Rakkaus on rumaa, saastaista, alentavaa.
– Rakastan sua. Rukoilen polviltani - Rakastatko mua?
Saan itkeä, anoa, rukoilla, nuolla varpaitasi.
– Mäkin rakastan sua.
Mitä nuo kolme sanaa edellyttävät...ihailua, kunnioitusta, palvontaa, myötäilyä, keskittymistä vain siihen, että HÄN "rakastaa".
Ei saa olla omaa tahtoa, mielipiteitä.
Täytyy olla nöyrä, uskollinen, että saa vastarakkauden...olla koira.
Ei kannata erehtyä kertaakaan, muuten rakkaus loppuu.
Onko rakkautta...on kiintymystä, riippuvuutta toiseen.
Vanhemmat eivät rakasta lapsiaan, heillä on vain tarve, eläimellinen vietti saada rotunsa jatkumaan, niin vanhempi uhraa henkensä lapsensa tähden, vaikka lapsi olisi täysin mätä, mutta lapsi on nuorempi ja pää-asia on saada rotu jatkumaan, vaikka sitten mätänä.
Lapset eivät rakasta vanhempiaan, ovat vain riippuvaisia.
Jos kiintymystä voi sanoa rakkaudeksi on rakkautta.
Joku on kiintynyt autoonsa, mutta rakastaako hän sitä...
Onko kiintymys sittenkään rakkautta?
Rakkautta on, sen tuntee sisällä kihelmöivinä lieskoina, vihana, suruna, katkeruutena, ilona, nauruna, kyyneleinä.
Rakkaus on tunteiden myrskyä.
Rakkaus on ihmeellinen tunne ja kaikkien pitäisi saada tuntea se. Ihminen jota ei rakasteta, ei voi rakastaa itsekään.
Rakkauteen tarvitaan kaksi, muuten sitä ei ole, on vain likaista, saastaista palvontaa.
– Rakastan sua. Rukoilen polviltani - Rakastatko mua?
Saan itkeä, anoa, rukoilla, nuolla varpaitasi.
– Mäkin rakastan sua.
Mitä nuo kolme sanaa edellyttävät...ihailua, kunnioitusta, palvontaa, myötäilyä, keskittymistä vain siihen, että HÄN "rakastaa".
Ei saa olla omaa tahtoa, mielipiteitä.
Täytyy olla nöyrä, uskollinen, että saa vastarakkauden...olla koira.
Ei kannata erehtyä kertaakaan, muuten rakkaus loppuu.
Onko rakkautta...on kiintymystä, riippuvuutta toiseen.
Vanhemmat eivät rakasta lapsiaan, heillä on vain tarve, eläimellinen vietti saada rotunsa jatkumaan, niin vanhempi uhraa henkensä lapsensa tähden, vaikka lapsi olisi täysin mätä, mutta lapsi on nuorempi ja pää-asia on saada rotu jatkumaan, vaikka sitten mätänä.
Lapset eivät rakasta vanhempiaan, ovat vain riippuvaisia.
Jos kiintymystä voi sanoa rakkaudeksi on rakkautta.
Joku on kiintynyt autoonsa, mutta rakastaako hän sitä...
Onko kiintymys sittenkään rakkautta?
Rakkautta on, sen tuntee sisällä kihelmöivinä lieskoina, vihana, suruna, katkeruutena, ilona, nauruna, kyyneleinä.
Rakkaus on tunteiden myrskyä.
Rakkaus on ihmeellinen tunne ja kaikkien pitäisi saada tuntea se. Ihminen jota ei rakasteta, ei voi rakastaa itsekään.
Rakkauteen tarvitaan kaksi, muuten sitä ei ole, on vain likaista, saastaista palvontaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Ihminen jota ei rakasteta, ei voi rakastaa itsekään."
Ihminen joka ei rakasta itseään, ei osaa rakastaa muitakaan.
Tästä rakkauden raiskauksesta.
Arvoasteikolla 1-10
Kokonainen 1
T. Sherlokki
Rakastatko itseäsi?
Mä en rakasta, mutta olen jotenkuten sopeutunut elämään itseni kanssa, näinä 24 vuotena.
Väitteesi, että jos itseään ei rakasta, ei osaa muitakaan rakastaa, ei pidä paikkaansa... tai mikä mä olen sanomaan, kun et määritellyt sitä mitä rakkaus sinulle merkitsee.
Mä luulen osaavani rakastaa.
Tulipa aikamoinen liuta ajatuksia rakkaudesta tässä, osa ristiriitaisiakin. Haa, kannanpa oman korteni kekoon: Rakkaus on ennen kaikkea sana. Haastan sydämeni pohjasta jokaisen pohtimaan kyseistä sanaa. Mitä ihmiset tarkoittavat sillä? Mitä minä itse tarkoitan sillä? Mitä se mahdollisesti on? ENNEN KAIKKEA: Mitä sen TULISI olla? Kyseenalaistakaa kaikki se, mitä olette ehdollistumina saaneet äidinmaidosta, populaarikulttuurista, mediasta, uskonnosta, Raamatusta, mistä vaan.
Itsekin olen aikanaan mielessäni kovasti protestoinut mietelmää "Se, joka ei rakasta itseään, ei voi rakastaa muita." En kokenut rakastavani itseäni, mutta tunsin kyllä rakastavani muita. Myöhemmin olen tavoittanut mietelmästä tietyllä tapaa totuuttakin: Jos ei rakasta itseään, voi kyllä rakastaa muita, mutta se rakkaus saattaa jäädä kovin teoreettiseksi. Vasta kun rakastaa itseään, rohkenee tarjota käytännössä rakkauttaan muille: tehdä palveluksia mietimättä epäonnistumisen vaaraa ja olla emotionaalisesti avoin miettimättä torjutuksi tulemisen uhkaa.
Jos ei luota itseensä, ei voi luottaa kaikkeuteen.
Siinä se.