Aihe

Isoviha oli venäläisten julmuutta!

Anonyymi

Kirkkoherra Thomas Stenbäck aloitti saarnan, ja painajaismaiset muistot palasivat kuulijoiden mieleen.

Elettiin marraskuuta vuonna 1770.

Saloisten ja Raahen kirkkoherra Stenbäck oli siunaamassa 95-vuotiaana kuollutta Marjatta Heikintytär Puustia haudan lepoon.

Vainajan elämänvaiheet olivat niin erityiset, että kirkkoherra päätti tavoista poiketen kirjata puheensa talteen. Dokumentti on säilynyt näihin päiviin asti.

Näin Stenbäck puheensa kirjoitti:

"(Puustin) miestä venäläiset kasakat Raahessa viidellätoista piikin eli keihään pistolla haavoittivat. Hän kuoli kolmen päivän perästä. Marjattaa venäläiset suomivat ruoskin ja piiskoin. Hänen poikansa Jaakon venäläiset veivät vankina ja kastoivat uskoonsa, vaan Jaakko on sitten rauhan tultua palannut."

Kun venäläiset seuraavana talvena palasivat, Stenbäck jatkaa, he ruoskivat Marjatan lyijykärkisellä solmupiiskalla, seisottivat alastomana pakkasessa, polttivat sytytetyllä saunavihtalla ja lopulta sokaisivat "tulisesti palavalla talilla".

Venäläisten lopulta mentyä sokea ja raihnainen yksinhuoltaja yritti epätoivoisesti löytää ruokaa lapsilleen, mutta tuhotussa maassa oli tarjolla vain olkia, nahankappaleita ja luita – tuulimyllystä Marjatta Puusti etsi nälissään jopa jauhon tomua.

Kun yksi lapsista oli jo kuollut nälkään, perheen onnistui päästä pakoon Ruotsiin. Siellä sokea Marjatta kiersi viisi vuotta kerjuulla kunnes Suomeen oli saatu rauha ja pakolaiset pääsivät palaamaan koteihinsa.

– Marjatan tarinassa on kaikki ne elementit, kaikki se julmuus, jotka kuuluivat vihaan, sanoo professori Kustaa H.J. Vilkuna.

53

112

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      300 vuotta sitten Pohjanmaalla tehtiin hirmutöitä, joista nyt tuomittaisiin kansanmurhana – "Raaimmista verilöylyistä jäivät todistamaan vain ruumiskasat"
      Niin sanottu isoviha täyttää tasavuosia. Juhliin ei ole silti syytä: kyseessä on ehkä Suomen historian synkin vaihe.

      Elettiin marraskuuta vuonna 1770.

      Saloisten ja Raahen kirkkoherra Stenbäck oli siunaamassa 95-vuotiaana kuollutta Marjatta Heikintytär Puustia haudan lepoon.

      Vainajan elämänvaiheet olivat niin erityiset, että kirkkoherra päätti tavoista poiketen kirjata puheensa talteen. Dokumentti on säilynyt näihin päiviin asti.

      Näin Stenbäck puheensa kirjoitti:

      "(Puustin) miestä venäläiset kasakat Raahessa viidellätoista piikin eli keihään pistolla haavoittivat. Hän kuoli kolmen päivän perästä. Marjattaa venäläiset suomivat ruoskin ja piiskoin. Hänen poikansa Jaakon venäläiset veivät vankina ja kastoivat uskoonsa, vaan Jaakko on sitten rauhan tultua palannut."

      Kun venäläiset seuraavana talvena palasivat, Stenbäck jatkaa, he ruoskivat Marjatan lyijykärkisellä solmupiiskalla, seisottivat alastomana pakkasessa, polttivat sytytetyllä saunavihtalla ja lopulta sokaisivat "tulisesti palavalla talilla".

      Venäläisten lopulta mentyä sokea ja raihnainen yksinhuoltaja yritti epätoivoisesti löytää ruokaa lapsilleen, mutta tuhotussa maassa oli tarjolla vain olkia, nahankappaleita ja luita – tuulimyllystä Marjatta Puusti etsi nälissään jopa jauhon tomua.

      Kun yksi lapsista oli jo kuollut nälkään, perheen onnistui päästä pakoon Ruotsiin. Siellä sokea Marjatta kiersi viisi vuotta kerjuulla kunnes Suomeen oli saatu rauha ja pakolaiset pääsivät palaamaan koteihinsa.

      – Marjatan tarinassa on kaikki ne elementit, kaikki se julmuus, jotka kuuluivat vihaan, sanoo professori Kustaa H.J. Vilkuna.

      Saloisten kirkonarkiston kuolleiden luetteloon vuodelta 1770 on pappi tallentanut Margeta Henricsdotter Puustin järkyttävän elämäntarinan
      Marjatta Puustin kärsimykset isonvihan vuosina 1713–1721 ovat tallentuneet Saloisten kirkonarkiston kuolleiden luetteloon.Saloisten kirkonarkisto / Arkistolaitos
      Vilkuna kertoo Marjatta Puustin tarinan tutkimuksessaan Viha. Perikato, katkeruus ja kertomus isostavihasta.

      Vihalla Vilkuna tarkoittaa noin kymmenen vuoden jaksoa 1700-luvun alussa, jolloin Venäjä miehitti Ruotsiin kuulunutta Suomea. Miehitys päättyi tasan 300 vuotta sitten Uudenkaupungin rauhaan vuonna 1721.

      Kansan suussa miehitysaikaa alettiin kutsua isoksivihaksi. Nimeäminen tapahtui juuri Marjatta Puustin hautajaisten aikoihin, 1700-luvun lopussa.

      – Aikalaiset eivät isoviha-sanaa käyttäneet. Tarvittiin vertauskohta ja sellainen saatiin myöhemmästä 1740-luvun lyhyestä miehityksestä. Sitä alettiin kutsua pikkuvihaksi erotuksena ankarammasta isonvihan ajasta, Vilkuna selittää.

      Armoton aika isoviha todella oli. Ehkä koko Suomen historian julmin kausi.

      – Paikallisesti on voinut olla pahempiakin jaksoja. Mutta ei näin pitkää, koko maan siviiliväestöön kohdistunutta katastrofia. Nykymittareilla Pohjois-Pohjanmaan hävityksessä voidaan puhua kansanmurhasta.

    • Anonyymi

      Isonvihan vuodet olivat niin raastava kokemus, että niitä muisteltiin pirttien hämyssä sukupolvesta toiseen.

      Kun Suomalaisen kirjallisuuden seura 1900-luvun alussa – siis 200 vuotta tapahtumien jälkeen – kokosi isonvihan aikaisia kansantarinoita, niitä kertyi yhä tuhansia.

      Tarinoihin sekoittui muitakin vainolaisaikoja, mutta pääosin kertomuksilla oli historiallinen totuuspohja.

      Aihetta tutkinut Lassi Saressalo jakaa tarinat neljään päätyyppiin.

      Sankaritarinoissa ovela suomalainen onnistuu huijaamaan ja nujertamaan ylivoimaisen, mutta tyhmän vihollisen.

      Paikkatarinat puolestaan liittyvät isonvihan aikana nimensä saaneisiin Ryssänkarin tai Kalmosaaren kaltaisiin tapahtumapaikkoihin.

      Kolmas tyyppi on paluutarinat. Niissä kuvattiin Venäjälle orjiksi siepattujen lasten paluuta vuosien jälkeen kotiin. Tällainen tarina on tallentunut myös Sakari Topeliuksen tunnettuun satuun Koivu ja tähti, jossa aikuisiksi varttuneet sisarukset tunnistavat vanhan kotinsa sen vierellä kasvavasta koivusta.

      Ehkä yleisin kansankertomustyyppi on kuitenkin uhritarina. Niissä kerrottiin, kuinka venäläisarmeija kidutti, raiskasi ja tappoi kuin manalasta karannut peto.

      Joskus vihollinen muuttui tarinoissa jopa yliluonnolliseksi puolieläimeksi, koirankuonolaiseksi. Se jäljitti poikkeuksellisen tarkan hajuaistinsa avulla metsään piiloutuneet uhrinsa. Ilmeisesti kyseessä olivat Venäjän armeijaan kuuluneet mongolisukuiset kalmukit, jotka saattoivat pukeutua eläintennahkoihin.

      Tarinat muokkasivat suomalaisten käsitystä itänaapurista ja edesauttoivat 1900-luvun alkupuolella Akateemisen Karjalaseuran kaltaisten neuvostovastaista propagandatyötä. Myös talvisodan aikaisessa lehtikirjoittelussa oli muistumia isonvihan tapahtumiin. Niillä haluttiin rakentaa vahvaa viholliskuvaa.

      Vieläkö isoviha määrittää tämän päivän suomalaisten Venäjä-suhdetta? Ohjaavatko asenteitamme yhä käsitykset manalan pedoista ja koirakuonolaisista.

      – En usko. Aika paljon on tapahtunut Suomen ja Venäjän suhteissa isonvihan jälkeen. Nuo myöhemmät kohtaamiset vaikuttavat enemmän, Kustaa H.J. Vilkuna pohtii.

      • Anonyymi

        Suuri pohjan sota oli seurausta Ruotsin hävitys ja ryöstöretkistä Venäjälle ,Saksaan , Puolaan ja edemmäksi. Mm. Venäjällä hävitettiin ja ryöstettiin luostarien taideaarteet ja munkit tapettiin. Suomestakin värvättiin pohjasakkaa joka kunnostautui historian kuuluisina raiskaajina.


      • Anonyymi

        "Vieläkö isoviha määrittää tämän päivän suomalaisten Venäjä-suhdetta?"

        Määrittäähän se taustalla hyvinkin voimakkaasti. Riippuen paljolti siitä, missä päin Suomea asustaa. Pohjanmaalta "ryssäviha" ei lopu koskaan, kun taas vaikkapa Lapissa Isovihan aika voi olla täysin tuntematon.


    • Anonyymi

      SUURESSA Pohjan sodassa, suomalaisittain Isossa vihassa kaikki meni suomalaisten kannalta pieleen. Suosittu historioitsija Teemu Keskisarja arvioi uudessa kirjassa Murhanenkeli - Suuren Pohjan sodan ihmisten historia (Siltala), että yli 40 000 suomalaissyntyistä sotilasta sai surmansa. Siviilejä tapettiin Suomessa yli 10 000. Ajan alhaiseen väkilukuun suhteutettuna luvut ovat paljon suurempia kuin 1900-luvun sodissa. Suomessa oli alle puoli miljoonaa asukasta.

      • Anonyymi

        +++Suosittu historioitsija Teemu Keskisarja arvioi uudessa kirjassa Murhanenkeli - Suuren Pohjan sodan ihmisten historia (Siltala), että yli 40 000 suomalaissyntyistä sotilasta sai surmansa. Siviilejä tapettiin Suomessa yli 10 000.+++

        Ruotsi tapatti siis 40 000, Venäjä tappoi 10 000 ! Suhdeluku se on tämäkin vaikka sitäei joittenkin mielestä saisi ottaa koskaan esille. Minkä puolesta ne sotilaat kaatuvat, eivät ainakaan Suomen kansan.

        Ruotsin tapattamat sotilaat olivat yhtä lailla suomalaisia ja ennen kuolemaansa yhtä eläviä kuin ne kuolleet siviilitkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        +++Suosittu historioitsija Teemu Keskisarja arvioi uudessa kirjassa Murhanenkeli - Suuren Pohjan sodan ihmisten historia (Siltala), että yli 40 000 suomalaissyntyistä sotilasta sai surmansa. Siviilejä tapettiin Suomessa yli 10 000.+++

        Ruotsi tapatti siis 40 000, Venäjä tappoi 10 000 ! Suhdeluku se on tämäkin vaikka sitäei joittenkin mielestä saisi ottaa koskaan esille. Minkä puolesta ne sotilaat kaatuvat, eivät ainakaan Suomen kansan.

        Ruotsin tapattamat sotilaat olivat yhtä lailla suomalaisia ja ennen kuolemaansa yhtä eläviä kuin ne kuolleet siviilitkin.

        Kummaa kieroilua.

        Sodassa Venäjää vastaan kaatuneet ovat siis Ruotsin tappamia? Kyllä ne olivat Venäjän tappamia sen aloittamassa hyökkäyssodassa.
        Ja siviilit päälle tekee siis 50 000 Venäjän suomalaista uhria. Päälle muut tuhot.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kummaa kieroilua.

        Sodassa Venäjää vastaan kaatuneet ovat siis Ruotsin tappamia? Kyllä ne olivat Venäjän tappamia sen aloittamassa hyökkäyssodassa.
        Ja siviilit päälle tekee siis 50 000 Venäjän suomalaista uhria. Päälle muut tuhot.

        Höpöhöpö suurin osa suomalaisista sotilaista kuoli nälkään tauteihin ja paleltumiin ja nimenomaan talvileireissä kaukana Suomesta.

        Suureen Pohjansotaan osallistui muitakin maita kuin pelkästään Ruotsi ja Venäjä.
        Venäjä ei aloittanut hyökkäyksellä Suurta pohjansotaa.

        Sota alkoi 12. helmikuuta 1700, kun August II hyökkäsi ilman ajalle tyypillistä sodanjulistusta 10 000 miehen saksilaisarmeijallaan kohti Ruotsin valtakunnan suurinta kaupunkia, Riikaa Liivinmaalla. Saatuaan tiedon hyökkäyksestä Viron kenraalikuvernööri Axel Julius De la Gardie antoi Suomen rykmenteille käskyn nousta liikekannalle. Baltiaan sijoitettujen 8 000 miehen varuskuntajoukkojen tueksi laivattiin pikavauhtia Suomesta kaikki vakinaiset yksiköt ja ylimääräisellä väenotolla perustetut lisäjoukot, kolmikkaat, yhteensä 7 000 miestä. Armeija marssi nopeasti Narvasta etelään ja saapui 6. toukokuuta Riian edustalle, jolloin saksilaisjoukot vetäytyivät Väinäjoen taakse.[4][5]

        Tanskan sota Muokkaa
        Tanskan kuningas, Kaarlen serkku Fredrik IV, liittyi sotaan sopimuksen mukaisesti helmikuussa hyökkäämällä Kaarle XII:n liittolaista ja lankoa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpöhöpö suurin osa suomalaisista sotilaista kuoli nälkään tauteihin ja paleltumiin ja nimenomaan talvileireissä kaukana Suomesta.

        Suureen Pohjansotaan osallistui muitakin maita kuin pelkästään Ruotsi ja Venäjä.
        Venäjä ei aloittanut hyökkäyksellä Suurta pohjansotaa.

        Sota alkoi 12. helmikuuta 1700, kun August II hyökkäsi ilman ajalle tyypillistä sodanjulistusta 10 000 miehen saksilaisarmeijallaan kohti Ruotsin valtakunnan suurinta kaupunkia, Riikaa Liivinmaalla. Saatuaan tiedon hyökkäyksestä Viron kenraalikuvernööri Axel Julius De la Gardie antoi Suomen rykmenteille käskyn nousta liikekannalle. Baltiaan sijoitettujen 8 000 miehen varuskuntajoukkojen tueksi laivattiin pikavauhtia Suomesta kaikki vakinaiset yksiköt ja ylimääräisellä väenotolla perustetut lisäjoukot, kolmikkaat, yhteensä 7 000 miestä. Armeija marssi nopeasti Narvasta etelään ja saapui 6. toukokuuta Riian edustalle, jolloin saksilaisjoukot vetäytyivät Väinäjoen taakse.[4][5]

        Tanskan sota Muokkaa
        Tanskan kuningas, Kaarlen serkku Fredrik IV, liittyi sotaan sopimuksen mukaisesti helmikuussa hyökkäämällä Kaarle XII:n liittolaista ja lankoa

        Ruotsin ja Venäjän v älisen sodan aloitti Venäjä.

        Alkuvuodesta 1700 tsaari Pietari Suuri oli ollut kiinni sodassa Turkkia vastaan. Määräaikainen rauha Turkin kanssa solmittiin 14. heinäkuuta, ja jo 20. elokuuta tsaari julisti sodan Ruotsille. Pari päivää sodanjulistuksensa jälkeen Pietari kuuli Tanskan tehneen rauhan. Tästä huolimatta hän marssitti armeijansa piirittämään Ruotsin tärkeintä tukikohtaa idässä, Narvan linnoitusta. Venäläisjoukkoja oli lähes 30 000 jalkamiestä ja rakuunaa, sekä 7 500–10 000 ratsumiestä. Piiritysarmeija oli ylivoimainen, puolustajia oli alle parituhatta.


      • Anonyymi

        Suomessa oli asukkaita 1710 n. 350 000. Ennen 'suuria kuolonvuosia' 1696-1698 oli Suomessa asukkaita n. 450 000.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomessa oli asukkaita 1710 n. 350 000. Ennen 'suuria kuolonvuosia' 1696-1698 oli Suomessa asukkaita n. 450 000.

        Kumpaankin lukuun voi lisätä noin 50 000 suomalaista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kumpaankin lukuun voi lisätä noin 50 000 suomalaista.

        Voi myös vähentää kummastakin luvusta noin 50 0000 suomalaista.


    • Anonyymi

      Ruotsi laiminlöi Suomen puolustuksen törkeällä tavalla.

      Kuningas Kaarle XII palattua Turkista piileskelemästä, Suomen auttamiseksi ei tehty mitään, sen sijaan aloitettiin hyökkäys Norjan valtaamiseksi.

      Talvisodassa Suomea ei pystytty valtaamaan, koska Suomen armeija oli puolustamassa omaa maataan.

      • Anonyymi

        Kyllä Suomen puolustus järjestettiin Pultavan taistelun ja Baltian ynnä Viipurin menetyksen jälkeen uudelleen.
        Armeija vain kärsi tappion toisensa jälkeen ylivoimaiselle viholliselle.

        Kaarlen Norjan retki alkoi vasta kokoSuomen valtauksenjälkeen.
        Eihän siinä mitään järkeä ollut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä Suomen puolustus järjestettiin Pultavan taistelun ja Baltian ynnä Viipurin menetyksen jälkeen uudelleen.
        Armeija vain kärsi tappion toisensa jälkeen ylivoimaiselle viholliselle.

        Kaarlen Norjan retki alkoi vasta kokoSuomen valtauksenjälkeen.
        Eihän siinä mitään järkeä ollut.

        "Kyllä Suomen puolustus järjestettiin Pultavan taistelun ja Baltian ynnä Viipurin menetyksen jälkeen uudelleen."

        Ei järjestetty.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä Suomen puolustus järjestettiin Pultavan taistelun ja Baltian ynnä Viipurin menetyksen jälkeen uudelleen.
        Armeija vain kärsi tappion toisensa jälkeen ylivoimaiselle viholliselle.

        Kaarlen Norjan retki alkoi vasta kokoSuomen valtauksenjälkeen.
        Eihän siinä mitään järkeä ollut.

        +++Armeija vain kärsi tappion toisensa jälkeen ylivoimaiselle viholliselle.+++

        Jos Ruotsi olisi panostanut tosissaan Suomen puolustukseen olisi hyökkäävä venäläisarmeija lyöty helposti. Mutta kun oli vain vanhoja ukkoja, sellaisia 3.l uokan nostomiehiä heikon huollon varassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        +++Armeija vain kärsi tappion toisensa jälkeen ylivoimaiselle viholliselle.+++

        Jos Ruotsi olisi panostanut tosissaan Suomen puolustukseen olisi hyökkäävä venäläisarmeija lyöty helposti. Mutta kun oli vain vanhoja ukkoja, sellaisia 3.l uokan nostomiehiä heikon huollon varassa.

        Pietari kävi oppimassa euroopassa ja kutsui oppineita euroopasta venäjälle nykyaikaistamaan maatansa,myös upseereita tuli venäjälle.Ruotsin armeija oli taitava,mutta verrattain pieni,joka kului jatkuvassa liikkeessä.Huolto ei pystynyt vastaamaan armeijan tarpeita pitkillä siirtymä matkoilla,ja varsinkin venäjällä paikallisten auttaminen oli vähäistä.Varmaankin ruotsalaiset ryöstelivät ja lisäsivät katkeruutta venäjällä.


    • Anonyymi

      +++Sodassa Venäjää vastaan kaatuneet ovat siis Ruotsin tappamia?+++

      Ruotsin suurvaltasodat eivät kuuluneet Suomelle mitenkään. Suomen miehet vietiin pakotettuina näihin sotiin tuhoutumaan joten heidän kuolemansa oli kaikissa Ruotsin sodissa, ei vain Pohjan sodassa, Ruotsin syytä ja sen rikos ja synti.

      • Anonyymi

        ” Ruotsin suurvaltasodat eivät kuuluneet Suomelle mitenkään. ”

        Ei niin, mutta sama toistui myös Venäjän vallan aikana!

        Venäjän suurvaltasodat eivät kuuluneet Suomelle mitenkään. Suomen miehet vietiin pakotettuina näihin sotiin tuhoutumaan joten heidän kuolemansa oli kaikissa Venäjän sodissa, kuten Balkanin sodassa, Venäjän syytä ja sen rikos ja synti. Muistamme kyseisen sodan hyvin laulusta ”Kauan on kärsitty vilua ja nälkää näillä Balkanin vuorilla taisteltessa!”.

        On ilo kuulla stallarin ottavan KERRANKIN tiukan linjan Tsaarin Venäjän suurvaltasotiin Suomen osalta!

        Balkanin sotaa edelsi Krimin sota, joka sekin kosketti monin osin myös Suomea!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ” Ruotsin suurvaltasodat eivät kuuluneet Suomelle mitenkään. ”

        Ei niin, mutta sama toistui myös Venäjän vallan aikana!

        Venäjän suurvaltasodat eivät kuuluneet Suomelle mitenkään. Suomen miehet vietiin pakotettuina näihin sotiin tuhoutumaan joten heidän kuolemansa oli kaikissa Venäjän sodissa, kuten Balkanin sodassa, Venäjän syytä ja sen rikos ja synti. Muistamme kyseisen sodan hyvin laulusta ”Kauan on kärsitty vilua ja nälkää näillä Balkanin vuorilla taisteltessa!”.

        On ilo kuulla stallarin ottavan KERRANKIN tiukan linjan Tsaarin Venäjän suurvaltasotiin Suomen osalta!

        Balkanin sotaa edelsi Krimin sota, joka sekin kosketti monin osin myös Suomea!

        Suomenruotsalaisia upseereita palveli tuhansittain Venäjän armeijassa, eivät nämä mitään pakotettuja olleet, vaan päinvastoin liittyivät halusta Venäjän armeijaan koska se avasi myös pääsyn hyvin palkattuihin siviilivirkoihin Venäjällä.

        "Suomen miehet vietiin pakotettuina näihin sotiin tuhoutumaan joten heidän kuolemansa oli kaikissa Venäjän sodissa, kuten Balkanin sodassa, Venäjän syytä ja sen rikos ja synti."

        Valehtelet

        Maaliskuussa 1827 annetulla keisarillisessa käskykirjeellä Suomen sotalaitos järjestettiin uudelleen kuudeksi tarkk’ampujapataljoonaksi. Helsingin pataljoonan nimeksi tuli Suomen opetustarkk’ampujapataljoona ja sitä kasvatettiin 400:stä 500:aan mieheen. Kaksi kuukautta myöhemmin värväys Suomen muihin joukko-osastoihin määrättiin lopetettavaksi ja ne hajotettiin vuonna 1830, minkä jälkeen Helsingin pataljoona jäi ainoaksi jäänteeksi vuonna 1812 perustetusta sotaväestä.[7] Sen miehet hankittiin 1870-luvun loppuun asti vapaaehtoisella värväyksellä ja he olivat taustaltaan pääosin renkejä, työmiehiä, kisällejä tai talonpoikien ja torpparien poikia. Kuri oli ankara ja julmat ruumiilliset rangaistukset käytössä.[8]


    • Anonyymi

      Tiltuset jaksaa sotkea asioita.

      Isoviha oli raakaa siviilien joukkotuhontaa ja kidutusta, jota nykykriteereillä pidetään kansanmurhana.
      Sellainen naapuri meillä on ollut, ja yhä on.

      • Anonyymi

        Ja Ruotsi laiminlöi Suomen puolustuksen törkeällä tavalla.

        Talvisodassa Suomea ei pystytty valtaamaan, koska Suomen armeija oli puolustamassa omaa maataan, toisin kuin Suuressa Pohjansodassa.


      • Anonyymi

        Sodalla on oma logiikka ja sodan voittaja sanelee sodan logiikan!Molotov kiteytti näillä sanoilla suomen rauhanneuvottelijoille rauhan ehdot 1940 ,ja varmaankin myös 1944,.Suurvallat myös nyt on sotarikoslakien ulottumissa!300 vuotta sitten tapahtuneet asiat ei parane murehtimalla.Olisi varmaankin tuoreempiakin asioita murehdittavana?Pietari Suurella oli muuten lyhyet jalat,mutta voimakkaat kädet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja Ruotsi laiminlöi Suomen puolustuksen törkeällä tavalla.

        Talvisodassa Suomea ei pystytty valtaamaan, koska Suomen armeija oli puolustamassa omaa maataan, toisin kuin Suuressa Pohjansodassa.

        Talvisodassa Suomi pystyi puolustautumaan 105 päivää, sitten oli tehtävä huono rauha. Suuressa Pohjan sodassa itärajan päälinnoitusketju kesti yli 10 vuotta eli yli 30 kertaa pitempään, mikä lienee edelleen paikallinen ennätys. Lopultahan molemmat sodat hävittiin, sopimalla suunnilleen samalla linjalla kulkevasta uudesta rajasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Talvisodassa Suomi pystyi puolustautumaan 105 päivää, sitten oli tehtävä huono rauha. Suuressa Pohjan sodassa itärajan päälinnoitusketju kesti yli 10 vuotta eli yli 30 kertaa pitempään, mikä lienee edelleen paikallinen ennätys. Lopultahan molemmat sodat hävittiin, sopimalla suunnilleen samalla linjalla kulkevasta uudesta rajasta.

        Hehehe vai kesti linnoitusketju, Viron valtasivat venäläiset jo vuonna 1702.
        Ruotsi laiminlöi myös Viron puolustuksen Suuressa Pohjansodassa

        1701 ryöstöretket Viroon ja Liivimaahan
        Narvan alla tapahtuneen tappion jälkeen venäläiset joukot pitivät puolustuslinjaa Volkhov-jokilinjalla, ja molemmilla puolilla tapahtui vain pieniä sotaretkiä vihollisen alueelle. Ainoastaan Wolmar Anton von Schlippenbachin 8000 hengen kenttäjoukot Tarton alueella ja Abraham Cronhjortin kenttäjoukot Inkerinmaalla ja Karjalassa jäivät suojaamaan Viroa n Liivinmaata . Hyödyntämällä Kaarle XII: n ja Ruotsin armeijan osallistumista Puolan sota, jossa yritettiin kaataa August II, venäläiset joukot hyökkäsivät Viroon ja Liivinmaalle. Venäläisten joukkojen ryöstö vuosina 1701–1703 osui nykyisiin Võrun ja Tarton lääniin , Viljandiin ja Kaakkois- Pärnun lääniin, siis melkein koko Etelä-Viroon. Kaarlen takana Venäjän armeija kukisti kahdesti pienen ruotsalaisen joukon, joka jäi jäljelle Baltian provinssien suojaamiseksi. Vuodesta 1702 Venäjä hallitsi Viroa ja Liivinmaata lukuun ottamatta Ruotsin linnoituksia.

        Erastveren taistelu.
        Joulukuussa 1701 Boris Šeremetjevin johdolla noin 25 000 venäläisen joukko hyökkäsi jäätyneen Peipsijärven ja osittain myös Irboskan kautta Liivimaahan, Wolmar Anton von Schlippenbachin johtamat ulkomaiset joukot keskittyivät Erastveren kartanon alueelle .

        Taistelussa Venäjän joukot Boris Šeremetjevin johdolla pakottivat Wolmar Anton von Schlippenbachin ruotsalaisen ulkomaisen armeijan vetäytymään, mutta taistelun jälkeen vetäytyivät myös Pihkovaan , Venäjälle , jatkamatta uutta hyökkäystä Tarton suuntaan.

        Ruotsalaiset menettivät taistelussa lähes 2000 miestä. Erastveren taistelu oli Venäjän joukkojen ensimmäinen merkittävä voitto Pohjan sodassa .

        Hummulin taistelu.
        Venäläiset joukot siirtyivät ruotsalaisia ​​kenttäjoukkoja vastaan Sangastessa , joka vetäytyi 28. heinäkuuta (17. heinäkuuta; 18. heinäkuuta) Väikse Emajõelle Hummulin kartanoon. Saman päivän iltana venäläiset pystyivät vahvistamaan itseään joen länsipuolella 4000 miehellä.

        Seuraavan päivän taistelussa ruotsalaiset joukot eivät pystyneet voittamaan pääjoukkoa, joka oli liittynyt Venäjän etenemiseen, ja venäläiset kukistettiin vastahyökkäyksessä, jonka seurauksena ruotsalaiset joukot pakenivat Pärnuun .

        Ruotsalaiset menettivät taistelussa 3500 miestä, venäläiset 1500.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hehehe vai kesti linnoitusketju, Viron valtasivat venäläiset jo vuonna 1702.
        Ruotsi laiminlöi myös Viron puolustuksen Suuressa Pohjansodassa

        1701 ryöstöretket Viroon ja Liivimaahan
        Narvan alla tapahtuneen tappion jälkeen venäläiset joukot pitivät puolustuslinjaa Volkhov-jokilinjalla, ja molemmilla puolilla tapahtui vain pieniä sotaretkiä vihollisen alueelle. Ainoastaan Wolmar Anton von Schlippenbachin 8000 hengen kenttäjoukot Tarton alueella ja Abraham Cronhjortin kenttäjoukot Inkerinmaalla ja Karjalassa jäivät suojaamaan Viroa n Liivinmaata . Hyödyntämällä Kaarle XII: n ja Ruotsin armeijan osallistumista Puolan sota, jossa yritettiin kaataa August II, venäläiset joukot hyökkäsivät Viroon ja Liivinmaalle. Venäläisten joukkojen ryöstö vuosina 1701–1703 osui nykyisiin Võrun ja Tarton lääniin , Viljandiin ja Kaakkois- Pärnun lääniin, siis melkein koko Etelä-Viroon. Kaarlen takana Venäjän armeija kukisti kahdesti pienen ruotsalaisen joukon, joka jäi jäljelle Baltian provinssien suojaamiseksi. Vuodesta 1702 Venäjä hallitsi Viroa ja Liivinmaata lukuun ottamatta Ruotsin linnoituksia.

        Erastveren taistelu.
        Joulukuussa 1701 Boris Šeremetjevin johdolla noin 25 000 venäläisen joukko hyökkäsi jäätyneen Peipsijärven ja osittain myös Irboskan kautta Liivimaahan, Wolmar Anton von Schlippenbachin johtamat ulkomaiset joukot keskittyivät Erastveren kartanon alueelle .

        Taistelussa Venäjän joukot Boris Šeremetjevin johdolla pakottivat Wolmar Anton von Schlippenbachin ruotsalaisen ulkomaisen armeijan vetäytymään, mutta taistelun jälkeen vetäytyivät myös Pihkovaan , Venäjälle , jatkamatta uutta hyökkäystä Tarton suuntaan.

        Ruotsalaiset menettivät taistelussa lähes 2000 miestä. Erastveren taistelu oli Venäjän joukkojen ensimmäinen merkittävä voitto Pohjan sodassa .

        Hummulin taistelu.
        Venäläiset joukot siirtyivät ruotsalaisia ​​kenttäjoukkoja vastaan Sangastessa , joka vetäytyi 28. heinäkuuta (17. heinäkuuta; 18. heinäkuuta) Väikse Emajõelle Hummulin kartanoon. Saman päivän iltana venäläiset pystyivät vahvistamaan itseään joen länsipuolella 4000 miehellä.

        Seuraavan päivän taistelussa ruotsalaiset joukot eivät pystyneet voittamaan pääjoukkoa, joka oli liittynyt Venäjän etenemiseen, ja venäläiset kukistettiin vastahyökkäyksessä, jonka seurauksena ruotsalaiset joukot pakenivat Pärnuun .

        Ruotsalaiset menettivät taistelussa 3500 miestä, venäläiset 1500.

        Riika, Pärnu, Tallinna, Viipuri ja Käkisalmi kestivät vuoteen 1710 eli yli kymmenen vuotta.


    • Anonyymi

      Kansanmurha on kansanmurha, vaikka voissa paistais.

      • Anonyymi

        Totta!Kansanmurhat on rikoksia.Kansanmurhia on tehty myös ilman sotaa toista valtiota vastaan.On siis ulkoinen ja sisäinen kansamurha mahdollista.


    • Anonyymi

      Suomea puolustettiin myös Pultavan jälkeen.

      Venäjän ylivoimall ei vain mahdettu mitään.

      Ratkaiseva oli Viipurin menetys 1710. Tie oli sen jälkeen auki.Lisäksi Venäjä käytti taitavasti suurta kaleerilaivastoaan. Sen armeijaa kouluttivat saksalaiset upseerit.

      • Anonyymi

        +++Venäjän ylivoimall ei vain mahdettu mitään.+++

        Ei kai kun puolustajia oli vain kourallinen ja hekin pääosin nostosmiehiä mitä maasta enää löytyi kun kaikki kynnelle kykenevät oli viety maasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        +++Venäjän ylivoimall ei vain mahdettu mitään.+++

        Ei kai kun puolustajia oli vain kourallinen ja hekin pääosin nostosmiehiä mitä maasta enää löytyi kun kaikki kynnelle kykenevät oli viety maasta.

        Maasta oli viety vain muutama tuhat pääarmeijassa sotivaa miestä. Useimmat suomalaiset puolustivat Baltian ja Karjalan linnoituksia valtakunnanrajan sisäpuolella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maasta oli viety vain muutama tuhat pääarmeijassa sotivaa miestä. Useimmat suomalaiset puolustivat Baltian ja Karjalan linnoituksia valtakunnanrajan sisäpuolella.

        No nyt tuli taas oikein isoa valetta, Baltiassa oli suomalaisia joukkoja enimmillään 5 000.
        Suomessa oli enimmillään 10 000 enimmäkseen nostoväkeä.

        Ruotsi vei Suomesta 50 000 miestä sodan alussa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No nyt tuli taas oikein isoa valetta, Baltiassa oli suomalaisia joukkoja enimmillään 5 000.
        Suomessa oli enimmillään 10 000 enimmäkseen nostoväkeä.

        Ruotsi vei Suomesta 50 000 miestä sodan alussa.

        Tuo viisituhatta koski siis Baltian kenttäarmeijaa, jota oli myös täydennettävä tappioiden vuoksi. Sen lisäksi oli pidettävä miehitettynä viisi päälinnoitusta ja toistakymmentä pienempää linnaa. Ja tuo 50 000 on siis sodan suomalaisten sotilaiden kokonaisarvio, sodan alussa Suomesta vietiin vain 7 000 miestä, enimmäkseen vahvistamaan Baltiassa jo palvelevia 8 000 miestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo viisituhatta koski siis Baltian kenttäarmeijaa, jota oli myös täydennettävä tappioiden vuoksi. Sen lisäksi oli pidettävä miehitettynä viisi päälinnoitusta ja toistakymmentä pienempää linnaa. Ja tuo 50 000 on siis sodan suomalaisten sotilaiden kokonaisarvio, sodan alussa Suomesta vietiin vain 7 000 miestä, enimmäkseen vahvistamaan Baltiassa jo palvelevia 8 000 miestä.

        "Suomesta vietiin vain 7 000 miestä, enimmäkseen vahvistamaan Baltiassa jo palvelevia 8 000 miestä."

        Laitahan luotettava lähde tälle, muuten valehtelet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Suomesta vietiin vain 7 000 miestä, enimmäkseen vahvistamaan Baltiassa jo palvelevia 8 000 miestä."

        Laitahan luotettava lähde tälle, muuten valehtelet.

        Lue mikä tahansa suuren Pohjan sodan historia. Aloita Wikipediasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lue mikä tahansa suuren Pohjan sodan historia. Aloita Wikipediasta.

        Eli jäit sitten heti valehtelustasi kiinni;)

        Luetaanpas vaikka Pohjan prikaatin killan sivuilta:

        Kaarle XII:n noustessa valtaistuimelle vuonna 1697 vallitsi Ruotsin rajoilla rauha. Hyvin pian alkoivat kuitenkin hankaluudet niiden valtioiden kanssa, joiden kustannuksella Ruotsin suurvalta-asema oli syntynyt. Tanskan ja Ruotsin välillä vallitsi perinteinen vihamielisyys, Puolan kuningas August II Väkevä havitteli Liivinmaan palauttamista, vaikka Puola ei osallistunutkaan sotaan valtiona niin Puolan kuningas oli samalla Saksin vaaliruhtinas ja Venäjän nuori tsaari Pietari I Suuri pyrki Suomenlahdelle ja Itämerelle. Vuosisadan vaihtuessa, muutaman kuukauden aikana, kiristyi rengas Ruotsin ympärillä naapurimaiden solmiessa keskinäisiä sopimuksia alueittensa laajentamiseksi.

        Joukot
        Ruotsilla oli Itämeren maakunnan linnoituksissa noin 7000 miestä, joista Pohjanmaan rykmentti oli ainoa suomalainen. Rykmentti oli ollut 20 vuotta varuskuntajoukkona Riiassa ja sen lähilinnakkeissa ja sodan ensimmäisinä kahdeksana vuotena pysyi palvelus lähes muuttumattomana. Tästä johtui, että rykmentti ei osallistunut tämän vaiheen maineikkaimpiin taisteluihin Narvassa 20.11.1700, Klizsowissa 9.7.1702, Thornissa 1703/04, Grodnossa1706 ja Fraustadtissa 3.2.1706.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli jäit sitten heti valehtelustasi kiinni;)

        Luetaanpas vaikka Pohjan prikaatin killan sivuilta:

        Kaarle XII:n noustessa valtaistuimelle vuonna 1697 vallitsi Ruotsin rajoilla rauha. Hyvin pian alkoivat kuitenkin hankaluudet niiden valtioiden kanssa, joiden kustannuksella Ruotsin suurvalta-asema oli syntynyt. Tanskan ja Ruotsin välillä vallitsi perinteinen vihamielisyys, Puolan kuningas August II Väkevä havitteli Liivinmaan palauttamista, vaikka Puola ei osallistunutkaan sotaan valtiona niin Puolan kuningas oli samalla Saksin vaaliruhtinas ja Venäjän nuori tsaari Pietari I Suuri pyrki Suomenlahdelle ja Itämerelle. Vuosisadan vaihtuessa, muutaman kuukauden aikana, kiristyi rengas Ruotsin ympärillä naapurimaiden solmiessa keskinäisiä sopimuksia alueittensa laajentamiseksi.

        Joukot
        Ruotsilla oli Itämeren maakunnan linnoituksissa noin 7000 miestä, joista Pohjanmaan rykmentti oli ainoa suomalainen. Rykmentti oli ollut 20 vuotta varuskuntajoukkona Riiassa ja sen lähilinnakkeissa ja sodan ensimmäisinä kahdeksana vuotena pysyi palvelus lähes muuttumattomana. Tästä johtui, että rykmentti ei osallistunut tämän vaiheen maineikkaimpiin taisteluihin Narvassa 20.11.1700, Klizsowissa 9.7.1702, Thornissa 1703/04, Grodnossa1706 ja Fraustadtissa 3.2.1706.

        Eihän tuo millään tavalla kumoa minun tekstiäni, vaan vahvistaa sen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän tuo millään tavalla kumoa minun tekstiäni, vaan vahvistaa sen.

        Valehtelet, et pysty väitettäsi todistamaan.

        Ruotsilla oli Itämeren maakunnan linnoituksissa noin 7000 miestä, joista Pohjanmaan rykmentti oli ainoa suomalainen.

        Sinä väitit:
        "Useimmat suomalaiset puolustivat Baltian ja Karjalan linnoituksia valtakunnanrajan sisäpuolella."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maasta oli viety vain muutama tuhat pääarmeijassa sotivaa miestä. Useimmat suomalaiset puolustivat Baltian ja Karjalan linnoituksia valtakunnanrajan sisäpuolella.

        Hehehe no siinä taas joku Suomen vihaaja yrittää harhauttaa.
        Hel-mikuussa 1700 Puolan joukot hyökkäsivät Riikaan ja Suomen rykmentti pantiin lii-
        kekannalle. Baltiassa jo olleiden 8 000 miehen lisäksi koottiin Suomesta kaikki mah-dolliset joukot, joita täydennettiin uusilla lisäjoukoilla. Sotaan vietiin 7 000 miestä ja näin poistettiin Suomen alueelta kaikki edes teoriassa aluetta puolustamaan kyennyt sotaväki.

        Eli Suomi jätettiin täysin puolustuskyvyttömäksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Valehtelet, et pysty väitettäsi todistamaan.

        Ruotsilla oli Itämeren maakunnan linnoituksissa noin 7000 miestä, joista Pohjanmaan rykmentti oli ainoa suomalainen.

        Sinä väitit:
        "Useimmat suomalaiset puolustivat Baltian ja Karjalan linnoituksia valtakunnanrajan sisäpuolella."

        Niin väitin. Etkä ole pystynyt muuta osoittamaan. Se olisikin vaikeaa, silla kerroin selkeästi suomalaisjoukkojen tärkeimmän tehtävän kyseisen sodan aikana.

        Nuo 7 000 värvättyä miestä palvelivat siis Baltian joukoissa jo rauhan aikana, kuten myös heihin kuulunut Pohjanmaan rykmentti. Sodan sytyttyä Suomessa pantiin liikekannalle 7 000 ruotujoukkojen miestä, jotka vietiin myös puolustamaan valtakuntaa Baltian ja Karjalan linnoituksiin, joka oli suomalaisjoukkojen päätehtävä, kunnes nuo linnoitukset kukistuivat 1710.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hehehe no siinä taas joku Suomen vihaaja yrittää harhauttaa.
        Hel-mikuussa 1700 Puolan joukot hyökkäsivät Riikaan ja Suomen rykmentti pantiin lii-
        kekannalle. Baltiassa jo olleiden 8 000 miehen lisäksi koottiin Suomesta kaikki mah-dolliset joukot, joita täydennettiin uusilla lisäjoukoilla. Sotaan vietiin 7 000 miestä ja näin poistettiin Suomen alueelta kaikki edes teoriassa aluetta puolustamaan kyennyt sotaväki.

        Eli Suomi jätettiin täysin puolustuskyvyttömäksi.

        Sinun mielestäsi Pohjanmaa jätettiin varmaan täysin puolustuskyvyttömäksi 1939, kun sen miehet vietiin sotimaan Kannakselle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin väitin. Etkä ole pystynyt muuta osoittamaan. Se olisikin vaikeaa, silla kerroin selkeästi suomalaisjoukkojen tärkeimmän tehtävän kyseisen sodan aikana.

        Nuo 7 000 värvättyä miestä palvelivat siis Baltian joukoissa jo rauhan aikana, kuten myös heihin kuulunut Pohjanmaan rykmentti. Sodan sytyttyä Suomessa pantiin liikekannalle 7 000 ruotujoukkojen miestä, jotka vietiin myös puolustamaan valtakuntaa Baltian ja Karjalan linnoituksiin, joka oli suomalaisjoukkojen päätehtävä, kunnes nuo linnoitukset kukistuivat 1710.

        Valehtelet, ei viety linnoituksiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinun mielestäsi Pohjanmaa jätettiin varmaan täysin puolustuskyvyttömäksi 1939, kun sen miehet vietiin sotimaan Kannakselle.

        Suomen vihaaja yrittää jatkaa harhautustaan.

        Tiedoksi sinulle, että Pohjanmaa on osa Suomea, ja pohjanmaalaiset puolustivat Talvisodassa Suomea.

        Sinun mielestäsi pohjanmaan miehet olisi tietenkin pitänyt viedä Puolaan tai Norjaan paleltumaan, kuten idolisi Kaarle xii teki.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Valehtelet, ei viety linnoituksiin.

        Vaan minne?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomen vihaaja yrittää jatkaa harhautustaan.

        Tiedoksi sinulle, että Pohjanmaa on osa Suomea, ja pohjanmaalaiset puolustivat Talvisodassa Suomea.

        Sinun mielestäsi pohjanmaan miehet olisi tietenkin pitänyt viedä Puolaan tai Norjaan paleltumaan, kuten idolisi Kaarle xii teki.

        Kaarle XII ei vienyt pohjalaisia Puolaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaarle XII ei vienyt pohjalaisia Puolaan.

        Eikä myöskään Norjaan paleltumaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomen vihaaja yrittää jatkaa harhautustaan.

        Tiedoksi sinulle, että Pohjanmaa on osa Suomea, ja pohjanmaalaiset puolustivat Talvisodassa Suomea.

        Sinun mielestäsi pohjanmaan miehet olisi tietenkin pitänyt viedä Puolaan tai Norjaan paleltumaan, kuten idolisi Kaarle xii teki.

        Sinut saattaa yllättää tieto, että vuonna 1700 pohjanmaa oli osa Ruotsia ja pohjanmaalaiset puolustivat valtakunnan itärajaa.


    • Anonyymi

      Professori Jouko Vahtola tiivistää Suomen kohtalon Ruotsin osana seuraavasti: ”Pultavan tappion jälkeen, kun Ruotsikaan ei enää ollut venäläisiltä turvassa, Suomi ei saanut mitään ja sai tulla toimeen omillaan. Valtaneuvosto suhtautui Suomen puolustamiseen väheksyväs-ti; suomalainen syntyperä ei herkistänyt sen johtavia miehiä Fabian Wredeä ja Arvid Hornia Suomen asialle. Miesavusta ei kannattanut edes haaveksia, vaikka sitäkin pyydettiin. Sitä olisi ollut toki mahdollista lähettää: Tanskan ja Norjan rajoilla oli yli 20.000 miestä ja Tukholman turvana 10.000 miestä. Suomi oli Ruotsille perifeerinen, kurja ja köyhä alue, Tukholman ”suo-jamuuri ja ruoka-aitta”, kuten sanottiin.”

      • Anonyymi

        Vahtola olisi varmaan osannut neuvoa, miten 2,5 miljoonan asukkaan Ruotsi olisi voittanut vihollisensa, joiden yhteenlaskettu väestö oli noin 25 miljoonaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vahtola olisi varmaan osannut neuvoa, miten 2,5 miljoonan asukkaan Ruotsi olisi voittanut vihollisensa, joiden yhteenlaskettu väestö oli noin 25 miljoonaa.

        Kaarle XII: n oli mahdollista tehdä rauha edullisella sopimuksella, miksi kuvittelet, että Vahtola olisi yrittänyt neuvoa jatkamaan sotaa rauhan sijaan?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaarle XII: n oli mahdollista tehdä rauha edullisella sopimuksella, miksi kuvittelet, että Vahtola olisi yrittänyt neuvoa jatkamaan sotaa rauhan sijaan?

        Olisiko mitenkään mahdollista, että Vahtola harjoittaa jälkiviisautta tiedoilla, joita Kaarlella ei ollut vuonna 1707?


    • Anonyymi

      300 vuotta sitten Euroopassa ja maailmassa tapahtui kaikkea pahaa. Vain Suomesta löytyy enää niin jälkeenjääneitä että koko maailmankuva kehdosta hautaan asti rakentuu sen ajan tapahtumille. Euroopassa tapahtui vain 80 v sitten paljon pahempia juttuja mutta niistäkin sivistyskansat ovat päässeet jo yli ja elävät sovussa.

      Ehkä tuo loputon kyräily ja vihanpito on osa suomalaista tautiperimää. Pienissä ympyröissä on tapahtunut paljon rutsausta niin se näkyy mielen tauteina.

      • Anonyymi

        Ainakin stallarien perimässä elää loputon viha Suomea ja länsimaita kohtaan.

        Sen vastapainona on NL:n ja sen seniilien johtajien ihailu.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. HS: Stora Enso sulkee Kemin Veitsiluodon tehtaan

      Siinä se tuli. Odotettu uutinen. Ei yllättävä enää. Työpaikkansa menettää 600 ihmistä. Eipä tuohon ole enää paljon lisättävää..
      Kemi
      577
      6511
    2. Tekis mieli muuttaa korpeen

      Pentuna asuin korvessa, ei ollut katuvaloja, oli vain kyläkauppa ja kyläkoulu suht lähellä :) Nyt kun työt muuttui vakiosti etätöiksi, olen miettinyt
      Maailman menoa
      280
      4913
    3. Ansiosidonnaisen porrastaminen olisi vain reilua

      Nykyisin sinnitellään töissä tasan minimiaika, jonka jälkeen heittäydytään ansiosidonnaiselle maksimiajaksi. Uudessa mallissa olisi oikeus sitä pidemp
      Maailman menoa
      147
      2245