Aamulehti kirjoittaa seuraavaa:
"Kello 10.53: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan Suomessa on nyt tiedossa 423 laboratoriossa varmistettua tapausta, joissa jo rokotettu ihminen on saanut tartunnan. Tieto on saatu yhdistämällä tartuntatautirekisterin ja rokoterekisterin tietoja.
Tartunnan saaneita on noin 0,05 prosenttia rokotetuista. Rokotusvaste ei synny hetkessä vaan siihen voi mennä muutama viikko rokotuksesta. Rokotus ei siis anna suojaa heti."
Tosi pieni prosentti kuitenkin kyseessä ja syykin ilmiölle löytyy samasta lauseesta. Eivät ole pysyneet etäällä muista tarpeeksi kauan rokotuksen jälkeen.
Lähde: https://www.aamulehti.fi/koronainfo/art-2000007887804.html
"Kello 10.53: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan Suomessa on nyt tiedossa 423 laboratoriossa varmistettua tapausta, joissa jo rokotettu ihminen on saanut tartunnan. Tieto on saatu yhdistämällä tartuntatautirekisterin ja rokoterekisterin tietoja.
Tartunnan saaneita on noin 0,05 prosenttia rokotetuista. Rokotusvaste ei synny hetkessä vaan siihen voi mennä muutama viikko rokotuksesta. Rokotus ei siis anna suojaa heti."
Tosi pieni prosentti kuitenkin kyseessä ja syykin ilmiölle löytyy samasta lauseesta. Eivät ole pysyneet etäällä muista tarpeeksi kauan rokotuksen jälkeen.
Lähde: https://www.aamulehti.fi/koronainfo/art-2000007887804.html
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kumpi+pn+positiivisempi:
"423+rokotetuista+on+saanut+tartunnan"+vai+"0,05%+rokotetuista+on+saanut+tartunnan"
Jos tässä tapauksessa molemmat luvut tarkoittavat samaa asiaa, niin yhtä positiivinen (tai negatiivinen) asia molemmat. Tosi pieni prosentti kuitenkin kyseessä. Kysymys onkin se, että miksi eivät ole pysyneet etäällä muista tarpeeksi kauan rokotuksen jälkeen, vaan ovat onnistuneet saamaan tartunnan?
Noin 425 ihmistä kaikista jo rokotetuista tekee prosenteissa noin 0,0403 prosenttia, eli paljon melua tyhjästä. Luonnollisesti ja vääjäämättömästi myös muutamat rokotuksen saaneetkin saavat tartunnan, se on ihan tilastollinenkin fakta, miten se muutenkaan voisi olla. Miten voisi olla että lähes miljoona rokotettua selviäisi ilman ettei kukaan altistuisi ja saisi tartuntaa?
Itselleni esim. pelkästään matkat ja tilanne rokotusta hakiessani vei minut lähelle niin monia ihmisiä, etten ole niin lähellä muita ollut kuukausiin, eli rokotuksen ottaminen lisäsi todennäköisyyttä altistua merkittävästi.
Olisi mukava myös tietää missä rokotettujen ikäryhmässä näitä sairastumisia eniten on, veikkaukseni on että nuorissa!
Kyllä virus tarttuu vaikka rokotettu ei tartu läheskään niin helposti, luin sen jälkeen kun eilen kävin rokotuksessa. Kuinka vakavaa voi olla tartunta onko oireeton, ehkä vähän oireita. Viruksen levittäjä kyllä voi olla.
Ai että virus tunnistaa että olet vaikka kaksi päivää sitten rokotettu ja sivuuttaa sinut ja etsii muita uhreja? Luitko myös mistä virus tunnistaa että olet saanut rokotuksen? Vastaus: Ei niin mistään...
Ei kaikki rokotteet torju kaikkia viruksia, mutta joku teho rokotuksella
sanotaan kuitenkin olevan, että se estäisi vakavan tautimuodon.
Kun rokote valmistetaan, se on aina tiettyä virusta vastaan.
Jos virus muuntuu, alkuperäiseen tehty rokotus saattaa tehota osittain.
Jos tulee isompi muunnos, voidaan rokotusta muuntaa, aika lyhyelläkin aikavälillä, koska ei tarvitse alkaa ihan alusta.
Näinhän tapahtuu vuosittain kausi-influenssan osalta. Se on jäänyt maapallolle pyörimään ja virukset muutuvat jatkuvasti. Rokotetta muunnetaan. Välillä se tehoaa ja välillä ei.
Niin se voi tämä nykyinenkin riesa jäädä tänne pyörimään lievenpänä muotona, kun se nyt on.
Tai vakavampana niin ettei nykyinen rokote tehoa, virus voi olla salakavala kuin syntyessään. Yksi syy kun se ei häviä todennäköisesti minnekkään, on vain elettävä sen mukaan mitä tulee eteen.
Ihmiskunta ei pääse pandemiemista koskaan.
On niitä pandemioita ollut ennenkin. Kun pari miljardia kuolee pois, niin ihmistiheys on väljempää ja välimatkat pitempiä, niin pandemia kuihtuu pikku hiljaa pois. Luontoäiti karsii kulkutautien avulla maapallon ihmismäärää.