Lieksan kaupungin mainosvideoissa kaarisilta on näkyvässä roolissa. Kuvitellaanhan tilanne, kun se on räjäytetty. Ulkopaikkakuntalainen tulee ihailemaan siltaa ja ihmettelemään nähtävyyttä, jota Lieksa mainostaa. Niin.. myö sitten sanotaan kuin hölömöläiset; kaapunnin johto ja valtuusto päätti sen räjjäyttä ja rakentaa paikalle tavallisen tylsän näköisen sillan. Hävettäisikö?
Miksi kaarisiltaa edelleen käytetään mainosvideoissa?
Anonyymi
22<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Kaikki perustuu valheelle. Luontokaupunki jossa kaadetaan surutta kaupungin metsät.
Eipähän se hävettäisi jos olisi uusi käyttökelpoinen silta. Ennemmin hävettää tuo saamattomuus kun ei saada uutta siltaa vanhan lahon paskan paikalle.
Minnuu hävettää ainakin jos sillasta tulee tylsä lattea maantiesilta. Jos ihminen tulee katsomaan vaikkapa ainosten pohjalta kaarisiltaa niin voipi voihkaista kun näkee et tavallinen silta vaan...
Harvemmassahan niitä pyöreitä siltoja on, tai kolmiomaisia, yleensä ne sillat tahtoo olla litteitä jonka tietysti ymmärtää.
Joen ylittämistä varten tarvitaan tavallinen maantiesilta eikä mitään monumenttia. Nyt alkoi sillan kanssa vatuloinnin kahdeksas vuosi eikä mitään ole saatu vielä aikaan.
Lieksa pärjäsi vuosia sitten melko hyvin imagonsa luojana. Erämaa- ja karhukaupunki tuotiin esillä positiivisessa mielessä. Ruunaan kosketkin saavat edelleen virrata vapaana, kun valjastaminen torjuttiin aktiivisten ja ymmärtävien ihmisten toimesta. Oi niitä aikoja, kun hongat humisivat ja karhukin oli vielä matkailuvaltti. Kaarisiltakortit levisivät turistien ja paikkakuntalaisten lähettäminä ympäri Suomea ja myös maailmalle. Nyt karhu koetaan kirosanana ja jokainen näre kiidätetään vauhdilla sellukattilaan. Koli vielä sinnittelee, mutta eiköhän sinnekin joku keksi innovaation nimissä jotakin "suurta ja mahtavaa". Kreivin aikaan -tapahtumassa 1980-luvun alussa kreivi ratsasti pitkin Pielisentietä alamaisiaan tervehtien. Lie silloinkin ollut kaikenlaista kähinää kaupungissa, mutta kansa kokoontui hyvillä mielin kreiviä katsomaan. Meillä ei tuohon aikaan ollut kovin kummoisia huvituksia. Ei ollut mersuja ja bemareita pyllyn alla. Lada oli suosittu merkki eikä tarvinnut ollaan mikään aatteen mies. Kesti huonot, kuoppaiset tiet ja pakkasella pörähti käyntiin ilma sähkötolppaa. Eipä silti, ei kyllä ollut sähköjään joka torpassa. Nyt riekutaan ja löydetään irvailua joka asiassa. Kaikkea vähänkin kulttuuriin ja sivistykseen viittaavaa lyödään kuin "vierasta sikaa". Minkälaisena vuoden 2021 Lieksa muistetaan 50 vuoden päästä? Sopii miettiä.
Tarvinneeko tuota muistaa mitenkään kun eihän täällä enää asu ketään.
Hyvä ja syvä kirjoitus. Olen samaa mieltä. Kulttuuri on kuoletettu tästä kaupungista, mutta vielä ei anneta periksi.
Niin hyvä ja syvä kirjoitus, kuten edellä kommentoinut kirjoittaa. On surkeaa tämä nykyinen yksiniittisyys, mihin on menty kaupunginjohtajan johdolla jo monta vuotta.
Kunpa tulisi sellainen uusi valtuusto, joka palauttaisi kuntalaisten äänet kuuluviin ja loisi hyvän lautakuntamallin takaisin.
Viime vuosina ja yhä kiihtyvässä tahdissa Lieksan hallinto on ollut yhteisen tekemisen irvikuva. Puhumattakaan kulttuurin alasajosta.
Yleensä korkeakulttuuri ei kiinnosta alemman älyn omaavia henkilöitä. Koulumenestys ja oppiarvo ei takaa että henkilö on viisas. Näin se vain on.
Se kun tuo kulttuuri ei elätä kuin harvoja siellä etelässä, siis semmoisia jotka malttaa olla nukkumatta paikallaan monokkeli silmässä jos joku koikkelehtii näyttämöllä, tai kornottaa isolla viululla että kylmät väreet menee pitkin selkää. Eikä normi työllä itsensä elättävällä ole aikaa, eikä jaksakkaan rankan työpäivän jälkeen lähteä moisia hömpötyksiä seuraamaan.
Mutta yksi asia ihmetyttää, että minne on hävinnyt noiden kulttuuri ihmisten rahat kun sitä oli ennen koronaa vaikka kuinka? Kehuttiin lehtien palstoilla kalliita asuntoja ja autoja, nyt tuntuu olevan kaikki kelan elätteinä ja valtion pitäisi rahoittaa niiden taiteen ja musiikin tekeminen. Oli Esanjan ja Floridan lomia ja asuntoja, mutta eikö niiden ensin pitäisi myydä ne ylimääräiset asunnot pois ja ruinata sitten vasta rahaa valtiolta? Tavan eläjä jos on pinteessä niin kela sanoo,,myy tuo autosi pois niin saat rahaa,,eli ei väliä sitten millä menet töihin jos sitä sattuu saamaan, kun julkiset ei kulje maaseudulla.
Miten se korkeakulttuuri edes kiinnostaisi, jos ei ole eläissään käynyt teatterissa, taidenäyttelyssä, taidemuseossa, konsertissa tai baletissa? Tai ei ole edes lukenut kirjallisuutta, vaikka se laji on kaikkien saatavissa. Kiitos kirjastolaitoksen.
Kaupungin tehtävä on tuoda kulttuuripalvelut asukkaille. Näin muualla, mutta ei armaassa Lieksassa.
Eikö Vaskiviikko ole tuottoisa kaupungille ja kaupunkilaisille? Kolin konsertit?
Kyllä ne aina on vienyt enempi rahaa kuin tuonut, liekkö koskaan edes päässeet ilman tappiota.
Siinä on laskettu osa tuotosta matkailumainoksena. Jos joku erehtyisi tulemaan Vaskiviikon ulkopuolellakin aikaa viettämään ja kehuisi matkailupalveluja eteenpäin.
Olisipahan ensimmäinen kaupunki Suomessa, josta asukkaat ovat loppuneet. Mainetta sekin on.
Kaupungin päättäjissä vika kun eivät tuo kulttuuripalveluja kuntaan.
Joku helv heinähulinat ja hämärä kaupan ilta ei ole kulttuuripalveluja.
Heinähulinoilla ja hämärän kaupan illoilla on aikansa ja paikkansa, mutta ne eivät vastaa siihen kulttuurin nälkään, mikä ihmisillä on. Kaupungin touhu on paitsi naurettavaa, myös vahingollista hyvinvoinnin kannalta.
Et taida kovin hyvin olla perillä kulttuuriin liittyvistä kysymyksistä, mikä on tietysti ymmärrettävää, kun et kuulu alan harrastajiin tai harjoittajiin. Tai ehkä asenne estää ottamasta asioista selvää. Kulttuuri ja luovat alat ovat huomattava työllistäjä: muusikot, näyttelijät, kirjailijat, koomikot, sirkustaiteilijat, kuvataiteilijat, tekniikka, kirjastot, elokuvateatterit, tilavuokraus, muut tukipalvelut jne. Kulttuuri- ja taidetapahtumat, festarit, mm. Vaskiviikko ja Monola-juhlaviikko, tuovat paikkakunnalle matkailijoita, jotka käyttävät paikallisia palveluja ja jättävät yrityksiin rahaa.
Tuottoa syntyy näin myös välillisesti, minkä ymmärtäminen vaatii kykyä monimutkaisempaan ajatteluun. Lisäksi kulttuuritapahtumat tuovat merkittävää myönteistä imagoarvoa kaupungille. Kulttuurilla ja taiteella on suuri merkitys myös paikkakunnan viihtyvyydelle, paikallisille kulttuurin harrastajille ja nauttijoille. Kulttuuri ja taide ovat merkittävä kuntalaisten hyvinvoinnin tekijä ja terveyden edistäjä. Kaikki eivät ole liikunnan harrastajia, joiden asiat on Lieksassa hoidettu hyvin (mm. ensilumen latu).
Nyt näinä päivinä näyttää yhä enemmän siltä, että kaupungin verotulot olisi viisasta pyrkiä keräämään pieninä puroina sieltä täältä, vaikkapa kulttuurimatkailusta. Suuret yksiköt kun eivät välttämättä pysy edes pystyssä, saati tuota verotuloja. Ja suurissa laitoksissa kaupungin tuet taitavat olla melkoiset saaliikseen verrattuna.
Jos uusi silta tulee, niin laittaisivat siihen edes koristekaaret.
Tylsän näköisiä laattasiltoja on Suomessa pilvinpimein. Ja kohta niitä olisi Lieksassa ihan kaksi vierekkäin. Joku sivu-uloke koristeena ei tee laattasillasta yhtään kauniinpaa.
Onneksi ei tule mitään uutta siltaa.
Kyllä tulee.