Ajattelin jakaa tännekin ajatukseni aloittelijalle soveltuvista linux-jakeluista. Lähtökohtana jakelujen valinnalle oli käytön helppous ja valmius tietokoneen kotikäytön tyypillisimpien tehtävien suorittamiseen. Kyseessä on kuitenkin vain oma mielipiteeni - vaikkakin käytännössä kokeiltu - mutta jos jollekin uus-linuxistille on tästä hyötyä, niin sen parempi. Kumpikin jakelu on ainakin Suomessa vielä melko vähän tunnettu, vaikkakaan täällä Suomi24:n linux-palstalla ne eivät ole enää mikään uutinen, kannattaakin sen ainaisen Fedora/Mandriva/Suse-suosittelujen lisäksi muistaa myös nämä "valmisjakelut".
Ilmaisista linux-jakeluista tällä hetkellä helppokäyttöisimmät ja vasta-alkajillekin sopivat ovat SimplyMEPIS: http://www.mepis.org/ ja PCLinuxOS: http://www.pclinuxonline.com/pclos/index.html
Kumpikin jakelu toimii sekä rompulta ajettavana liveCD:nä, että kiintolevylle asennettavana täysiverisenä käyttöjärjestelmänä. Rautatuki- ja tunnistus on jakelujen parhaimmistoa ja käytettävyyteen oleellisesti vaikuttavat selain-pluginit ovat valmiiksi toimivat. Muukin konffaus on tehty pitkälle valmiiksi ja n. 15 minuutin asennuksen jälkeen käytössä on täysin toimiva & moneen valmis käyttöjärjestelmä. Työpöytänä on helposti omaksuttava KDE ja perustoimintoihin sekä moneen muuhunkin tarpeeseen on ohjelmat valmiina. Lisää ohjelmia Mepikseen saa melkoisen kattavasta debian-arkistosta ja PCLOS kasvattaa jatkuvasti omaansa. Ohjelmien etsintä ja asennus käy helposti aptgetGUI Synapticin kautta hiirellä klikkaamalla - vaikkakaan tavallinen käyttäjä tuskin heti kaipaa jotain puuttuvaa ohjelmaa - ja KDE:n sekä muutaman muun ohjelman lokalisointipaketit löytyvät samalla tavalla. Win32-koodekit wmv-tiedostojen toistoon ja kryptattujen DVD-levyjen katselemisen mahdollistava libdvdcss-paketti löytyvät samalla työkalulla (toistaiseksi...). Mp3-toisto, videostreamit, nettiradio, java, flash, DVD-toisto, CD/DVD-poltto yms. siis toimivat ilman eryítyisempää säätämistä.
Tavallisen käyttäjän yksi kompastuskivi l. multimedia ja sen toisto nettisivuilta on siis kunnossa. Muihinkin jakeluihin on mahdollista kohtuullisen vaivattomasti saada samanlainen tuki - Plugger: http://fredrik.hubbe.net/plugger.html on mainio työkalu siihen.
Linux-aloittelijalle pitää myös tarpeeksi monta kertaa painottaa, että ohjelma-asennukset kannattaa tehdä ensisijaisesti jakelun omalla pakettityökalulla: Debian - aptget Synaptic, SuSe - Yast, Mandriva - RpmDrake, Fedora - Yum jne. KDE:n Kpackage toimii myös useilla jakeluilla. Windows-käyttäjillä näyttää olevan piintynyt tapa hakea paketit pitkin nettiä ja ihmetellä sitten asentamista, vaikka ohjelma olisi ollut löydettävissä helposti jakelun omista paketeista, jotka osaavat yleensä panna myös ne pikakuvakkeet valikoihin paikalleen. Ohjelman kääntämiseen konsolissa joutuu nykyään turvautumaan todella harvoin, jos ollenkaan.
KDE:tä käytettäessä moni asia helpottuu, kun osaa painaa myös hiiren oikeaa nappia, siitä avautuu valikko monelle toiminnalle - esim. iso-imagen saa poltettua suoraan oikealla tavalla klikkaamalla ko. napilla tiedoston päältä, jos k3b on asennettu.
Linuxin saa asennuksen jälkeen käynnistymään suoraan valitun käyttäjän työpöydälle ilman salasanakyselyjä - niinpä salasanojen poisjättö asennusvaiheessa ei ole se kaikista viisain teko, vaikkakin yllättävän yleinen syy asennuksen sössimiselle. Mandrakessa on ollut asennusvaihessa mahdollisuus valita kyseinen toiminto, mutta ainakin aiemmin se on aiheuttanut omat anomaliteettinsa. Parasta on tehdä ensin oletusasennus ja sitten hoitaa moiset säädöt kohdilleen. Linuxille pitää olla myös vähintään kaksi osiota, toinen systeemille ja toinen swapille. Erillinen home-osio on myös suositeltava kolmanneksi. Tyypillinen osiointi onkin / (juuri), swap ja /home.
Rautatuki - vaikka ottaakin harppauksia - on edelleen yksi ongelmakohta. 56K:n winmodeemeille löytyy toimivia ajureita, mutta pci-paikkaiset laajakaistamodeemit on parempi jättää ostamatta. Ulkoisella laajakaistamodeemilla linuxit menevät kylläkin yleensä nettiin automaattisesti. Radeonit > 7500 kärsivät helposti asennettavien ajureiden puutteesta ja ilmeisesti ajureissa on muutenkin toivomisen varaa. Mepiksessä on mukana oma työkalunsa ATI-ajureiden asentamiseen, niinpä sillä kannattaa kokeilla onneaan, jos omistaa uudemman Radeonin. Rautatietoinen linux-käyttäjä tietääkin mihin merkkiin sijoittaa rahansa. USB, Wlan ja Bluetooth alkavat olla paremmassa kuosissa. Web-kameralisuketta Skypeen odotellessa voi käyttää QNext-ilmaissoftaa kuvapuheluihin linux- ja windowskoneiden välillä, jos Gnomemeeting ei nappaa.
Kaikille vaivattomuutta ja nopeaa käyttöönottamista arvostaville suosittelen lämpimästi tutustumaan alussa mainittuihin jakeluihin.
Mepis asennus: http://www.linux.org/dist/reviews/mepis_3_3.html
Ilmaisista linux-jakeluista tällä hetkellä helppokäyttöisimmät ja vasta-alkajillekin sopivat ovat SimplyMEPIS: http://www.mepis.org/ ja PCLinuxOS: http://www.pclinuxonline.com/pclos/index.html
Kumpikin jakelu toimii sekä rompulta ajettavana liveCD:nä, että kiintolevylle asennettavana täysiverisenä käyttöjärjestelmänä. Rautatuki- ja tunnistus on jakelujen parhaimmistoa ja käytettävyyteen oleellisesti vaikuttavat selain-pluginit ovat valmiiksi toimivat. Muukin konffaus on tehty pitkälle valmiiksi ja n. 15 minuutin asennuksen jälkeen käytössä on täysin toimiva & moneen valmis käyttöjärjestelmä. Työpöytänä on helposti omaksuttava KDE ja perustoimintoihin sekä moneen muuhunkin tarpeeseen on ohjelmat valmiina. Lisää ohjelmia Mepikseen saa melkoisen kattavasta debian-arkistosta ja PCLOS kasvattaa jatkuvasti omaansa. Ohjelmien etsintä ja asennus käy helposti aptgetGUI Synapticin kautta hiirellä klikkaamalla - vaikkakaan tavallinen käyttäjä tuskin heti kaipaa jotain puuttuvaa ohjelmaa - ja KDE:n sekä muutaman muun ohjelman lokalisointipaketit löytyvät samalla tavalla. Win32-koodekit wmv-tiedostojen toistoon ja kryptattujen DVD-levyjen katselemisen mahdollistava libdvdcss-paketti löytyvät samalla työkalulla (toistaiseksi...). Mp3-toisto, videostreamit, nettiradio, java, flash, DVD-toisto, CD/DVD-poltto yms. siis toimivat ilman eryítyisempää säätämistä.
Tavallisen käyttäjän yksi kompastuskivi l. multimedia ja sen toisto nettisivuilta on siis kunnossa. Muihinkin jakeluihin on mahdollista kohtuullisen vaivattomasti saada samanlainen tuki - Plugger: http://fredrik.hubbe.net/plugger.html on mainio työkalu siihen.
Linux-aloittelijalle pitää myös tarpeeksi monta kertaa painottaa, että ohjelma-asennukset kannattaa tehdä ensisijaisesti jakelun omalla pakettityökalulla: Debian - aptget Synaptic, SuSe - Yast, Mandriva - RpmDrake, Fedora - Yum jne. KDE:n Kpackage toimii myös useilla jakeluilla. Windows-käyttäjillä näyttää olevan piintynyt tapa hakea paketit pitkin nettiä ja ihmetellä sitten asentamista, vaikka ohjelma olisi ollut löydettävissä helposti jakelun omista paketeista, jotka osaavat yleensä panna myös ne pikakuvakkeet valikoihin paikalleen. Ohjelman kääntämiseen konsolissa joutuu nykyään turvautumaan todella harvoin, jos ollenkaan.
KDE:tä käytettäessä moni asia helpottuu, kun osaa painaa myös hiiren oikeaa nappia, siitä avautuu valikko monelle toiminnalle - esim. iso-imagen saa poltettua suoraan oikealla tavalla klikkaamalla ko. napilla tiedoston päältä, jos k3b on asennettu.
Linuxin saa asennuksen jälkeen käynnistymään suoraan valitun käyttäjän työpöydälle ilman salasanakyselyjä - niinpä salasanojen poisjättö asennusvaiheessa ei ole se kaikista viisain teko, vaikkakin yllättävän yleinen syy asennuksen sössimiselle. Mandrakessa on ollut asennusvaihessa mahdollisuus valita kyseinen toiminto, mutta ainakin aiemmin se on aiheuttanut omat anomaliteettinsa. Parasta on tehdä ensin oletusasennus ja sitten hoitaa moiset säädöt kohdilleen. Linuxille pitää olla myös vähintään kaksi osiota, toinen systeemille ja toinen swapille. Erillinen home-osio on myös suositeltava kolmanneksi. Tyypillinen osiointi onkin / (juuri), swap ja /home.
Rautatuki - vaikka ottaakin harppauksia - on edelleen yksi ongelmakohta. 56K:n winmodeemeille löytyy toimivia ajureita, mutta pci-paikkaiset laajakaistamodeemit on parempi jättää ostamatta. Ulkoisella laajakaistamodeemilla linuxit menevät kylläkin yleensä nettiin automaattisesti. Radeonit > 7500 kärsivät helposti asennettavien ajureiden puutteesta ja ilmeisesti ajureissa on muutenkin toivomisen varaa. Mepiksessä on mukana oma työkalunsa ATI-ajureiden asentamiseen, niinpä sillä kannattaa kokeilla onneaan, jos omistaa uudemman Radeonin. Rautatietoinen linux-käyttäjä tietääkin mihin merkkiin sijoittaa rahansa. USB, Wlan ja Bluetooth alkavat olla paremmassa kuosissa. Web-kameralisuketta Skypeen odotellessa voi käyttää QNext-ilmaissoftaa kuvapuheluihin linux- ja windowskoneiden välillä, jos Gnomemeeting ei nappaa.
Kaikille vaivattomuutta ja nopeaa käyttöönottamista arvostaville suosittelen lämpimästi tutustumaan alussa mainittuihin jakeluihin.
Mepis asennus: http://www.linux.org/dist/reviews/mepis_3_3.html
Vastaukset 6
Vanhimmat
ja asentaa kiintolevyle?
Ihan normaalisti latauslinkistä ja polttamalla sitten image rompulle...
http://www.xandros.com/about/downloads.html
tuolta xandros torrenttina ilmaiseksi
onko kellään tietoa toimivista webcam-softista linuxille? Still-kuvan uploadaus palvelimelle vähimmäisvaatimuksena - ei välttämättä muita hienouksia tarvitse olla mukana.
Camstream?
itsekin olen kysellyt samaisella nimimerkillä aina silloin tällöin apuja täältä, mutta kun ei ole rekisteröity nimimerkki, niin eipä tuo minua haittaa. Mutta asiaan eli camstream löytyy joillekin jakeluille tuolta --> http://rpmseek.com/rpm-pl/camstream.html?hl=com&cx=824:C:0