vasemmalla puolen kehoa.
Lähtöö jostain kohti poskia.
Korvissa kohisoo välillä eikä kuule.
Veri se vuoan jyllää.
Liikoo ....
Mutta voin liikoo niellä koska nenänielu, ja joskus syljen verta.
Tupakko jotenkin puuduttoo ja jotennkkin helpottoo.
Jos nyt kivo olis niin sanoisin ,että paksua tahnoo vuoan perseeseen.
Mutta sitähän sinne on jo männyt,,
Pois piteis saada siemenet mutta pitävät mut
Elävänä.
Kyllä ne sieltä luonnostaan kuivuu , kierron mukkoon.
Kunnes tuass lämpö laajentoo
Istun, makkoon.
Tippuisko jostain alas?
Miksi sinä hajotat,,?
Noin niinkuin ittees,
Olen paha äiti kun kyselen.
Turpa kiinni sanoi korpraalikin netissä.
Sä oot kyllä ihana hölmö. Laita sitä viestiä niin saat toivotun reaktion. ;)
Pelätään yhdessä, se on minunkin pelkoni. Rikki olen minäkin. ✨🌙
Kun pelkää kaikkea kuollakseen, elämä jää elämättä.
Joo, mullaki on ollu omat angstini tässä läpikäytävänä, joten en oo pystynyt aina oleen sellainen kuin oisin halunnut. Nyt olen kuitenkin jo selvemmillä vesillä tunteitteni suhteen.
Ominpa tämän aloituksen, ettei tunnu niin pahalta ja ettei tarvitse itkeä itseään uneen.
Ei mua kannata pelätä, oon todella harmiton, kunhan jää ensin rikotaan.
Tuollaiset tuntemukset on varmasti ihan universaaleja suhteen alussa. Itselläkin on vähän se pelko, että vaikutanko liian tylsältä. Toisaalta eipä nyt korona-aikana mitään ihmeellisyyksiä voi tehdä, varmaan kaikilla arki tylsää tällä hetkellä. Sitä mietin myös, viehätänkö oikeasti miestä, kun pääsee tarkemmin minua katsomaan ja tarkastelemaan. Ei kai näitä asioita pidä ottaa vakavasti, vaikka vakavan äärellä eli rakkauden ollaan itse kukin omassa elämässä. Itse ajattelen niin, että jos en kelpaa, en kelpaa ja sillä siisti. Kai tuolla joku on, jolle kelpaa.
Hyvä vastaus ja erinomainen kannustus monille. Monet näkee asian noin.
Haluan nähdä tissit!
Ei nää mitään kiintoisaa pelkkää lässytystä hohoo
No katso omiasi yksin raataaja, heh heh.....
Aika simppeli heh heh hessu on palannut palstalle yhtä vähän viisastuneena ja provoihin sekä luuloihinsa kompastuneena kuin aiemminkin. Koita tulla perässä siinä missä muut on edistyneet jo...
Voi murusta 😘
Älä ressaa tuollaisia ämmien hommia. Pääsiäinen tulee. Pitkät pyhät pelaat pleikkaria ja nappaat napanderia. Kukaan ei märmätä kun piereskelet verkkareissasi kananmunapieruja maatessasi sohvalla pleikkariohjain toisessa ja kalja toisessa kädessä. Voit tilata pizzaa ilman että joku huomauttaa elintavoista. Anna palaa!!
Onpas suurta palamista pelata kalsareissa pleikkaa ja juoda kaljaa. Tylsä elämä sinulla :D
Minkälaisia ei- toivottuja reaktioita ilmenee?
Itselläni ainakin ujous vaikuttaa kohtaamisiin. Sekoilen sanoissa, punastelen, välttelen katsetta, olen välinpitämätön, ikäänkuin nolostun koska innostun ja lopuksi nostan suojamuurit takaisin kun ei kropan ja aivojen toiminta ei suostu yhteistyöhön. En osaa selittää miksi toimin näin, keskenkasvuisesti, mutta näin se on. En tunne 'sinua' riittävän hyvin että avautuisin ja suojamuurit laskisi.. ja juuri sen takia emme tunne riittävän hyvin koska olen tahtomattani luotaansatyöntävä.