Hetkikin riittää

En sanonut sitä silloin aiemmin mutta sinä silität sieluani.
Silittämistä se kaipaakin, vaikka en ole jaksanut ihastua.
2185
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 21

Vanhimmat

Sinulla on sama vaikutus minuun

Äänestä
  • Sitten kaikki on hyvin

    Äänestä

Tarviiko edes ihastua,

Äänestä
  • Ei ja hän ehkä ymmärtää mitä tarkoitan.

    Äänestä

Ryppyinen sielu?

Äänestä

Toinen voi joskus rauhoittaa, sielu lepää ja jaksaa sitten nousta siivilleen.

Äänestä
  • Sellainen olisi ihanaa. Kuinka ihanasti kuvattu. Tuntuu että sillä tavoin tarvitsisin hänen kanssaan olla.

    Äänestä

  • Vaikka noinkin. t. ap

    Äänestä

Et ole jaksanut ihastua?

Äänestä

Ossoon sen homman koska olen niin ymmärtäväinen.😚😌🤗

Äänestä

Kukas sitä sieluasi silittää? Haluat minusta ystävän?

Äänestä
  • Itse en etsi enkä halua ystävää kenestäkään. Ihan muut jutut mielessä uusien kasvojen kanssa.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Itse en etsi enkä halua ystävää kenestäkään. Ihan muut jutut mielessä uusien kasvojen kanssa.

    Uusista kasvoista täytyy löytää se yksi, jonka kanssa haluaa elämänsä jakaa loppuelämän ajan.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Uusista kasvoista täytyy löytää se yksi, jonka kanssa haluaa elämänsä jakaa loppuelämän ajan.

    Jos on sitä mieltä, että toisella on iso vaikutus sinuun, niin sen kirjoitetun merkitys tai merkityksettömyys tulee ilmi kun yhdessä on.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Jos on sitä mieltä, että toisella on iso vaikutus sinuun, niin sen kirjoitetun merkitys tai merkityksettömyys tulee ilmi kun yhdessä on.

    Mutta kun on sellainen tunne ettei halua olla missään tekemisissä. On kulunut liikaa aikaa ja tapahtunut liikaa, "meteliä", mikä valitettavasti ei mahdollista edes puhumista. Liian monta äärettömän ahdistavaa vuotta. Työasian olisi pitänyt vakiintua jo neljä vuotta sitten. Liian rikki nyt että pystyisi hyväksymään koetut kärsimykset ja antamaan "anteeksi". Mitään ei olisi koskaan saanut aloittaa lupaa kysymättä!

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Mutta kun on sellainen tunne ettei halua olla missään tekemisissä. On kulunut liikaa aikaa ja tapahtunut liikaa, "meteliä", mikä valitettavasti ei mahdollista edes puhumista. Liian monta äärettömän ahdistavaa vuotta. Työasian olisi pitänyt vakiintua jo neljä vuotta sitten. Liian rikki nyt että pystyisi hyväksymään koetut kärsimykset ja antamaan "anteeksi". Mitään ei olisi koskaan saanut aloittaa lupaa kysymättä!

    Sitten pidät siitä kiinni. Jos on sellainen tunne, niin toimit sen mukaisesti.
    Varmaankin koet jonkinlaista ristiriitaa ajatustesi kanssa, niinpä tuosta et pääse kuin niin ettet ole missään tekemisissä tai sitten niin, että nostat kissan pöydälle ja möröt esiin! Riippuen tietenkin siitä, millainen kommunikaatiokymppani tuo toinen on. Tsemppiä ja valoisaa kevättä!

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Sitten pidät siitä kiinni. Jos on sellainen tunne, niin toimit sen mukaisesti.
    Varmaankin koet jonkinlaista ristiriitaa ajatustesi kanssa, niinpä tuosta et pääse kuin niin ettet ole missään tekemisissä tai sitten niin, että nostat kissan pöydälle ja möröt esiin! Riippuen tietenkin siitä, millainen kommunikaatiokymppani tuo toinen on. Tsemppiä ja valoisaa kevättä!

    Kyllä pidän kiinni juuri siitä miltä minusta tuntuu ja on tuntunut jo monen vuoden ajan. Ongelma on ollut siinä, että muut eivät ole tätä millään ymmärtäneet vaan ovat ikäänkuin tyrkyttäneet elämääni sellaista ihmisistä, jonka kanssa en pysty olemaan missään tekemisissä. Sen takia sitä hiljaisuutta on vaadittu, koska kaikki mitä on "tehty" auttamisen nimissä on aiheuttanut suunnatonta ahdistusta.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kyllä pidän kiinni juuri siitä miltä minusta tuntuu ja on tuntunut jo monen vuoden ajan. Ongelma on ollut siinä, että muut eivät ole tätä millään ymmärtäneet vaan ovat ikäänkuin tyrkyttäneet elämääni sellaista ihmisistä, jonka kanssa en pysty olemaan missään tekemisissä. Sen takia sitä hiljaisuutta on vaadittu, koska kaikki mitä on "tehty" auttamisen nimissä on aiheuttanut suunnatonta ahdistusta.

    Älkää "kertoko" enää kenestäkään missään millään tavalla. Yksityisasiat eivät kuulu "kaikille". Ei ole pyydetty apua, nyt "teidän" aloittamanne apu on saanut paljon tuhoa aikaan!
    Monet vuodet olisi saanut jäädä kokematta.

    Äänestä

Se lepo, mikä toisen sanoista tulee, hoitaa sisintä jotenkin erityisellä tavalla. Pienet vinkit ja tuttuus. Tulee sellainen ”täyttymys” siitä, että on joku joka ymmärtää, hyväksyy, ei vaadi mitään. Haluaa vain hyvää ja antaa lämpöä, jotta jaksaisi.

Äänestä

Mmmm, tiedän. Siinä on vaan se kun en saa siitä itselleni yhtään mitään...

Äänestä

hän ei sielua varsinaisesti silittänyt mutta ihastuin.

ja siinä vieressä oli kiva olla =)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

En sanonut sitä silloin aiemmin mutta sinä silität sieluani.
Silittämistä se kaipaakin, vaikka en ole jaksanut ihastua.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu