Kirkkoherra Thomas Stenbäck aloitti saarnan, ja painajaismaiset muistot palasivat kuulijoiden mieleen.
Elettiin marraskuuta vuonna 1770.
Saloisten ja Raahen kirkkoherra Stenbäck oli siunaamassa 95-vuotiaana kuollutta Marjatta Heikintytär Puustia haudan lepoon.
Vainajan elämänvaiheet olivat niin erityiset, että kirkkoherra päätti tavoista poiketen kirjata puheensa talteen. Dokumentti on säilynyt näihin päiviin asti.
Näin Stenbäck puheensa kirjoitti:
"(Puustin) miestä venäläiset kasakat Raahessa viidellätoista piikin eli keihään pistolla haavoittivat. Hän kuoli kolmen päivän perästä. Marjattaa venäläiset suomivat ruoskin ja piiskoin. Hänen poikansa Jaakon venäläiset veivät vankina ja kastoivat uskoonsa, vaan Jaakko on sitten rauhan tultua palannut."
Kun venäläiset seuraavana talvena palasivat, Stenbäck jatkaa, he ruoskivat Marjatan lyijykärkisellä solmupiiskalla, seisottivat alastomana pakkasessa, polttivat sytytetyllä saunavihtalla ja lopulta sokaisivat "tulisesti palavalla talilla".
Venäläisten lopulta mentyä sokea ja raihnainen yksinhuoltaja yritti epätoivoisesti löytää ruokaa lapsilleen, mutta tuhotussa maassa oli tarjolla vain olkia, nahankappaleita ja luita – tuulimyllystä Marjatta Puusti etsi nälissään jopa jauhon tomua.
Kun yksi lapsista oli jo kuollut nälkään, perheen onnistui päästä pakoon Ruotsiin. Siellä sokea Marjatta kiersi viisi vuotta kerjuulla kunnes Suomeen oli saatu rauha ja pakolaiset pääsivät palaamaan koteihinsa.
– Marjatan tarinassa on kaikki ne elementit, kaikki se julmuus, jotka kuuluivat vihaan, sanoo professori Kustaa H.J. Vilkuna.
Isoviha oli venäläisten julmuutta!
79
1262
Vastaukset
- Anonyymi
300 vuotta sitten Pohjanmaalla tehtiin hirmutöitä, joista nyt tuomittaisiin kansanmurhana – "Raaimmista verilöylyistä jäivät todistamaan vain ruumiskasat"
Niin sanottu isoviha täyttää tasavuosia. Juhliin ei ole silti syytä: kyseessä on ehkä Suomen historian synkin vaihe.
Elettiin marraskuuta vuonna 1770.
Saloisten ja Raahen kirkkoherra Stenbäck oli siunaamassa 95-vuotiaana kuollutta Marjatta Heikintytär Puustia haudan lepoon.
Vainajan elämänvaiheet olivat niin erityiset, että kirkkoherra päätti tavoista poiketen kirjata puheensa talteen. Dokumentti on säilynyt näihin päiviin asti.
Näin Stenbäck puheensa kirjoitti:
"(Puustin) miestä venäläiset kasakat Raahessa viidellätoista piikin eli keihään pistolla haavoittivat. Hän kuoli kolmen päivän perästä. Marjattaa venäläiset suomivat ruoskin ja piiskoin. Hänen poikansa Jaakon venäläiset veivät vankina ja kastoivat uskoonsa, vaan Jaakko on sitten rauhan tultua palannut."
Kun venäläiset seuraavana talvena palasivat, Stenbäck jatkaa, he ruoskivat Marjatan lyijykärkisellä solmupiiskalla, seisottivat alastomana pakkasessa, polttivat sytytetyllä saunavihtalla ja lopulta sokaisivat "tulisesti palavalla talilla".
Venäläisten lopulta mentyä sokea ja raihnainen yksinhuoltaja yritti epätoivoisesti löytää ruokaa lapsilleen, mutta tuhotussa maassa oli tarjolla vain olkia, nahankappaleita ja luita – tuulimyllystä Marjatta Puusti etsi nälissään jopa jauhon tomua.
Kun yksi lapsista oli jo kuollut nälkään, perheen onnistui päästä pakoon Ruotsiin. Siellä sokea Marjatta kiersi viisi vuotta kerjuulla kunnes Suomeen oli saatu rauha ja pakolaiset pääsivät palaamaan koteihinsa.
– Marjatan tarinassa on kaikki ne elementit, kaikki se julmuus, jotka kuuluivat vihaan, sanoo professori Kustaa H.J. Vilkuna.
Saloisten kirkonarkiston kuolleiden luetteloon vuodelta 1770 on pappi tallentanut Margeta Henricsdotter Puustin järkyttävän elämäntarinan
Marjatta Puustin kärsimykset isonvihan vuosina 1713–1721 ovat tallentuneet Saloisten kirkonarkiston kuolleiden luetteloon.Saloisten kirkonarkisto / Arkistolaitos
Vilkuna kertoo Marjatta Puustin tarinan tutkimuksessaan Viha. Perikato, katkeruus ja kertomus isostavihasta.
Vihalla Vilkuna tarkoittaa noin kymmenen vuoden jaksoa 1700-luvun alussa, jolloin Venäjä miehitti Ruotsiin kuulunutta Suomea. Miehitys päättyi tasan 300 vuotta sitten Uudenkaupungin rauhaan vuonna 1721.
Kansan suussa miehitysaikaa alettiin kutsua isoksivihaksi. Nimeäminen tapahtui juuri Marjatta Puustin hautajaisten aikoihin, 1700-luvun lopussa.
– Aikalaiset eivät isoviha-sanaa käyttäneet. Tarvittiin vertauskohta ja sellainen saatiin myöhemmästä 1740-luvun lyhyestä miehityksestä. Sitä alettiin kutsua pikkuvihaksi erotuksena ankarammasta isonvihan ajasta, Vilkuna selittää.
Armoton aika isoviha todella oli. Ehkä koko Suomen historian julmin kausi.
– Paikallisesti on voinut olla pahempiakin jaksoja. Mutta ei näin pitkää, koko maan siviiliväestöön kohdistunutta katastrofia. Nykymittareilla Pohjois-Pohjanmaan hävityksessä voidaan puhua kansanmurhasta. - Anonyymi
Isonvihan vuodet olivat niin raastava kokemus, että niitä muisteltiin pirttien hämyssä sukupolvesta toiseen.
Kun Suomalaisen kirjallisuuden seura 1900-luvun alussa – siis 200 vuotta tapahtumien jälkeen – kokosi isonvihan aikaisia kansantarinoita, niitä kertyi yhä tuhansia.
Tarinoihin sekoittui muitakin vainolaisaikoja, mutta pääosin kertomuksilla oli historiallinen totuuspohja.
Aihetta tutkinut Lassi Saressalo jakaa tarinat neljään päätyyppiin.
Sankaritarinoissa ovela suomalainen onnistuu huijaamaan ja nujertamaan ylivoimaisen, mutta tyhmän vihollisen.
Paikkatarinat puolestaan liittyvät isonvihan aikana nimensä saaneisiin Ryssänkarin tai Kalmosaaren kaltaisiin tapahtumapaikkoihin.
Kolmas tyyppi on paluutarinat. Niissä kuvattiin Venäjälle orjiksi siepattujen lasten paluuta vuosien jälkeen kotiin. Tällainen tarina on tallentunut myös Sakari Topeliuksen tunnettuun satuun Koivu ja tähti, jossa aikuisiksi varttuneet sisarukset tunnistavat vanhan kotinsa sen vierellä kasvavasta koivusta.
Ehkä yleisin kansankertomustyyppi on kuitenkin uhritarina. Niissä kerrottiin, kuinka venäläisarmeija kidutti, raiskasi ja tappoi kuin manalasta karannut peto.
Joskus vihollinen muuttui tarinoissa jopa yliluonnolliseksi puolieläimeksi, koirankuonolaiseksi. Se jäljitti poikkeuksellisen tarkan hajuaistinsa avulla metsään piiloutuneet uhrinsa. Ilmeisesti kyseessä olivat Venäjän armeijaan kuuluneet mongolisukuiset kalmukit, jotka saattoivat pukeutua eläintennahkoihin.
Tarinat muokkasivat suomalaisten käsitystä itänaapurista ja edesauttoivat 1900-luvun alkupuolella Akateemisen Karjalaseuran kaltaisten neuvostovastaista propagandatyötä. Myös talvisodan aikaisessa lehtikirjoittelussa oli muistumia isonvihan tapahtumiin. Niillä haluttiin rakentaa vahvaa viholliskuvaa.
Vieläkö isoviha määrittää tämän päivän suomalaisten Venäjä-suhdetta? Ohjaavatko asenteitamme yhä käsitykset manalan pedoista ja koirakuonolaisista.
– En usko. Aika paljon on tapahtunut Suomen ja Venäjän suhteissa isonvihan jälkeen. Nuo myöhemmät kohtaamiset vaikuttavat enemmän, Kustaa H.J. Vilkuna pohtii.- Anonyymi
Suuri pohjan sota oli seurausta Ruotsin hävitys ja ryöstöretkistä Venäjälle ,Saksaan , Puolaan ja edemmäksi. Mm. Venäjällä hävitettiin ja ryöstettiin luostarien taideaarteet ja munkit tapettiin. Suomestakin värvättiin pohjasakkaa joka kunnostautui historian kuuluisina raiskaajina.
- Anonyymi
"Vieläkö isoviha määrittää tämän päivän suomalaisten Venäjä-suhdetta?"
Määrittäähän se taustalla hyvinkin voimakkaasti. Riippuen paljolti siitä, missä päin Suomea asustaa. Pohjanmaalta "ryssäviha" ei lopu koskaan, kun taas vaikkapa Lapissa Isovihan aika voi olla täysin tuntematon.
- Anonyymi
SUURESSA Pohjan sodassa, suomalaisittain Isossa vihassa kaikki meni suomalaisten kannalta pieleen. Suosittu historioitsija Teemu Keskisarja arvioi uudessa kirjassa Murhanenkeli - Suuren Pohjan sodan ihmisten historia (Siltala), että yli 40 000 suomalaissyntyistä sotilasta sai surmansa. Siviilejä tapettiin Suomessa yli 10 000. Ajan alhaiseen väkilukuun suhteutettuna luvut ovat paljon suurempia kuin 1900-luvun sodissa. Suomessa oli alle puoli miljoonaa asukasta.
- Anonyymi
Suosittu historioitsija Teemu Keskisarja arvioi uudessa kirjassa Murhanenkeli - Suuren Pohjan sodan ihmisten historia (Siltala), että yli 40 000 suomalaissyntyistä sotilasta sai surmansa. Siviilejä tapettiin Suomessa yli 10 000.
Ruotsi tapatti siis 40 000, Venäjä tappoi 10 000 ! Suhdeluku se on tämäkin vaikka sitäei joittenkin mielestä saisi ottaa koskaan esille. Minkä puolesta ne sotilaat kaatuvat, eivät ainakaan Suomen kansan.
Ruotsin tapattamat sotilaat olivat yhtä lailla suomalaisia ja ennen kuolemaansa yhtä eläviä kuin ne kuolleet siviilitkin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suosittu historioitsija Teemu Keskisarja arvioi uudessa kirjassa Murhanenkeli - Suuren Pohjan sodan ihmisten historia (Siltala), että yli 40 000 suomalaissyntyistä sotilasta sai surmansa. Siviilejä tapettiin Suomessa yli 10 000.
Ruotsi tapatti siis 40 000, Venäjä tappoi 10 000 ! Suhdeluku se on tämäkin vaikka sitäei joittenkin mielestä saisi ottaa koskaan esille. Minkä puolesta ne sotilaat kaatuvat, eivät ainakaan Suomen kansan.
Ruotsin tapattamat sotilaat olivat yhtä lailla suomalaisia ja ennen kuolemaansa yhtä eläviä kuin ne kuolleet siviilitkin.Kummaa kieroilua.
Sodassa Venäjää vastaan kaatuneet ovat siis Ruotsin tappamia? Kyllä ne olivat Venäjän tappamia sen aloittamassa hyökkäyssodassa.
Ja siviilit päälle tekee siis 50 000 Venäjän suomalaista uhria. Päälle muut tuhot. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kummaa kieroilua.
Sodassa Venäjää vastaan kaatuneet ovat siis Ruotsin tappamia? Kyllä ne olivat Venäjän tappamia sen aloittamassa hyökkäyssodassa.
Ja siviilit päälle tekee siis 50 000 Venäjän suomalaista uhria. Päälle muut tuhot.Höpöhöpö suurin osa suomalaisista sotilaista kuoli nälkään tauteihin ja paleltumiin ja nimenomaan talvileireissä kaukana Suomesta.
Suureen Pohjansotaan osallistui muitakin maita kuin pelkästään Ruotsi ja Venäjä.
Venäjä ei aloittanut hyökkäyksellä Suurta pohjansotaa.
Sota alkoi 12. helmikuuta 1700, kun August II hyökkäsi ilman ajalle tyypillistä sodanjulistusta 10 000 miehen saksilaisarmeijallaan kohti Ruotsin valtakunnan suurinta kaupunkia, Riikaa Liivinmaalla. Saatuaan tiedon hyökkäyksestä Viron kenraalikuvernööri Axel Julius De la Gardie antoi Suomen rykmenteille käskyn nousta liikekannalle. Baltiaan sijoitettujen 8 000 miehen varuskuntajoukkojen tueksi laivattiin pikavauhtia Suomesta kaikki vakinaiset yksiköt ja ylimääräisellä väenotolla perustetut lisäjoukot, kolmikkaat, yhteensä 7 000 miestä. Armeija marssi nopeasti Narvasta etelään ja saapui 6. toukokuuta Riian edustalle, jolloin saksilaisjoukot vetäytyivät Väinäjoen taakse.[4][5]
Tanskan sota Muokkaa
Tanskan kuningas, Kaarlen serkku Fredrik IV, liittyi sotaan sopimuksen mukaisesti helmikuussa hyökkäämällä Kaarle XII:n liittolaista ja lankoa - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höpöhöpö suurin osa suomalaisista sotilaista kuoli nälkään tauteihin ja paleltumiin ja nimenomaan talvileireissä kaukana Suomesta.
Suureen Pohjansotaan osallistui muitakin maita kuin pelkästään Ruotsi ja Venäjä.
Venäjä ei aloittanut hyökkäyksellä Suurta pohjansotaa.
Sota alkoi 12. helmikuuta 1700, kun August II hyökkäsi ilman ajalle tyypillistä sodanjulistusta 10 000 miehen saksilaisarmeijallaan kohti Ruotsin valtakunnan suurinta kaupunkia, Riikaa Liivinmaalla. Saatuaan tiedon hyökkäyksestä Viron kenraalikuvernööri Axel Julius De la Gardie antoi Suomen rykmenteille käskyn nousta liikekannalle. Baltiaan sijoitettujen 8 000 miehen varuskuntajoukkojen tueksi laivattiin pikavauhtia Suomesta kaikki vakinaiset yksiköt ja ylimääräisellä väenotolla perustetut lisäjoukot, kolmikkaat, yhteensä 7 000 miestä. Armeija marssi nopeasti Narvasta etelään ja saapui 6. toukokuuta Riian edustalle, jolloin saksilaisjoukot vetäytyivät Väinäjoen taakse.[4][5]
Tanskan sota Muokkaa
Tanskan kuningas, Kaarlen serkku Fredrik IV, liittyi sotaan sopimuksen mukaisesti helmikuussa hyökkäämällä Kaarle XII:n liittolaista ja lankoaRuotsin ja Venäjän v älisen sodan aloitti Venäjä.
Alkuvuodesta 1700 tsaari Pietari Suuri oli ollut kiinni sodassa Turkkia vastaan. Määräaikainen rauha Turkin kanssa solmittiin 14. heinäkuuta, ja jo 20. elokuuta tsaari julisti sodan Ruotsille. Pari päivää sodanjulistuksensa jälkeen Pietari kuuli Tanskan tehneen rauhan. Tästä huolimatta hän marssitti armeijansa piirittämään Ruotsin tärkeintä tukikohtaa idässä, Narvan linnoitusta. Venäläisjoukkoja oli lähes 30 000 jalkamiestä ja rakuunaa, sekä 7 500–10 000 ratsumiestä. Piiritysarmeija oli ylivoimainen, puolustajia oli alle parituhatta. - Anonyymi
Suomessa oli asukkaita 1710 n. 350 000. Ennen 'suuria kuolonvuosia' 1696-1698 oli Suomessa asukkaita n. 450 000.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomessa oli asukkaita 1710 n. 350 000. Ennen 'suuria kuolonvuosia' 1696-1698 oli Suomessa asukkaita n. 450 000.
Kumpaankin lukuun voi lisätä noin 50 000 suomalaista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kumpaankin lukuun voi lisätä noin 50 000 suomalaista.
Voi myös vähentää kummastakin luvusta noin 50 0000 suomalaista.
- Anonyymi
Ruotsi laiminlöi Suomen puolustuksen törkeällä tavalla.
Kuningas Kaarle XII palattua Turkista piileskelemästä, Suomen auttamiseksi ei tehty mitään, sen sijaan aloitettiin hyökkäys Norjan valtaamiseksi.
Talvisodassa Suomea ei pystytty valtaamaan, koska Suomen armeija oli puolustamassa omaa maataan.- Anonyymi
Kyllä Suomen puolustus järjestettiin Pultavan taistelun ja Baltian ynnä Viipurin menetyksen jälkeen uudelleen.
Armeija vain kärsi tappion toisensa jälkeen ylivoimaiselle viholliselle.
Kaarlen Norjan retki alkoi vasta kokoSuomen valtauksenjälkeen.
Eihän siinä mitään järkeä ollut. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä Suomen puolustus järjestettiin Pultavan taistelun ja Baltian ynnä Viipurin menetyksen jälkeen uudelleen.
Armeija vain kärsi tappion toisensa jälkeen ylivoimaiselle viholliselle.
Kaarlen Norjan retki alkoi vasta kokoSuomen valtauksenjälkeen.
Eihän siinä mitään järkeä ollut."Kyllä Suomen puolustus järjestettiin Pultavan taistelun ja Baltian ynnä Viipurin menetyksen jälkeen uudelleen."
Ei järjestetty. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä Suomen puolustus järjestettiin Pultavan taistelun ja Baltian ynnä Viipurin menetyksen jälkeen uudelleen.
Armeija vain kärsi tappion toisensa jälkeen ylivoimaiselle viholliselle.
Kaarlen Norjan retki alkoi vasta kokoSuomen valtauksenjälkeen.
Eihän siinä mitään järkeä ollut.Armeija vain kärsi tappion toisensa jälkeen ylivoimaiselle viholliselle.
Jos Ruotsi olisi panostanut tosissaan Suomen puolustukseen olisi hyökkäävä venäläisarmeija lyöty helposti. Mutta kun oli vain vanhoja ukkoja, sellaisia 3.l uokan nostomiehiä heikon huollon varassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Armeija vain kärsi tappion toisensa jälkeen ylivoimaiselle viholliselle.
Jos Ruotsi olisi panostanut tosissaan Suomen puolustukseen olisi hyökkäävä venäläisarmeija lyöty helposti. Mutta kun oli vain vanhoja ukkoja, sellaisia 3.l uokan nostomiehiä heikon huollon varassa.Pietari kävi oppimassa euroopassa ja kutsui oppineita euroopasta venäjälle nykyaikaistamaan maatansa,myös upseereita tuli venäjälle.Ruotsin armeija oli taitava,mutta verrattain pieni,joka kului jatkuvassa liikkeessä.Huolto ei pystynyt vastaamaan armeijan tarpeita pitkillä siirtymä matkoilla,ja varsinkin venäjällä paikallisten auttaminen oli vähäistä.Varmaankin ruotsalaiset ryöstelivät ja lisäsivät katkeruutta venäjällä.
- Anonyymi
Sodassa Venäjää vastaan kaatuneet ovat siis Ruotsin tappamia?
Ruotsin suurvaltasodat eivät kuuluneet Suomelle mitenkään. Suomen miehet vietiin pakotettuina näihin sotiin tuhoutumaan joten heidän kuolemansa oli kaikissa Ruotsin sodissa, ei vain Pohjan sodassa, Ruotsin syytä ja sen rikos ja synti.- Anonyymi
” Ruotsin suurvaltasodat eivät kuuluneet Suomelle mitenkään. ”
Ei niin, mutta sama toistui myös Venäjän vallan aikana!
Venäjän suurvaltasodat eivät kuuluneet Suomelle mitenkään. Suomen miehet vietiin pakotettuina näihin sotiin tuhoutumaan joten heidän kuolemansa oli kaikissa Venäjän sodissa, kuten Balkanin sodassa, Venäjän syytä ja sen rikos ja synti. Muistamme kyseisen sodan hyvin laulusta ”Kauan on kärsitty vilua ja nälkää näillä Balkanin vuorilla taisteltessa!”.
On ilo kuulla stallarin ottavan KERRANKIN tiukan linjan Tsaarin Venäjän suurvaltasotiin Suomen osalta!
Balkanin sotaa edelsi Krimin sota, joka sekin kosketti monin osin myös Suomea! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Ruotsin suurvaltasodat eivät kuuluneet Suomelle mitenkään. ”
Ei niin, mutta sama toistui myös Venäjän vallan aikana!
Venäjän suurvaltasodat eivät kuuluneet Suomelle mitenkään. Suomen miehet vietiin pakotettuina näihin sotiin tuhoutumaan joten heidän kuolemansa oli kaikissa Venäjän sodissa, kuten Balkanin sodassa, Venäjän syytä ja sen rikos ja synti. Muistamme kyseisen sodan hyvin laulusta ”Kauan on kärsitty vilua ja nälkää näillä Balkanin vuorilla taisteltessa!”.
On ilo kuulla stallarin ottavan KERRANKIN tiukan linjan Tsaarin Venäjän suurvaltasotiin Suomen osalta!
Balkanin sotaa edelsi Krimin sota, joka sekin kosketti monin osin myös Suomea!Suomenruotsalaisia upseereita palveli tuhansittain Venäjän armeijassa, eivät nämä mitään pakotettuja olleet, vaan päinvastoin liittyivät halusta Venäjän armeijaan koska se avasi myös pääsyn hyvin palkattuihin siviilivirkoihin Venäjällä.
"Suomen miehet vietiin pakotettuina näihin sotiin tuhoutumaan joten heidän kuolemansa oli kaikissa Venäjän sodissa, kuten Balkanin sodassa, Venäjän syytä ja sen rikos ja synti."
Valehtelet
Maaliskuussa 1827 annetulla keisarillisessa käskykirjeellä Suomen sotalaitos järjestettiin uudelleen kuudeksi tarkk’ampujapataljoonaksi. Helsingin pataljoonan nimeksi tuli Suomen opetustarkk’ampujapataljoona ja sitä kasvatettiin 400:stä 500:aan mieheen. Kaksi kuukautta myöhemmin värväys Suomen muihin joukko-osastoihin määrättiin lopetettavaksi ja ne hajotettiin vuonna 1830, minkä jälkeen Helsingin pataljoona jäi ainoaksi jäänteeksi vuonna 1812 perustetusta sotaväestä.[7] Sen miehet hankittiin 1870-luvun loppuun asti vapaaehtoisella värväyksellä ja he olivat taustaltaan pääosin renkejä, työmiehiä, kisällejä tai talonpoikien ja torpparien poikia. Kuri oli ankara ja julmat ruumiilliset rangaistukset käytössä.[8]
- Anonyymi
Tiltuset jaksaa sotkea asioita.
Isoviha oli raakaa siviilien joukkotuhontaa ja kidutusta, jota nykykriteereillä pidetään kansanmurhana.
Sellainen naapuri meillä on ollut, ja yhä on.- Anonyymi
Ja Ruotsi laiminlöi Suomen puolustuksen törkeällä tavalla.
Talvisodassa Suomea ei pystytty valtaamaan, koska Suomen armeija oli puolustamassa omaa maataan, toisin kuin Suuressa Pohjansodassa. - Anonyymi
Sodalla on oma logiikka ja sodan voittaja sanelee sodan logiikan!Molotov kiteytti näillä sanoilla suomen rauhanneuvottelijoille rauhan ehdot 1940 ,ja varmaankin myös 1944,.Suurvallat myös nyt on sotarikoslakien ulottumissa!300 vuotta sitten tapahtuneet asiat ei parane murehtimalla.Olisi varmaankin tuoreempiakin asioita murehdittavana?Pietari Suurella oli muuten lyhyet jalat,mutta voimakkaat kädet.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja Ruotsi laiminlöi Suomen puolustuksen törkeällä tavalla.
Talvisodassa Suomea ei pystytty valtaamaan, koska Suomen armeija oli puolustamassa omaa maataan, toisin kuin Suuressa Pohjansodassa.Talvisodassa Suomi pystyi puolustautumaan 105 päivää, sitten oli tehtävä huono rauha. Suuressa Pohjan sodassa itärajan päälinnoitusketju kesti yli 10 vuotta eli yli 30 kertaa pitempään, mikä lienee edelleen paikallinen ennätys. Lopultahan molemmat sodat hävittiin, sopimalla suunnilleen samalla linjalla kulkevasta uudesta rajasta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Talvisodassa Suomi pystyi puolustautumaan 105 päivää, sitten oli tehtävä huono rauha. Suuressa Pohjan sodassa itärajan päälinnoitusketju kesti yli 10 vuotta eli yli 30 kertaa pitempään, mikä lienee edelleen paikallinen ennätys. Lopultahan molemmat sodat hävittiin, sopimalla suunnilleen samalla linjalla kulkevasta uudesta rajasta.
Hehehe vai kesti linnoitusketju, Viron valtasivat venäläiset jo vuonna 1702.
Ruotsi laiminlöi myös Viron puolustuksen Suuressa Pohjansodassa
1701 ryöstöretket Viroon ja Liivimaahan
Narvan alla tapahtuneen tappion jälkeen venäläiset joukot pitivät puolustuslinjaa Volkhov-jokilinjalla, ja molemmilla puolilla tapahtui vain pieniä sotaretkiä vihollisen alueelle. Ainoastaan Wolmar Anton von Schlippenbachin 8000 hengen kenttäjoukot Tarton alueella ja Abraham Cronhjortin kenttäjoukot Inkerinmaalla ja Karjalassa jäivät suojaamaan Viroa n Liivinmaata . Hyödyntämällä Kaarle XII: n ja Ruotsin armeijan osallistumista Puolan sota, jossa yritettiin kaataa August II, venäläiset joukot hyökkäsivät Viroon ja Liivinmaalle. Venäläisten joukkojen ryöstö vuosina 1701–1703 osui nykyisiin Võrun ja Tarton lääniin , Viljandiin ja Kaakkois- Pärnun lääniin, siis melkein koko Etelä-Viroon. Kaarlen takana Venäjän armeija kukisti kahdesti pienen ruotsalaisen joukon, joka jäi jäljelle Baltian provinssien suojaamiseksi. Vuodesta 1702 Venäjä hallitsi Viroa ja Liivinmaata lukuun ottamatta Ruotsin linnoituksia.
Erastveren taistelu.
Joulukuussa 1701 Boris Šeremetjevin johdolla noin 25 000 venäläisen joukko hyökkäsi jäätyneen Peipsijärven ja osittain myös Irboskan kautta Liivimaahan, Wolmar Anton von Schlippenbachin johtamat ulkomaiset joukot keskittyivät Erastveren kartanon alueelle .
Taistelussa Venäjän joukot Boris Šeremetjevin johdolla pakottivat Wolmar Anton von Schlippenbachin ruotsalaisen ulkomaisen armeijan vetäytymään, mutta taistelun jälkeen vetäytyivät myös Pihkovaan , Venäjälle , jatkamatta uutta hyökkäystä Tarton suuntaan.
Ruotsalaiset menettivät taistelussa lähes 2000 miestä. Erastveren taistelu oli Venäjän joukkojen ensimmäinen merkittävä voitto Pohjan sodassa .
Hummulin taistelu.
Venäläiset joukot siirtyivät ruotsalaisia kenttäjoukkoja vastaan Sangastessa , joka vetäytyi 28. heinäkuuta (17. heinäkuuta; 18. heinäkuuta) Väikse Emajõelle Hummulin kartanoon. Saman päivän iltana venäläiset pystyivät vahvistamaan itseään joen länsipuolella 4000 miehellä.
Seuraavan päivän taistelussa ruotsalaiset joukot eivät pystyneet voittamaan pääjoukkoa, joka oli liittynyt Venäjän etenemiseen, ja venäläiset kukistettiin vastahyökkäyksessä, jonka seurauksena ruotsalaiset joukot pakenivat Pärnuun .
Ruotsalaiset menettivät taistelussa 3500 miestä, venäläiset 1500. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hehehe vai kesti linnoitusketju, Viron valtasivat venäläiset jo vuonna 1702.
Ruotsi laiminlöi myös Viron puolustuksen Suuressa Pohjansodassa
1701 ryöstöretket Viroon ja Liivimaahan
Narvan alla tapahtuneen tappion jälkeen venäläiset joukot pitivät puolustuslinjaa Volkhov-jokilinjalla, ja molemmilla puolilla tapahtui vain pieniä sotaretkiä vihollisen alueelle. Ainoastaan Wolmar Anton von Schlippenbachin 8000 hengen kenttäjoukot Tarton alueella ja Abraham Cronhjortin kenttäjoukot Inkerinmaalla ja Karjalassa jäivät suojaamaan Viroa n Liivinmaata . Hyödyntämällä Kaarle XII: n ja Ruotsin armeijan osallistumista Puolan sota, jossa yritettiin kaataa August II, venäläiset joukot hyökkäsivät Viroon ja Liivinmaalle. Venäläisten joukkojen ryöstö vuosina 1701–1703 osui nykyisiin Võrun ja Tarton lääniin , Viljandiin ja Kaakkois- Pärnun lääniin, siis melkein koko Etelä-Viroon. Kaarlen takana Venäjän armeija kukisti kahdesti pienen ruotsalaisen joukon, joka jäi jäljelle Baltian provinssien suojaamiseksi. Vuodesta 1702 Venäjä hallitsi Viroa ja Liivinmaata lukuun ottamatta Ruotsin linnoituksia.
Erastveren taistelu.
Joulukuussa 1701 Boris Šeremetjevin johdolla noin 25 000 venäläisen joukko hyökkäsi jäätyneen Peipsijärven ja osittain myös Irboskan kautta Liivimaahan, Wolmar Anton von Schlippenbachin johtamat ulkomaiset joukot keskittyivät Erastveren kartanon alueelle .
Taistelussa Venäjän joukot Boris Šeremetjevin johdolla pakottivat Wolmar Anton von Schlippenbachin ruotsalaisen ulkomaisen armeijan vetäytymään, mutta taistelun jälkeen vetäytyivät myös Pihkovaan , Venäjälle , jatkamatta uutta hyökkäystä Tarton suuntaan.
Ruotsalaiset menettivät taistelussa lähes 2000 miestä. Erastveren taistelu oli Venäjän joukkojen ensimmäinen merkittävä voitto Pohjan sodassa .
Hummulin taistelu.
Venäläiset joukot siirtyivät ruotsalaisia kenttäjoukkoja vastaan Sangastessa , joka vetäytyi 28. heinäkuuta (17. heinäkuuta; 18. heinäkuuta) Väikse Emajõelle Hummulin kartanoon. Saman päivän iltana venäläiset pystyivät vahvistamaan itseään joen länsipuolella 4000 miehellä.
Seuraavan päivän taistelussa ruotsalaiset joukot eivät pystyneet voittamaan pääjoukkoa, joka oli liittynyt Venäjän etenemiseen, ja venäläiset kukistettiin vastahyökkäyksessä, jonka seurauksena ruotsalaiset joukot pakenivat Pärnuun .
Ruotsalaiset menettivät taistelussa 3500 miestä, venäläiset 1500.Riika, Pärnu, Tallinna, Viipuri ja Käkisalmi kestivät vuoteen 1710 eli yli kymmenen vuotta.
- Anonyymi
Kansanmurha on kansanmurha, vaikka voissa paistais.
- Anonyymi
Totta!Kansanmurhat on rikoksia.Kansanmurhia on tehty myös ilman sotaa toista valtiota vastaan.On siis ulkoinen ja sisäinen kansamurha mahdollista.
- Anonyymi
Suomea puolustettiin myös Pultavan jälkeen.
Venäjän ylivoimall ei vain mahdettu mitään.
Ratkaiseva oli Viipurin menetys 1710. Tie oli sen jälkeen auki.Lisäksi Venäjä käytti taitavasti suurta kaleerilaivastoaan. Sen armeijaa kouluttivat saksalaiset upseerit.- Anonyymi
Venäjän ylivoimall ei vain mahdettu mitään.
Ei kai kun puolustajia oli vain kourallinen ja hekin pääosin nostosmiehiä mitä maasta enää löytyi kun kaikki kynnelle kykenevät oli viety maasta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Venäjän ylivoimall ei vain mahdettu mitään.
Ei kai kun puolustajia oli vain kourallinen ja hekin pääosin nostosmiehiä mitä maasta enää löytyi kun kaikki kynnelle kykenevät oli viety maasta.Maasta oli viety vain muutama tuhat pääarmeijassa sotivaa miestä. Useimmat suomalaiset puolustivat Baltian ja Karjalan linnoituksia valtakunnanrajan sisäpuolella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Maasta oli viety vain muutama tuhat pääarmeijassa sotivaa miestä. Useimmat suomalaiset puolustivat Baltian ja Karjalan linnoituksia valtakunnanrajan sisäpuolella.
No nyt tuli taas oikein isoa valetta, Baltiassa oli suomalaisia joukkoja enimmillään 5 000.
Suomessa oli enimmillään 10 000 enimmäkseen nostoväkeä.
Ruotsi vei Suomesta 50 000 miestä sodan alussa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No nyt tuli taas oikein isoa valetta, Baltiassa oli suomalaisia joukkoja enimmillään 5 000.
Suomessa oli enimmillään 10 000 enimmäkseen nostoväkeä.
Ruotsi vei Suomesta 50 000 miestä sodan alussa.Tuo viisituhatta koski siis Baltian kenttäarmeijaa, jota oli myös täydennettävä tappioiden vuoksi. Sen lisäksi oli pidettävä miehitettynä viisi päälinnoitusta ja toistakymmentä pienempää linnaa. Ja tuo 50 000 on siis sodan suomalaisten sotilaiden kokonaisarvio, sodan alussa Suomesta vietiin vain 7 000 miestä, enimmäkseen vahvistamaan Baltiassa jo palvelevia 8 000 miestä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo viisituhatta koski siis Baltian kenttäarmeijaa, jota oli myös täydennettävä tappioiden vuoksi. Sen lisäksi oli pidettävä miehitettynä viisi päälinnoitusta ja toistakymmentä pienempää linnaa. Ja tuo 50 000 on siis sodan suomalaisten sotilaiden kokonaisarvio, sodan alussa Suomesta vietiin vain 7 000 miestä, enimmäkseen vahvistamaan Baltiassa jo palvelevia 8 000 miestä.
"Suomesta vietiin vain 7 000 miestä, enimmäkseen vahvistamaan Baltiassa jo palvelevia 8 000 miestä."
Laitahan luotettava lähde tälle, muuten valehtelet. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Suomesta vietiin vain 7 000 miestä, enimmäkseen vahvistamaan Baltiassa jo palvelevia 8 000 miestä."
Laitahan luotettava lähde tälle, muuten valehtelet.Lue mikä tahansa suuren Pohjan sodan historia. Aloita Wikipediasta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lue mikä tahansa suuren Pohjan sodan historia. Aloita Wikipediasta.
Eli jäit sitten heti valehtelustasi kiinni;)
Luetaanpas vaikka Pohjan prikaatin killan sivuilta:
Kaarle XII:n noustessa valtaistuimelle vuonna 1697 vallitsi Ruotsin rajoilla rauha. Hyvin pian alkoivat kuitenkin hankaluudet niiden valtioiden kanssa, joiden kustannuksella Ruotsin suurvalta-asema oli syntynyt. Tanskan ja Ruotsin välillä vallitsi perinteinen vihamielisyys, Puolan kuningas August II Väkevä havitteli Liivinmaan palauttamista, vaikka Puola ei osallistunutkaan sotaan valtiona niin Puolan kuningas oli samalla Saksin vaaliruhtinas ja Venäjän nuori tsaari Pietari I Suuri pyrki Suomenlahdelle ja Itämerelle. Vuosisadan vaihtuessa, muutaman kuukauden aikana, kiristyi rengas Ruotsin ympärillä naapurimaiden solmiessa keskinäisiä sopimuksia alueittensa laajentamiseksi.
Joukot
Ruotsilla oli Itämeren maakunnan linnoituksissa noin 7000 miestä, joista Pohjanmaan rykmentti oli ainoa suomalainen. Rykmentti oli ollut 20 vuotta varuskuntajoukkona Riiassa ja sen lähilinnakkeissa ja sodan ensimmäisinä kahdeksana vuotena pysyi palvelus lähes muuttumattomana. Tästä johtui, että rykmentti ei osallistunut tämän vaiheen maineikkaimpiin taisteluihin Narvassa 20.11.1700, Klizsowissa 9.7.1702, Thornissa 1703/04, Grodnossa1706 ja Fraustadtissa 3.2.1706. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli jäit sitten heti valehtelustasi kiinni;)
Luetaanpas vaikka Pohjan prikaatin killan sivuilta:
Kaarle XII:n noustessa valtaistuimelle vuonna 1697 vallitsi Ruotsin rajoilla rauha. Hyvin pian alkoivat kuitenkin hankaluudet niiden valtioiden kanssa, joiden kustannuksella Ruotsin suurvalta-asema oli syntynyt. Tanskan ja Ruotsin välillä vallitsi perinteinen vihamielisyys, Puolan kuningas August II Väkevä havitteli Liivinmaan palauttamista, vaikka Puola ei osallistunutkaan sotaan valtiona niin Puolan kuningas oli samalla Saksin vaaliruhtinas ja Venäjän nuori tsaari Pietari I Suuri pyrki Suomenlahdelle ja Itämerelle. Vuosisadan vaihtuessa, muutaman kuukauden aikana, kiristyi rengas Ruotsin ympärillä naapurimaiden solmiessa keskinäisiä sopimuksia alueittensa laajentamiseksi.
Joukot
Ruotsilla oli Itämeren maakunnan linnoituksissa noin 7000 miestä, joista Pohjanmaan rykmentti oli ainoa suomalainen. Rykmentti oli ollut 20 vuotta varuskuntajoukkona Riiassa ja sen lähilinnakkeissa ja sodan ensimmäisinä kahdeksana vuotena pysyi palvelus lähes muuttumattomana. Tästä johtui, että rykmentti ei osallistunut tämän vaiheen maineikkaimpiin taisteluihin Narvassa 20.11.1700, Klizsowissa 9.7.1702, Thornissa 1703/04, Grodnossa1706 ja Fraustadtissa 3.2.1706.Eihän tuo millään tavalla kumoa minun tekstiäni, vaan vahvistaa sen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eihän tuo millään tavalla kumoa minun tekstiäni, vaan vahvistaa sen.
Valehtelet, et pysty väitettäsi todistamaan.
Ruotsilla oli Itämeren maakunnan linnoituksissa noin 7000 miestä, joista Pohjanmaan rykmentti oli ainoa suomalainen.
Sinä väitit:
"Useimmat suomalaiset puolustivat Baltian ja Karjalan linnoituksia valtakunnanrajan sisäpuolella." - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Maasta oli viety vain muutama tuhat pääarmeijassa sotivaa miestä. Useimmat suomalaiset puolustivat Baltian ja Karjalan linnoituksia valtakunnanrajan sisäpuolella.
Hehehe no siinä taas joku Suomen vihaaja yrittää harhauttaa.
Hel-mikuussa 1700 Puolan joukot hyökkäsivät Riikaan ja Suomen rykmentti pantiin lii-
kekannalle. Baltiassa jo olleiden 8 000 miehen lisäksi koottiin Suomesta kaikki mah-dolliset joukot, joita täydennettiin uusilla lisäjoukoilla. Sotaan vietiin 7 000 miestä ja näin poistettiin Suomen alueelta kaikki edes teoriassa aluetta puolustamaan kyennyt sotaväki.
Eli Suomi jätettiin täysin puolustuskyvyttömäksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Valehtelet, et pysty väitettäsi todistamaan.
Ruotsilla oli Itämeren maakunnan linnoituksissa noin 7000 miestä, joista Pohjanmaan rykmentti oli ainoa suomalainen.
Sinä väitit:
"Useimmat suomalaiset puolustivat Baltian ja Karjalan linnoituksia valtakunnanrajan sisäpuolella."Niin väitin. Etkä ole pystynyt muuta osoittamaan. Se olisikin vaikeaa, silla kerroin selkeästi suomalaisjoukkojen tärkeimmän tehtävän kyseisen sodan aikana.
Nuo 7 000 värvättyä miestä palvelivat siis Baltian joukoissa jo rauhan aikana, kuten myös heihin kuulunut Pohjanmaan rykmentti. Sodan sytyttyä Suomessa pantiin liikekannalle 7 000 ruotujoukkojen miestä, jotka vietiin myös puolustamaan valtakuntaa Baltian ja Karjalan linnoituksiin, joka oli suomalaisjoukkojen päätehtävä, kunnes nuo linnoitukset kukistuivat 1710. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hehehe no siinä taas joku Suomen vihaaja yrittää harhauttaa.
Hel-mikuussa 1700 Puolan joukot hyökkäsivät Riikaan ja Suomen rykmentti pantiin lii-
kekannalle. Baltiassa jo olleiden 8 000 miehen lisäksi koottiin Suomesta kaikki mah-dolliset joukot, joita täydennettiin uusilla lisäjoukoilla. Sotaan vietiin 7 000 miestä ja näin poistettiin Suomen alueelta kaikki edes teoriassa aluetta puolustamaan kyennyt sotaväki.
Eli Suomi jätettiin täysin puolustuskyvyttömäksi.Sinun mielestäsi Pohjanmaa jätettiin varmaan täysin puolustuskyvyttömäksi 1939, kun sen miehet vietiin sotimaan Kannakselle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin väitin. Etkä ole pystynyt muuta osoittamaan. Se olisikin vaikeaa, silla kerroin selkeästi suomalaisjoukkojen tärkeimmän tehtävän kyseisen sodan aikana.
Nuo 7 000 värvättyä miestä palvelivat siis Baltian joukoissa jo rauhan aikana, kuten myös heihin kuulunut Pohjanmaan rykmentti. Sodan sytyttyä Suomessa pantiin liikekannalle 7 000 ruotujoukkojen miestä, jotka vietiin myös puolustamaan valtakuntaa Baltian ja Karjalan linnoituksiin, joka oli suomalaisjoukkojen päätehtävä, kunnes nuo linnoitukset kukistuivat 1710.Valehtelet, ei viety linnoituksiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinun mielestäsi Pohjanmaa jätettiin varmaan täysin puolustuskyvyttömäksi 1939, kun sen miehet vietiin sotimaan Kannakselle.
Suomen vihaaja yrittää jatkaa harhautustaan.
Tiedoksi sinulle, että Pohjanmaa on osa Suomea, ja pohjanmaalaiset puolustivat Talvisodassa Suomea.
Sinun mielestäsi pohjanmaan miehet olisi tietenkin pitänyt viedä Puolaan tai Norjaan paleltumaan, kuten idolisi Kaarle xii teki. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Valehtelet, ei viety linnoituksiin.
Vaan minne?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomen vihaaja yrittää jatkaa harhautustaan.
Tiedoksi sinulle, että Pohjanmaa on osa Suomea, ja pohjanmaalaiset puolustivat Talvisodassa Suomea.
Sinun mielestäsi pohjanmaan miehet olisi tietenkin pitänyt viedä Puolaan tai Norjaan paleltumaan, kuten idolisi Kaarle xii teki.Kaarle XII ei vienyt pohjalaisia Puolaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaarle XII ei vienyt pohjalaisia Puolaan.
Eikä myöskään Norjaan paleltumaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomen vihaaja yrittää jatkaa harhautustaan.
Tiedoksi sinulle, että Pohjanmaa on osa Suomea, ja pohjanmaalaiset puolustivat Talvisodassa Suomea.
Sinun mielestäsi pohjanmaan miehet olisi tietenkin pitänyt viedä Puolaan tai Norjaan paleltumaan, kuten idolisi Kaarle xii teki.Sinut saattaa yllättää tieto, että vuonna 1700 pohjanmaa oli osa Ruotsia ja pohjanmaalaiset puolustivat valtakunnan itärajaa.
- Anonyymi
Professori Jouko Vahtola tiivistää Suomen kohtalon Ruotsin osana seuraavasti: ”Pultavan tappion jälkeen, kun Ruotsikaan ei enää ollut venäläisiltä turvassa, Suomi ei saanut mitään ja sai tulla toimeen omillaan. Valtaneuvosto suhtautui Suomen puolustamiseen väheksyväs-ti; suomalainen syntyperä ei herkistänyt sen johtavia miehiä Fabian Wredeä ja Arvid Hornia Suomen asialle. Miesavusta ei kannattanut edes haaveksia, vaikka sitäkin pyydettiin. Sitä olisi ollut toki mahdollista lähettää: Tanskan ja Norjan rajoilla oli yli 20.000 miestä ja Tukholman turvana 10.000 miestä. Suomi oli Ruotsille perifeerinen, kurja ja köyhä alue, Tukholman ”suo-jamuuri ja ruoka-aitta”, kuten sanottiin.”
- Anonyymi
Vahtola olisi varmaan osannut neuvoa, miten 2,5 miljoonan asukkaan Ruotsi olisi voittanut vihollisensa, joiden yhteenlaskettu väestö oli noin 25 miljoonaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vahtola olisi varmaan osannut neuvoa, miten 2,5 miljoonan asukkaan Ruotsi olisi voittanut vihollisensa, joiden yhteenlaskettu väestö oli noin 25 miljoonaa.
Kaarle XII: n oli mahdollista tehdä rauha edullisella sopimuksella, miksi kuvittelet, että Vahtola olisi yrittänyt neuvoa jatkamaan sotaa rauhan sijaan?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaarle XII: n oli mahdollista tehdä rauha edullisella sopimuksella, miksi kuvittelet, että Vahtola olisi yrittänyt neuvoa jatkamaan sotaa rauhan sijaan?
Olisiko mitenkään mahdollista, että Vahtola harjoittaa jälkiviisautta tiedoilla, joita Kaarlella ei ollut vuonna 1707?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olisiko mitenkään mahdollista, että Vahtola harjoittaa jälkiviisautta tiedoilla, joita Kaarlella ei ollut vuonna 1707?
Suomen ja suomalaisuuden vihaajan vähäpojan agendana on aina puolustella sitä kun Ruotsi toistuvasti laiminlöi Suomen puolustamisen törkeällä tavalla, tätä vähäpoika kutsuu propagandassaan edistykseksi.
- Anonyymi
300 vuotta sitten Euroopassa ja maailmassa tapahtui kaikkea pahaa. Vain Suomesta löytyy enää niin jälkeenjääneitä että koko maailmankuva kehdosta hautaan asti rakentuu sen ajan tapahtumille. Euroopassa tapahtui vain 80 v sitten paljon pahempia juttuja mutta niistäkin sivistyskansat ovat päässeet jo yli ja elävät sovussa.
Ehkä tuo loputon kyräily ja vihanpito on osa suomalaista tautiperimää. Pienissä ympyröissä on tapahtunut paljon rutsausta niin se näkyy mielen tauteina.- Anonyymi
Ainakin stallarien perimässä elää loputon viha Suomea ja länsimaita kohtaan.
Sen vastapainona on NL:n ja sen seniilien johtajien ihailu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ainakin stallarien perimässä elää loputon viha Suomea ja länsimaita kohtaan.
Sen vastapainona on NL:n ja sen seniilien johtajien ihailu.PöhveIin perimässä elää dementointuneisuus ja loputon tyhmyys:-D
- Anonyymi
24.2.2022 jälkeen Venäjä on todistanut olemassa olollaan ja teoillaan myös kaikki historian raakuudet tosiksi!!!
- Anonyymi
Ruotsin syytä kun ei antanut puolustaa Suomea vaan vei kaikki Suomen miehet Pultavaan kuolemaan.
- Anonyymi
Ruotsin vallan aikana Suomesta otettu vakinainen sotaväki taisteli enimmäkseen muualla, kuin Suomessa.
Kolmikymmenvuotinen sota, Suuri Pohjansota, Pohjansota ja sen osana Ruptuurisota jne. pääosa suomalaisesta sotaväestä soti muualla kuin Suomessa, ja Suomi jätettiin selviämään Suomeen kohdistuvista hyökkäyksestä nostoväen voimin, eli Suomen puolustus laiminlyötiin, vaikka Suomesta kerättiin sotaväkeä ja veroja, ei Ruotsin Kruunu kuitenkaan puolustanut Suomea, vaan laiminlöi Suomen puolustuksen.
Suomalaisilla talonpojilla oli aivan oikeutetusti odotus, että vastineeksi verojen maksua ja sotaväen ottoja vastaan Ruotsin Kruunu myös puolustaisi Suomea, tämä siis laiminlyötiin toistuvasti.- Anonyymi
Valtakunnan itärajan päälinnoitukset pitivät puolensa yli 10 vuotta. Se on puolustussotaa!
- Anonyymi
Mitähän se Nato tekee samassa tilanteessa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Valtakunnan itärajan päälinnoitukset pitivät puolensa yli 10 vuotta. Se on puolustussotaa!
Hahaha vähäpoika se vaan jaksaa jauhaa samaa paskaa.
"Valtakunnan itärajan päälinnoitukset pitivät puolensa yli 10 vuotta. "
Mitä hyödytti? Suomi ja Baltian maat miehitettiin helposti, koska Ruotsi laiminlöi niiden puolustuksen tärkeällä tavalla.
Muutama pieni linna ei auttanut asiassa mitään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hahaha vähäpoika se vaan jaksaa jauhaa samaa paskaa.
"Valtakunnan itärajan päälinnoitukset pitivät puolensa yli 10 vuotta. "
Mitä hyödytti? Suomi ja Baltian maat miehitettiin helposti, koska Ruotsi laiminlöi niiden puolustuksen tärkeällä tavalla.
Muutama pieni linna ei auttanut asiassa mitään.Riika, Tallinna ja Viipuri olivat linnoitettuja kaupunkeja. Kuinka monessa sodassa Ruotsin tai Suomen itäraja on kestänyt yli 10 vuoden ylivoimaisen hyökkäyksen?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Riika, Tallinna ja Viipuri olivat linnoitettuja kaupunkeja. Kuinka monessa sodassa Ruotsin tai Suomen itäraja on kestänyt yli 10 vuoden ylivoimaisen hyökkäyksen?
Eivät linnat mitään puolusta jos porukat ovat jotain B-tason puujalkakomppanioita ja niitäkin vähän sekä ammushuolto laiminlyöty. Linnojen päälilkköinä oli ruotsalaisia antautuja-apinoita ilman mitään halua taistella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eivät linnat mitään puolusta jos porukat ovat jotain B-tason puujalkakomppanioita ja niitäkin vähän sekä ammushuolto laiminlyöty. Linnojen päälilkköinä oli ruotsalaisia antautuja-apinoita ilman mitään halua taistella.
Et vastannut kysymykseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et vastannut kysymykseen.
Kerro sinä ne kymmenen vuotta kestäneet hyökkäykset😄
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerro sinä ne kymmenen vuotta kestäneet hyökkäykset😄
Etkö osaa käyttää hakutoimintoja?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Etkö osaa käyttää hakutoimintoja?
Miksi, sinähän noita tyhmiä kysymyksiä esität 🤪
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi, sinähän noita tyhmiä kysymyksiä esität 🤪
Kuten arvelinkin. Voit kysyä neuvoa joltain luokkatoveriltasi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuten arvelinkin. Voit kysyä neuvoa joltain luokkatoveriltasi.
Hahaha kesti muka kymmenen vuoden hyökkäyksen😄😜😆
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hahaha kesti muka kymmenen vuoden hyökkäyksen😄😜😆
Oikein laskettu! Jos Venäjä hyökää Ruotsin rajan yli vuonna 1700, mutta saa Ruotsiin kuuluneen Suomen valloitettua vasta 1713-14, niin jonkun on täytynyt sitä ennen kyetä puolustautumaan jossakin.
- Anonyymi
Lukuisat Karjalan hävitykset olivat suomalaista julmuutta.
- Anonyymi
Ruotsi laiminlöi myös Viron puolustuksen Suuressa Pohja sodassa.
1701 ryöstöretket Viroon ja Liivimaahan
Narvan alla tapahtuneen tappion jälkeen venäläiset joukot pitivät puolustuslinjaa Volkhov-jokilinjalla, ja molemmilla puolilla tapahtui vain pieniä sotaretkiä vihollisen alueelle. Ainoastaan Wolmar Anton von Schlippenbachin 8000 hengen kenttäjoukot Tarton alueella ja Abraham Cronhjortin kenttäjoukot Inkerinmaalla ja Karjalassa jäivät suojaamaan Viroa n Liivinmaata . Hyödyntämällä Kaarle XII: n ja Ruotsin armeijan osallistumista Puolan sota, jossa yritettiin kaataa August II, venäläiset joukot hyökkäsivät Viroon ja Liivinmaalle. Venäläisten joukkojen ryöstö vuosina 1701–1703 osui nykyisiin Võrun ja Tarton lääniin , Viljandiin ja Kaakkois- Pärnun lääniin, siis melkein koko Etelä-Viroon. Kaarlen takana Venäjän armeija kukisti kahdesti pienen ruotsalaisen joukon, joka jäi jäljelle Baltian provinssien suojaamiseksi. Vuodesta 1702 Venäjä hallitsi Viroa ja Liivinmaata lukuun ottamatta Ruotsin linnoituksia.
Erastveren taistelu.
Joulukuussa 1701 Boris Šeremetjevin johdolla noin 25 000 venäläisen joukko hyökkäsi jäätyneen Peipsijärven ja osittain myös Irboskan kautta Liivimaahan, Wolmar Anton von Schlippenbachin johtamat ulkomaiset joukot keskittyivät Erastveren kartanon alueelle .
Taistelussa Venäjän joukot Boris Šeremetjevin johdolla pakottivat Wolmar Anton von Schlippenbachin ruotsalaisen ulkomaisen armeijan vetäytymään, mutta taistelun jälkeen vetäytyivät myös Pihkovaan , Venäjälle , jatkamatta uutta hyökkäystä Tarton suuntaan.
Ruotsalaiset menettivät taistelussa lähes 2000 miestä. Erastveren taistelu oli Venäjän joukkojen ensimmäinen merkittävä voitto Pohjan sodassa .
Hummulin taistelu.
Venäläiset joukot siirtyivät ruotsalaisia kenttäjoukkoja vastaan Sangastessa , joka vetäytyi 28. heinäkuuta (17. heinäkuuta; 18. heinäkuuta) Väikse Emajõelle Hummulin kartanoon. Saman päivän iltana venäläiset pystyivät vahvistamaan itseään joen länsipuolella 4000 miehellä.
Seuraavan päivän taistelussa ruotsalaiset joukot eivät pystyneet voittamaan pääjoukkoa, joka oli liittynyt Venäjän etenemiseen, ja venäläiset kukistettiin vastahyökkäyksessä, jonka seurauksena ruotsalaiset joukot pakenivat Pärnuun .
Ruotsalaiset menettivät taistelussa 3500 miestä, venäläiset 1500.- Anonyymi
Miten puolustaudutaan moninkertaista ylivoimaa vastaan muuten kuin linnoitusten avulla? Olisiko jokaiselle virolaiselle pitänyt antaa henkilökohtainen ruotusotilas puolustajakseen? Kuinkahan siinä olisi mahtanut käydä?
- Anonyymi
Kaarle XII ei tehnyt mitään Suomen puolustamisen eteen, ainoastaan kehotti ruotsinkielisen säätyläistön paeta Ruotsiin.
- Anonyymi
Kuinka Venäjä siis valtasi Suomen vasta 14 vuoden sotimisella, vaikka kukaan ei maata puolustanut?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuinka Venäjä siis valtasi Suomen vasta 14 vuoden sotimisella, vaikka kukaan ei maata puolustanut?
Hahaha no nyt se on keksinyt, että Venäjä yritti hyökätä 14 vuotta Suomeen, eilen se oli vasta kymmenen vuotta 😄
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hahaha no nyt se on keksinyt, että Venäjä yritti hyökätä 14 vuotta Suomeen, eilen se oli vasta kymmenen vuotta 😄
Sotaa ei käyty Venäjän ja Suomen vaan Venäjän ja Ruotsin välillä.
- Anonyymi
Aika samanlaista tuo oli mitä oli suomalaisten touhut Karjalassa, Saksassa, Puolassa, Ukrainassa ym.
- Anonyymi
Eikä ollut. Ne vapautti suomen kurjuuteen ajetun kansan, Ikävää että hurripiiskurit pääsi takaisin vielä 1809 saakka sikaileen suomeen.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 271898
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1341883Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha231838Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.851630Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?601442Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se201256Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan371153Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo381150- 111148
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k101127