https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000007902153.html
Pankkiasioinnissa on vaihtoehtoja.
Mikä sitten on turvallista ja mikä ei? Kännykkäsovelluksella vai pöytäkoneen selaimella?
Onko koneella säilytettävä salasanaohjelma turvallinen vai pitääkö sekin olla muistitikulla kassakaapissa?
Pankkiasioinnissa on vaihtoehtoja.
Mikä sitten on turvallista ja mikä ei? Kännykkäsovelluksella vai pöytäkoneen selaimella?
Onko koneella säilytettävä salasanaohjelma turvallinen vai pitääkö sekin olla muistitikulla kassakaapissa?
Vastaukset 74
Vanhimmat
Linux olisi kiellettävä.
"Avointa koodia pidettiin tietoturvallisena – haavoittuvuuksien löytämiseen kuluukin käsittämättömän pitkä aika. Koodiarkistopalvelu GitHub on tutkinut asiaa ja päätynyt karulta kuulostavaan tulokseen: haavoittuvuuden löytäminen avoimen koodin sovelluksesta kestää yli neljä vuotta, keskimäärin."
Älä viitsi jauhaa p*skaa! Windows on se joka tulis kieltää ainakin pankkiasioinnissa! Sitäpaitsi Githubin omistaa yllätys yllätys Microsoft joten ei ihme että suoltaa tollasta sontaa avoimesta koodista!
Windowsissa aukkoja korjataan n. 100 joka kuukausi eikä kukaan tiedä kauanko ovat olleet. Jos niitä tehdääån tuo määrä kuukaudessa niin onpa surkeata ohjelmointia.
Miksi Microsoft valehtelisi ostamastaan yhtiöstä? Totuus on se ettei avoimen koodin ohjelmistoja paikata kun ei ole pakko.
En minä sanonut että Mikkis valehtelis Githubista vaan se valehtelee avoimen koodin ohjelmista! Totuus on se että avoimen koodin ohjelmia kyllä paikataan! Ja turha poistattaa TAAS tätäkin vastausta koska siinä ei ole mitään asiatonta!
Se on automaatiolla toteutettuna: Virheet raportoidaan automaattisesti ja jos et korjaa - ohjelma putoaa pois jakelusta. Sama koskee mm. kirjastopäivityksiä, jotka etenevät keskitetysti. Yleensä kehittäjän annetaan korjata omat virheensä, mutta osa koodista on omittu yhteisölle ja koodia voi päivittää tuhansia koodaajia ja virheet menee korjattavaksi sille joka kyseistä kohtaa haluaa korjata. Totta: Harvoin käytetyn koodin korjaaminen on hitaampaa. Mutta toisaalta: Yleisessä käytössä oleva koodi korjautuu yleensä parissa päivässä ellei kyseessä ole uuden kirjaston sisäänajo koodiin, jolloin voi olla järkevämpää edetä sovittujen askelmerkkien kautta ja tehdä muutos kokonaisuudessaan valmiiksi ennen julkaisua. Tällöin vika päätyy testaukseen vain, jos se tulee vielä päivityksen jälkeen esiin..
W10 kirystetään, menetin tuksun kuvani!
Kännykkäsovellus on turvallisempi kun haittaohjelmia ei ihan itsestään tule jos päivitykset ovat ajantasalla.
Salasanojen säilyttäminen koneella tai tikulla on riski. Kaikista paras ja käyttäjäystävällinen on salasanaholvi pilvessä kuten Lastpass.
Tuohon lastpassiin en luottaisi pätkän vertaa, eilenkin luin uutisen jossa lastpass oli osasyyllinen tietomurtoon.
Millä perusteella kännykkäsovellus on turvallisin? Kännykän käyttöjärjestelmässä tai selaimessa voi myös olla aukkoja, vaikka pitäisi päivityksistä huolta. Miksi pankkisovelluksia ei ole saatavissa tietokoneelle?
Win 8 oli ainakin op:lla erillinen sovellus, lopettivat sen sitten. Ihme etteivät tee nytkin eri käyttiksille, ei tartteis selaimen kautta mennä pankkiin kuten ei kännylläkään.
Juuri päinvastoin, ihmisillä on kännykät täynnä haitta- ja vakoiluohjelmia, tietokoneelle on helppo asentaa kunnolliset suojaukset ja valvoa mitä tapahtuu. Asiantuntijatkaan ei suosittele kännyköitä, onhan siitä ollut lehdissä. Salasanat kannattaa säilyttää ohjelmassa joka salaa ne.
Siksi koska kännyköihin ei saa läheskään niin helposti haittaohjelmia koska sovellusten asennus hoidetaan keskitetysti vain yhdestä paikasta ja muista paikoista lataus vaatii erikseen sallimisen laitteen asetuksista.
Kännyköissä+ei+nimenomaan+ole+käytännössä+yhtään+haittaohjelmaa+koska+niiden+saaminen+on+hankalaa.+Tietokoneisiin+niitä+saa+helposti+koska+ei+ole+hallittua+ohjelmien+latauspaikkaa+ja+99%+surffailee+järjestelmänvalvojan+tilillä+eli+kaikilla+oikeuksilla.+Androidissa+sinulla+ei+ole+kaikkia+oikeuksia+käytössä+ellet+roottaa+laitetta.+Sama+Applen+Iphoneissa.
Lastpass on juurikin tietoturvallinen ja järkevin ratkaisu. Ei tulisi mieleenkään säilöä salasanoja vanhanaikaisesti selaimessa tai usb tikulla sillä toisinkuin ennen nykyään monella voi olla helposti satoja eri kirjautumistietoja ja niiden hallinta on hankalaa ilman keskitettyä salasanapankkia.
Miten sovellus voi olla yhteydessä pankkiin ilman selainta ja nettiä? En ymmärrä myöskään sanomaasi järjestelmänvalvojan tilistä, miten selailu järjestelmänvalvojan oikeuksin heikentää tietoturvaa, jos ei klikkaile mitä sattuu.
Olen rekisteröitynyt vain sähköpostiin, mikä on olemassa vain W10:n takia. Salasanat ja pankkitunnukset ovat visusti paperilla, sillä en luota pätkääkään sähköisiin viritelmiin. Kännykkänä on älytön peruskännykkä.
Eihän sovellukset selaimia tarvitse koska tavallaan selaimen pankkitoimintoja vastaavat ominaisuudet on niihin sisäänrakennettu. Netti on ainoa vaatimus ja yhteensopiva järjestelmä.
Järjestelmänvalvojan tilillä surffailu heikentää turvallisuutta koska https://www.mikrobitti.fi/uutiset/paranna-windowsin-tietoturvaa-vaihda-tavalliseen-kayttajatiliin-valtat-94-prosenttia-haavoittuvuuksista/0d1f5d59-9512-3d1b-8bb1-b54267dede6d
Sähköiset viritelmät ovat huomattavasti turvallisempia ja käyttäjäystävällisempiä kuin irralliset paperilaput tai vihkoset. On meinaan työlästä kirjoittaa salasanat paperilta koneelle kun koneella ne olisi automaattisesti valmiina kun kirjautuu Lastpassiin varsinkin kun tietoturvalliset salasanat ovat yli 18 merkkiä pitkiä.
Mutta+kun+se+LASTPASS+ei+ole+100%+turvallinen,+usko+jo,+siitä+löytyy+riittävästi+tietoa+jos+vaan+etsii.
Kyllä+se+on+100%+turvallinen..
Verrattuna+siis+muihin+kuten+selaimen+salasanapankkiin+taikka+paperilla+säilyttämiseen.+Mikään+palveluhan+ei+ole+100%+turvallinen.+Se+on+mahdottomuus.
Käyttöjärjestelmä, tietoliikenneyhteys ja laitteet altistavat siis sovelluksen käyttäjänkin erinäisille tietoturvariskeille.
Enpä tuosta mikrobitin sepityksestä viisastunut. Muutin Microsoft-tilini paikalliseksi, mutta vanhassa jutussa puhuttiin ilmeisesti jostakin muusta. Välttelen rekisteröitymisiä viimeiseen asti. Paperia parempaa talletustapaa ei minun mielestäni ole, vaikka siinä omat hankaluutensa onkin.
Siinä on kyse kone-arkkitehtuurista: Kännyköissä usein oleva ARM-arkkitehtuuri on helpompi suojata teknisesti kuin vastaavat x86-arkkitehtuurit. Tämä ei tietenkään tarkoita, että näin olisi kaikissa tilanteissa muistettu tehdä, mutta tiettyä lisäturvaa se kyllä tuo!
Paperia parempaa on tuo digitaalinen salasanapankki. Paljon helpompi hallita nyt ja jatkossa: https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/6ef55dec-9539-4d5c-ada9-457cea98a9b2
Ja kännyköissä on yleensä käyttäjällä suppeammat oikeudet koko järjestelmään kuin tietokoneilla. On myöskin keskitetty ohjelmien lataus ja päivityspaikka toisinkuin Windowsissa jossa ohjelmia voidaan asentaa mistä tahansa lähteestä ja osa voi jopa asentua itsestään jos käytetään JV tiliä. Kännyköiden ohjelmat ja järjestelmä päivittyy myös yleensä automaattisesti. Windowsissa monet ohjelmat pitää päivittää itse niiden kotisivuilta ja tämä unohtuu helposti kuukausien ajaksi.
Pidän mobiilin turvallisuuden korostamista vain keinona houkutella kansalaiset täyden seurannan piiriin. Kaikille halutaan älykännykkä, sillä se edistää sähköisten palvelujen liiketoimintaa, missä päättäjillä on sijoituksia kovine odotusarvoineen. Setelin tilalle ängettiin väen vängällä sirukortti, mitä nyt ollaan mobilisoimassa, että päästään rahastamaan estoitta.
Eipä tuolla ole mitään merkitystä. Meitä kun seuraillaan vaikke omistaisikaan kännykkää tai nettiyhteyttä..
Vapunen se tykkää jakaa kaikki nettiin salasanoista lähtien
Suomen tasavalta (ruots. Republiken Finland) eli Suomi (ruots. Finland) on Pohjoismaihin kuuluva valtio Pohjois-Euroopassa Itämeren rannalla. Se rajautuu idässä Venäjään ja siihen kuuluvaan Karjalan tasavaltaan, pohjoisessa Norjaan ja lännessä Ruotsiin. Etelässä lähin naapurimaa on Viro Suomenlahden eteläpuolella. Suomen pääkaupunki ja suurin kaupunki on Helsinki.
Köppenin ilmastoluokituksessa Suomi kuuluu lumi- ja metsäilmaston kostea- ja kylmätalviseen tyyppiin.[7] Kasvillisuusvyöhykkeistä Suomi kuuluu pääosin pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen.
Suomi on verraten harvaan asuttu maa, ja sen 5,5 miljoonaa asukasta keskittyvät pääosin maan etelä- ja keskiosiin. Suomen perustuslaki määrittelee kansalliskieliksi suomen ja ruotsin. Vuoden 2018 lopussa suomen puhujia oli väestöstä 87,6 prosenttia ja ruotsinkielisiä 5,2 prosenttia. Muiden kielten puhujien osuus väestöstä oli 7,1 prosenttia.[8]
Suomi kuuluu Euroopan unioniin ja euroalueeseen. Suomi on hyvinvointivaltio, jolla on korkea bruttokansantuote henkeä kohden. Suomi on sijoittunut korkealle useissa kansainvälisissä vertailuissa, mukaan lukien koulutus, taloudellinen kilpailukyky, kansalaisvapaudet, elämänlaatu ja inhimillinen kehitys.
Joopajoo:
"Haittaohjelmat uhkaavat Android-käyttäjiä jopa virallisessa Google Play -latauskaupassa. Niiden aiheuttamat vahingot voivat näkyä esimerkiksi puhelinlaskussa, mutta haittaohjelman voi usein tunnistaa jo ennen sitä tarkkailemalla puhelimen käytöstä. "
Erilliset passiohjelmat ovat lähes poikkeuksetta turvallisia, selaimen omat tai lisäosilla ei välttämättä. Lastpassista en tiedä.
Höpöhöpö, tietoneilla ei ole yhtään jos vähän kin huolehtii suojauksista, mutta androidin ohjelmista 80 vakoilee ja kännyköihin helppo murtautua. Jopa maailman rikkaimman miehen uusi kännykkä murrettiin, en muista mikä oli. Samalla tavalla iphonessa haittaohjelmia ja ongelmia, vaikka vähemmän.
Ihan sama mikä tili jos ei ole suojaukset kunnossa tai ei tiedä mitä tekee. Oma tili järjestelmänvalvojan oikeuksin paras silloin kun osaa.
Tietokoneille saa niitä helposti. Kännyköihin ei
Eikä edes silloinkaan kun osaa..
Niinpä, kännykässä ei ole mitään yksityisyyttä, jo puhelinnumero yksliiöi äyttäjän, lisäksi kaikki muut, imei-koodista gps:ään ja mastoseurantaan. Kyttiskin vakoilee paljon enemmn kuin tietokoneella, etenkin seiska vielä turvallinen.
Sinä varmaan saatkin ja kännykässä et edes huomaa.
Kaikki saa:D
Varmasti saa, mutta useimmat osaa pitää puhtaana.
Avauksen aihepiiri on tärkeä.
En nyt tähän hätään löytänyt tietoturva-artikkelia, jossa perusteltiin miksi mobiilisovellus on turvallisempi vaihtoehto kuin selaimen käyttö. Muistelen syyksi, että ohjelma on hiekkalaatikossa ja eristetty puhelimen muista applikaatioista (?).
Selaimissa on omat tietoturvariskinä ja aukkonsa.
Mikäli selainta käyttää, niin olisi hyvä olla käyttämättä mitään muuta sivua samaan aikaan.
Itse käytän kuitenkin edelleen vain omaa PC:tä ja selainta pankkiasioinnissa.
*
"Moni nettipalvelu on puhelinnumerosta riippuvainen – tässä piilee vaara"
"Verkkopalveluiden yleisesti vaatima puhelinnumero on kaikkea muuta kuin pätevä tunniste, tietoturvaguru varoittaa."
- https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000006044609.html
*
4. Onko sovelluksella turvallista mennä pankkiin?
"Tietoturvan asiantuntijan mukaan sovellukset ovat yleisesti ottaen jopa nettiselainta turvallisempia. Suurimmat pankit korostavatkin yksissä tuumin, että verkkopankin ja mobiilipankin turvallisuudessa ei ole eroja. "
- https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/08/09/digitreenit-miten-pankkiin-mennaan-kannykalla-viisi-kysymysta-pankkien
*
"Älä koskaan täytä verkkolomakkeita automaattisesti!"
"Selaimelle tallennettujen henkilökohtaisten tietojen varastaminen on yllättävän helppoa."
- https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ala-koskaan-tayta-verkkolomakkeita-automaattisesti-suomalaishakkeri-varoittaa-ovelista-kalasteluyrityksista/6260990
*
"Haittaohjelma voi saastuttaa ilman klikkaustakin - näillä 6 keinolla suojaudut"
21.09.2015
"Viestintävirasto on julkaissut kokoelman vinkkejä nykyaikaisilta haittaohjelmilta suojautumiseen."
- https://www.iltalehti.fi/digi/a/2015092120392508
Kyllä selaimissakin on käytössä hiekkalaatikot, ainakin joissain.
Heh, pelkästään se että kännyköitä varastetaan paljon tai ne on helppo hukata, tekee niistä turvattomia. On myös helppo pakottaa antamaan sormenjälki, iris tai kasvokuva ja monella jopa lukitsematta.
Eipä kukaan pääse käyttämään suojattua kännykkää:D Eikä maailma toimi kuin elokuvissa konsanaan:D
suojattu esim pinkoodilla, tai kuviolla ym. onkin toinen juttu mutta tunnen monen monta ihmistä jotka ei ole vaivautunut tai osaa laittaa mitään lukitusta. Ovat yleensä ikä-ihmisiä
Se on heidän ongelma. Moni pitää maaseudulla ihan ulko-ovia auki. Ei siitä voi lukon valmistajaa syyttää jos joku pääsee kutsumatta sisään..
"Heh, pelkästään se että kännyköitä varastetaan paljon tai ne on helppo hukata, tekee niistä turvattomia."
Mitä vahinkoa se varas tekee sillä pelkällä pankkiapplikaatiolla ilman siihen tarvittavia tunnuksia? Ei mitään.
Itse en toki pidä lainkaan yhteiskunnan teknisestä ja poliittisesta pakkotrendistä, joka koettaa pakottaa suunnilleen kaiken mahdollisen virkatoiminnan tekemiseen mobiililaitteella.
On pannkkeja joissa on pakko käyttää puhelinta yhtenä tunnistautumisen osana :/
Biometriset tunnisteet ovat todellinen Orwel-kauhistus ja lisäksi ne eivät suinkaan ole "vain puhelimessa" vaan sitten myös mm. Googlella Androidin tapauksessa ja potentiaalisti hakkeroitavissa.
Nythän on jo kokeiluprojekti jossa ajokortti on puhelimessa ja lienee vain (pitkähkön) ajan kysymys kun se siihen pakotetaan.
Monilla ihmisillä on suunnillen koko privaattikin elämänsä puhelimeessaan.
Ps. Itselläni ei toistaiseksi ole mitään sellaista puhelimessa josta henkilöllisyyteni voisi tunnistaa, mutta miten pitkään siinä edellen onnistun. Puhelimen vaatima Google-tili on avattu aliaksella, toistaiseksi sen kanssa ei ole tullut ongelmaa matkaan.
Covid-rokotepassin saa onneksi myös paperiformaatissa.
Puhelimella näiden asioiden hoito on vain paljon helpompaa ja turvallisempaa.
Ainakin s-pankissa tietyt jutut on pakko tehdä tietokoneella, mobiili-sovellukseta ei kaikki löydy. tällä hetkellä muista pankeista ei kokemusta.
"Kyllä selaimissakin on käytössä hiekkalaatikot, ainakin joissain."
Tuo ei suojaa itse selaimessa ja sen mahdollisissa lisäosissa olevia haavoittuvuuksia vastaan, siinä se akileen kantapää.
Lisäksi moni tekee selaimella asioita, jotka ovat oman tietoturvan vastaista ja sitten samalla selaimella pankkiin.
Tässäkin kännykkä menee edelle koska sen Chrome selaimeen ei pahemmin saa lisäosia ainakaan vielä.
Pystyy ottamaan pikalainaa, maksamaan laskuja maksusovelluksilla ja lähimaksulla, mutta itse ei pysty hoitamaan mitään asioita mitkä hoitanut kännykällä. Sähköpostilla voi pyytää uusia salasanoja mihin vaan. On myös paljon helpompi pakottaa tekemåän kännykällä mitä tahansa kuin että murtautuisi kotiin ja teettämään tietokoneella. Itse teen kännykällä mahdollisimman vähän mitään, enkä säilytä siinä mitään arkaluontoista tai ota edes kuvia mitkä ei saa päätyä toisten käsiin.
Puhelimella noiden asioiden hoito on vaan paljon hankalampaa ja turvattomampaa.
Kännykällä kaikki on turvatonta ja samalla sitten hoitavat pankkiasioita. Ei ihme että huijaukset ja tietomurrot lisääntyneet valtavasti.
Ei siis suojauksia, onpa surkeaa :(
''Uhri hyväksyy pyynnön ja päästää rikollisen sisään omaan verkkopankkiinsa. Tämän jälkeen asiakas on valeverkkopankissa ja katselee rikollisen hänelle näyttämää kuvaa.''
Ja sitten tapahtuu...mitä ?? Ei muuta kuin rikollinen katselee kateellisena kuinka paljon henkilöllä on rahaa. Se että rikollinen voisi tehdä tilisiirtoja, se vaatii paljon muutakin.
Ja tekevtäkin paljon muutakin.
" Se että rikollinen voisi tehdä tilisiirtoja, se vaatii paljon muutakin."
Ei vaadi muutakuin että uhri alkaa tekemään tilisiirtoja.
https://fi.norton.com/feature/safe-web Ei mulla muuta nyt
Kyllä tää on hankalaa ihmiselle joka on vanha, kännissä tai on psyykkisiä ongelmia. Kun menee salasanat ja tietokone otetaan haltuun niin huijarit pääsevät ottamaan vippejä tunnissa, ei ehdi edes luottokieltoa laittamaan. Senkin tekeminen voi kestää päiviä, jos ei tiedä miten hoitaa asia. Poliisit ja rikosuhrineuvojat eivät selitä tarpeeksi miten olisi toimittava ja heti.
Jos vippifirmoilla olisi edes vaatimus ettei vippiä anneta muutamaan päivään niin uhrit ehtisivät toimittaa ajoissa luottokiellon. Säilytän nyt tunnuksia päässäni ja olen kirjoittanut paperille siinä muodossa ettei kukaan muu ymmärrä tunnuksia.
Mikään ei ole turvallista tänä päivänä!
Jälleen kännyköistä varastetaan pankkitunnukset ja sitten rahat. Milloin ihmiset tajuaa ettei kännyköitä pidä käyttää raha-asioiden hoitoon, eikä mihinkään minkä haluaa salata.
"Viranomaiselta varoitus: Vaarallinen haittaohjelma leviää puhelimiin ja varastaa pankkitietoja "
https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000008027889.html
Pankkisovellusten tietoturvassa ei ole mitään vikaa. Tunnuksia ei säilytetä puhelimessa, ja sovellus itse on laitekohtainen. Jos puhelin hukkuu, niin on käytännössä mahdotonta saada puhelin ja sovellus auki.
Sille sovelluskehittäjät eivät voi mitään, että porukka asentelee luureihinsa mitä tahansa paskaa, vaikka siitä nimenomaan varoitetaan moneen kertaan ennen asennusta, ja lisäksi joutuu tekemään muutoksia asetuksiin, ennen kuin asennus onnistuu. Tilanne muistuttaa Tshernobyliä. Kytketään kaikki varojärjestelmät pois päältä, väärinkäytetetään järjestelmää kaikilla mahdollisilla tavoilla, ja sitten ihmetellään kun ydin sulaa.
Tässä tullaan siihen, että tietoturvasovelluksen käyttö kannattaa myös puhelimessa. Esimerkiksi F-Securen Freedome ei päästä pahantahtosille sivuille, ja nykyaikainen virustutka varoittaa aivan varmasti epäilyttävistä tiedostoista. Jos näistä huolimatta päättää asentaa haittaohjelman, niin typeryydestä pitää maksaa hinta, ja ehkä oppia jotain.
Sepä siinä onkin kun kännyköihin on tunkemassa valtavasti kaikkea paskaa, eikä niissä ole minkäänlaista suojausta estämässä vakoilemasta kaikkea mitä tekee ja urkkimasta salasanatkin.. Tietokoneelle tuollaista ei tapahdu juuri koskaan ihan normaalisuojauksilla.
Tietokoneellakin virussuoja voi kysyä aivan tavallisen ohjelman asennuksessa haluatko varmasti asentaa, mutta selvästi haitalliset estää heti. Mistä tavis tietä tunnistaako virussuoja tuollaisen vai varoittaako turhaan. Lisäksi tietokoneela on kunnollinen palomuuri, käyttöikeuksien hallinta jne.
Isolla näytöllä kunnollisilla ohjelmilla on helppo hakea tietoa mistä tahansa, kännykän pikkuruisella näytöllä ei monikaan viitsi vaan luottaa aidon näköisiin ilmoituksiin ja asentaa mitä pyydetään. Usein on myös tilanteessa missä ei pysty tekemään sillä hetkellä muuta kuin hyväksymään tai estämään, kotona tietokoneella voi rauhassa miettiä mitä tehdä.
Tuossa IS:n jutussa homma etenee juuri esittämälläni tavalla. Linkissä tarjotaan asennettavaksi haittaohjelmaa. Eli käyttäjän pitää tehdä useista varoituksista huolimatta toimenpiteitä, jotta saa haitakkeen asennettua. Nykypäivän Androidiin ei asennu yksikään sovellus kysymättä lupaa, paitsi Google Playsta.
Sama pätee kaikkiin käyttöjärjestelmiin. Niin Windowsiin kuin Linux pohjaisiin järjestelmiin saa Tshernobyl - menetelmällä asennettua haittaohjelman, kun oikein yrittää.
Myös Windows varoittaa tuntemattomista ohjelmista, ja vaatii admin valtuudet asennukseen. Linuxissa pitää kaikki tehdä admin valtuuksilla.
Mutta jos kuitenkin haluaa ajaa seinään ilman turvavyötä, niin se on oma valinta.
Puhelimiin on lähes jokaiselta tietoturvafirmalta saatavilla samat virustutkat kuin tietokoneisiin. Se on itsestä kiinni luottaako omiin taitoihinsa, vai haluaako lisäapua riskien tunnistamiseen. Itse maksan mielelläni muutaman kympin vuodessa F-Securen Safe ohjelmasta, ja Freedomesta.
Käyttöjärjestelmien turvallisuus on nykyään niin hyvällä tasolla, että rikollisten pitää tehdä hommansa huijaamalla asentamaan haitakkeet tai antamaan tunnukset, kun niitä ei voi suoraan varastaa. Jos käyttäjä päättää itse antaa valtuudet tai tunnukset, siitä on aivan turha syyttää käyttöjärjestelmää.
Niistähän monet muuttukin haittaohjelmiksi vaikka alkuun olleet jotain tavallisia. Paljon huonompi tietoturva kuin tietokoneissa.
Yleensä niissä tapauksissa on kyse ollut jostain hömppäohjelmista, jotka tekijä on muuttanut myöhemmin haittasellaisiksi. Yleensä ne jäävät melko nopeasti kiinni, koska Google Play tutkii ohjelmat. Jos haitake ei jää kiinni Google Playn tarkistuksesta, niin asennusvaiheessa haitakkeiksi muutetut ohjelmat vaativat päivityksen yhteydessä yleensä melkoisen liudan oikeuksia, mitä ei aikaisemmin tarvittu. Itse en ole koskaan törmännyt näihin tapauksiin.
Siinä kohtaa virustutka (jos asennettu) saattaa hälyttää, ja luurin käyttäjän päässä pitäsi kilistä kellot, jos joku esim. peli alkaa vaatia yhteystietoja, kameraa, mikrofonia ja järjestelmän asetusten muuttamiseen oikeuksia. Siinä kannattaa miettiä tarvitseeko oikeasti jotain softaa, joka vaatii esteetöntä pääsyä puhelimeen. Järjenkäyttö on aina suositeltavaa.
Tämä oikeuksien antaminen sovelluskohtaisesti on tulossa myös Windowsiin. Mutta kuten sanottu, käyttäjä on aina heikoin lenkki. Jos haluaa ohittaa varoitukset ja estot, niin onnistuuhan se.
Enpä ole ikinä muitään kellojen kilinöitä kuullut. Paras suoja on terve järki ja syvä epäluuloisuus.
Ei ole kovinkaan nopeaa kun miljoonia saastuneta kännylöitä, eikä virussuojatkaan niitä tunnista.
Sen takia kannattaa ja pitää miettiä, mitä sovelluksia puhelimeensa asentelee. En pysty tuohon saastumiseen mitään sanomaan, kun ei ole omalle kohdalle koskaan sattunut.
Eri maiden välillä on varmasti eroja. Esim. Intiassa ja USA:ssa on tarjolla aivan eri sovelluksia kuin täällä tuppukylässä. Rikolliset tekevät paskasovelluksensa mieluiten sinne, missä latauksia on eniten.
Usein huijaussovellukset eivät ole ladattavissa Suomen Google Playsta. Mutta jos sellaisen välttämättä haluaa, niin eiköhän sen .apk paketin jostain saa ladattua.
Joitakin aikoja sitten poliisi suositeli livelinux CD:n käyttöä, koska sitä ei voi muokata.
Salasanoja ei ritenkään siihenkään kannata talettaa.
Kännykkäapit tulisi kieltää, ne on vaarallisia ja joka kioski haluaa omansa. Minkään kännykän muisti ei niihin riitä. Kännykkää on myös vaikea päivänvalossa nähdä.
Totta, huomasi tänäänkin rannalla, kassin varjossa näki jotenkuten. Vaikka automaatti säätö, pitäisi silti säätää kirkkaimmalle että näkisi paremmin..
Jos vaikka odottaa pakettia niin ei monetkaan ala kiireessä tutkimaan pitääkö tehdä jotain, klikkaavat vaan. Vanhukset sitten tekevät mitä tahansa hölmöä, lähettävät sähköpostissakin tunnuksensa.
Tällä viikolla huomasin saman ongelman. Yritin soittaa jonnekin mutta kun oli kirkas auringonpaiste niin näyttö oli ihan pimeenä enkä sen takia edes yrittänyt soittaa mihinkään. Luuri oli tällä välin ollut kuumassa autossa. En sitten tiedä mihtä oli tapahtunut mutta tuntui että luuri oli itsekseen soitellut johonkin? Jjoltain viranomaiselta tuli vastaus että olivat saneet viestini.
Toimiiko älypuhelin näin älyttömästi jos se saa liikaa happea tai lämpöä? Tiedän kokemuksesta että vanhat gsm-kännyt saattoivat taskussa ollessaan soitella mihin sattuu.
Mites naisilla sitten?
Kassien varjossa on aika vaikea käyttää koko kännykkää. Lisäksi yleisellä paikalla se aiheutta joka tapauksessa pahennusta. Ei voi suositella kellekään.