Aihe

2010-2020 ruotsinkieliset lääkikseen pienemmillä pisteillä kuin mihinkään

Anonyymi

suomenkielisiin lääketieteen koulutusohjelmiin. Piste-erot ovat suuret. Helsingin yliopistossa on ruotsin- ja suomenkieliset osastot.
Myös Turun, Tampereen, Oulun ja Kuopion yliopistoissa on lääketieteelliset tiedekunnat. Useimmat ruotsinkieliset osaavat myös suomea hyvin, mutta pääsykoekysymykset voi siltikin aina vaatia ruotsiksi.
Ruotsinkielisten kiintiöstä huolimatta suomenkielisiltä lääkäreiltä, kuten kaikkiin muihinkin tutkinnoihin vaaditaan ruotsin lisäopinnot ja pakollinen ruotsin virkatutkinto.

70

92

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Aihe on taas tällä hetkellä ajankohtainen, kun kevään 2021 ylioppilaskirjoitukset ovat loppusuoralla.

    • Anonyymi

      Laitatko näytille jonkin linkin kautta nämä "suuret piste-erot", samoin maakuntien lääkisten pisteet verrattuna Helsinkiin.

      • Anonyymi

        Helsingin yliopiston lääketieteen suomenkieliselle osastolle on ollut vaikein päästä. Lääketieteen ruotsinkielisistä hakijoista sisään on päässyt n. 25 %, suomenkielisistä hakijoista n. 5 %.
        Ruotsinkielisistä 50 % saa yliopistopaikan, jos halua ottaa sen vastaan, suomenkielisistä noin 30 %.
        Lääketieteen osalta vertaileva tilasto löytyy esim. www. laakisvalmennus.fi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Helsingin yliopiston lääketieteen suomenkieliselle osastolle on ollut vaikein päästä. Lääketieteen ruotsinkielisistä hakijoista sisään on päässyt n. 25 %, suomenkielisistä hakijoista n. 5 %.
        Ruotsinkielisistä 50 % saa yliopistopaikan, jos halua ottaa sen vastaan, suomenkielisistä noin 30 %.
        Lääketieteen osalta vertaileva tilasto löytyy esim. www. laakisvalmennus.fi.

        Em. linkissä on lueteltu pisterajat kaikkiin lääketieteen opintoihin usean vuoden ajalta. Johtopäätökset jäävät lukijalle.


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä näkyy todistuksen pisterajat eri lääkiksiin Suomessa. Missä tässä näkyy se, että ruotsinkieliseen lääkikseen muka pääsee valtavan paljon helpommin?

        https://www.laakisvalmennus.fi/laaketieteellisen-todistusvalinta/laaketieteellisen-todistusvalinta-2020/

        Kaivoit tilaston todistuksista, mutta et lopullisia kokonaispisteitä.

        Vuonna 2020 ylioppilaskirjoitukset ja valinnat olivat poikkeavat koronan takia. Kokonaispisteet näkyvät linkin etusivulla ja kun vierittää alaspäin lopulliset pisteet tulevat esille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaivoit tilaston todistuksista, mutta et lopullisia kokonaispisteitä.

        Vuonna 2020 ylioppilaskirjoitukset ja valinnat olivat poikkeavat koronan takia. Kokonaispisteet näkyvät linkin etusivulla ja kun vierittää alaspäin lopulliset pisteet tulevat esille.

        Et siis katsonut aikasarjaa 2010-2020 ja kokonaispisteitä.
        Poikkeuksellisesti 2020 koronan takia OSA valittiin pelkän todistuksen perusteella (75- 63 %).
        Paitsi PISA-testit, myös ruotsinkieliset lukiot ovat suoriutuneet ylioppilaskirjoituksissa heikommin kuin suomenkieliset. Koronavuosi 2020 oli poikkeus, jolloin ruotsinkielinen lukio Turusta oli kärjessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Em. linkissä on lueteltu pisterajat kaikkiin lääketieteen opintoihin usean vuoden ajalta. Johtopäätökset jäävät lukijalle.

        Aikasarjat 2010-2020 löytyvät etusivun yläosasta/pääsykoe/pisterajat.
        Siinä siis näkyvät alimmat pisteet, joilla on päässyt sisään.
        Ruotsinkielisten sisäänpääsy kaikkein pienimmillä pisteillä on silmiin pistävää.

        2020 enin osa valittiin poikkeuksellisesti todistusten perusteella. Lopussa todetaan, että 2020 on niin poikkeuksellinen, että siitä ei voi vetää mitään johtopäätöksiä. Silti myös vuonna 2020 ruotsinkieliseen kiintiöön pääsi pienimmillä kokonaispisteillä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aikasarjat 2010-2020 löytyvät etusivun yläosasta/pääsykoe/pisterajat.
        Siinä siis näkyvät alimmat pisteet, joilla on päässyt sisään.
        Ruotsinkielisten sisäänpääsy kaikkein pienimmillä pisteillä on silmiin pistävää.

        2020 enin osa valittiin poikkeuksellisesti todistusten perusteella. Lopussa todetaan, että 2020 on niin poikkeuksellinen, että siitä ei voi vetää mitään johtopäätöksiä. Silti myös vuonna 2020 ruotsinkieliseen kiintiöön pääsi pienimmillä kokonaispisteillä.

        Linkitä tämä esittämäsi tieto palstalle (jos osaat). Näin osoitat oikeasti, että ruotsinkieliseen lääkikseen on valtavan paljon helpompi päästä kuin muihin Suomen lääkiksiin. Keskustellaan vasta sitten tarkemmin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Linkitä tämä esittämäsi tieto palstalle (jos osaat). Näin osoitat oikeasti, että ruotsinkieliseen lääkikseen on valtavan paljon helpompi päästä kuin muihin Suomen lääkiksiin. Keskustellaan vasta sitten tarkemmin.

        Ei ole kieliaktiivi taaskaan linkannut pyydettyjä tietoja. Ei yllätä. Huudetaan puskista jotakin, mitä ei kyetä todistamaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole kieliaktiivi taaskaan linkannut pyydettyjä tietoja. Ei yllätä. Huudetaan puskista jotakin, mitä ei kyetä todistamaan.

        Tuttu taktiikka. Väitetään jotain ja väitetään että jossakin "linkissä" on jotain (mutta itse linkkiä ei anneta). Kun sitten menet ko. sivulle katsomaan annettua tietoa, sitä ei olekaan siellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Em. linkissä on lueteltu pisterajat kaikkiin lääketieteen opintoihin usean vuoden ajalta. Johtopäätökset jäävät lukijalle.

        Tilasto on järkyttävä, joillekin ehkä nöyryyttävä.
        Ruotsinkielisten suomenkielisiä helpompi pääsy Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan on yleisesti tiedossa, mutta että se koskee kaikkia lääketieteellisiä tiedekuntia, on varmasti monelle yllätys.
        Palstalla joku (svekomaani?) yrittää selittää puuta heinää, kun kohtuus edellyttäisi kiitollisuutta ja hieman nöyryyttäkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Em. linkissä on lueteltu pisterajat kaikkiin lääketieteen opintoihin usean vuoden ajalta. Johtopäätökset jäävät lukijalle.

        Ruotsitalibaaneille etusivun yläpalkista avautuva pääsykoe/pisterajat on ylivoimainen ponnistus.
        Eivät osaa edes hävetä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tilasto on järkyttävä, joillekin ehkä nöyryyttävä.
        Ruotsinkielisten suomenkielisiä helpompi pääsy Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan on yleisesti tiedossa, mutta että se koskee kaikkia lääketieteellisiä tiedekuntia, on varmasti monelle yllätys.
        Palstalla joku (svekomaani?) yrittää selittää puuta heinää, kun kohtuus edellyttäisi kiitollisuutta ja hieman nöyryyttäkin.

        En ole nähnyt missään "järkyttävää" tilastoa, vaan pelkästään tilaston, joka osoittaa, että Helsinkiin on vaikea päästä opiskelemaan, sekä suomen- että ruotsinkieliselle puolelle.


    • Anonyymi

      Salliiko EU:lait tosiaan tällaisen kieleen perustuvan eriarvoisuuden ?

      • Anonyymi

        Siltä näyttää eikä tilanne koske vain lääketieteellisiä opintoja.
        Ruotsinkieliset yrittävät peitellä etuoikeuksiaan.


    • Anonyymi

      Palstan aloittaja taitaa lukea noita pisterajoja kuin piru Raamattua:
      lääkiksen todistusten perusteella valinnat v 2020,pisterajat

      HKI ruots. koulutus, pisteraja 184
      Oulu pisteraja 176,6

      Eli Oulun lääkikseen pääsi helpommin kuin Helsingin ruotsinkieliseen koulutukseen!!

      • Anonyymi

        Miten on lukutaito?
        Aloitus koski vuosia 2010-2020 ja kokonaispisteitä.
        Koronavuonnakin vain osa valittiin todistusten perusteella


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten on lukutaito?
        Aloitus koski vuosia 2010-2020 ja kokonaispisteitä.
        Koronavuonnakin vain osa valittiin todistusten perusteella

        Ruotsihörhö - vuonna 2020 vain OSA valittiin todistusten perusteella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten on lukutaito?
        Aloitus koski vuosia 2010-2020 ja kokonaispisteitä.
        Koronavuonnakin vain osa valittiin todistusten perusteella

        Ei uutta auringon alla.
        Ruotsitalipaani osoitti taas lukutaidottomuutensa.
        Aloitus koskee alimpia pisterajoja, joilla on päässyt sisään.


      • Anonyymi

        Pistikö aloittaja tietolähteen sen takia, että pääset vääristelemään ja esittämään osatuloksia?
        Miten mahtaa olla tekijän oikeudet? - Kyseessä on yksityisen yrityksen kokoamat aikasarjat.

        Poikkeuksellisesti koronavuonna 63 - 75 % näyttää otetun sisään pelkillä todistuksilla. Näillä oli siis parhaat todistukset.

        Loput eli 25 -37 % valittiin pääsykokeella ja ruotsinkielisethän siinä loistivat pohjimmaisina, kuten kokonaispisteissä muinakin vuosina. Siinä on kyse alimmista pääsyrajoista.


    • Anonyymi

      Säälistä sisäänpäässeet , tuleekohan heistä sitten kuitenkin ihan mukiinmeneviä lääkäreitä , kun heitä huolella opetetaan .
      Tarvitesvatko suomenruotsinkieliset enemmän lääkärinhoitoa kuin suomensuomenkieliset koska heille tehtaillaan lääkäreitä urakalla , vai johtuuko tuo tehtailu vaan siitä että heistä on siistiä olla lääkäri .

      • Anonyymi

        No tuo lääkärin virka on arvostettu ja huväpalkkainen työ niin siksi ruotsinkielisille on siihen järjestetty ohituskaista .


    • Anonyymi

      Fakta:
      Suomessa on vaikeampi päästä opiskelemaan lääketiedettä ruotsiksi kuin suomeksi.
      Perustelu:
      Alin hyväksytty pisteraja on matalampi suomenkieliseen lääkärikoulutukseen kuin ruotsinkieliseen lääkärikoulutukseen. Esim. Ouluun ja Kuopioon on ollut helpompi päästä opiskelemaan suomeksi lääkärikoulutusta kuin että pääsisi opiskelemaan Suomessa ruotsinkieliseen lääkärikoulutukseen.

      • Anonyymi

        Paskoruotsittajan sietäisi opetella totuutta, nöyryyttä ja kiitollisuutta.
        Suomenkielisten hyväntahtoisuudelle saattaa tulla raja.
        Saloja alkaa tulla julki.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paskoruotsittajan sietäisi opetella totuutta, nöyryyttä ja kiitollisuutta.
        Suomenkielisten hyväntahtoisuudelle saattaa tulla raja.
        Saloja alkaa tulla julki.

        Lääkiksen ruotsinkieliseen kiintiöön mahdutetaan ruotsinkielisistä hakijoista noin 10 %, suomenkielisiin tiedekuntiin otetaan hakijoista alle 5 %.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lääkiksen ruotsinkieliseen kiintiöön mahdutetaan ruotsinkielisistä hakijoista noin 10 %, suomenkielisiin tiedekuntiin otetaan hakijoista alle 5 %.

        Mitä väliä sillä on, jos johonkin pääsee vähän alemmilla pisteillä? Ovathan erot Helsingin ja maakuntienkin välillä suuret. Ja mikään ei estä ketään hakemasta yhteenkään korkeakouluun. Suomi on vapaa maa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lääkiksen ruotsinkieliseen kiintiöön mahdutetaan ruotsinkielisistä hakijoista noin 10 %, suomenkielisiin tiedekuntiin otetaan hakijoista alle 5 %.

        Tuossa on lyöntivirhe. Lääkiksen ruotsinkielisistä hakijoista n. 25 % mahtuu ruotsinkielisten kiintiöön. Oikea luku 25 % näkyy jo aiemmassa kommentissa.
        Suomenkieliseen lääkärin koulutukseen mahtuu hakijoista vain max 5 %, ja on näkynyt jopa lukuja 3 - 4 %.


    • Anonyymi

      Miksi ruotsinkielisillä täytyy olla suuremmat prosenttimäärät sisäänotetuissa opiskelioissa .
      Mikä on ollut perusteluna tällaisella päätöksellä .

      • Anonyymi

        Joka vuosi huomattava määrä paremmat pisteet saaneita suomenkielisiä nuoria joutuu luopumaan toiveammatistaan ruotsinkielisten hyväksi.


      • Anonyymi

        Miksi maakunnissa pääsee helpommin lääkikseen kuin Helsingissä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joka vuosi huomattava määrä paremmat pisteet saaneita suomenkielisiä nuoria joutuu luopumaan toiveammatistaan ruotsinkielisten hyväksi.

        Helsingin yliopiston lääketieteelliseen kieliryhmien alimpien pisterajojen erot ovat järkyttävän suuret.
        Ruotsinkieliseen kiintiöön on todella päässyt huomattavasti helpommalla.
        Tietysti joukossa on aina myös hyviä.
        Lisäksi Helsingin yliopistolla on ruotsinkielisille kiintiöt ainakin oikeustieteelliseen ja historian laitokselle. Tilanne on sama kuin lääkiksen kohdalla.
        Vaasan yliopiston oikeustieteelliseen ruotsinkielisten kiintiö on 50 % !!!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Helsingin yliopiston lääketieteelliseen kieliryhmien alimpien pisterajojen erot ovat järkyttävän suuret.
        Ruotsinkieliseen kiintiöön on todella päässyt huomattavasti helpommalla.
        Tietysti joukossa on aina myös hyviä.
        Lisäksi Helsingin yliopistolla on ruotsinkielisille kiintiöt ainakin oikeustieteelliseen ja historian laitokselle. Tilanne on sama kuin lääkiksen kohdalla.
        Vaasan yliopiston oikeustieteelliseen ruotsinkielisten kiintiö on 50 % !!!

        Vuonna 2020 valittiin koronavirusepidemian vuoksi poikkeuksellisesti 75 % sisäänotetuista todistuspisteiden perusteella. Lääkiksen todistusvalinnan pisterajat asettuivat seuraavasti:

        Lääketiede Helsinki 192,6 189,3
        Lääketiede Helsinki (ruotsinkielinen) 184,0 178,6
        Lääketiede Tampere 184,1 180,5
        Lääketiede Turku 182,6 179,1
        Lääketiede Kuopio 177,3 175,1
        Lääketiede Oulu 176,6 173,9

        Turkuun, Kuopioon ja Ouluun pääsi v.2020 todistusten perusteella helpommin kuin Hgin ruots.kieliseen lääkikseen!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Helsingin yliopiston lääketieteelliseen kieliryhmien alimpien pisterajojen erot ovat järkyttävän suuret.
        Ruotsinkieliseen kiintiöön on todella päässyt huomattavasti helpommalla.
        Tietysti joukossa on aina myös hyviä.
        Lisäksi Helsingin yliopistolla on ruotsinkielisille kiintiöt ainakin oikeustieteelliseen ja historian laitokselle. Tilanne on sama kuin lääkiksen kohdalla.
        Vaasan yliopiston oikeustieteelliseen ruotsinkielisten kiintiö on 50 % !!!

        Nyt oli kyse maakuntien lääkiksistä. Miksi sinne pääsee Helsinkiä helpommin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt oli kyse maakuntien lääkiksistä. Miksi sinne pääsee Helsinkiä helpommin?

        Helsingin lääkikseen suomenkieliselle opiskelupaikka aukeaa vasta huomattavasti ruotsinkielisiä korkeammilla pisteillä.
        Ruotsinkielisten kiintiö täytetään, joten sisään otetaan niin paljon kuin mahtuu pisteistä riippumatta.
        Tosin ainakin kerran osa kiintiöstä jouduttiin täyttämään suomenkielisillä, koska ruotsinkieliset hakijat olivat niin heikkotasoisia, ettei heitä mitenkään voitu ottaa sisään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vuonna 2020 valittiin koronavirusepidemian vuoksi poikkeuksellisesti 75 % sisäänotetuista todistuspisteiden perusteella. Lääkiksen todistusvalinnan pisterajat asettuivat seuraavasti:

        Lääketiede Helsinki 192,6 189,3
        Lääketiede Helsinki (ruotsinkielinen) 184,0 178,6
        Lääketiede Tampere 184,1 180,5
        Lääketiede Turku 182,6 179,1
        Lääketiede Kuopio 177,3 175,1
        Lääketiede Oulu 176,6 173,9

        Turkuun, Kuopioon ja Ouluun pääsi v.2020 todistusten perusteella helpommin kuin Hgin ruots.kieliseen lääkikseen!

        Taas ruotsihörhöltä puuta - heinää ja lukutaidottomuutta:

        Koronavuonna 2020 pääsykokeiden järjestäminen edellytti poikkeustoimia.

        Silloin pelkkien todistusten perusteella lääketieteellisiin valittiin niinkin paljon kuin 63 - 75 % hakijoista, eikä suinkaan 75 %.


    • Anonyymi

      Miksi ruotsinkielisille pienempien pistemäärien lisäksi on kiintiöt .

      • Anonyymi

        Miksi maakunnissa on alhaisemmat pisterajat? Kun mietit sitä, ymmärrät asian.


      • Anonyymi

        Kun katsoo noita pisterajoja niin ruotsinkielisten osuus Hgissä saisi olla vieläkin suurempi koska siellä on todistusten perusteella pätevämpiä hakijoita kuin esim Oulussa tai Kuopiossa!


    • Anonyymi

      Ruotsihörhön psykoottiset harhat tuottaneet taas loogisen virhepäätelmän: Ne, jotka eivät pääse sisään todistusvalinnalla, pääsevät sisään joko yo-todistuksen ja pääsykokeen yhteispisteillä tai pelkän pääsykokeen perusteella. Lääkikseen pelkillä pääsykoepisteillä sisäänpäässeitä ei vertailla todistusvalinnan pisteitä houruilemalla, koska siinä ei merkitse hakijan yo-todistuksen sisältö enää yhtään mitään.

      Voi olla, että ruotsihörhö on aivan yksinkertaisesti myös älyllisesti hyvin rajoittunut yksilö, kun ei näin helppoa asia pysty hahmottamaan.

      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pääsykokeista infoa: https://www.laakisvalmennus.fi/laaketieteellisen-paasykoe/laaketieteellisen-paasykoe-2020/

        Siitä saa lukea jokainen pisteet itse. Näyttääkö joku, missä kohdassa ruotsinkieliset saivat paremmat pisteet/vaikeampi päästä kuin jossain muualla...

        Pieni korjaus, että vuonna 2020 ei ilmisesti otettu sisään todistuksen ja pääsykokeen yhteispisteillä, mutta se ei oleellista muuta: "helppoutta" päästä lääkikseen sisään mittaa parhaiten pääsykoepisteiden vertailu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pääsykokeista infoa: https://www.laakisvalmennus.fi/laaketieteellisen-paasykoe/laaketieteellisen-paasykoe-2020/

        Siitä saa lukea jokainen pisteet itse. Näyttääkö joku, missä kohdassa ruotsinkieliset saivat paremmat pisteet/vaikeampi päästä kuin jossain muualla...

        Tyhmä kysymys, kumpi on suurempi luku (=korkeampi pisteraja) 184 vai 177,3 jos osaat vastata siihen olet "matemaattinen nero"!

        Lääketiede Helsinki (ruotsinkielinen) 184,0
        Lääketiede Kuopio 177,3


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tyhmä kysymys, kumpi on suurempi luku (=korkeampi pisteraja) 184 vai 177,3 jos osaat vastata siihen olet "matemaattinen nero"!

        Lääketiede Helsinki (ruotsinkielinen) 184,0
        Lääketiede Kuopio 177,3

        Missä siellä linkissä lukee 184 tai muita harhojesi tuotoksia? Voit vapaasti tuoda noita todistusvalintojen pisterajoja esille vaikka kuinka monta kertaa ja olla sitä mieltä, että pääsykokeella on vaikeampi päästä sisään lääkikseen.

        Todellisuuden ja psykoottisten harhojesi välillä on valitettavan suuri ero:

        "Hakukohde Skaalatut pisterajat Raakapisteet ei-ensisijaiselle Raakapisteet ensisijaiselle % kokonaisraaka-
        pisteistä (ei-ensisijanen) % kokonaisraaka-
        piseistä (ensisijainen)
        Lääketiede Helsinki 60,844 Kaikki päässeet ensisijaisia 128 68,8% Kaikki päässeet ensisijaisia
        Lääketiede Helsinki (r) 54,766 118 115 63,4% 61,8%
        Lääketiede Tampere 58,506 126 123 67,4% 66,1%
        Lääketiede Turku 57,104 123 120 66,1% 64,5%
        Lääketiede Kuopio 55,169 118 116 63,4% 62,3%
        Lääketiede Oulu 55,636 119 117 64,0% 62,9%"

        Ps. Psykoottisiin harhoihin lienee saatavissa myös lääketieteellistä hoitoa.


      • Anonyymi

        No kun sinä olet noin viisas, niin kerropa, miksi maakuntiin pääsee helpommin opiskelemaan? Kukaan ei ole vielä osannut tähän kysymykseen vastata.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No kun sinä olet noin viisas, niin kerropa, miksi maakuntiin pääsee helpommin opiskelemaan? Kukaan ei ole vielä osannut tähän kysymykseen vastata.

        En tiedä, mistä nuo psykoottiset harhasi ovat peräisin, mutta ilmoita minulle, milloin olet ymmärtänyt sen, että ne, jotka eivät pääse opiskelemaan lääkikseen yo-todistuksen perustella, pääsevät opiskelemaan pääsykokeen pisteiden perusteella. Sen jälkeen näytä minulle lääketieteellinen, johon on vuonna 2020 päässyt opiskelemaan helpommin pääsykokeiden perusteella kuin Helsingin yliopiston lääketieteellisen ruotsinkieliseen kiintiöön.

        Sinulle näyttää olevan ylivoimaisen vaikea ymmärtää, ettei pääsykoepisteiden perusteella päässeiden yo-todistusten arvosanoilla eikä todistusvalinnan pisteillä ole asian kannalta mitään merkitystä.

        Alan vähitellen epäillä, että syy peräkammarin poikuuteesi on ehkäpä enemmänkin tyhmyytesi kuin hulluutesi.


    • Anonyymi

      En menisi vetämään kovin suoria johtopäätöksiä siitä, että jonnekin on selvästi "helpompi" päästä ja jonnekin muualle taas selvästi "vaikeampi". Kyllä kaikkiin lääkiksiin on vaikea päästä.

      En ymmärrä myöskään, miten se, että joku pääsee "helpommalla" jonnekin, voi vaikuttaa kenenkään opintoihin. Kaikki voivat Suomessa hakea kaikkiin oppilaitoksiin, ja kaikkien on osattava sitä kieltä, jolla haetaan. Kielikoe on suoritettava näytöksi.

      • Anonyymi

        Jos kaikkien hakeminen kaikkiin oppilaitoksiin ja kiintiöihin on täysin verrannollinen, niin ruotsinkielisten kiintiöt voitaisiin poistaa kokonaan. Hehän voivat hakea suomenkielisiin oppilaitoksiin. Tässä vaiheessa pakkoruotsipropagandisti yleensä muuttaa mieltään, että kyllä ruotsinkielisten pitää opiskella omalla kielellään, jolloin päädytään siihen, että suomenkielistenkin on saatava opiskella omalla kielellään eikä ruotsinkielisiä kiintiöitä voi perustella ainakaan sillä, että suomenkielisetkin voivat niihin hakea.


      • Anonyymi

        On arvioitu, että joka vuoisi ainakin 200 suomenkielistä paremmin pistein selvinnyttä nuorta joutuu luopumaan toiveammatistaan ruotsinkielisten kiintiöiden syrjäyttäminä.
        Tämä koskee Helsingin yliopiston lääketieteen, oikeustieteen ja historian kiintiöitä sekä Vaasan yliopiston oikeustieteellisen 50 %:n ruotsinkielisten kiintiötä.
        - Lisäksi esim. Åbo Akademi ottaa sisään hakijoista n. 50 %.
        - Lisäksi Helsingissä toimii Svenska Handelshögskolan, jonne sisään pääsyä voi helpottaa esim. ruotsinkielisen isin firman tarve saada korkeakoulutettu kultamussukka jatkamaan bisneksiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On arvioitu, että joka vuoisi ainakin 200 suomenkielistä paremmin pistein selvinnyttä nuorta joutuu luopumaan toiveammatistaan ruotsinkielisten kiintiöiden syrjäyttäminä.
        Tämä koskee Helsingin yliopiston lääketieteen, oikeustieteen ja historian kiintiöitä sekä Vaasan yliopiston oikeustieteellisen 50 %:n ruotsinkielisten kiintiötä.
        - Lisäksi esim. Åbo Akademi ottaa sisään hakijoista n. 50 %.
        - Lisäksi Helsingissä toimii Svenska Handelshögskolan, jonne sisään pääsyä voi helpottaa esim. ruotsinkielisen isin firman tarve saada korkeakoulutettu kultamussukka jatkamaan bisneksiä.

        Valtamedia ei etuilusysteemistä elämöi.
        Pakkoruotsittajat pistävät paremmaksi - kieltävät ja uhittelevat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Valtamedia ei etuilusysteemistä elämöi.
        Pakkoruotsittajat pistävät paremmaksi - kieltävät ja uhittelevat.

        Etuilut kiistetään elikkä ne eivät kestä päivänvaloa.


      • Anonyymi
        UUSI

        Samaa mieltä. Ja olen myös sitä mieltä, että jos jollekin on elämää suurempi ongelma se, että joku toinen on päässyt johonkin korkeakouluun 'helpommin', niin sanoisin tälle henkilölle, että hänen ei ehkä kannata hakea kyseiseen korkeakouluun ollenkaan, etenkin jos se on lääkis. Lääkäreiltä vaaditaan opinnoissa sellaista sinnikkyyttä ja työssä vastuullisuutta, että siinä ei ole mitään sijaa muiden syyttelylle ja tekaistuille väittämille, että muka jonkun pääsyy sisään korkeakouluun estää jonkun toisen pääsyn. Tällaisella asenteella ei kannata pyrkiä lääkäriksi.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Samaa mieltä. Ja olen myös sitä mieltä, että jos jollekin on elämää suurempi ongelma se, että joku toinen on päässyt johonkin korkeakouluun 'helpommin', niin sanoisin tälle henkilölle, että hänen ei ehkä kannata hakea kyseiseen korkeakouluun ollenkaan, etenkin jos se on lääkis. Lääkäreiltä vaaditaan opinnoissa sellaista sinnikkyyttä ja työssä vastuullisuutta, että siinä ei ole mitään sijaa muiden syyttelylle ja tekaistuille väittämille, että muka jonkun pääsyy sisään korkeakouluun estää jonkun toisen pääsyn. Tällaisella asenteella ei kannata pyrkiä lääkäriksi.

        Suomenkielinen nuori on pakertanut laajan matematiikan linjan lukiossa, kirjoittanut nipun laudatureja ja lisäksi valmistautunut lääkiksen pääsykokeeseen.

        Onko muka yhdentekevää, että tämä paremmin pistein suoriutunut nuori joutuu luopumaan jopa vuosien ajan haaveilemastaan elämäntehtävästään ruotsinkielisten hyväksi?

        Palstan ruotsitalibaani edustaa ruotsinkielisten etuilijoiden ylimielistä suhtautumista yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteille.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomenkielinen nuori on pakertanut laajan matematiikan linjan lukiossa, kirjoittanut nipun laudatureja ja lisäksi valmistautunut lääkiksen pääsykokeeseen.

        Onko muka yhdentekevää, että tämä paremmin pistein suoriutunut nuori joutuu luopumaan jopa vuosien ajan haaveilemastaan elämäntehtävästään ruotsinkielisten hyväksi?

        Palstan ruotsitalibaani edustaa ruotsinkielisten etuilijoiden ylimielistä suhtautumista yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteille.

        Ruotsinkieliset kaksikielisinä pystyvät kyllä pyrkimään myös maakuntien lääketieteen opintoihin ja lisäksi pääsykoekysymykset voi vaatia ruotsiksi.
        Poikkeuksellisena koronavuonna 2020 hakijoista iso osa valittiin pelkästään todistusten perusteella, loput pääsykokeilla.
        Helsingin ruotsinkielisten kiintiöön pääsi pienimmillä pisteillä, kuten 2010 alkaen joka vuosi. Sen takia ruotsinkielisten ei kannata edes yrittää muihin yliopistoihin. Helsingin kiintiö on varmin tie.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Samaa mieltä. Ja olen myös sitä mieltä, että jos jollekin on elämää suurempi ongelma se, että joku toinen on päässyt johonkin korkeakouluun 'helpommin', niin sanoisin tälle henkilölle, että hänen ei ehkä kannata hakea kyseiseen korkeakouluun ollenkaan, etenkin jos se on lääkis. Lääkäreiltä vaaditaan opinnoissa sellaista sinnikkyyttä ja työssä vastuullisuutta, että siinä ei ole mitään sijaa muiden syyttelylle ja tekaistuille väittämille, että muka jonkun pääsyy sisään korkeakouluun estää jonkun toisen pääsyn. Tällaisella asenteella ei kannata pyrkiä lääkäriksi.

        Helsingissä lääketieteen ruotsinkielisessä kiintiössä vain osa opinnoista tapahtuu ruotsiksi. Suomea on siis osattava hyvin.

        Näin ollen ruotsinkielisten kiintiö palvelee lähinnä ruotsinkielisten etuilua. Helpompi sisään pääsy ei ole tuonut ruotsinkielisiä lääkäreitä ruotsienemmistöisiin kuntiin, joissa heitä eniten tarvittaisiin.

        Pietarsaari on yksi esimerkki.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomenkielinen nuori on pakertanut laajan matematiikan linjan lukiossa, kirjoittanut nipun laudatureja ja lisäksi valmistautunut lääkiksen pääsykokeeseen.

        Onko muka yhdentekevää, että tämä paremmin pistein suoriutunut nuori joutuu luopumaan jopa vuosien ajan haaveilemastaan elämäntehtävästään ruotsinkielisten hyväksi?

        Palstan ruotsitalibaani edustaa ruotsinkielisten etuilijoiden ylimielistä suhtautumista yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteille.

        Nettifennomaani ei taida ymmärtää sellaista peruslähtökohtaa, että kaikkiin lääketieteellisiin on erittäin vaikea päästä. Tämä ymmärtämättömyys johtaa turhaan ja täysin epäkiinnostavaan jankutukseen palstalla.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Nettifennomaani ei taida ymmärtää sellaista peruslähtökohtaa, että kaikkiin lääketieteellisiin on erittäin vaikea päästä. Tämä ymmärtämättömyys johtaa turhaan ja täysin epäkiinnostavaan jankutukseen palstalla.

        Ruotsinkieliseen lääkikseen pääsi viime vuonna, kun sai pääsykokeesta 115-118 pistettä 186:sta.

        https://www.laakisvalmennus.fi/laaketieteellisen-paasykoe/laaketieteellisen-paasykoe-2020/

        Ei todellakaan ole lähellekään niin vaikea päästä kuin ruotsihörhö psykoottisissa harhoissaan luulee. Lukion fysiikka, kemia ja biologia on hallittava toki riittävän hyvin, mutta sinulle tuo pisteraja olisi varmasti ylivoimainen saavuttaa, kun et pääse pois edes äitisi peräkammarista.


    • Anonyymi
      UUSI

      75 %todistusten persuteella valitut v.2020: alimmat pisterajat

      Lääketiede Helsinki (ruotsinkielinen) 184,0 178,6
      Lääketiede Tampere 184,1 180,5
      Lääketiede Turku 182,6 179,1
      Lääketiede Kuopio 177,3 175,1
      Lääketiede Oulu 176,6 173,9

      Suomenkielisten heikomman aineksen kannattaa pyrkiä Kuopioon tai Ouluun koska sinne pääsee huonoimmilla papareilla kuin esim ruots koulutukseen HKiin

      • Anonyymi
        UUSI

        Ruotsihörhö vaan jankuttaa asian vierestä.
        Aloitus koskee alimpia pääsyrajoja 2010 - 2020, ei poikkeusvuoden ylioppilastodistuksia.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Ruotsihörhö vaan jankuttaa asian vierestä.
        Aloitus koskee alimpia pääsyrajoja 2010 - 2020, ei poikkeusvuoden ylioppilastodistuksia.

        Ehkä ruotsihörhö kuvittelee psykoottisissa harhoissaan, ettei lääkikseen otettu sisään kuin todistusten perusteella.

        Hullu idioottihan tuo on, ei sellaisen kanssa pysty järkevää keskustelua käymään.


    • Anonyymi
      UUSI

      Miksi ruotsinkielisillä on väkimäärään nähden ylisuuret kiintiöt ?

      • Anonyymi
        UUSI

        Eihän ole, vaan ne on sovitettu väestön määrään.


    • Anonyymi
      UUSI

      Lääkärin ammattihan on palveluammatti, jotenka Suomessa täytyy saada joko suomenkielistä tai ruotsinkielistä apua terveyskeskuksissa/sairaaloissa perustuslain perusteella. Onnkesi meillä on presidentti joka on tuonut tämän seikan selkeästi esiin:

      Presidentti Sauli Niinistö vahvisti presidentin esittelyssä lain päivystysuudistuksesta, mutta liitti valtioneuvoston pöytäkirjaan lausuman, jossa hän painottaa kielellisten oikeuksien toteutumista. Niinistö muistuttaa, että oikeus käyttää omaa kieltään, suomea tai ruotsia, on perustuslain turvaama oikeus, jolla on erityinen merkitys sairaalle ihmiselle.
      – Tässä tapauksessa se käsitykseni mukaan merkitsee, että päivystyspalveluja voidaan siirtää Vaasasta Seinäjoelle vain, jos siirrettäessä vallitsee varmuus siitä, että potilaat saavat nuo palvelut valintansa mukaan suomen tai ruotsin kielellä, Niinistö linjasi.

      • Anonyymi
        UUSI

        Pietarsaari on palkannut ummikkoruotsalaisia lääkäreitä suoraan Ruotsista eikä hakuja ole kohdistettu esim. Kuopion lääketieteelliseen ja mahdollisesti vain kerran Tampereelle.

        Perustuslaki ja kielilaki eivät vaadi ruotsinkielistä palvelemaan suomenkielistä suomeksi, joten mahdolliset tulkkauspalvelut on potilaan viime kädessä hankittava ja kustannettava itse ellei viranomainen ole toisin päättänyt.

        AVI teki selvityksen Pietarsaaren suomenkielisten valituksen johdosta v. 2020, kun 40 % suomenkielisistä ei ollut saanut edes etukäteen varattua lääkärin aikaa suomea osaavalta lääkäriltä eikä hoitohenkilökunta ole tulkannut. Ensiavussa tilanne oli 47 %.

        AVI:n ratkaisu syksyllä 2020 noudatti perustuslain ja kielilain mukaista linjaa.
        ! Tulisi muistaa, että em. lait koskevat molempia kieliryhmiä, vaikka ruotsihörhöt muuta väittävät !


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Pietarsaari on palkannut ummikkoruotsalaisia lääkäreitä suoraan Ruotsista eikä hakuja ole kohdistettu esim. Kuopion lääketieteelliseen ja mahdollisesti vain kerran Tampereelle.

        Perustuslaki ja kielilaki eivät vaadi ruotsinkielistä palvelemaan suomenkielistä suomeksi, joten mahdolliset tulkkauspalvelut on potilaan viime kädessä hankittava ja kustannettava itse ellei viranomainen ole toisin päättänyt.

        AVI teki selvityksen Pietarsaaren suomenkielisten valituksen johdosta v. 2020, kun 40 % suomenkielisistä ei ollut saanut edes etukäteen varattua lääkärin aikaa suomea osaavalta lääkäriltä eikä hoitohenkilökunta ole tulkannut. Ensiavussa tilanne oli 47 %.

        AVI:n ratkaisu syksyllä 2020 noudatti perustuslain ja kielilain mukaista linjaa.
        ! Tulisi muistaa, että em. lait koskevat molempia kieliryhmiä, vaikka ruotsihörhöt muuta väittävät !

        Mikään ruotsihörhön väitteistä ei ole pitänyt paikkaansa. Voi tosin olla, että se hullu kuvittelee olevansa jotenkin ylempi taho ja sen vuoksi tietävänsä asian paremmin kuin esimerkiksi aluehallintovirasto.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikään ruotsihörhön väitteistä ei ole pitänyt paikkaansa. Voi tosin olla, että se hullu kuvittelee olevansa jotenkin ylempi taho ja sen vuoksi tietävänsä asian paremmin kuin esimerkiksi aluehallintovirasto.

        RKP:n pääideologin Freudenthalin mukaan jo ruotsinkielisyys riittää ylemmyyteen.


    • Anonyymi
      UUSI

      Miksi ruotsinkielisillä on ylisuuret kiintiöt korkeakouluihin

      • Anonyymi
        UUSI

        50 % saa yliopistopaikan, jos haluaa ottaa sen vastaan.
        - Kiintiölääkäreitä Helsingistä
        - kiintiöjuristeja Helsingistä, Vaasasta ja Turun Åbo Akademista alempi oikeustutkinto (notaari)
        - kiintiöhistorioitsijoita Helsingistä
        - Helsingin Svenska Handelshögskolan ja Åbo Akademi - moninkertainen väestön osuutta suurempi määrä kauppatieteen maistereita.
        Pelkästään Åbo Akademi ottaa sisään n. 50 % ruotsinkielisistä hakijoista.


    • UUSI

      Joku svekomaani täällä joskus totesi että kaikki eivät voi päästä korkekouluun joten on ihan oikein että juuri uotsinkieliset menevät niihin. Jos ajatus kulkee tällä tasolla niin voi päätellä että näiden kanssa on aivan turha väitellä mistään. 😂

      Mielestäni olisi mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuisi jos kaikkiin ruotsinkielisiin koulutuksiin olisi vaikeampi päästä ja paikkoja olisi suhteessa vähemmän kuin suomenkielisillä. Täällä vinguttaisi yötä päivää ja "grrrrttuuuuuuunnnnddddlaaaaaggg" huuto kuuluisi kuuhun asti.

      Mutta sellaista se on kun maailman hemmotelluin vähemmistö on totutettu oikeuteen etuilla kaikessa, niin ei enää edes huomata että tässä enemmistön polkemisessa saattaisi olla jotain väärää. No kyllä se enemmistö enemmin tai myöhemmin tähän kyllästyy ja jopa valitun kansan kieltä puhuvat saavat tottua jonottamaan muiden kanssa 😂

      • Anonyymi
        UUSI

        Joskus vuosia sitten ruotsihörhö perusteli kielikiintiöitä sillä, että ruotsinkieliset tienaavat enemmän kuin suomenkieliset ja että ruotsinkielisillä on oikeus määrittää oma toimintaympäristönsä. Tämä on johdonmukaista sen kanssa, että tiedän hankenilla opiskelleita, joiden mukaan kielikiintiöt pitäisi suhteuttaa suomenruotsalaisten varallisuuden määrään.

        Virallisesti kielikiintiöitä (rahakkaimmille aloille) perustellaan ruotsinkielisten palveluiden tarpeella...


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Megasexy! Erika Vikman kiehnää sängyssä punaisessa lateksipuvussa: "Ilman häpeää..."

      Ensin tuli Cicciolina, sitten Syntisten pöytä ja nyt Häpeä. Superseksikkäästi pukeutuva Erika Vikman osaa todellakin kohahduttaa vai mitä mieltä olet?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      236
      6144