suomenkielisiin lääketieteen koulutusohjelmiin. Piste-erot ovat suuret. Helsingin yliopistossa on ruotsin- ja suomenkieliset osastot.
Myös Turun, Tampereen, Oulun ja Kuopion yliopistoissa on lääketieteelliset tiedekunnat. Useimmat ruotsinkieliset osaavat myös suomea hyvin, mutta pääsykoekysymykset voi siltikin aina vaatia ruotsiksi.
Ruotsinkielisten kiintiöstä huolimatta suomenkielisiltä lääkäreiltä, kuten kaikkiin muihinkin tutkinnoihin vaaditaan ruotsin lisäopinnot ja pakollinen ruotsin virkatutkinto.
2010-2020 ruotsinkieliset lääkikseen pienemmillä pisteillä kuin mihinkään
Anonyymi
122
1942
Vastaukset
- Anonyymi
Aihe on taas tällä hetkellä ajankohtainen, kun kevään 2021 ylioppilaskirjoitukset ovat loppusuoralla.
- Anonyymi
Laitatko näytille jonkin linkin kautta nämä "suuret piste-erot", samoin maakuntien lääkisten pisteet verrattuna Helsinkiin.
- Anonyymi
Helsingin yliopiston lääketieteen suomenkieliselle osastolle on ollut vaikein päästä. Lääketieteen ruotsinkielisistä hakijoista sisään on päässyt n. 25 %, suomenkielisistä hakijoista n. 5 %.
Ruotsinkielisistä 50 % saa yliopistopaikan, jos halua ottaa sen vastaan, suomenkielisistä noin 30 %.
Lääketieteen osalta vertaileva tilasto löytyy esim. www. laakisvalmennus.fi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Helsingin yliopiston lääketieteen suomenkieliselle osastolle on ollut vaikein päästä. Lääketieteen ruotsinkielisistä hakijoista sisään on päässyt n. 25 %, suomenkielisistä hakijoista n. 5 %.
Ruotsinkielisistä 50 % saa yliopistopaikan, jos halua ottaa sen vastaan, suomenkielisistä noin 30 %.
Lääketieteen osalta vertaileva tilasto löytyy esim. www. laakisvalmennus.fi.Em. linkissä on lueteltu pisterajat kaikkiin lääketieteen opintoihin usean vuoden ajalta. Johtopäätökset jäävät lukijalle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Em. linkissä on lueteltu pisterajat kaikkiin lääketieteen opintoihin usean vuoden ajalta. Johtopäätökset jäävät lukijalle.
Tässä näkyy todistuksen pisterajat eri lääkiksiin Suomessa. Missä tässä näkyy se, että ruotsinkieliseen lääkikseen muka pääsee valtavan paljon helpommin?
https://www.laakisvalmennus.fi/laaketieteellisen-todistusvalinta/laaketieteellisen-todistusvalinta-2020/ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä näkyy todistuksen pisterajat eri lääkiksiin Suomessa. Missä tässä näkyy se, että ruotsinkieliseen lääkikseen muka pääsee valtavan paljon helpommin?
https://www.laakisvalmennus.fi/laaketieteellisen-todistusvalinta/laaketieteellisen-todistusvalinta-2020/Kaivoit tilaston todistuksista, mutta et lopullisia kokonaispisteitä.
Vuonna 2020 ylioppilaskirjoitukset ja valinnat olivat poikkeavat koronan takia. Kokonaispisteet näkyvät linkin etusivulla ja kun vierittää alaspäin lopulliset pisteet tulevat esille. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaivoit tilaston todistuksista, mutta et lopullisia kokonaispisteitä.
Vuonna 2020 ylioppilaskirjoitukset ja valinnat olivat poikkeavat koronan takia. Kokonaispisteet näkyvät linkin etusivulla ja kun vierittää alaspäin lopulliset pisteet tulevat esille.Et siis katsonut aikasarjaa 2010-2020 ja kokonaispisteitä.
Poikkeuksellisesti 2020 koronan takia OSA valittiin pelkän todistuksen perusteella (75- 63 %).
Paitsi PISA-testit, myös ruotsinkieliset lukiot ovat suoriutuneet ylioppilaskirjoituksissa heikommin kuin suomenkieliset. Koronavuosi 2020 oli poikkeus, jolloin ruotsinkielinen lukio Turusta oli kärjessä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Em. linkissä on lueteltu pisterajat kaikkiin lääketieteen opintoihin usean vuoden ajalta. Johtopäätökset jäävät lukijalle.
Aikasarjat 2010-2020 löytyvät etusivun yläosasta/pääsykoe/pisterajat.
Siinä siis näkyvät alimmat pisteet, joilla on päässyt sisään.
Ruotsinkielisten sisäänpääsy kaikkein pienimmillä pisteillä on silmiin pistävää.
2020 enin osa valittiin poikkeuksellisesti todistusten perusteella. Lopussa todetaan, että 2020 on niin poikkeuksellinen, että siitä ei voi vetää mitään johtopäätöksiä. Silti myös vuonna 2020 ruotsinkieliseen kiintiöön pääsi pienimmillä kokonaispisteillä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aikasarjat 2010-2020 löytyvät etusivun yläosasta/pääsykoe/pisterajat.
Siinä siis näkyvät alimmat pisteet, joilla on päässyt sisään.
Ruotsinkielisten sisäänpääsy kaikkein pienimmillä pisteillä on silmiin pistävää.
2020 enin osa valittiin poikkeuksellisesti todistusten perusteella. Lopussa todetaan, että 2020 on niin poikkeuksellinen, että siitä ei voi vetää mitään johtopäätöksiä. Silti myös vuonna 2020 ruotsinkieliseen kiintiöön pääsi pienimmillä kokonaispisteillä.Linkitä tämä esittämäsi tieto palstalle (jos osaat). Näin osoitat oikeasti, että ruotsinkieliseen lääkikseen on valtavan paljon helpompi päästä kuin muihin Suomen lääkiksiin. Keskustellaan vasta sitten tarkemmin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Linkitä tämä esittämäsi tieto palstalle (jos osaat). Näin osoitat oikeasti, että ruotsinkieliseen lääkikseen on valtavan paljon helpompi päästä kuin muihin Suomen lääkiksiin. Keskustellaan vasta sitten tarkemmin.
Ei ole kieliaktiivi taaskaan linkannut pyydettyjä tietoja. Ei yllätä. Huudetaan puskista jotakin, mitä ei kyetä todistamaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole kieliaktiivi taaskaan linkannut pyydettyjä tietoja. Ei yllätä. Huudetaan puskista jotakin, mitä ei kyetä todistamaan.
Tuttu taktiikka. Väitetään jotain ja väitetään että jossakin "linkissä" on jotain (mutta itse linkkiä ei anneta). Kun sitten menet ko. sivulle katsomaan annettua tietoa, sitä ei olekaan siellä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Em. linkissä on lueteltu pisterajat kaikkiin lääketieteen opintoihin usean vuoden ajalta. Johtopäätökset jäävät lukijalle.
Tilasto on järkyttävä, joillekin ehkä nöyryyttävä.
Ruotsinkielisten suomenkielisiä helpompi pääsy Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan on yleisesti tiedossa, mutta että se koskee kaikkia lääketieteellisiä tiedekuntia, on varmasti monelle yllätys.
Palstalla joku (svekomaani?) yrittää selittää puuta heinää, kun kohtuus edellyttäisi kiitollisuutta ja hieman nöyryyttäkin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Em. linkissä on lueteltu pisterajat kaikkiin lääketieteen opintoihin usean vuoden ajalta. Johtopäätökset jäävät lukijalle.
Ruotsitalibaaneille etusivun yläpalkista avautuva pääsykoe/pisterajat on ylivoimainen ponnistus.
Eivät osaa edes hävetä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tilasto on järkyttävä, joillekin ehkä nöyryyttävä.
Ruotsinkielisten suomenkielisiä helpompi pääsy Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan on yleisesti tiedossa, mutta että se koskee kaikkia lääketieteellisiä tiedekuntia, on varmasti monelle yllätys.
Palstalla joku (svekomaani?) yrittää selittää puuta heinää, kun kohtuus edellyttäisi kiitollisuutta ja hieman nöyryyttäkin.En ole nähnyt missään "järkyttävää" tilastoa, vaan pelkästään tilaston, joka osoittaa, että Helsinkiin on vaikea päästä opiskelemaan, sekä suomen- että ruotsinkieliselle puolelle.
- Anonyymi
Salliiko EU:lait tosiaan tällaisen kieleen perustuvan eriarvoisuuden ?
- Anonyymi
Siltä näyttää eikä tilanne koske vain lääketieteellisiä opintoja.
Ruotsinkieliset yrittävät peitellä etuoikeuksiaan.
- Anonyymi
Palstan aloittaja taitaa lukea noita pisterajoja kuin piru Raamattua:
lääkiksen todistusten perusteella valinnat v 2020,pisterajat
HKI ruots. koulutus, pisteraja 184
Oulu pisteraja 176,6
Eli Oulun lääkikseen pääsi helpommin kuin Helsingin ruotsinkieliseen koulutukseen!!- Anonyymi
Miten on lukutaito?
Aloitus koski vuosia 2010-2020 ja kokonaispisteitä.
Koronavuonnakin vain osa valittiin todistusten perusteella - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten on lukutaito?
Aloitus koski vuosia 2010-2020 ja kokonaispisteitä.
Koronavuonnakin vain osa valittiin todistusten perusteellaRuotsihörhö - vuonna 2020 vain OSA valittiin todistusten perusteella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten on lukutaito?
Aloitus koski vuosia 2010-2020 ja kokonaispisteitä.
Koronavuonnakin vain osa valittiin todistusten perusteellaEi uutta auringon alla.
Ruotsitalipaani osoitti taas lukutaidottomuutensa.
Aloitus koskee alimpia pisterajoja, joilla on päässyt sisään. - Anonyymi
Pistikö aloittaja tietolähteen sen takia, että pääset vääristelemään ja esittämään osatuloksia?
Miten mahtaa olla tekijän oikeudet? - Kyseessä on yksityisen yrityksen kokoamat aikasarjat.
Poikkeuksellisesti koronavuonna 63 - 75 % näyttää otetun sisään pelkillä todistuksilla. Näillä oli siis parhaat todistukset.
Loput eli 25 -37 % valittiin pääsykokeella ja ruotsinkielisethän siinä loistivat pohjimmaisina, kuten kokonaispisteissä muinakin vuosina. Siinä on kyse alimmista pääsyrajoista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pistikö aloittaja tietolähteen sen takia, että pääset vääristelemään ja esittämään osatuloksia?
Miten mahtaa olla tekijän oikeudet? - Kyseessä on yksityisen yrityksen kokoamat aikasarjat.
Poikkeuksellisesti koronavuonna 63 - 75 % näyttää otetun sisään pelkillä todistuksilla. Näillä oli siis parhaat todistukset.
Loput eli 25 -37 % valittiin pääsykokeella ja ruotsinkielisethän siinä loistivat pohjimmaisina, kuten kokonaispisteissä muinakin vuosina. Siinä on kyse alimmista pääsyrajoista.Miten nämä pakkoruotsin kannattajat eivät ymmärrä, että sisäänpääsemisen helppous näkyy alimmista pisterajoista. Logiikalla näitä ei ole ainakaan siunattu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten nämä pakkoruotsin kannattajat eivät ymmärrä, että sisäänpääsemisen helppous näkyy alimmista pisterajoista. Logiikalla näitä ei ole ainakaan siunattu.
Oisko kysessä vain mielisairautta, mistä johtuu myös haluttomuus ymmärtää sitaattioikeuden olemassaloa.
"22 § (24.3.1995/446)
Sitaatti (22.5.2015/607)
Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa."
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P22 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oisko kysessä vain mielisairautta, mistä johtuu myös haluttomuus ymmärtää sitaattioikeuden olemassaloa.
"22 § (24.3.1995/446)
Sitaatti (22.5.2015/607)
Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa."
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P22Hyvä tietää tuo sitaattioikeus.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oisko kysessä vain mielisairautta, mistä johtuu myös haluttomuus ymmärtää sitaattioikeuden olemassaloa.
"22 § (24.3.1995/446)
Sitaatti (22.5.2015/607)
Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa."
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P22Kyse on myös pakkoruotsihörhön tyhmyydestä.
- Anonyymi
Fakta:
Suomessa on vaikeampi päästä opiskelemaan lääketiedettä ruotsiksi kuin suomeksi.
Perustelu:
Alin hyväksytty pisteraja on matalampi suomenkieliseen lääkärikoulutukseen kuin ruotsinkieliseen lääkärikoulutukseen. Esim. Ouluun ja Kuopioon on ollut helpompi päästä opiskelemaan suomeksi lääkärikoulutusta kuin että pääsisi opiskelemaan Suomessa ruotsinkieliseen lääkärikoulutukseen.- Anonyymi
Paskoruotsittajan sietäisi opetella totuutta, nöyryyttä ja kiitollisuutta.
Suomenkielisten hyväntahtoisuudelle saattaa tulla raja.
Saloja alkaa tulla julki. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Paskoruotsittajan sietäisi opetella totuutta, nöyryyttä ja kiitollisuutta.
Suomenkielisten hyväntahtoisuudelle saattaa tulla raja.
Saloja alkaa tulla julki.Lääkiksen ruotsinkieliseen kiintiöön mahdutetaan ruotsinkielisistä hakijoista noin 10 %, suomenkielisiin tiedekuntiin otetaan hakijoista alle 5 %.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lääkiksen ruotsinkieliseen kiintiöön mahdutetaan ruotsinkielisistä hakijoista noin 10 %, suomenkielisiin tiedekuntiin otetaan hakijoista alle 5 %.
Mitä väliä sillä on, jos johonkin pääsee vähän alemmilla pisteillä? Ovathan erot Helsingin ja maakuntienkin välillä suuret. Ja mikään ei estä ketään hakemasta yhteenkään korkeakouluun. Suomi on vapaa maa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lääkiksen ruotsinkieliseen kiintiöön mahdutetaan ruotsinkielisistä hakijoista noin 10 %, suomenkielisiin tiedekuntiin otetaan hakijoista alle 5 %.
Tuossa on lyöntivirhe. Lääkiksen ruotsinkielisistä hakijoista n. 25 % mahtuu ruotsinkielisten kiintiöön. Oikea luku 25 % näkyy jo aiemmassa kommentissa.
Suomenkieliseen lääkärin koulutukseen mahtuu hakijoista vain max 5 %, ja on näkynyt jopa lukuja 3 - 4 %.
- Anonyymi
Miksi ruotsinkielisillä täytyy olla suuremmat prosenttimäärät sisäänotetuissa opiskelioissa .
Mikä on ollut perusteluna tällaisella päätöksellä .- Anonyymi
Joka vuosi huomattava määrä paremmat pisteet saaneita suomenkielisiä nuoria joutuu luopumaan toiveammatistaan ruotsinkielisten hyväksi.
- Anonyymi
Miksi maakunnissa pääsee helpommin lääkikseen kuin Helsingissä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joka vuosi huomattava määrä paremmat pisteet saaneita suomenkielisiä nuoria joutuu luopumaan toiveammatistaan ruotsinkielisten hyväksi.
Helsingin yliopiston lääketieteelliseen kieliryhmien alimpien pisterajojen erot ovat järkyttävän suuret.
Ruotsinkieliseen kiintiöön on todella päässyt huomattavasti helpommalla.
Tietysti joukossa on aina myös hyviä.
Lisäksi Helsingin yliopistolla on ruotsinkielisille kiintiöt ainakin oikeustieteelliseen ja historian laitokselle. Tilanne on sama kuin lääkiksen kohdalla.
Vaasan yliopiston oikeustieteelliseen ruotsinkielisten kiintiö on 50 % !!! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Helsingin yliopiston lääketieteelliseen kieliryhmien alimpien pisterajojen erot ovat järkyttävän suuret.
Ruotsinkieliseen kiintiöön on todella päässyt huomattavasti helpommalla.
Tietysti joukossa on aina myös hyviä.
Lisäksi Helsingin yliopistolla on ruotsinkielisille kiintiöt ainakin oikeustieteelliseen ja historian laitokselle. Tilanne on sama kuin lääkiksen kohdalla.
Vaasan yliopiston oikeustieteelliseen ruotsinkielisten kiintiö on 50 % !!!Vuonna 2020 valittiin koronavirusepidemian vuoksi poikkeuksellisesti 75 % sisäänotetuista todistuspisteiden perusteella. Lääkiksen todistusvalinnan pisterajat asettuivat seuraavasti:
Lääketiede Helsinki 192,6 189,3
Lääketiede Helsinki (ruotsinkielinen) 184,0 178,6
Lääketiede Tampere 184,1 180,5
Lääketiede Turku 182,6 179,1
Lääketiede Kuopio 177,3 175,1
Lääketiede Oulu 176,6 173,9
Turkuun, Kuopioon ja Ouluun pääsi v.2020 todistusten perusteella helpommin kuin Hgin ruots.kieliseen lääkikseen! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Helsingin yliopiston lääketieteelliseen kieliryhmien alimpien pisterajojen erot ovat järkyttävän suuret.
Ruotsinkieliseen kiintiöön on todella päässyt huomattavasti helpommalla.
Tietysti joukossa on aina myös hyviä.
Lisäksi Helsingin yliopistolla on ruotsinkielisille kiintiöt ainakin oikeustieteelliseen ja historian laitokselle. Tilanne on sama kuin lääkiksen kohdalla.
Vaasan yliopiston oikeustieteelliseen ruotsinkielisten kiintiö on 50 % !!!Nyt oli kyse maakuntien lääkiksistä. Miksi sinne pääsee Helsinkiä helpommin?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt oli kyse maakuntien lääkiksistä. Miksi sinne pääsee Helsinkiä helpommin?
Helsingin lääkikseen suomenkieliselle opiskelupaikka aukeaa vasta huomattavasti ruotsinkielisiä korkeammilla pisteillä.
Ruotsinkielisten kiintiö täytetään, joten sisään otetaan niin paljon kuin mahtuu pisteistä riippumatta.
Tosin ainakin kerran osa kiintiöstä jouduttiin täyttämään suomenkielisillä, koska ruotsinkieliset hakijat olivat niin heikkotasoisia, ettei heitä mitenkään voitu ottaa sisään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vuonna 2020 valittiin koronavirusepidemian vuoksi poikkeuksellisesti 75 % sisäänotetuista todistuspisteiden perusteella. Lääkiksen todistusvalinnan pisterajat asettuivat seuraavasti:
Lääketiede Helsinki 192,6 189,3
Lääketiede Helsinki (ruotsinkielinen) 184,0 178,6
Lääketiede Tampere 184,1 180,5
Lääketiede Turku 182,6 179,1
Lääketiede Kuopio 177,3 175,1
Lääketiede Oulu 176,6 173,9
Turkuun, Kuopioon ja Ouluun pääsi v.2020 todistusten perusteella helpommin kuin Hgin ruots.kieliseen lääkikseen!Taas ruotsihörhöltä puuta - heinää ja lukutaidottomuutta:
Koronavuonna 2020 pääsykokeiden järjestäminen edellytti poikkeustoimia.
Silloin pelkkien todistusten perusteella lääketieteellisiin valittiin niinkin paljon kuin 63 - 75 % hakijoista, eikä suinkaan 75 %.
- Anonyymi
Miksi ruotsinkielisille pienempien pistemäärien lisäksi on kiintiöt .
- Anonyymi
Miksi maakunnissa on alhaisemmat pisterajat? Kun mietit sitä, ymmärrät asian.
- Anonyymi
Kun katsoo noita pisterajoja niin ruotsinkielisten osuus Hgissä saisi olla vieläkin suurempi koska siellä on todistusten perusteella pätevämpiä hakijoita kuin esim Oulussa tai Kuopiossa!
- Anonyymi
En menisi vetämään kovin suoria johtopäätöksiä siitä, että jonnekin on selvästi "helpompi" päästä ja jonnekin muualle taas selvästi "vaikeampi". Kyllä kaikkiin lääkiksiin on vaikea päästä.
En ymmärrä myöskään, miten se, että joku pääsee "helpommalla" jonnekin, voi vaikuttaa kenenkään opintoihin. Kaikki voivat Suomessa hakea kaikkiin oppilaitoksiin, ja kaikkien on osattava sitä kieltä, jolla haetaan. Kielikoe on suoritettava näytöksi.- Anonyymi
Jos kaikkien hakeminen kaikkiin oppilaitoksiin ja kiintiöihin on täysin verrannollinen, niin ruotsinkielisten kiintiöt voitaisiin poistaa kokonaan. Hehän voivat hakea suomenkielisiin oppilaitoksiin. Tässä vaiheessa pakkoruotsipropagandisti yleensä muuttaa mieltään, että kyllä ruotsinkielisten pitää opiskella omalla kielellään, jolloin päädytään siihen, että suomenkielistenkin on saatava opiskella omalla kielellään eikä ruotsinkielisiä kiintiöitä voi perustella ainakaan sillä, että suomenkielisetkin voivat niihin hakea.
- Anonyymi
On arvioitu, että joka vuoisi ainakin 200 suomenkielistä paremmin pistein selvinnyttä nuorta joutuu luopumaan toiveammatistaan ruotsinkielisten kiintiöiden syrjäyttäminä.
Tämä koskee Helsingin yliopiston lääketieteen, oikeustieteen ja historian kiintiöitä sekä Vaasan yliopiston oikeustieteellisen 50 %:n ruotsinkielisten kiintiötä.
- Lisäksi esim. Åbo Akademi ottaa sisään hakijoista n. 50 %.
- Lisäksi Helsingissä toimii Svenska Handelshögskolan, jonne sisään pääsyä voi helpottaa esim. ruotsinkielisen isin firman tarve saada korkeakoulutettu kultamussukka jatkamaan bisneksiä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On arvioitu, että joka vuoisi ainakin 200 suomenkielistä paremmin pistein selvinnyttä nuorta joutuu luopumaan toiveammatistaan ruotsinkielisten kiintiöiden syrjäyttäminä.
Tämä koskee Helsingin yliopiston lääketieteen, oikeustieteen ja historian kiintiöitä sekä Vaasan yliopiston oikeustieteellisen 50 %:n ruotsinkielisten kiintiötä.
- Lisäksi esim. Åbo Akademi ottaa sisään hakijoista n. 50 %.
- Lisäksi Helsingissä toimii Svenska Handelshögskolan, jonne sisään pääsyä voi helpottaa esim. ruotsinkielisen isin firman tarve saada korkeakoulutettu kultamussukka jatkamaan bisneksiä.Valtamedia ei etuilusysteemistä elämöi.
Pakkoruotsittajat pistävät paremmaksi - kieltävät ja uhittelevat. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Valtamedia ei etuilusysteemistä elämöi.
Pakkoruotsittajat pistävät paremmaksi - kieltävät ja uhittelevat.Etuilut kiistetään elikkä ne eivät kestä päivänvaloa.
- Anonyymi
Samaa mieltä. Ja olen myös sitä mieltä, että jos jollekin on elämää suurempi ongelma se, että joku toinen on päässyt johonkin korkeakouluun 'helpommin', niin sanoisin tälle henkilölle, että hänen ei ehkä kannata hakea kyseiseen korkeakouluun ollenkaan, etenkin jos se on lääkis. Lääkäreiltä vaaditaan opinnoissa sellaista sinnikkyyttä ja työssä vastuullisuutta, että siinä ei ole mitään sijaa muiden syyttelylle ja tekaistuille väittämille, että muka jonkun pääsyy sisään korkeakouluun estää jonkun toisen pääsyn. Tällaisella asenteella ei kannata pyrkiä lääkäriksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Samaa mieltä. Ja olen myös sitä mieltä, että jos jollekin on elämää suurempi ongelma se, että joku toinen on päässyt johonkin korkeakouluun 'helpommin', niin sanoisin tälle henkilölle, että hänen ei ehkä kannata hakea kyseiseen korkeakouluun ollenkaan, etenkin jos se on lääkis. Lääkäreiltä vaaditaan opinnoissa sellaista sinnikkyyttä ja työssä vastuullisuutta, että siinä ei ole mitään sijaa muiden syyttelylle ja tekaistuille väittämille, että muka jonkun pääsyy sisään korkeakouluun estää jonkun toisen pääsyn. Tällaisella asenteella ei kannata pyrkiä lääkäriksi.
Suomenkielinen nuori on pakertanut laajan matematiikan linjan lukiossa, kirjoittanut nipun laudatureja ja lisäksi valmistautunut lääkiksen pääsykokeeseen.
Onko muka yhdentekevää, että tämä paremmin pistein suoriutunut nuori joutuu luopumaan jopa vuosien ajan haaveilemastaan elämäntehtävästään ruotsinkielisten hyväksi?
Palstan ruotsitalibaani edustaa ruotsinkielisten etuilijoiden ylimielistä suhtautumista yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteille. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomenkielinen nuori on pakertanut laajan matematiikan linjan lukiossa, kirjoittanut nipun laudatureja ja lisäksi valmistautunut lääkiksen pääsykokeeseen.
Onko muka yhdentekevää, että tämä paremmin pistein suoriutunut nuori joutuu luopumaan jopa vuosien ajan haaveilemastaan elämäntehtävästään ruotsinkielisten hyväksi?
Palstan ruotsitalibaani edustaa ruotsinkielisten etuilijoiden ylimielistä suhtautumista yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteille.Ruotsinkieliset kaksikielisinä pystyvät kyllä pyrkimään myös maakuntien lääketieteen opintoihin ja lisäksi pääsykoekysymykset voi vaatia ruotsiksi.
Poikkeuksellisena koronavuonna 2020 hakijoista iso osa valittiin pelkästään todistusten perusteella, loput pääsykokeilla.
Helsingin ruotsinkielisten kiintiöön pääsi pienimmillä pisteillä, kuten 2010 alkaen joka vuosi. Sen takia ruotsinkielisten ei kannata edes yrittää muihin yliopistoihin. Helsingin kiintiö on varmin tie. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Samaa mieltä. Ja olen myös sitä mieltä, että jos jollekin on elämää suurempi ongelma se, että joku toinen on päässyt johonkin korkeakouluun 'helpommin', niin sanoisin tälle henkilölle, että hänen ei ehkä kannata hakea kyseiseen korkeakouluun ollenkaan, etenkin jos se on lääkis. Lääkäreiltä vaaditaan opinnoissa sellaista sinnikkyyttä ja työssä vastuullisuutta, että siinä ei ole mitään sijaa muiden syyttelylle ja tekaistuille väittämille, että muka jonkun pääsyy sisään korkeakouluun estää jonkun toisen pääsyn. Tällaisella asenteella ei kannata pyrkiä lääkäriksi.
Helsingissä lääketieteen ruotsinkielisessä kiintiössä vain osa opinnoista tapahtuu ruotsiksi. Suomea on siis osattava hyvin.
Näin ollen ruotsinkielisten kiintiö palvelee lähinnä ruotsinkielisten etuilua. Helpompi sisään pääsy ei ole tuonut ruotsinkielisiä lääkäreitä ruotsienemmistöisiin kuntiin, joissa heitä eniten tarvittaisiin.
Pietarsaari on yksi esimerkki. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomenkielinen nuori on pakertanut laajan matematiikan linjan lukiossa, kirjoittanut nipun laudatureja ja lisäksi valmistautunut lääkiksen pääsykokeeseen.
Onko muka yhdentekevää, että tämä paremmin pistein suoriutunut nuori joutuu luopumaan jopa vuosien ajan haaveilemastaan elämäntehtävästään ruotsinkielisten hyväksi?
Palstan ruotsitalibaani edustaa ruotsinkielisten etuilijoiden ylimielistä suhtautumista yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteille.Nettifennomaani ei taida ymmärtää sellaista peruslähtökohtaa, että kaikkiin lääketieteellisiin on erittäin vaikea päästä. Tämä ymmärtämättömyys johtaa turhaan ja täysin epäkiinnostavaan jankutukseen palstalla.
- Anonyymi
75 %todistusten persuteella valitut v.2020: alimmat pisterajat
Lääketiede Helsinki (ruotsinkielinen) 184,0 178,6
Lääketiede Tampere 184,1 180,5
Lääketiede Turku 182,6 179,1
Lääketiede Kuopio 177,3 175,1
Lääketiede Oulu 176,6 173,9
Suomenkielisten heikomman aineksen kannattaa pyrkiä Kuopioon tai Ouluun koska sinne pääsee huonoimmilla papareilla kuin esim ruots koulutukseen HKiin- Anonyymi
Kuinkahan mielisairas pakkoruotsin kannattajan pitää olla, jottei kykene tajuamaan, että opiskelupaikan sisäänpääsyn vaikeus katsotaan alimmista pääsykoepisteistä, koska ne, jotka eivät pääse sisään todistuksella, pääsevät sisään pääsykoepisteillä.
- Anonyymi
Miksi ruotsinkielisillä on väkimäärään nähden ylisuuret kiintiöt ?
- Anonyymi
Eihän ole, vaan ne on sovitettu väestön määrään.
- Anonyymi
Lääkärin ammattihan on palveluammatti, jotenka Suomessa täytyy saada joko suomenkielistä tai ruotsinkielistä apua terveyskeskuksissa/sairaaloissa perustuslain perusteella. Onnkesi meillä on presidentti joka on tuonut tämän seikan selkeästi esiin:
Presidentti Sauli Niinistö vahvisti presidentin esittelyssä lain päivystysuudistuksesta, mutta liitti valtioneuvoston pöytäkirjaan lausuman, jossa hän painottaa kielellisten oikeuksien toteutumista. Niinistö muistuttaa, että oikeus käyttää omaa kieltään, suomea tai ruotsia, on perustuslain turvaama oikeus, jolla on erityinen merkitys sairaalle ihmiselle.
– Tässä tapauksessa se käsitykseni mukaan merkitsee, että päivystyspalveluja voidaan siirtää Vaasasta Seinäjoelle vain, jos siirrettäessä vallitsee varmuus siitä, että potilaat saavat nuo palvelut valintansa mukaan suomen tai ruotsin kielellä, Niinistö linjasi.- Anonyymi
Pietarsaari on palkannut ummikkoruotsalaisia lääkäreitä suoraan Ruotsista eikä hakuja ole kohdistettu esim. Kuopion lääketieteelliseen ja mahdollisesti vain kerran Tampereelle.
Perustuslaki ja kielilaki eivät vaadi ruotsinkielistä palvelemaan suomenkielistä suomeksi, joten mahdolliset tulkkauspalvelut on potilaan viime kädessä hankittava ja kustannettava itse ellei viranomainen ole toisin päättänyt.
AVI teki selvityksen Pietarsaaren suomenkielisten valituksen johdosta v. 2020, kun 40 % suomenkielisistä ei ollut saanut edes etukäteen varattua lääkärin aikaa suomea osaavalta lääkäriltä eikä hoitohenkilökunta ole tulkannut. Ensiavussa tilanne oli 47 %.
AVI:n ratkaisu syksyllä 2020 noudatti perustuslain ja kielilain mukaista linjaa.
! Tulisi muistaa, että em. lait koskevat molempia kieliryhmiä, vaikka ruotsihörhöt muuta väittävät ! - Anonyymi
Mikään Suomen laki ei vaadi suomenkielistä palvelemaan ruotsinkielistä ruotsiksi eikä ruotsinkielistä suomeksi.
Palvelut on tarjottava, mutta viime kädessä oma tulkki mukaan.
Kaikki Suomessa valmistuneet lääkärit osaavat suomea ja ruotsia. Jopa osa Helsingin yliopiston ruotsinkielisen kiintiön opetuksesta on suomeksi.
- Anonyymi
Miksi ruotsinkielisillä on ylisuuret kiintiöt korkeakouluihin
- Anonyymi
50 % saa yliopistopaikan, jos haluaa ottaa sen vastaan.
- Kiintiölääkäreitä Helsingistä
- kiintiöjuristeja Helsingistä, Vaasasta ja Turun Åbo Akademista alempi oikeustutkinto (notaari)
- kiintiöhistorioitsijoita Helsingistä
- Helsingin Svenska Handelshögskolan ja Åbo Akademi - moninkertainen väestön osuutta suurempi määrä kauppatieteen maistereita.
Pelkästään Åbo Akademi ottaa sisään n. 50 % ruotsinkielisistä hakijoista.
Joku svekomaani täällä joskus totesi että kaikki eivät voi päästä korkekouluun joten on ihan oikein että juuri uotsinkieliset menevät niihin. Jos ajatus kulkee tällä tasolla niin voi päätellä että näiden kanssa on aivan turha väitellä mistään. 😂
Mielestäni olisi mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuisi jos kaikkiin ruotsinkielisiin koulutuksiin olisi vaikeampi päästä ja paikkoja olisi suhteessa vähemmän kuin suomenkielisillä. Täällä vinguttaisi yötä päivää ja "grrrrttuuuuuuunnnnddddlaaaaaggg" huuto kuuluisi kuuhun asti.
Mutta sellaista se on kun maailman hemmotelluin vähemmistö on totutettu oikeuteen etuilla kaikessa, niin ei enää edes huomata että tässä enemmistön polkemisessa saattaisi olla jotain väärää. No kyllä se enemmistö enemmin tai myöhemmin tähän kyllästyy ja jopa valitun kansan kieltä puhuvat saavat tottua jonottamaan muiden kanssa 😂- Anonyymi
Eipä ole oikein
- Anonyymi
Pieni vähemmistö elää ja vaikuttaa eri säännöillä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pieni vähemmistö elää ja vaikuttaa eri säännöillä.
Pakkoruotsittajat ovat kiertäneet ja polkeneet perustuslakia, mutta ovat itse vetoamassa muka perustuslain määräyksiin, kun se itselle sopii.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pakkoruotsittajat ovat kiertäneet ja polkeneet perustuslakia, mutta ovat itse vetoamassa muka perustuslain määräyksiin, kun se itselle sopii.
Kohta moni nuori joutuu taas toteamaan, että ruotsinkielinen vei opiskelupaikan heikommilla pisteillä.
- Anonyymi
Ohituskaistoilta koulutetaan juristeja Helsingissä ja Vaasassa.
- Anonyymi
Kuka selittäisi miksi ruotsinkielisillä on oltava helpompi pääsy korkeakouluihin .
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuka selittäisi miksi ruotsinkielisillä on oltava helpompi pääsy korkeakouluihin .
Itse asiassa ruotsinkieliseen koulutukseen todistusten perusteella on vaikeampi päästä:
75 %todistusten persuteella valitut v.2020: alimmat pisterajat
Lääketiede Helsinki (ruotsinkielinen) 184,0 178,6
Lääketiede Tampere 184,1 180,5
Lääketiede Turku 182,6 179,1
Lääketiede Kuopio 177,3 175,1
Lääketiede Oulu 176,6 173,9
Suomenkielisten heikomman aineksen kannattaa pyrkiä Kuopioon tai Ouluun koska sinne pääsee huonoimmilla papareilla kuin esim ruots koulutukseen HKiin - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse asiassa ruotsinkieliseen koulutukseen todistusten perusteella on vaikeampi päästä:
75 %todistusten persuteella valitut v.2020: alimmat pisterajat
Lääketiede Helsinki (ruotsinkielinen) 184,0 178,6
Lääketiede Tampere 184,1 180,5
Lääketiede Turku 182,6 179,1
Lääketiede Kuopio 177,3 175,1
Lääketiede Oulu 176,6 173,9
Suomenkielisten heikomman aineksen kannattaa pyrkiä Kuopioon tai Ouluun koska sinne pääsee huonoimmilla papareilla kuin esim ruots koulutukseen HKiinHeh heh, tässä ei ollut kyse siitä, miten pääse vaikemmin sisään lääkikseen vaan helpoimmin. Ne, jotka eivät pääse sisään todistusvalinnalla, pääsevät sisään pääsykokeen kautta:
https://www.laakisvalmennus.fi/laaketieteellisen-paasykoe/laaketieteellisen-paasykoe-2020/
Yllätys, ruotsinkieliselle linjalle on helpoin päästä! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Heh heh, tässä ei ollut kyse siitä, miten pääse vaikemmin sisään lääkikseen vaan helpoimmin. Ne, jotka eivät pääse sisään todistusvalinnalla, pääsevät sisään pääsykokeen kautta:
https://www.laakisvalmennus.fi/laaketieteellisen-paasykoe/laaketieteellisen-paasykoe-2020/
Yllätys, ruotsinkieliselle linjalle on helpoin päästä!Tätä on hyvä pitää esillä.
- Anonyymi
Mikä on epätasa-arvoa ?
Onko epätasa-arvoista kohtelua jos ruotsinkieliseksi ilmoittautunut pääsee korkrakouluun helpommin kuin suomenkielinen , vai onko se vaan maan tapa .
Onko suomenkielisen asettaminen huonompaan asemaan suomessa kiellettyä epätasa-arvoa .
Ei ole suomessa EU:ssa saattaa ollakkin mutta suomessa maan tapa ja siis vaan yleinen käytäntö johon on totuttu .- Anonyymi
Kaikenlainen muu epätasa-arvoinen kohtelu tietenkin myös suomessa on yleisesti kielletty .
- Anonyymi
Mielenkiintoista on, että ruotsinkielisten kielikiintiöitä perustellaan ruotsinkielisten palveluiden tuottamisen turvaamisella. Jostain erikoisesta syystä kiintiöt painottuvat rahakkaimmille aloille eikä niille, joiden työntekijöistä on tarvetta. Lisäksi kielikiintiöt eivät velvoita ketään toimimaan palveluammateissa.
- Anonyymi
Miten tuo kaikki on mahdollista .
- Anonyymi
Se on hyvä kysymys.
- Anonyymi
Miten voi olla mahdollista että eu:ssa on kieleen perustuvia lakisääteisiä etuoikeuksia .
- Anonyymi
"Tosin ainakin kerran osa kiintiöstä jouduttiin täyttämään suomenkielisillä, koska ruotsinkieliset hakijat olivat niin heikkotasoisia, ettei heitä mitenkään voitu ottaa sisään."
Oho! Toista se oli Mannerheimin aikaan, kun ylempään koulutukseen vaadittiin aatelisarvo. Ruotsinkieliset olivat silloin - valitettavasti - vahvoilla. Siinä on ruotsihörhölle miettimistä. - Anonyymi
Jos suomalaiset lääkärit ovat noin lahjakkaita niin montako lääketieteen noblelistia Suomessa on: yksi ja sekin nykyään ruotsalainen.
Lääketieteen Nobel-palkinnon 55 vuotta sitten eli vuonna 1967 saanut Ragnar Granit syntyi vuonna 1900 Riihimäellä, valmistui ylioppilaaksi Helsingissä ja opiskeli Turussa sekä Helsingissä.Granit siirtyi talvisodan jälkeen jatkamaan Suomessa aloittamiaan näön fysiologiaan liittyviä tutkimuksia Tukholmaan. Hän sai Ruotsin kansalaisuuden 1941, ja vuonna 1945 hänet nimitettiin vastaperustetun Nobel-instituutin johtajaksi.- Anonyymi
Yksittäistapaus ei verifioi/falsifioi ilmiöitä. Toisekseen Nobel-palkinto annetaan parille ihmiselle per ala per vuosi, vaikka aivan yhtä hyvää tutkimusta tehdään todella paljon muutenkin. Palkinnon saamisessa on kyse enemmänkin sattumasta ja Nobel-palkintolautakunnan subjektiivisesta mielipiteestä. Opi tajuamaan nämä, niin voit päästä pois sieltä äitisi peräkammarista ennen arkkuun joutumista. Töihinhän noin tyhmästä ihmisestä ei koskaan olisi ollut.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yksittäistapaus ei verifioi/falsifioi ilmiöitä. Toisekseen Nobel-palkinto annetaan parille ihmiselle per ala per vuosi, vaikka aivan yhtä hyvää tutkimusta tehdään todella paljon muutenkin. Palkinnon saamisessa on kyse enemmänkin sattumasta ja Nobel-palkintolautakunnan subjektiivisesta mielipiteestä. Opi tajuamaan nämä, niin voit päästä pois sieltä äitisi peräkammarista ennen arkkuun joutumista. Töihinhän noin tyhmästä ihmisestä ei koskaan olisi ollut.
Ei taida päästä pois äitinsä peräkammarista, koska pakkoruotsipropagandan spämminen on tärkeämpää.
- Anonyymi
Mm. tämä on pakkoruotsin taustalla, etuoikeudet hauissa suosikkialoille
- Anonyymi
katsoitko ensisijaiset hakijat?
- Anonyymi
Toinen räikeä esimerkki kaksikielisyysnäytelmän eduista ruotsinkielisille.
- Anonyymi
Miksi juuri heille näitä oikopolkuja?
- Anonyymi
Sekä ruotsikiintiöt että pakkoruotsi, tuplakohtuuttomuus
- Anonyymi
Täsmälleen
- Anonyymi
Ne, jotka eivät pääse todistuksilla sisään, pääsevät pääsykokeen perusteella sisään (jos siis pääsevät). Pakkoruotsittajien näköjään ylivoimaisen vaikea ymmärtää tätäkään asiaa. Ja lääkiksen pääsykoealue on seuraava: lukion pitkä matematiikka, fysiikka, kemia ja biologia.
- Anonyymi
Mutta missä pakkoruotsi? Miksi pakkoruotsi ei kuulu pääsykoealueeseen?!
- Anonyymi
Aikamoinen ero
- Anonyymi
Nämä ovat kaksikielisyysnäytelmän hedelmiä
- Anonyymi
Tämän vuoksi leikitään kaksikielisyyttä
- Anonyymi
Onko ihme että eräät pitävät kiinni pakkoruotsista näytelmineen...
- Anonyymi
Tätä on suomenruotsalainen edunvalvonta
- Anonyymi
Näinhän ruotsinkielisten edunvalvojat tahtovat - Suomenkielisiä karsitaan pakkoruotsilla mutta ruotsinkielisille lasketaan rimaa jatkoon
- Anonyymi
Etuilun taidetta
- Anonyymi
Ja ettei muka etuilua
- Anonyymi
Tässä ne pakkoruotsin perusteet. Pakkoruotsilla pidetään ruotsinkielisten alemmat pääsyrajat. Kun muka kaikilla mahdollisuus hakea, koska pakkoruotsi...
- Anonyymi
Kiintiöt pois sitten ja ruotsinkieliset hakemaan opiskelemaan suomeksi, jos se on tuolla tavalla sama asia.
- Anonyymi
Luvut kertovat edunvalvonnan keinot
- Anonyymi
Tätä on edunvalvonta
- Anonyymi
Jatkuu 1800-luku
- Anonyymi
Aika reipasta
- Anonyymi
Tätä puliveivaamista hoitaa RKP
- Anonyymi
Turhia kiintiöitä ruotsinkielisten eduksi
- Anonyymi
Pakkoruotsi on pelkkää ruotsinkielisten edunvalvontaa ja haittaa muille
- Anonyymi
Kas kas, kuinkas nyt näin
- Anonyymi
Tämän vuoksi pakkoruotsi, muuten olisi syrjintää
..kaikenlaiset kiintiöt on järkkyä sontaa kaikessa..
- Anonyymi
Selvä juttu
- Anonyymi
Pakkoruotsi pois
Ketjusta on poistettu 71 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1448369Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde462318Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja262162- 951738
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1811687- 341546
Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1081103Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik51019- 531005
Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai16917