Itse näen sen paljon syvempänä yhteytenä kuin pelkkä ihastuminen, taikka edes rakastuminen. Kaksoisliekkiä ei välttämättä edes rakasta sen sanan todellisessa merkityksessä, vaan siinä toisessa on jotain todella magnetisoivaa ja eräänlaista samankaltaisuutta samalla ollen kuitenkin täysin erilainen, jotain sielujen sympatiaa kenties.
Vae oonko mie hjullu ku pjullost tullu, en tiijje.
Vae oonko mie hjullu ku pjullost tullu, en tiijje.
Vastaukset 63
Vanhimmat
Mielestäni sellainen ihminen jonka tuntee on todellinen kaksoisliekki. Kun omassa parisuhteessa meni huonosti alkoi ihastuminen muihin, mutta minulla ei ollut tarvetta olla heidän kanssaan vaan ihastuminen helpotti omaa vaikeaa tilannetta. Eron jälkeen kohtasin hyvin kauan tuntemani ihmisen, jota en ollut nähnyt yli kymmeneen vuoteen ja tuntui siltä että siinä on ihminen, jonka läsnäolo tuntuu läheiseltä ja hyvältä. Olin ollut nuorempana ihastunut häneen, koska hän oli hyvin huomioonottava puolisoaan kohtaan. Heillä oli sellaisia mukavia tapoja parisuhteessaaan mitä minun parisuhteessani ei ollut. Luulen että tämä ihminen muistuttaa isääni ja siksi hän tuntuu kotoisalta ja läheiseltä.
Lisään tähän vielä sen, että en ollut edes ohimennen nähnyt tätä kyseistä miestä moneen vuoteen ja silti näin unen hänestä jossa hän seisoi mustan keskellä. En jäänyt sitä sen kummemmin miettimään, mutta muutaman viikon kuluttua siitä sukulaiseni kertoi että tämän miehen vaimo oli kuollut.
Hyvin kuvattu asiaa, jota on aika vaikea kuvata. Joskus olen kuullut kuvailun, että se voisi olla niin kuin aivopuoliskot. Vasen ja oikea. Ne ovat erilaisia ja niillä on erilaiset ominaisuudet. Mutta ne silti ovat osa samoja aivoja ja energia virtaa niiden välillä saumattomasti. Toimivat yhdessä. Kaksi erilaista, kuitenkin samoin rakentunutta, muodostaa kokonaisuuden, jossa on tasapainoa.
Jotain tällaista kyllä, maailmankirjat ovat sekaisin jos nämä puoliskot eivät ole yhteydessä, ying ja yang tarvitsevat toisiaan.
Näin on, näin minäkin koen suhteessa erääseen naiseen. Hän on puoliskoni ja on suunnaton tarve päästä hänen luokseen.
Ymmärrän tunteesi, itsellä sama. Tarve on johonkin, mutta ei sitä oikein tiedä itsekään että mihin loppupeleissä, pelottavaa.
Nämä kaksoisliekkijutut on joillekin hyvin triggeröivää kamaa, enkä näistä niin ymmärrä, mutta ei se niin käppöinen kehystys ole kuin kirjoitit. Uskon kyllä periaatteessa moniinkin asioihin ja meille hörhöille on helppo nauraa.
Maailmassa on paljon asioita jotka triggeröi, jos jotakuta naurattaa toisten ihmisten uskomukset ja hihhulointi niin siinähän nauraa. Ei siis todellakaan kiinnosta pätkääkään mitä pikkusieluiset ajattelee.
Itse näen asian täysin samoin ja mitä yliluonnollisuuteen tai luonnonoikkuihin tulee näin metatekstinä, niin siinähän sitten mietitään niitä yhteiskunnan vuotokohtia päälaki ruvelle raapien.
JUu niiiin voi nauraaa. Loppujen lopuksi me nauretaan
Itsekin tapasin lähes 30 vuotta sitten kaksoisliekkini. Kummallinen kokemus, toisinaan mietin sen lyhyen ajanjakson tarkoitusta. En ole vastaavaa kokenut sen jälkeen.
Nämä on vähän kummallisia kohtaamisia, harvoin helppoja. Tuntuu kun toinen näkisi suoraan sieluun ja saattaa tehdä olon hyvinkin vaivaannuttavaksi.
Noin se on. Itsekään en osannut jutella, juttelin ihan vääristä asioista tämän kauan tuntemani ihmisen kanssa. Olin hyvin iloinen hänen kohtaamisestaan, mutta samalla jännitin ja siksi sitä ei osaa olla niin kuin pitäisi. Kohtaamisessa on niin paljon tunteita, ettei niitä osaa hallita.
No tismalleen näin! Osimoilleen justiisa.
Olet siis tavannut hänet vain kerran? Eikä kukaan muu ole sinussa samanlaista tunnetta saanut aikaan?
30 vuotta sitten henkinen herääminen alkoi ja me ensimmäiset kaksoisliekit aktivoiduimme kohtaamalla toisemme. Ei ehkä ollut sen enemmästä kyse, kunhan aloimme ajattelemaan.
Nyt korjaamme tuon ajan satoa. On tullut uusi sukupolvi kaksoisliekkejä ja me voimme luovuttaa työmme heille. He jatkavat siitä mihin me jäimme ja mitä me sitten teemme?
Jos kaksi kaasupoltinta on huisin lähellä, syntyy tuplatuli. Me kyöpelit joudutaan oleen kaukanna semmosest, ettei lakana syty niiku palaan.
Tarinahan kuuluu että sielu jakautuu ja kun nämä puoliskot kohtavaat tapahtuu jotain hyvin kummalista. Siinä missä sitä on romanttisoitu niin se ensikohtaaminen voi olla niin hankala käsitellä että ne tiet eroavat jälleen. Se on käytännössä elämäsi raskain, hankalin, oudoin kokemus mutta silti paras. Sitten on samankailtaisia ihmisiä jonka kanssa kokee sen tuttuuden tunteen mutta se on eri asia.
Joo allekirjoitan tämänkin, tosin nämä ovat vain omia tuntemuksiani. Niin hankalaa oli aikoinaan että jos siinä olisi alkanut yhtään syvemmälle pureutumaan niin oltaisiin oltu magman peitossa, parempi oli olla hiljaa ja keskittyä olennaiseen niin sanotusti..
Hyvin kuvasit lyhykäisyydessään. Hyvin energinen ja maaginen suhde.. Jopa yliluonnollinen. Yhteys toiseen on jollan tasolla telepaattinen. Helpoo ei suhde välttämättä ole voi olla todella hankala ja satuttava. Tunne myrskyjä ja kuitenkin selittämätöntä vetovoimaa joka ei katkea. Sitä tunnetta ei voi sanoilla kuvata kun ne eivät siihen riittäisi.
Sitä olen itsekin miettinyt. Joku yhteys jossain muussa ulottuvuudessa sen täytyy olla, koska ensi kohtaamisella ihminen voi tuntua jotenkin tutulta. Sitten unet joita näin tämän miehen elämään liittyen, enneunet jotka toteutuivat juuri niin kuin unissani olin nähnyt. Sellainen pohjaton suru, joska kesti vuosien ajan, kun tuntui siltä ettei hän olekaan kiinnostunut.
Toisesta ulottuvuudesta se onkin. Suhde on kuin liima ja on eri tasolla kun ns normi suhde tai rakastuminen. Energiat tanssii yhdessä. Enne-unet ja etiäiset kuuluvat myös useasti näihin suhteisiin.
Juuri näin se on. Nuo etiäiset joskus hyvinkin vahvana, välttyypähän yllätyksiltä kun tietää jo jos jonkinnäköistä, tai aavistaa. Joo, hyvin mielenkiintoinen aihe ja olen aika varma, että miksi vain jotkut kokevat näitä ilmiöitä on se, että todennäköisesti kummankin pitää jollain tasolla olla samalla henkisen yhteyden portaalla. Monet ehkä hapuilevat ristiin rastiin niillä portailla eivätkä pysähdy ajattelemaan sen syvemmin, siksi eivät koskaan välttämättä koe löytäneensä sitä kaksoisliekkiään.. No nämä on vaan spekulaatioita asiasta jota ei ihmismieli vielä oikein ymmärrä kuin sisimmässään, jos sielläkään..
Sehän on se, kun ovet on rakosallaan jo sinne toiseen ulottuvuuteen niin alkaakin tapahtua. Ihmeellisiä tapaamisia ja tapahtumia. Molemmat kun tämän ymmärtävät edes osin niin siinä on mahtava suhde, yhteinen oppikoulu käsi kädessä tai ehkä tarkemmin sydämet liimassa
Juupelispuukelis kuule näin.
Onko kukaan miettinyt "mikä" kysymyksen sijasta kysymystä "miksi"? Miksi tällaista on olemassa? Miksi sitä ei tapahdu kaikille? Miksi vain osa kohtaa sen? Vaikka kaikille sen teoriassa olisi oltava olemassa. Jos uskoo kuoleman jälkeiseen elämään, niin eikö sielun puolikkaiden kohtalon siellä tulisi olla sama? Tuntuisi loogiselta. Monet puhuu kaksoisliekkien kohdalla jostain tehtävästä joka heillä on. Se osa on aina omasta mielestäni kuulostanut ihan kukulta, mutta ehkä siinä onkin jotain perää.
Kukaan ei voi kyllä mitenkään tietää mikä tehtävä ihmisillä olisi, mutta sitä voi arvailla sen perusteella että mitä se yhteys on. Sehän on sellaista kaikesta läpi puhkovaa vetoa kahden ihmisen välillä riippumatta etäisyyksistä ja esteistä. Se veto on siis voimaa. Voimalla voi ihan hyvin olla oma tarkoituksensa. Varmasti onkin, ei sitä muuten olisi olemassa. Mutta se ei ole kaikkien tarkoitus, koska kaikki eivät koe sitä.
Lisään, että jospa kaikkien sielut palaavat jonkinlaiseen ykseyteen tämän elämän jälkeen. Kadotukseen tai ikuiseen elämään. Mitä jos siis se kaksoisliekkiyhteys onkin tarkoitettu kuoleman jälkeisen maailman piirteeksi. Rauhoittamaan ja kaunistamaan sitä. Nostamaan sen energiatasoja. Ja siksi suurin osa ei kohtaa kaksoisliekkiään tässä elämässä. Mutta miten ne jotka kohtaa? Onko se vain satunnaista vuotoa maailmassa vai onko sillä tarkoitus, jopa tehtävä.
Hienosti kirjoitettu. Tämä aihe on siitä jotenkin vaikea sanoittaa, koska se tunnekin on niin vaikea, ei sitä oikein osaa sanoiksi pukea, koska ei se mitään varsinaista rakastumista sinänsä ole. Ja olen ollut rakastunut hyvinkin omasta mielestäni syvästi, mutta eron ja surujakson jälkeen se ihminen ei ole jäänyt millään tavalla kummitteleen mieleen. Kun taas joku jää mieleen ja muistuu mieleen mitä kummallisimmista asioista. Ihan selväjärkinen noin muuten kuitenkin koen itseni olevan :D mutta joskus tuntuu järki pakenevan päästä tyystin tietyn ihmisen kohdalla.
Energia hommia ja sielu jotenkin jakautuu, ja hakeutuu toisen puoliskonsa luo esteistä tai välimatkoista huolimatta ollakseen ns kokonainen. Ehkä siksi monista tuntuu että koko elämänsä etsii ja etsii jotain mutta ei oikein tiedä mitä. (näin materiaalisessa maailmassa) ne jotka ovat yhteydessä kaksoisliekkiin tai suhteessa ovat jotenkin 'täydentyneet henkisesti. Ompa vaikeaa kuvailla tätä.
NO sanopa muuta.LIekin toinen puolisko.
ei voi järjellä selittää ä sitä, mikä tulee toisrlta puolelta. Sehän se tässä vaikeaa on puhumattakaan siitä että semmoista kokee
Meitä ihmisiä on paljon maan päällä ja jokaisella on paikkansa. Jotkut ovat tulleet kohtaamaan kaksoisliekkinsä ja sitten on paljon muita kohtaloita, jota he ovat tulleet kokemaan mutta ikävä kyllä jotkut ovat tulleet tänne myöskin kuolemaan. Mutta aika on nyt sellainen, että tänne ei edes olla päästetty kaikkia heitä ketkä olisivat halunneet. Vain parhaimmat ovat täällä nyt.
Ja jos heteron kaksoisliekki onkin lesbo!?
Tuskinpa tuo sukupuolisidonnaista on...
Sukupuolilla ei ole väliä. Toinen on femiinimpi toisen ollessa maskuliinimpi saman sukupuolisissakin. Jin jang.
Näin minäkin koen. Hän on maskuliinisemman energian puoli.
Tasapainoitimme juuri ihmisen feminiinistä sekä maskuliinista puolta ja on luonnollista tuntea feminiinisemmältä kuin ennen. Sekä miehillä kuin naisillakin ja jos lemmikit käyttäytyvät erilailla kuin ennen, niin tämä on syynä.
Samoilla linjoilla menen kanssasi.
Linjoilla ollaan.
Kuin myös
Jokin yhteys toiseen vaikka ei näkisi.
No sepä se. Niin sitä haluaisi ainakin kuvitella, vaan joskus tuppaa mieli tekemään kepposia. Toisaalta mitä sitten, niin hieno asia kuitenkin jos yhteys on, että antaa palaa vaan.
Tätä mietin. Välistä jotain mitä teen tuntuu todella hyvältä ja jopa orgastiselta ja euforiselta, kuin siltä että nyt toimin oikein meidän hyväksemme. Sen hyväksi että yhdistymme. Pystyisinpä luottamaan siihen polkuun loppuun saakka. Ne hyvät olot ovat liittyneet eroamiseen..
Joskus vain tuntuu, että kuvittelee kaiken. Sitten kun näkee toisen niin tunne palaa ja syttyy uudestaan.
Se on sitä itteään, mutta sinulla voi olla yhteys kolmanteenkin osapuoleen. Me kaikki olemme lähtöisin yhdestä ja samasta Lähteestä, eli voit tuntea jonkun toisen vaikka hän ei olisi vieressä. Olemme kaikki yhtä ja samaa.
Mulla oli ihan "oppikirjan" mukainen kaksoisliekkisuhde. Elämäni hurjimmat reilu kolme vuotta.
Miten hurjimmat?
Tuo 13:11 kommentti osuu aika lähelle: "Hyvin energinen ja maaginen suhde.. Jopa yliluonnollinen. Yhteys toiseen on jollan tasolla telepaattinen. Helpoo ei suhde välttämättä ole voi olla todella hankala ja satuttava. Tunne myrskyjä ja kuitenkin selittämätöntä vetovoimaa joka ei katkea. "
Jokaisella Arkkienkelillä on kaksoisliekkinsä, on mies ja nainen ja He päättävät yhdessä. Tämä kuvastaa sitä mikä kaksoisliekki on.
On tosin sanottu, että aika on kypsä kaksoisliekkien yhdistyä maan päällä ja että se olisi taivaallista.
Taivaallista olisi kaikin tavoin, on siitä jo tusinan kertaa saanut maistiaisia pintapuolisesti..
Moni pelkää sitä tilannetta. Tavallisen hepun kanssa on helppo yhtyä, eihän se tunnu miltään.
Mutta kaksoisliekki.
Siinä leimahtaa sellainen sisäinen roihu kun vastakappaleet kohtaa, että ei tekisi mieli koskaan irtaantuakaan.
Syvä sisäinen tunne.
Kaksoisliekki on opas tiellä itseen.
Kaksoisliekin vastakkaisesta energiasta armottomasti peilautuu takaisin sekä sielun femiinisen energian heikkoudet ja haavat että maskuliini sen kyvyttömyys ja hallitsevuus
Johdattaa siis omaan pimeyteen ja sieltä takaisin valoon sekä tasaa karmatilit. Elämän oppiläksy par exellance siis
Jonka jälkeen sielu riittää itselleen ja kykenee päästämään irti kaikesta mikä ei enää palvele kokonaisuutta. Ja kaksoisliekin lopulta löytää sisältään.
Mitä tarkoittaa että kaksoisliekin löytää sisältään?
Ettei tarvitse ketään toista ollakseen onnellinen. Palaa kirkkaimmin yksin.
Tästä en ole samaa mieltä. Ihmisen pitää oppia ihan itse löytämään onnensa, ilman kenenkään ihmisen apua, se on puhdasta onnea. Ja outo oletus muutenkin että tarvitsisi ketään toista ollakseen onnellinen, ei kuulosta henkisesti vakaalta ja itsenäiseltä ihmiseltä.
Onni löytyy itsestä mutta ei tarkoita kuitenkaan sitä, että ihmisen pitäisi elää konkreettisesti yksin. Eli se ei estä suhteita.
Niin, ei saa kenenkään muun vastuulle laittaa omaa onneaan. Toki ihminen noin muuten tarvitsee rakastavia ihmisiä elämäänsä, ja toivon että jokaisella niitä on.
Minä tarvitsen rakastavan ihmisen elämääni. Sellaista minulla ei ole. Haluan rakastaa.
Tämän Jesaja:42:3 ~ Matteuksen evankeliumi: 12:20 ehdoitta
Kannattaa laittaa itse virke tähän jos haluaa ihmisten oikeasti sen lukevan.
juu