Näinpäs päivällä omituista painajaista.
Kesken päiväunien minut valtasi hirmuisen paha olo -tarkoitan, että koin pahuuden läsnäolon ja heräsin siihen, kun vasen jalkani nousi ilmaan jonkin muun voiman kannattelemana. Tunsin myös muualla vasemmalla puolella vartaloa samankaltaista nostetta. Rukoilin peloissani Jumalaa ja pyysin Häntä karkoittamaan pahan. Tunsin myös oloni hyvin jännittyneeksi, aivan kuin jokin olisi yrittänyt ottaa minua valtaansa tai vaikuttaa minuun. Tätä jatkui useita minuutteja, kunnes heräsin oikeasti.
En olisi tajunnut olevani hereilläni ellei ristini olisi ollut paidan alla kuten normaalisti. Unessa puristin sitä lujasti kädelläni. Lisäksi unessa näin huoneen aivan samanlaisena kuin se oli herättyäni, tarkoitan lähinnä valaistusta -auringon valohan tulee sisään eri kulmasta nukkuessani puolitoista tuntia(myöhäinen iltapäivä).
Kylläpäs se oli ahdistava kokemus.
Kesken päiväunien minut valtasi hirmuisen paha olo -tarkoitan, että koin pahuuden läsnäolon ja heräsin siihen, kun vasen jalkani nousi ilmaan jonkin muun voiman kannattelemana. Tunsin myös muualla vasemmalla puolella vartaloa samankaltaista nostetta. Rukoilin peloissani Jumalaa ja pyysin Häntä karkoittamaan pahan. Tunsin myös oloni hyvin jännittyneeksi, aivan kuin jokin olisi yrittänyt ottaa minua valtaansa tai vaikuttaa minuun. Tätä jatkui useita minuutteja, kunnes heräsin oikeasti.
En olisi tajunnut olevani hereilläni ellei ristini olisi ollut paidan alla kuten normaalisti. Unessa puristin sitä lujasti kädelläni. Lisäksi unessa näin huoneen aivan samanlaisena kuin se oli herättyäni, tarkoitan lähinnä valaistusta -auringon valohan tulee sisään eri kulmasta nukkuessani puolitoista tuntia(myöhäinen iltapäivä).
Kylläpäs se oli ahdistava kokemus.
Vastaukset 2
Vanhimmat
ahdistavan tuntuista. Aivan kuin sinussa taistelisi paha ja hyvä energia. Oletko tutkinut tällaisia asioita. Siis henkimaailman juttuja. Jos olet niistä kiinnostunut, voi kumpikin voima taistella alitajunnassasi.
En ole tutustunut hyvään ja pahaan energiaan. Yleensä ajattelen vihaa ja rakkautta elämässäni.
Vihalla on merkittävä vaikutus psyykkeessäni. Tarkoitan sillä huonosta itsetunnosta johtuvaa negatiivista ajattelutapaa, joka ilmenee parhaiten kateutena, epäluuloisuutena ja kunnian/pätemisenhimona. Yleisesti ottaen minulla on aika paha olo. Ei kuitenkaan mitään masennuskamaa.
Olen myös löytänyt itsestäni rakkautta. Tiedän, että on oikein tehdä oikein ja yritän elää arvomaailmani mukaan. Pidän epäitsekkäästä toiminnasta, koska silloin tiedän varmasti toimivani oikein. Tunnen myös myötätuntoa muita ihmisiä kohtaan. Rukoilen toisinaan; yritän olla pyytämättä Jumalalta mitään, kerron vain tunteistani ja tunnustan nöyryyteni. Siitä tulee hetkeksi mukavan seesteinen ja tyyni olo.
Ajattelen psyykkistä elämää järjen ja tunteen symbioosina. Tunnepuoli minussa on aika lailla negatiivisen hallussa, kun taas järki taas palvelee rakkautta. Harmi vain, että tunteet jyrää usein järjen, vaikka ei enää niin pahasti kuin esim. vuosi pari takaperin.