Kun ihastuksen kohde on saavuttamattomissa

Olen jo keski-ikää lähestyvä täti-ihminen, en kuitenkaan yhtään tätimäinen ;). Takana todella vaikea parisuhde, josta pääsin vihdoin eroon pari vuotta sitten. En ole ikinä ollut helposti ihastuvaa sorttia, enkä ole ymmärtänyt flirttailun tai silmäpelin päälle (edes silloin nuorena, villinä ja vapaana ollessani).

Nyt, vaikean suhteen ja eron myötä ajatus parisuhteesta tai vastakkaisen sukupuolen läheisyydestä on lähinnä inhottanut minua. Olen ajatellut, että en enää ikinä lähde parisuhteeseen, haluan elää loppuikäni yksin.

Mutta kuinkas sitten kävikään. Tielleni asteli minua huomattavasti nuorempi mies, joka vie jalat alta pelkällä katseellaan. Olen työni puolesta hänen kanssaan tekemisissä viikottain enkä saa häntä mielestäni. En tiedä mitä hän ajattelee minusta ja asemani puolesta en voi ottaa asiasta selvää, en voi myöskään jutella hänen kanssaan kahden kesken (ainakaan henkilökohtaisia asioita). Kun olemme samassa tilassa (missä aina myös muita ihmisiä), hän hakeutuu lähelleni istumaan tai seisoskelemaan, juttelee aktiivisesti sekä vaihtaa intiimejä katseita. Kun hän katsoo minuun tai puhuu minulle, kaikki ympärillä häviää. Häiritsee, kun en tiedä tunteeko hän samoin vai kuvittelenko turhia hänen katseestaan.

Mitäs nyt sitten? Työni puolesta en voi olla hänestä erossa (enkä haluaisikaan), enkä voi selvittää mitä hän tuntee, en edes tiedä onko hän parisuhteessa vai ei. Hän on kyllä niin paljon minua nuorempi etten usko, että meillä olisi missään tilanteessa yhteistä tulevaisuutta. Vai? Voisiko sittenkin olla? Voiko nuori mies ihastua ja/tai peräti rakastua vanhempaan naisihmiseen? Vai unohdanko vaan koko jutun ja jatkan erakon elämääni (jonka korona nyt suo).
6164
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Noi työpaikka ihastumiset on aika paha juttu. Jos toinen haluaakin vain rakastella ja toinen elättelee toiveita koko elämän kestästä suhteesta, sit kun homma ei toimikkaan niin kurja sitä on työpaikalla olla yms. pahimmassa tapauksessa joutuu vaihtaa työpaikkaa.

Äänestä
  • Alkoholi ei tuo mulle hyvää oloa

    Se on muuttunut

    Unilääkettä

    Äänestä

Työpaikkasäädöillä nyt on yleensäkin sellainen leima, ettei niitä ole miksikään hetken hurmaa enemmäksi tarkoitettukaan, ja aikuisten ihmisten oletetaan tämän tiedostavan. Ja sille kuormasta syömiskiellolle ihan järki perusteluja. Meressä on kaloja, ehkä jotkin muut ympyrät otollisempia saalistuskohteita.

Äänestä
  • Missä ne kalat on, baarissa? Selvinpäin kadulla ei ainakaan suomalaisen miehen kanssa edisty mikään.

    Äänestä

Sattuu ainakin omaan kokemukseen. ;) olisipa Tiina tämän takana...

Äänestä

Ei se iästä kiinni ole ihastuminen/rakastuminen. Joskus vain joku ihminen vetoaa ja vie mukanaan, toinen tuntuu omalta, sellaiselta johon haluaisi tutustua syvemmin huolimatta kaikista mielen luomista esteistä. Miksi et ottaisi asioista selvää? Ehkä hänkin on vapaa ja oikeasti kiinnostunut sinusta. -eräs sivusta

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Olen jo keski-ikää lähestyvä täti-ihminen, en kuitenkaan yhtään tätimäinen ;). Takana todella vaikea parisuhde, josta pääsin vihdoin eroon pari vuotta sitten. En ole ikinä ollut helposti ihastuvaa sorttia, enkä ole ymmärtänyt flirttailun tai silmäpelin päälle (edes silloin nuorena, villinä ja vapaana ollessani).

Nyt, vaikean suhteen ja eron myötä ajatus parisuhteesta tai vastakkaisen sukupuolen läheisyydestä on lähinnä inhottanut minua. Olen ajatellut, että en enää ikinä lähde parisuhteeseen, haluan elää loppuikäni yksin.

Mutta kuinkas sitten kävikään. Tielleni asteli minua huomattavasti nuorempi mies, joka vie jalat alta pelkällä katseellaan. Olen työni puolesta hänen kanssaan tekemisissä viikottain enkä saa häntä mielestäni. En tiedä mitä hän ajattelee minusta ja asemani puolesta en voi ottaa asiasta selvää, en voi myöskään jutella hänen kanssaan kahden kesken (ainakaan henkilökohtaisia asioita). Kun olemme samassa tilassa (missä aina myös muita ihmisiä), hän hakeutuu lähelleni istumaan tai seisoskelemaan, juttelee aktiivisesti sekä vaihtaa intiimejä katseita. Kun hän katsoo minuun tai puhuu minulle, kaikki ympärillä häviää. Häiritsee, kun en tiedä tunteeko hän samoin vai kuvittelenko turhia hänen katseestaan.

Mitäs nyt sitten? Työni puolesta en voi olla hänestä erossa (enkä haluaisikaan), enkä voi selvittää mitä hän tuntee, en edes tiedä onko hän parisuhteessa vai ei. Hän on kyllä niin paljon minua nuorempi etten usko, että meillä olisi missään tilanteessa yhteistä tulevaisuutta. Vai? Voisiko sittenkin olla? Voiko nuori mies ihastua ja/tai peräti rakastua vanhempaan naisihmiseen? Vai unohdanko vaan koko jutun ja jatkan erakon elämääni (jonka korona nyt suo).

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu