Miten käräjille haastamisen prosessi etenee? Onko haastajan pakko itse osallistua? Jostain kuulin että juttu voidaan käsitellä ilman molempien osapuolien läsnäoloa jos valokuvia ja allekirjoitettuja silminnäkijöiden lausuntoja on tempusta riittävästi.
Poliisi ei temppua halua tutkia tai tulkita rikokseksi, vaan kehoittaa viemään kärjäjille itse, jossa tuomarit ja lautamiehet voivat tulkita temppua paremmin. Noinko poliisi aina tekee rajatapauksissa?
Poliisi ei temppua halua tutkia tai tulkita rikokseksi, vaan kehoittaa viemään kärjäjille itse, jossa tuomarit ja lautamiehet voivat tulkita temppua paremmin. Noinko poliisi aina tekee rajatapauksissa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tapauksen sisältöä?
Mitä tapahtui niin voisin tulkita sitä paremmin.
Tänne ei juttua kannata laittaa. Ihan yleistietoa kaivattaisiin mitä homman yleensä pitäisi edetä.
Jos viet jutun käräjille itse, kyse on silloin yleensä riita-asiasta, ei rikoksesta.
Asianajaja tai muu avustaja voi hoitaa jutun puolestasi ilman, että henkilökohtaisesti olet paikalla oikeudessa. Useimmissa jutuissa osapuolten omat kertomukset ovat kuitenkin niin tärkeitä todisteita, että osapuolten on jutussa menestyäkseen käytännössä pakko saapua käräjäoikeuteen paikalle henkilökohtaisesti todistelutarkoituksessa kuultaviksi. Kirjallisia todistajanlausuntoja ei yleensä hyväksytä (yleisimpinä poikkeuksena lääkärintodistukset).
Ei tuohon pysty kunnolla vastaamaan ilman tarkempia tietoja. Sekä rikos- että riita-asiaa voi ajaa itse käräjillä. Käytännössä jos kyseessä on rikosjuttu eikä syyttäjä lähde syyttämään, tarvitsee juristin avukseen, ellei itse ole juristi (tai muuten perehtynyt alaan). Myöskin siviilijutun ajaminen on vaikeaa ilman juridista asiantuntemusta.
Lieviä rikosjuttuja voidaan käsitellä ilman asianosaisten läsnäoloa. Tällöin syytetty haastetaan uhalla, että juttu voidaan poissaolosta huolimatta ratkaista. Tällöin yleensä syyttäjä ajaa juttua; jos ei aja, on asianomistajan ajettava, tuomari ei itse lue syytettä itselleen oikeudenkäynnissä. Niiden, joita tarvitsee kuulla todistelutarkoituksessa, on saavuttava paikalle.
Siviilijutussa ei tarvitse yleensä itse olla paikalla, jos avustaja (asianajaja tms.) hoitaa asiaa, paitsi jos tarvitaan kuultavaksi todistelutarkoituksessa. Itse voi ajaa siviilijuttua jos osaa (yleensä ei osaa, jos ei ole juristi), mutta silloin on oltava paikalla.
Yksinkertaisia summaarisia asioita (esim. velkomusasiat) ja hakemusasioita (esim. avioero) voidaan ratkaista tuomioistuimessa kansliassa ilman istuntoa, jolloin asianosaisia ei kutsuta paikalle, vaan pyydetään kirjallisia vastauksia, jonka antamatta jättämisestä huolimatta asia voidaan yleensä ratkaista.
Kuten sanottu, pitäisi tietää tarkasti, jotta voisi kunnolla vastata. Ei-juristin mielestä pieneltä tuntuvat seikat voivat juridiikassa olla hyvinkin tärkeitä. Yleisluontoisilla ohjeilla ei kovin hyvin menesty.
Itket naurettavista asioista...huudat poliisin apuun ja poliisi viittaa kintaalla niin et vieläkään ymmärrä olevasi pelle. Mistä teitä ainaisia narisijoita piisaa?
Itketään vaikka siitä, kun naapuri teki sitä tai tätä tai joku teki jtn jne.
Kyllä oikeusjärjestelmällä on tärkeämpääkin tekemistä, kun sun joku naurettava "pikkujuttu"...tuliko naapurin puusta sun pihalle muutama lehti vai söikö naapuri sun eväät?