maailman ihmisistä pitäisikin kiinni yksiavioisuudesta ja siveydestä? Kestäisitkö itseäsi jos oma sydämesi on huoruuteen taipuvainen? Pakenisitko johonkin kivenkoloon? Miltä tuntuisi kun ihmiset ympärillä pitäisivät sinun huoruuttasi halpana, eikä kukaan haluaisi koskeakaan sinuun? Vai luopuisitko itsekin siitä ja uskoisit Jeesukseen?
Mitäs jos enemmistö
Anonyymi
50<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Mitä se huoruus sitten oikein on?
Minä olen selvittänyt tämän. He eivät tiedä asioiden oikeaa laitaa, joten en välitä mitä he minusta ajattelevat, tai miltä toimintani voisi muiden näkökulmasta vaikuttaa. Rakastan häntä ja olen aina rakastanut ja se on pyhää minulle. Riittää, että minä tiedän omien tekojeni oikeutuksen, ja se on rakkaus.
Näinhän se on!
Niin, miten sen käsittää?
Mitä on huoruus?
Minä kuuntelen pääsiäisajan messuja koko pääsiäisen .
Olen hengellinen ihminen ,enkä ennee ollenkaan semmoiseen haureuteen taipuvainen.
Olen vanhakin.
Olen väsynyt .
Huono mies mutta hyvä poika.
Näin on elämässä käynyt.
Rauhaa teille.
Ei kai se, että ihminen itse pitää jostain asiasta kiinni, tee hänestä automaattisesti moralistia? Itselläni ainakin on tietyt standardit onaan käytökseeni, mutta en silti pidä oikeutenani paheksua muiden tekemisiä.
Pidän itse paljon vakavempana sitä jos ihminen ei näe pahaa pahassa kuin sitä että ihminen tekee pahan teon tuntien syylisyyttä. Joten paheksuminen on tervettä. On ihmisiä ketkä valitsevat paheksuttaviksi vain sellaisia asioita, joihin eivät itse syylisty. Se on todella yleistä. Sanoisin että enemmistö ihmisistä on juuri sellaisia. Toisten pahat teot kyllä nähdään, mutta omia ei haluta tunnustaa vaikka Jumala kyllä antaa anteeksi kaiken mitä Jeesukseen vedoten anteeksi pyydetään.
No minusta muidennpaheksuminen taas on itsensä ylentämistä. Heittäköön synnitön ensimmäisen kiven ja niin edelleen. Moralisoijat ovat ällöttäviä ja valtaosin vieläpä täysin kaksinaismoralistisia.
Ihminen joka tuomitsee muita heidän teoistaa kehdaten vedota Jeesukseen on pahimman luokan tekopyhä olento.
Tuomitseminen on sitä että ja-at rangaistuksia synneistä (esimerkiksi tuomitset kivitettäväksi). On eri asia sanoa että murha on paha asia. Kuuntelisitko yhtä suopeasti kun murhaaja kertoo miksi on väärin paheksua hänen tekojaan? Miksi sitä sitten tulisi kuunnella huorintekijöiltä?
Jos uskot Jeesukseen, niin toimit hänen tavallaan. Jätä tuomitseminen Jumalalle.
Jeesus itse sanoi:"Se kuka hylkää vaimonsa tekee huorin". Ja Jeesus sanoi myös että parempi on menettää yksi jäsenistä, kuin mennä huoruuden tähden kadotukseen. Teen samaa mitä Jeesuskin. En tuomitse, kerron vain mikä on Jumalan silmissä pahaa ja tuomittavaa. Ja ymmärrä ero paheksumisen ja tuomitsemisen välillä. On eri asia määrätä rangaistus synnistä nyt kuin kertoa että jotkin teot ovat pahoja. Tuomari antaa tuomion kun määrää rangaistuksen, ei silloin kun pitää tekoa pahana. Lopeta tuo valehtelu ja sanoilla leikkiminen.
Aloittaja tarkentaa.
Huoruudella tässä tarkoitetaan sitä että himoitsee muita kuin omaa aviopuolisoa tai himoitsee jotakuta kenen kanssa ei aio pariutua loppuelämäkseen. Tähän lukeutuu myös kuvien katselu ja ajatukset ja tunteilu sekä kaikki toiminta joilla pyritään himoa toteuttamaan sen toisen kanssa tai yksinään.
Jaa, nyt ymmärrän. Hänet haluan loppuelämäksi. En siksi koekaan häpeää siitä, vaikka vielä avioliitossa olenkin.
Elikkä jos vaikka mies katselee Playboyta ja vetää samalla tumppuun, niin se on huoruutta?
Kyllä. Tuo saastuttaa ihmismielen ja sydämessä siinä tulee tehtyä jo kaikki, mikä huoruuteen sisältyy.
Entä jos nainen harrastaa itsetyydytystä, ja miettii samalla jotain miestä, niin onko se huoruutta?
On sekin. Ideaalimaailmassa naisen kuuluu mennä aviomiehensä syliin hellyyttä saaman, eikä hakea sitä mistään muualta. Ei omista ajatuksista ja omin toimin. Sama juttu miehillä.
Itsetyydytys on siis väärin ja syntiä? En tiedä ymmärränkö minä nyt tätä. Kun eihän itsetyydytys ketään satuta. Itse pidän syntinä sellaista tekoa, joka satuttaa itseä tai toisia.
Kaiken himon vääryys on siinä että himot sotivat Jumalaa vastaan. Jeesus pidättäytyi niistä kaikista ja kuolipa vielä sovittaakseen ihmisten himoilut, niiden ketkä uskovat. Mitä muuta olet himoilla koskaan tavoitellut kuin omaa iloasi ja etuasi? Et mitään muuta. Mutta et sinä voi tätä ymmärtää ellet pääse elämään himoista vapaana. Ja se onnistuu vain uskomalla Jeesukseen ja rukoilemalla apua Häneltä. Silloin vasta ymmärrät mitä on oikea ilo ja rakkaus.
Jumala on luonut myös seksuaalisuuden. Jos kaikki himo olisi väärin, niin omaa puolisoakaan ei saisi himoita. Ja miten sitten vaikka syöminen? Jos on nälkä, niin himoitsee ruokaa. Miten se voi olla väärin ja sotia Jumalaa vastaan, jos syö silloin kun on nälkä?
Se mikä on kaikista pyhintä ja kauneinta on aina totuus. Raamattu opettaa että vaimoa ei kuulu ottaa himon kiihkossa. Eli edes avioliitossa ei kuulu elää himossa aviopuolisoon eikä sitä kuulu perustaa himon varaan. Ruoka on ihmiselle välttämätöntä joten himo siihen erilainen kun muut himot.
Onhan seksuaalisuuskin välttämätöntä sille, että ihmislaji säilyy ja jatkuu. Jos kukaan ei tuntisi seksuaalista himoa, niin kukaan ei lisääntyisi, ja ihmislaji kuolisi sukupuuttoon.
Ainoa välttämättömyys on se mitä Jumala tahtoo. Ihmiset lisääntyvät sukupuolisen kanssakäymisen välityksellä, mutta ei kukaan ole hedelmällinen oman ansionsa mukaan vaan Jumalan ansiosta. Kuka on luonut kohdun? Kuka saa kaiken maailmassa kasvamaan ja liikkumaan? Jumala. Tulevaisuus ei ole sumuinen ja epävarma. Raamattuun on kirjoitettu mitä tapahtuu.
Mitään seksuaalisuutta ei ole olemassa, on vain himo, joka on sallittu aviopuolisoiden välille ei missään muualla eikä kenenkään muun kanssa. Aviovuode on tuli takassa, kaikki muu on tulipaloa. Tämä muuten toimii; kristityt lisääntyvät paljon. Syntyvyys on murhe vain seksiin epäterveesti suhtautuvissa yhteiskunnissa. Siis sellaisissa joissa seksistä on tullut itsekkään mielihyvän tuottaja.
Eikö se himo tule ensin, ja sitten vasta avioliitto? Eihän kukaan mene naimisiin ihmisen kanssa, jota ei ollenkaan halua.
Miehenä olen rakastunut siten ettei ole ekana mielessä ollut petipuuhat ei oikeastaan alkuunkaan. Niin että olisin vaan onnellinen naisen kanssa. En siksi että suostuu samaan sänkyyn kanssani, vaan ihan jo siitä että olisi omani. Himon ei ole pakko olla keskiössä. Se saastuttaa vain mielen. Oma mielenikin tuli sillä joskus saastutetuksi.
Joo, olen itsekin rakastunut niin, että se himo ei ole ollut tärkeintä. Pelkkä toisen vierellä oleminen on tuntunut aivan mahtavalta. Sitten ne petihommatkin on olleet paljon muutakin kuin pelkkää himoa.
Pahuutta sekin on itsessään ilman Jumalaa ja avioliittoa. Vain yksiavioisuus ja loppuelämäksi sitoutuminen on Jumalalle mieluista. Mutta ei sekään ketään pelasta vaikka se hyvää Jumalan silmissä onkin.
Mitenkä semmoisessa tapauksessa, että on jo nuoruudesta lähtien rakastanut jotain ihmistä, joka sitten menee toisen kanssa naimisiin? Onko huoruutta, jos ei pysty lopettamaan rakastamista?
Himoitset toisen omaa. On eri asia jos rakkautesi olisi sitä mitä Jumalan rakkaus on. Romanttinen rakkaus tuossa kohdin on aviorikoksesta haaveilua. Tuossa ideaalimaailmassa muut kysyisit Jumalalta sen oman puolison, eivätkä luottaisi tunteisiin ja omaan järkeensä.
Miksi sitten ihmiset rakastuvat ylipäätään, jos sillä ei ole mitään merkitystä? Miksi Jumala olisi luonut romanttisen rakkauden, jos sillä ei olisi mitään merkitystä?
Samaa ajattelen, sillä tapasin nyt avioliitossa ollessani nuoruudenrakkauteni ja ymmärsin, että en ole koko aikana miestäni rakastanut. Eikös se tarkoita että olen mennyt naimisiin vääristä syistä, harrastaessani seksiä ilman rakkautta kylläkin avioliitossa mieheni kanssa? Eikö seksiä pitäisi harrastaa vain rakastamansa ihmisen kanssa? Silloinhan olen koko avioiliiton ajan tehnyt väärin. Eikö nyt olisi oikein harrastaa seksiä sen kanssa jota rakastaa?
Onhan sillä merkitystä. Mutta turhuutta ja vääryyttä on toisen oman tavoittelu. Sinäkin pääset siitä tunteesta jos Jumalalta apua pyydät. Eri asia on, haluatko päästä.
Entä jos on niin, että Jumala on ennalta määrännyt jokaiselle sen oikean puolison, mutta sattuu joku virhe, ja nämä ihmiset ajautuvat toisistaan erilleen, ja menevät naimisiin muiden kanssa?
Jumala ei tee virheitä, ihmiset tekevät. Se mikä tapahtuu on täydellisesti Jumalan tahto, mutta samalla ihmisen epäonnistuminen tapahtuu ihmisen omasta tahdosta. Ihmisen virhe on se ettei alkujaan pyydä puolisoaan Jumalalta, vaan seuraa omia tunteita ja haluja sokeasti. Ei odota Jumalaa vaan päättää itse asiansa. Tämä on niille opetukseksi ketkä sen haluavat ottaa vastaan ja todistukseksi niitä vastaan ketkä eivät.
Äitini rukoili minulle miestä, ja myös minä rukoilin, että löytäisin jonkun, ettei tarvitsisi olla yksin. Kohta elämääni tupsahti mies, jolla oli peliriippuvuus, alkoholiriippuvuus ja väkivaltaisuutta. En uskaltanut tämän miehen kanssa jatkaa, kun pelotti. Oliko hän Jumalan lahja minulle, ja olisiko pitänyt jatkaa peloista huolimatta?
Paholainenkin lähettää sulhasia ja morsiammia.
Löit sitten kuusi vaihtoehtoa joista valita.
Jaa enpä sitten tainnut ymmärtää koko juttua. Luulin että se oli polku.. Vain yksikö piti valita? Tsekkaan uudelleen.
Älä parjaa ihmisiä heidän elintavoistaan , ne ovat jokaisen itse valitsemia eivätkä vaadi sinulta hyväksyntää . Joten pidä mölyt mahassasi .
Miksi parjaat minua parjaamisistani? Tämä on minun valintani. Ei kukaan pakottanut sinua tätä avaamaan, ei ensimmäisellä, eikä toisella kerralla, silti sen teit.
Pitääkö näiden takakireiden mukamoralistien saarnata opinismejään joka paikassa??
Muuttuisiko elämä miten paljon meillä, jos elimistö olisi rakentunut niin, et voi max. viiden ihmisen kanssa olla sukupuoliyhteydessä ja jos uhmaat tätä rajaa, saat hiv- sairauden, jonka kanssa elät lopun elämän tai parantumattoman syövän? Tuntisitko vastuun omista tekemisistä?
No eikö kaikki maanpäällä ole luojan luomia kuitenkin, Jumala olisi kaikessa viisaudestaan päättänyt antaa kannettavakseni tuon huorasydämmisyyden ristin. Ei kai vammaisuuttakaan enää synnin palkkana sentään pidetä. Ulkokultaisuus ei sekään liene tie taivaaseen, jos sisin on synnin käärmeenpesä.
🤭 😄 ai että...
Ulkokultaisuus on sitä että ihminen sanoo ja kehoittaa muita tekemään jotain mutta ei itse tee. Jeesus sanoi, että se joka opettaa noudattamaan Jumalan käskyjä ja elää itse niistä käskyistä, se on suuri Jumalan valtakunnassa. Tähän ei kukaan ihminen itse kykene, vaan Jumala sen vaikuttaa. Kyllä minussakin himot yrittävät päästä valtaan, mutta koska luotan Jumalaan ja Hänen armoonsa ne pakenvat minusta. Ei siksi että itse olen jotakin, vaan koska Jeesus sen vaikuttaa. Jos Jeesus ei olisi kanssani minä olisin huoruutta täynnä.
Ne ketkä opettavat Jumalan käskyjä vastaan taas ovat vähäisiä Jumalan valtakunnassa.
No sitten minä taidan olla mielelläni vähäinen siinä valtakunnassa. Elän mieluummin maan päällä.
Eikö se Jumala luonut ihmisen mieheksi ja naiseksi? Oletko aloittaja sattunut lukemaan Raamatusta Korkeaa veisua?
Olen ja liian moni käyttää sitä omien pervojen taipumusten hyväksymiseen
1 Korint. 6.9
",Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat ..."
Mikä on kilvoituksesi tilanne Jumalan valtakuntaan? Pyydätkö Jumalalta lisää armoa ja voimaa, että kasvaisit hedelmää, ettei sinua leikattaisi pois elämän puusta, Jeesuksesta Kristuksesta? Jeesuskin sanoo että tulee kilvoitella päästäkseen sisälle Jumalan valtakuntaan. Joten älä laita oman tai muiden pyhityksen eteen esteitä.
Näin pääsiäisen kunniaksi sanoisin, että Jeesus Kristus on sovittanut meidän syntimme. Jokainen ihminen on syntinen, mutta Jeesuksen kautta pääsemme osallisiksi Jumalan armosta ja rakkaudesta. Olkaamme myös toisiamme kohtaan armollisia ja rakastakaamme toisiamme, niinkuin Jumala rakasti maailmaa antaessaan sille ainoan poikansa. Aamen.