1. Mikä on AA alkalipariston oikosulkuvirta ?
Mutta: oikosulussahan jännite = 0, joten teho = 0 (tosin tehoa hukkuu pariston sisäiseen resistanssiin sekä johdinresistanssiin, joten sekä johdin että paristo kuumenee huomattavan paljon).
2. Suurin paristosta ulos saatavissa oleva sähköteho ja millä jännitteellä / virralla se saavutetaan ?
3. Suurin virta, jolla jännite on vähintään 1,3 V ?
Mutta: oikosulussahan jännite = 0, joten teho = 0 (tosin tehoa hukkuu pariston sisäiseen resistanssiin sekä johdinresistanssiin, joten sekä johdin että paristo kuumenee huomattavan paljon).
2. Suurin paristosta ulos saatavissa oleva sähköteho ja millä jännitteellä / virralla se saavutetaan ?
3. Suurin virta, jolla jännite on vähintään 1,3 V ?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Oikosulkuvirta on luokkaa 10 A
Suurin teho saadaan ulos silloin kun kuormitusvastus on sen kokoinen että pariston jännite on alentunut puoleen. Kuormitusvastus ja pariston sisäinen vastus ovat tällöin saman suuruiset. Virta tällöin voisi olla luokkaa 4 A ja jännite se puolet eli 0,75 V. Noista voi laskea tehon ja vastukset.
Pariston sisäinen vastus ei ole vakio, vaan se riippuu kuormitusvirrasta.
Kuormitusvirta aiheuttaa pariston sisäisessä vastuksessa paristoon vastasuuntaisen jännitteen joka kumoaa pariston ulkoista napajännitettä.
Onko tämä joku koulutehtävä vai mitä systeemiä suunnittelet? Paristoissa voi olla merkkikohtaisia eroja, joten oikosulkuvirta kannattaisi mitata, vaikka yleismittarilla oikosulussa ja kuormitettuna 1.3V asti.
Jos paristosta haluaa ottaa suurinta tehoa, niin teho laskee nopeasti, vaikka paristo ei ole vielä lähellekään tyhjä.
Jos taas haluaa paristosta kaikki energiat ulos niin paristo pitäisi purkaa mahdollisimman pienellä virralla johonkin kondensaattorin kaltaiseen, pienen sisäisen vastuksen varastoon ja sieltä voisi sitten ottaa ääretöntä tehoa tai virtaa hetkellisesti.
Pariston sisäisen resistanssin eri kuormitusvirroille voi laskea kaavalla:
(E-U) / I = Rs
jossa
E= pariston kuormittamaton jännite (1,5 V)
U= pariston jännite kuomitettuna
I = kuormitusvirta
Rs = pariston sisäinen vastus
Kun laskee muutamalla eri kuormitusvirralla sisäiset vastukset, voikin piirtää käyrän pariston sisäisen vastuksen riippuvuudesta kuormitusvirran fuktiona. Siitä voikin laskea vaikka sen että millä virralla paristosta saa eniten tehoa ulos.
"Mutta: oikosulussahan jännite = 0, joten teho = 0 "
Oletpa sinä niin viisas. Tai päissäsi.
Olisit jo itse kertonut pojalle, jos olisit tiennyt mistä johtuu.
Pystysuoraa painoa tuollainen patteri kestää hyvin 10 kiloa särkymättä.