tilannehan on se että kaksi keskisuurta seropiani (3v ja 8kk) ovat silloin tällöin hoidossa anopin luona jos esim miehelläni on keikka ja lähden mukaan..
ongelmana on anoppi..
hän ei saa koiriin minkäänlaista kuria..ei uskalla korottaa ääntään, ja vaikka korottaa niin koirat eivät korvaansa lotkauta..
lenkillä ne saavat vetää ja kiskoa, poukkoilla tien puolelta toiselle ja vanhempi koira saa rähjätä vastaan tuleville koirille jne..
sisällä pentu saa juosta sata lasissa matot rullalle ja kiusata vanhempaa..
meillä kotona tuo riehuminen jätetään kokonaan ulos kun on mahdollisuus mennä vapaana,
meillä ei vanhempaa koiraa kiusata..
minun kanssani lenkillä ei vedetä, eikä kiskota ja kävellään vain toisella puolella tietä, eikä myöskääm rähjätä..
olen yrittänyt neuvoa anoppia koiran käsittelyssä parhaani mukaan..
ilmeisesti hän on aivan liian pehmoinen ihminen..
tiedän että koirilleni pitää tehdä selväksi kuka täällä on se pomo, muuten niiden kanssa on pulassa..
nyt kysyisinkin, miten saisin edesautettua sitä että anopistani tulisi myös koirille auktoriteetti..?
muuten menee hyvä hoitopaikka alta..
Anoppi nimittäin syyttä minua etten ole kasvattanut koiria kunnolla..
minusta vika on enemmän auktoriteetin puuttumisessa..
ongelmana on anoppi..
hän ei saa koiriin minkäänlaista kuria..ei uskalla korottaa ääntään, ja vaikka korottaa niin koirat eivät korvaansa lotkauta..
lenkillä ne saavat vetää ja kiskoa, poukkoilla tien puolelta toiselle ja vanhempi koira saa rähjätä vastaan tuleville koirille jne..
sisällä pentu saa juosta sata lasissa matot rullalle ja kiusata vanhempaa..
meillä kotona tuo riehuminen jätetään kokonaan ulos kun on mahdollisuus mennä vapaana,
meillä ei vanhempaa koiraa kiusata..
minun kanssani lenkillä ei vedetä, eikä kiskota ja kävellään vain toisella puolella tietä, eikä myöskääm rähjätä..
olen yrittänyt neuvoa anoppia koiran käsittelyssä parhaani mukaan..
ilmeisesti hän on aivan liian pehmoinen ihminen..
tiedän että koirilleni pitää tehdä selväksi kuka täällä on se pomo, muuten niiden kanssa on pulassa..
nyt kysyisinkin, miten saisin edesautettua sitä että anopistani tulisi myös koirille auktoriteetti..?
muuten menee hyvä hoitopaikka alta..
Anoppi nimittäin syyttä minua etten ole kasvattanut koiria kunnolla..
minusta vika on enemmän auktoriteetin puuttumisessa..
Vastaukset 11
Vanhimmat
Meilläkin likat jyräävät mieheni äänellään kun haluavat jotain ja kuitenkin mieheni on ollut vuosikausia kouluttajana kylläkin näyttelypuolen.
Koirat huomaavat aivan kuin lapset milloin jättää huomiotta ja kuulematta. Anoppisi on tällainen ihminen ja arvaa nauttivatko koirasi siellä olostaan.
Ei siinä muu varmasti auta kuin ottaa anoppi koulutuskentälle mukaan katsomaan mitä siellä tapahtuu.
ne todellakin tykkäävät mennä sinne..
siellä saa tehdä mitä haluaa.. ;)
ja anoppi on helisemässä..
ajattelin jos minä menisin joku kerta sinne koirieni kanssa yökylään..
itse en komentaisi kertaakaan koiria,enkä otse puuttuisi mihinkään, vaan neuvoisin anopille mitä tehdä kussakin tilanteessa..
kuulostaako ihan hölmöltä..?
hölmöltä, mutta on sitten taas toinen asia pärjääkö hän kun olet poissa. Koirasi tykkäävät ilman muuta anopistasi ja saavat varmaan herkkuja myös mahan täydeltä.
Kerron hauskan esimerkin. Olem aina joskus ystäväni koiravahtina jotta hän pääsisi edes joskus jonnekkin ja hänellä on noita Kiinanpalatsikoiria. Asumme melkein vierekkäin joten hoitodiili on helppo tehdä. Välittömästi kun ystäväni häipyy ja minä astun tilalle alkaa leikki ruoan kanssa. Ovat oppineet mokomat ellei syödä niin Uma tuo kotoaan. Samalla ollaan niin vieraskoreita kuin vain koira olla voi. Ulkona ei viihdytä jne. Tapellaankin ellei muu auta huomion saamiseksi. Niitä Pekejä on muuten monta. Ja minun pitää ruokkia ne kädestäni, kupista ei kelpaa. Joten kokenut olen minäkin mutta kyllä ne Peket minua pyörittävät mennen tullen. Joskus ei voi kuin nauraa.
saavat vähän liiankin kanssa siellä..
hauskan näköistä kun minua päätä pidempi ja ainakin 20 kiloa painavampi anoppi juoksee kaiken maailman ojanpohjat läpi koirien perässä kun ei jaksa vetää vastaan..
minä olen siis pienikokoinen(lyhyt ja siro) ja ei ne ole koskaan saaneet minua vietyä minnekkään..
yhteispainoa koirilla tällä hetkellä reilut 50 kiloa..
meillä kotona on keittiiöön meno kielletty silloin kun siellä käsitellään ruokaa..oli kyseessä sitten eläinten tai ihmisten..(koirat eivät syö keittiössä) ja luvan saaneena mennään vasta syömään, vanhempi ensin..
anopin luona koirat suorastaan asuvat keittiössä, varastavat pöydiltä..saavat ruoanlaiton ohessa herkkupaloja (olen kieltänyt niiden annon)..
oltiin pääsiäisenä syömässä lammasta siellä isommalla porukalla ja koiraneidit tietenkin mukana..
anoppi oli ihmeissään kun koirat eivät kertaakaan tulleet kerjäämään ruoanlaiton aikana saati sitten syömisen aikana.. molemmat makasivat lattialla olohuoneen puolella ihan niinkuin mitään ei tapahtuisikaan..
Koirat eivät kunnioita anoppiasi, mutta miten sen kerrot anopillesi. Kinkkinen juttu. Sinun pitäisi saada aivan uusi ajatusmaailma ja asenne anoppiisi ja sehän on joka asiassa tosi vaikeaa. Tuo koulutus juttu voisi olla hyvä kokeilla ja asiasta kannattaa keskustella. Puhumalla nämä asiat selkiintyy. Kerrot anopillesi, miten teillä käyttäydytään ja miksi. Sehän on vähän kuin lasten kasvatusta. Pitäisi pystyä vetämään samaa linjaa. Anoppiasi et pysty muuttamaan, mutta jos saat silmät aukeamaan.
olisit kiitollinen että anoppisi ottaa koirat hoitoonsa, mutta sitävastoin mollaat häntä täällä julkisesti.
suhde on aina vähän arka paikka. Siksi sanoinkin, että keskustelkaa. Ja muutoksia tulee, jos on halua, jos ei niin, on hyväksyttävä ihmiset sellaisina kuin on.
Olkaahan ystävällisiä älkääkälisätkö omia mielipiteitänne ja ennakkokäsityksiänne. Ongelma on todellinen ja siihen haetaan asiallisesti apua, jotta suhde jatkuisi hyvänä. Mitä imeen anopin mollausta se on ?
Onnea ja menestystä koirien ja anopin kouluttajille
tarkoitus ei ole ketään mollata..ei todellakaan!
Mutta ongelma on todellinen ja asiasta on keskusteltu asiallisesti. Ja anoppini oon minua syyttänyt siitä, että jos en saa koiriani koulutettua käyttäytymään kunnolla, ei hän enää niitä huoli hoitoon. En vain viitsi pahoittaa toisen mieltä ja sanoa "syyn" olevan ihan toisessa ihmisessä.
eli vinkkejä anoppini auttamiseksi toivon..
sillä hän kyllä pitää koiristani todella paljon, mutta ei saa minkäänlaista kuria niihin..
Anoppisi tykkää sinusta ja koirista. Enää tarvitsisi saada ymmärtään koiria. Lähdepä sieltä kautta ongelmaa purkamaan ja pyydä anopiltasi apua koirankoulutukseen. Keskustelkaa, missä asioissa hänellä on ongelmia ja miten niissä toimia... Juju on siinä, kun saisi hänet innostumaan ja tuntemaan onnistumista, niin voisi auttaa. Voit vaikka antaa anopin ajatella rauhassa, ettet osaa kouluttaa.. ja jos hän onnistuu, nousevat koirat arvoon arvaamattomaan ja sinä olet häneltä saanut palveluksen, anopin silmissä ja sinulla säilyy entistä parempi hoitopaikka. En tiedä hiffasitko, mutta yritin.
hiffanneeni..