Uutta venettä

Mitä tuohon nyt sanoisi... Merelle jo 575 on pari metriä turhan lyhyt ja äkkiä saa hakeutua suojasatamaan. Toisaalta ollaan neljän hengen porukalla parissa päivässä keskikesällä kauniissa kelissä kierretty Nauvosta Saaristomerta (Fårö, Nötö, Trunsö, Flutun, Jurmo, Björkö, Aspö, Konungsskär) 25 heppaisella Terhi 4110:lla ja hauskaa oli. On tuolla Flutunilla (noin 13km Jurmosta kaakkoon) joku hullu käynyt päiväreissun alle kolmen metrin kumijollalla ja 5 hepan peräprutkulla Nauvosta joten asenteesta se on kiinni. Toiselle 30 jalkainen Targa on minimi jolla uskaltaa merelle lähteä. Itse en ohjauspulpetista luopuisi jos vähänkään pidempään pitää ajaa.

Olen pääosin veneillyt kevyillä 3-4 hengen avoveneillä samalla idealla rantautumisen osalta kun aloittajalla. Veneiden painot ovat olleet noin 100-260 kg ja liukuvien veneiden perämoottorit 8-30 hp. Kevyemmän pään veneet on yleensä ollut helppo vetää rannalle - vähän rannasta riippuen, mutta raskaamman pään veneet jäävät kyllä vetämättä kovin pitkälle. Yleensä varmistan aina kinnityksen puuhun, kiveen tai vaikka viemällä ankkurin maihin hiekkamaastossa riittävän pitkälle - ja usein huomaan että vaikka ylösveto on jokseenkin onnistunut, niin varmistus on ollut tärkeä lisä.

Itse ymmärsin ohjauspulpetin arvon vasta kun aloin navigoimaan vähän vaativimmilla vesillä ja rupesin säätämään pinnaohjauksen jäykkyyden moottorin valmistajan ohjeiden mukaan, eli vaikka käsi irtoaa kahvalta niin kurssi ei muutu. Tämä jälkimmäinen aiheutti joissakin moottoreissa aikamoista ohjausjäykkyyttä ja alkoi olla rasite pidemmillä matkoilla. Liian löysä ohjaus voi aiheuttaa yllättävän kääntymisen poikittain jos käsi irtoaa kahvalta esim. ajettessa yllättäen aallokkoon. Pulpetin avulla sai paikan plotterille ja muille enemmän tai vähemmän tärkeille laitteille ja varusteille.

Pulpetin lisäksi kannattaisi kiinnittää huomiota kuinka monelle henkilölle vene on tarkoitettu, ja minkälaiselle kuormalle. Usein henkilön painoksi ajatellaan 75 kg eikä ajatella heillä olevan matkatavaroita. Omat liukuvat veneet ovat olleet neljälle hengelle, ja esim 300 kg:lle. Kilomäärä on joskus ylittynyt, kun henkilöiden paino on ollut huomattava, ja matkalle mukaan on tuotu vielä esim. painavia koiria, raskaita kylmälaukkuja y.m. . Pahimmillaan myös liukuun pääsy on ollut mahdotonta, mutta tietenkin kaikissa veneissäni ei aina ole ollut suurinta sallittua moottoria eikä potkurikaan aina ole ollut optimoitu suurelle kuormalle.

Jotkut venetyypit ovat puoliplaanaraita, jolla tarkoitan, että varsinaista liukukynnystä niillä ei ole, vaan niihin sopivat hyvin laaja moottorin tehovalikoima, mutta vauhti tietenkin paranee tehon mukana. Tämäntyyppisestä minulla ei ole kokemusta, omat ovat olleet alumiiniveneitä, kokoonsa nähden melko keveitä eikä ole tarvinnut rantautuessa juurikaan huolehtia mahdollista kolhuista, esim melko huoetta olen voinut laitaa veneen puskuun johonkin kalliololoon väliaikaisesti, tai vetää sen kivikkoiselle rannalle.

Veneen suunnittelukategoria voi myös olla valintaperuste. Itse veneilen
nykyään C kategorian veneellä, mutta en lähtisi sillä vapaaehtoisesti 2m
aallokkoon.

D. Suojaisat vedet (Sheltered Waters).
Merkitsevä aallonkorkeus alle 0,3 m.
Käytännössä suojaiset järvet ja rannikolla sisäsaaristo.
C. Rannikko (Inshore). Merkitsevä aallonkorkeus alle 2 m, eli meillä suurimmat järvenselät ja saaristo.