ymmärtänyt paljon jo aikaisemminkin, mutta stressi on haitannut. Stressaantuneena putoaa aina kaikesta sellaisesta mikä muistuttaa kaikista ahdistavista kokemuksista. Stressi tuntuu nytkin kirjoittaessa, koska elimistö on joutunut sopeutumaan niin monien vuosien aikana sellaiseen mikä on järkyttänyt jatkuvasti. Tavallaan kaikki päivät jolloin olet poistunut ovesta ulos. Niin kauan kuin kokee tai näkee jotain mikä muistuttaa siitä. Ongelma tässä saattaa olla se, että se että milloin stressi on riittävän vähäistä, jotta pystyy kohtaamaan sellaisen ihmisen joka on ollut mukana tässä ja jota voisi auttaa. Pitääkö muuttaa oman biologisen lapsen kanssa metsän keskelle asumaan, jotta ei näkisi ketään vähään aikaan tai kuulisi mitään keneltäkään. Kirjoittaminen täällä ei häiritse vaan auttaa kun saa purkaa ajatuksiaan.
Olenhan minä
Anonyymi
0158
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.