Vaikka raskauteni on aivan alkutekijöissään, sitä toivoo, että kaikki menisi hyvin ja joulukuussa olisi uusi perheenjäsen mukana meiningissä.
Koska innostuksestani johtuen en pysty muuta enää ajattelemaankaan, olen myös miettinyt, miten ja koska kertoa vanhemmillemme. Kun lapsi oppii konttaamaan?
Periaatteessa olen sitä mieltä, että kerromme vasta, kun kriittisimmät kuukaudet ovat ohi.
Erityisesti haluaisin siis kuulla versioita siitä, MITEN olette kertoneet. =O) Kummankaan vanhemmat meillä tuskin odottavat meiltä lapsenlapsia vielä muutamaan vuoteen, joten yllätys on kyllä suunnaton ihan verbaalisella tasollakin ilmoitettuna, mutta jotain erikoista tähän haluaisi. Kirjeellä? Videonauhalla?
Olenko vain typerä erikoisuudentavoittelija...?
[Ja kyllä, luin aiempia keskusteluja samasta aihepiiristä, mutta ne olivat keränneet varsin heikosti vastauksia (vink vink...) ja sivusivat ennemminkin sitä, koska voi kertoa...]
Koska innostuksestani johtuen en pysty muuta enää ajattelemaankaan, olen myös miettinyt, miten ja koska kertoa vanhemmillemme. Kun lapsi oppii konttaamaan?
Periaatteessa olen sitä mieltä, että kerromme vasta, kun kriittisimmät kuukaudet ovat ohi.
Erityisesti haluaisin siis kuulla versioita siitä, MITEN olette kertoneet. =O) Kummankaan vanhemmat meillä tuskin odottavat meiltä lapsenlapsia vielä muutamaan vuoteen, joten yllätys on kyllä suunnaton ihan verbaalisella tasollakin ilmoitettuna, mutta jotain erikoista tähän haluaisi. Kirjeellä? Videonauhalla?
Olenko vain typerä erikoisuudentavoittelija...?
[Ja kyllä, luin aiempia keskusteluja samasta aihepiiristä, mutta ne olivat keränneet varsin heikosti vastauksia (vink vink...) ja sivusivat ennemminkin sitä, koska voi kertoa...]
Vastaukset 8
Vanhimmat
mielestäni jo ihan alkuaikonakin. Tässä ois tällänen kiva runo jonka vois kirjoittaa korttiin tai lähettää tekstarina vanhemmille.
Nyt salaisuuden suuren,
kuiskaan mukaan tuulen:
On masussa sormet ja varpaat,
nyt jo varmaan arvaat.
On ilomme suuri ja rajaton,
meille vauva tulossa on!
Kiitos aivan valloittavasta runosta!
Ilmeisesti teillä päin vanhemmat eivät ole koko suvulle kertovia lörppöjä... =O)
Nähtävästi kertominen ei myöskään ole tämän palstan osallistujien lempiaihe. *nauraa*
Lisää samankaltaisia saa kuitenkin lähettää.
Hassu odotusta itse kullekin.
Aivan ihana runo!! =)
Ihan nousi kyyneleet silmiin liikutuksesta, kun ajattelin sitä kuinka lähetän tuollaisen viestin omille vanhemmilleni. Ja sitä reaktiota mikä siitä tulee.. Herkässä mielentilassa! Hehe!! =) Raskaus aivan alussa vasta rv 5 6..
Meillä toinen lapsi tulossa ja samalla tavalla sitä miettii tälläkin kertaa miten sen kertoisi.
Ensimmäisestä kerrottiin jouluaattona, kun ensimmäinen kolmannes oli mennyt.. Lahjojen jaon yhteydessä sanottiin että yksi paketti tulee hieman jälkijunassa ja näytettiin tuoretta ultrakuvaa. Voi sitä kyynelten ja iloisen naurun määrää sinä jouluna.
Nythän sitä voisi näin keväällä vaikka äitienpäivälahjana kertoa.. :)
Hei! Olen kuullut saman runon mutta siinä oli näin "...on masussani pienet sormet ja varpaat.." . mun mielestä vielä liikuttavampi!
kerrottin sit vasta ku eka ultra takana. oli todettu että vaavi todella on siellä ja ristitty kätemme kyynerpäitä myöten että kaikki menis hyvin. sit vasta uskalsi onnen jakaa läheisten kanssa.
Ymmärrän vallan mainiosti tuon ratkaisun. Meillä (varsinkin minun perheelläni) on tosiaan sellainen taipumus, että jos jotakin haluaa kertoa vanhemmilleen, pitää olla valmis kertomaan se myös isäpuolen vanhemmille, tädeille ja isovanhemmille... Aargh.. =O)
Mies haluaisi jo kertoa äidilleen, että siitä on tulossa mummi mutta itse jotenkin jarruttelen. Johtunee varmasti siitä että raskauteni todella alussa ja edellisessä ultrassa ei näkynyt vielä mitään ja pelottelivat jo tuulimunaraskaudenkin mahdollisuudella ja tässä sitä hermot riekaleina odotan huomista ultraa jos siellä vaikka jo näkyisi jotain. Varmasti heti jos tulee hyviä uutisia niin kaikille kerron. Lähisukulaisille ainakin.
kertoa meillekin, miten kävi.