Luopua unelmasta, susta, meistä. Niin paljon toivoin. Haaveita..
Älä katso mua enää niin loistavin silmin.
Älä katso mua enää niin loistavin silmin.
Kai mun täytyy
Anonyymi
102902
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 102
Vanhimmat
Se on sun päätös, että turha surkutella ja uhriutua.
Moni kakku päältä kaunis, kyllä totuus paljastuu. Lopeta tuo toisena esiintyminen ja kerro täällä itsestäsi totuus. Muuten se kaipauksen kohde, suattaapi säikähtää.
Kahta en vaihtaisi turun sinappi ja vaimoa.
Älä luovu.. eräs nainen
Millanen oon anna joku tunniste
en aio luovuttaa enkä ole ap
Pitkä mies..
Sehä on pakko, jos toinen ei välitä vai pitääkö kutsua apujpukkoja
Perusta semmonen naapurivahtiketju, kovasti vaan rekrytoimaan porukkaa ahristeltujen tai niiksi väitettyjen suojaksi😆 Oot kyllä huippu lajissasi... pyyteetön yhteisöenkeli.
En tiedä kenelle kirjoitat, mutta minulle menneet ovat menneitä. Kaikki entinen pitää unohtaa, jotta pääsee eteenpäin.
Dementiaa odotellessa siis😂
Tai sitä arkijärkeä. Ookko koskaan kuullut 😉
Ookkonä oulusta trollaakkonä?
En. Oululaiset on persheestä 😂
Ihastuminen sekä rakastuminen aiheuttaa useinmiten jonkinsorttista dementiaa.
Käytän tuota sanaa. Arkijärkinen on vähän tylsä tyyppi.
Sitähän taisin vain ollakin, joku unelma en ihminen joka olisi ollut tutustumisen arvoinen millään tasolla. Ja joo en katso, älä pelkää. Yritän pysyä poissa jottei sun tarvitse vältellä eikä itseni räpytellä kyyneleitä silmistä.
Ketään ei voi pakottaa pitämään kenestäkään sellaisesta josta henkilö itse ei ole kiinnostunut. Se on tosiasia eikä sitä voi muuksi muuttaa. On hyvä olla rehellinen.
Se on totta.
Rehellinen anonyymipalstalla 😣😂
Varsinkin täällä palstalla tuo kaikki on tosi totta :) Kukaan ei vitu tiedä aloittajan sukupuoltakaan, mutta kovasti ollaan kertomassa noita "totuuksia". Sivusta.
Niin tuskin aloittaja on tuntemani mieshenkilö, kunhan purin tunnelmiani. Onhan tämä vähän outo tapa siihen kieltämättä.
Olen täysin samaa mieltä näistä pateettisista olettelijoista ja ojentelijoista. Yhden perässähän nämä on, se on selvä. Sellaisen joka ei täällä moisten kirjoitusten takana ole kun nämä riiviöt väittää..
Ei tietysti.
Ja tähän johtopäätökseen päädyit koska?
Katsonpas timantit silmissäni kun kohtaan säteilevän kaunottaren.
Kaunotar tosiaan.. Taidan olla naispuolinen kulkuri.
Naispuolinen kulkuri ja miespuolinen kaunotar= erikoinen kombo mutta ei mahdoton lainkaan.
Olen nähnyt "tähtiä" erään silmissä, mutta vain yhden silmissä, hän ei ollut nainen. Itse ei sitä varmaan tajunnut.
Et kyllä nainen luovuta!
Tämähän se auttaa irtautumaan. No en luovuta. Yritän vielä kerran mutta en tiedä miten sen tekisin.
Tää oli omistettu Kaille, otsikossa lukee.
Kuka on Kai?
...ja miksi viestit hänelle palstalla? Miksi et viesti suoraan?
Onko Kai "köriläs" vai kuka se oikein on?
Kai ja Koo
Ei kai?
En luovuta usko jo. En kirjoittele tuollaisia aloituksia. Eikä aloittajakaan ole luovuttamassa. Luopujat on jo kaukana täältä.
Just luovutin!
Kylläpä kirjoitat, lähes kaikki paska aloitukset ja suurimmalta osalta itse vastaat.
Niin, sama m i e s asialla aina. Kerrankin ollaan jostain samaa mieltä.
Tuun vielä perjantaina jutteleen ulkona. Sit vasta luovutan jos välit pysyy tämmöisinä. Menee henki ikävöidessä. Ja katsokkin, että oot ulkona aamupäivästä :)
Älä kuule komentelee, pysy vaan poissa!! 🦍
Miehen tuntomerkit ja parisuhdestatus? Vapaalla jalalla? Asuuko tuon miehen sydämessä vielä joku? :)
Eräs vaalea nainen. :)
Selevä pyy!
Heh, heh vai vaalea.
Oma baimo
Kannattaa katsoa vain sen oman juurikasvunsa perään.
Tulipa hiljaista... Hiljaista kuin huopatossutehtaalla...
Mun silmissä on vain kaipauksen kyyneleitä.
Se loisto on heijastus sun häikäisevästä kauneudesta, josta mä en saa mun silmiäni irti.
Pysy kaukana! KIUSAAJA PIRU!!
No niin, iso pyörä heittääpi taas...
Minä pidän katseeni kurissa, välimatkaa suhun ja hymyn piilossa, ole rauhassa. Anteeksi, olisi pitänyt pystyä parempaan, mutta en pystynyt.
Tykkään hänestä. Hänestä vaan ei ota selvää. Näkee musta varmasti ihastuksen. T. Ap
Sama juttu täällä. Toinen on niin vaikeaselkoinen. Kurjaa jos pitää ihastusta peitellä, ei sitä silloin toinen saa varmuutta ja juuri sitä kaipaisi. - eräs n sivusta
Vaikeaselkoisuus ja aloitekyvyttömyys ovat sekä miehissä ja naisissa vastenmielisiä piirteitä. Se voi johtua monesta asiasta, myös siitä, että henkilö odottaa "valmista" ja luulee, että on sillä tavalla niin korkea-arvoinen, erityinen ja etuoikeutettu, että toisten pitää nähdä aina se vaiva yhteydenottoihin, tapaamisten ja asioiden järjestämiseen. Tiedän tuollaisia naisia ja miehiä, jo tapailuvaihe voi tuntua kovin raskaalta tuollaisten kanssa, saatika sitten parisuhde. Itse en voisi kuvitella parisuhteeseen kuin aloitekykyistä ihmistä, joka antaa aikaa, näkee vaivaa yhtälailla ja jota ei tarvitse houkutella ja "vetää perässä".
Mietipä, miten vaikeaselkoinen toinen voi olla parisuhteessa, jos tutustumista ei saa edes toimimaan kunnolla. Ei se piirre häviä, se alkaa vaivata enemmän parisuhteessa. Jokaisen parisuhteeseen haluavan tulisi käydä "tunteiden tunnistamisen ja ilmaisun kurssi" ennen kuin lähtee parisuhteeseen. Kyllä tietysti parisuhteessakin "voi oppia puhumaan" mutta sen varaan ei voi laskea. Eri asia, jos ammatillisessa mielessä on tekemisissä ja ohjaa ihmisiä, jotka ei osaa tunnistaa ja sanoittaa tunteitaan, parisuhteessa se kuitenkin aiheuttaa valtavaa kitkaa ja epätietoisuutta. On tietysti sellaisia naisiakin, jotka ei osaa tai ei halua puhua, ehkä sellaiset miehet ja naiset käy hyvin yhteen...
Tulee mielikuva sellaisesta "aikuisesta lapsesta" tai "lapsiaikuisesta", joka on niin "tietoinen" omasta erinomaisuudestaan ja asemastaan ja perustelee sillä sen, ettei tarvitse tehdä mitään ja että kaikki kannetaan tarjottimella, myös parisuhteen muodostamiseen ja hoitamiseen liittyvät asiat. Itse näen punaista tuollaisten omasta mielestään niin erityisten ja Jumalan-lahjoina-maailmalle-itseään-pitävien kohdalla. Ongelmia tulee varmasti olemaan sitten siellä parisuhteessa.
Tunteiden peittelyyn voi liittyä tietysti sekin, että henkilö pelaa ihmissuhteilla, häpeää perustunteitaan, häpeää näyttää tunteita ja ilmaista niitä toiselle tai ihan vaan siitä, että se kodintausta ei ole ollut otollinen tunteiden näyttämiseen ja siellä ei ole näytetty tai ole ollut lupa näyttää tai on hävetty näyttää tunteita. Häpeä periytyy isältä pojille ja äidiltä tyttärille. Se kodin perintöhän näkyy sitten siellä parisuhteessa. Jos siellä on jotain ollut, mikä on synnyttänyt "häpeäminän", kannattaa käsitellä ja säästää tulevaa kumppania siltä, että se oma tunnevammaisuus vaikuttaa myös siihen kumppaniin ja parisuhteeseen.
Hyvä näkökulma tuotu esille, josta ei valtavasti puhuta liittyen tunteisiin ja tunteiden näyttämiseen. Kotona opittua, ettei tunteita näytetä muille julkisesti, koska kotona eivät omat vanhemmat näin toimineet. Näillä tuntemuksilla ja opeilla kasvetaan ja eletään sekä yritetään mennä eteenpäin ehtoopäiviin saakka. Koskee miehiä ja naisia molempia. Päällepäin kukaan ei voi tietää, millaisessa kasvuympäristössä on asuttu lapsuudessa ja nuoruudessa. Lähtökohdista riippumatta ihmiset muuttuu ja yrittää muuttua elämänsä aikana. Tutustukaa ensin. Älkää arvioiko tuntematonta päällepäin. Jokaisessa meissä on hyviä ja huonoja ominaisuuksia. Se tekee meistä uniikkeja toisillemme.
Yksityisyyden loukkaus on vakava rikos.
En nyt oikein ymmärrä, miten sinä vedät tuosta kommentistani yksityisyyden loukkauksen, kun viesti käsittelee tunteiden peittelyä YLEISELLÄ TASOLLA eikä ole kohdistettu keneenkään yksittäiseen henkilöön. Perätön syyttely on julkisella palstalla voi myös täyttää rikoksen tunnusmerkistön, kannattaa olla varovainen. En tiedä, onko sinulla ongelmia lukutaidossa ja lukemisen ymmärtämisessä, siltä vähän vaikuttaa.
Tuo voi olla myös osa suomalaisuutta ja/tai osa oman suvun ja perheen kulttuuria. Kauan aikaa puhuttiin siitä, että suomalainen ei puhu eikä näytä tunteitaan. Kun asia lähdettiin tutkimaan, puhumattomuus ja tunteiden pimittämistä yritettiin selittää myös sillä, että sota-aika jätti miehiin traumat ja he siirsivät puhumattomuuden edelleen omiin jälkeläisiinsä, etenkin poikiin, ja että puhumattomuus ja siitä johtuva tunnevammaisuus periytyy ja on Suomessa yleistä. Onneksi tuosta asiasta on puhuttu ja sitä on yritetty tutkia. Yhtälailla on totta, että Suomessa on tänä päivänä erilaisia perheitä ja erilaisia miehiä. Osa miehistä on todella avoimia sekä henkisesti älykkäitä, johon liittyy kyky tunnistaa ja sanoittaa omia tunteitaan. Tietysti persoonankin tulee olla sellainen, että kokee, että omien tunteiden näyttäminen, ainakin lähisuhteissa, on sallittua ja toivottavaakin. Suomalaisillakin on valtavia yksilöllisiä eroja tuon suhteen. Ainahan tuo ei edes ole sukupuolikysymys. Kyllä naisetkin voi olla tunteellisesti "tukossa".
Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että mahdollisuus muutokseen on kaikilla. Muutoksen eteen vaan joutuu tekemään paljon itsensä kanssa töitä ja on oltava valmis tekemään töitä, että tukahdetuille ja hävetyille tunteille antaa oikeuden ja tilaa tulla esiin.
Oletko psykologi vai onko omakohtaisia kokemuksia .
En ole psykologi enkä minulla ole terveysalan koulutusta. Minun lapsuudenkodissa on saanut puhua ja näyttää tunteita. Opin kuitenkin "puhumaan" (tunteista ja muusta) vasta nuorena aikuisena, kun oli pakko. Olen silti lukenut alan kirjallisuutta jonkin verran, koska olen ihmisen käyttäytymisestä ja kokonaisuudesta kiinnostunut, harjoittanut itsereflektiota, lukenut muiden haastatteluja, lukenut aiheesta, saanut suomalaisesta kulttuurista kokemuksia myös sen tunnekultuurista jne.
Olen itse tunteissa avoin ainakin läheisten kanssa. Tunnistan itsessänikin tuon, että minä valitsen, ketä lähelleni päästän ja kenelle tunnereaktioni näytän. Tunteiden näyttäminen voi olla myös luottamuskysymys.
Tuntemattomalle tai lähes tuntemattomalle ei voi ihastustaan vaan yhtä äkkiä näyttää tai näytellä. Jospa se ihastuksen kohde onkin parisuhteessa tai naimisissa. Tilannekatsaus semmonen, jotta peiteltävä on tunteita, kun ei voi tietää, mitä kohdehenkilö ajattelee. Kaksistaan kohdetessa seuraavan kerran voi sulaa käsistä varpaisiin. Kädet hikoilee, jalat alkaa tuntumaan keitetyltä spagetilta. Kevään lämpenemistä ja kesän vehreyttä odotellessa näkee, oliko kaikki ainosstaan oman mielikuvitsen luomaa harhaa vai olisinko tällä kerralla oikeassa intuuition oletuksella. Se jääköön nähtäväksi.
Omakohtaista kokemusta tunnelukoista ja elämistä sellaisessa kasvuympäristössä. Psykologi ei ole ammattinimike. Hoitoala nähty ja koettu erittäin läheisesti.
No mitä sinä outoja ihmisiä riivaat milloin on ikävä naista, milloin miestä. Jokaisella on oikeus katsoa vai pitääkö laittaa musta pussi päähän. Jos satut keimailemaan pellonlaidalla, hyi!
En nyt ollenkaan ymmärrä sairasta viestiäsi. En ketään täällä "riivaa", mitä sillä ikinä tarkoitatkaan, osallistun keskusteluun. Osaan keskustella asiallisesti, toisin kuin sinä; sinun tyylisi on harhaisen tunnisteleva ja syyttelevä. Kasva aikuiseksi, sanan varsinaisessa merkityksessä, ja hanki elämä!
Nää välissä olevat kommentit ei ole 21:51 viestin kirjoittaneelta. Minäkin tykkään hänestä, enkä ota hänestä selvää. Ajattelen myös, että hän varmasti näkee ihastukseni. Ei sitä ehkä sitten näe, vaikka itsestä tuntuu, että se loistaa kilometrien päähän. Ehkä hänkään ei näe susta?
Pieni lisäys. En ole koskaan kaivannut palstalla ketään naista. Olen itse nainen. En oikein ymmärrä muutenkaan tuota kommenttiasi, ei mitään logiikkaa.
Hienosti kirjoitettu. Kun ihastuu niin että se tuntuu isosti, monesti sitä joutuu myös pelkojen ja kelpaamattomuuden valtaan. Mulle paras tapa olisi saada rauhassa tutustua toiseen ihmiseen. Aluksi vaikka ystävänä mutta niin että tunteista voi puhua avoimesti ja näyttää niitä. Olen joutunut kokemaan aika kovia ihmissuhdeyritelmissäni. Ihmisillä on myös epärealistia odotuksia usein siitä toisesta. Olen monesti myös ihmetellyt miksi monet pariskunnat piikittelevät ja nolaavat toisiaan julkisesti. Onko sekin opittu käyttäytymismalli.
Nyt sinä pyh leh syyttelet häntä naiseksi, mistä te fakiirit sen sukupuolen näet ja onko tuo tervettä touhua mitä teet? Oletkohan lukenut pari trollin juttua liikaa kun näet yhden ja saman kaipaamassa koko maailmaa?
Kummasta miehestä vai naisesta-ikävä kyllä olemme aviopari!!!!
Lopeta toi lässyttäminen, kerro vain totuus.
No ei ihme ole, olet aika hyökkäävä.
Ei olisi aikuiseksi kasvaminen pahitteeksi hänelle.
Ja tiedät mistä tämän? Voi hyvä ihme näitä.
Höh, tulee vähän surumielinen olo kun joku päätyy siihen pisteeseen että on luovutettava. Se koskettaa, koska se kuvastaa omaa tilannettanikin, mikä tuntuu välillä epätoivoiselta ja mahdottomalta. Sitä vielä roikkuu niissä toivon rippeissä, eikä millään haluaisi antaa periksi ennenkuin on aivan pakko. Onhan se edessä vääjäämättä, ratkaisu tälle kaikelle. Mikä se on, siitä en tiedä. Tiedän vain että en ole enää se sama ihminen sen jälkeen.
Pääset helpommalla kun luovutat.
Miksi epätoivoinen ja mahdoton?
Niin.. Kyllähän minä sen tiedän. Täytyisi vain lakata toivomasta turhia. Jatkaa yksin ja onnettomana niinkuin tähänkin saakka, omaa kärsimysten tietään.
Aika vain tekee tehtävänsä.
Ei luovuttaminen ole ainut vaihtoehto. Joskus aika parantaa haavat. Toisinaan ajan lisääntyessä voi ajatus selkiintyä siihen suuntaan, että ehkä sittenkin joku päivä kohtaamme paremmalla ajalla ja paremmassa paikassa ilman kiireitä ja voimme jutella ja tutustua rauhassa. Sen jälkeen tiedämme kumpikin, jatkammeko yhteydenpitoa vai unohdammeko toisemme kokonaan. En ole unohtanut enkä luovuttanut. En ole nähnyt sinua mies tai olen huono näkemään ohimennen kauempaa.
Eihän sitä tiedä vaikka ratkaisu olisi onnellinen.
Hyvä että tekee muutenkin loppu.
Katson ja katson niin kauan että näet minut. Näet sieluuni. Haaveisiin, joissa näet itsesi ja minut. Älä luovuta. On ikävä.
Seisahdan ja katson.
Vähän kuin saksanseisoja
Ennemmin kuin jäyhä jököttäjä.
Haista V...u!
Ei oo totta ja taas 🙀🙈ähhhh
Pissilissi sihisi päässä pissi miljöönä hissi
Joo, hetkeen tarttuminen ei vaan ole kaikkien parhaita puolia, ja jos kaksi samanlaista niin se on jo melkoinen pattitilanne. Pitää tosiaan sitten ottaa etäisyyttä jos lähestyminen on kerta kaikkiaan mahdottomalta tuntuvaa, pahinta on sellainen ristiriitainen toisaalta kutsuva ja välttelevä viestintä ja käytös, ei siitä kukaan tule hullua hurskaammaksi. Asialinjalle on tietenkin aina mahdollista palata, järkevä tyyppi huomaa kyllä tämän muutoksen.
Ammatti trollit haastelee, ei mitää järkeä!
Niin, eipähän mikään etene mihinkään. Mutta ehkä se joskus on hiljaisuuden tarkoituskin.
"pahinta on sellainen ristiriitainen toisaalta kutsuva ja välttelevä viestintä"
Tuohonkin voi liittyä ristiriitaiset tunteet. Haluaisi heittäytyä, mutta järki kieltää heittäytymästä kun sitten se on menoa eikä meininkiä? Joskus on vaan ihan pakko jarruttaa ja vetää henkeä, palata asiaan taas kun pysyy kontrollissa.
Toisaalta, jos kaksi sinkkua tekee tuttavuutta, niin miksei voisikin antaa mennä vaan.
Joten kysymys kuuluu, onko toinen osapuoli varattu ja käyttäytyy siksi ristiriitaisesti?
Tuli vaan mieleen, kun itselläni vois olla juuri noin ristiriitaista käytös. Jos olen jollain tavalla puun ja kuoren välissä.
Jos on tiedossa syitä miksei toista voi lähestyä sillä intensiteetillä millä oikeasti haluaisi, jos saisi tehdä niin. Niin saattaa tulla muuri välille ihan tahtomattakin, kun pitää löytää tapa jolla ei loukkaa eikä ahdistele toista. Ei pysty olemaan ehkä ihan omaittensä tästä syystä jatkuvasti.
Se on paljon vaikeampaa miettiä mitä sanoo, kun ei voi sanoa mitä ajattekee tai haluaisi sanoa. Mutta haluaa silti sanoa edes jotain, koska välittää...
Joo, ei olis pitänyt laittaa edes kahta sanaa.
Jep.
Kyllä noissa monissa kommenteissa oli ihan asiaa!
Jos joku katsoo täällä jotain niin heti kuvitellaan, että olisi tunteita. Harvinaista näillä leveysasteilla monelle.