prätkä johon monet lopulta päätyy

Mulla on jo useita vuosia alla pieni japanilainen custom. Harrikkaan en koske. Alkuun olin että harrikka pitää saada. Mutta kun kaikki sanoi että harrikkaa älä osta, jopa harrikkamiehet, niin päätin että en koskaan osta sellaista. Ja sotisihan se minun amerikanvastaisuuttani vastaan. Japanilaiset tekee kestävimmät laitteet ja niissä pysyn.

Jaa, taidan olla poikkeus säännöstä. Minulla OLI Harrikka,,ajelin kahdeksan vuotta mutta kyllästyin. Kyllä HD pyörästä käy, ei siinä, luotettava putputin sinänsä.

Nyt on matkapyörä ja custom ja mikäs sen mukavampaa, ottaa alleen sen jonka senhetkiset fiilikset vaativat - tai säätila.

HD jos mikä on yliarvostetuin ja mainostetuin pyörä.

Päädyin satapiikkiskootteriin. Loppui turha käden nostelu, mikä on ärsyttävä tapa 70-luvulta. Edelleen on tapana tervehtiä, vaikka pyöriä tulee vastaan yhtenään. Kaikkea on tullut kokeiltua jopa vispaavaa Harrikkaa, siinä oli 80-luvun letkurunko. Jos jaksaa punnata yli 200 kg:n pyörää, niin ZRX1100 Kawasta jäi hyvät muistot. Ääni oli täydellinen Yoshimuralla ja se keulii kaasusta. Vanhana paappana ei ole sopivaa keulia. Eräs tuttu samanikäinen ajaa vieä Hayabusalla. Sanoin, että eikö tuo ole hankala, kun ei kehtaa ajaa nopeusrajoitusten mukaan. Satapiikki jaksaa kuljettaa meikäläistä riittävän kovaa ja katteet suojaavat yhtä hyvin kuin Goldwingissä.

Japsikyykkyä , pientä japsi customeja , harrikka ja viimeisin iso japsicustomi , paras on löytynyt.